Lehtokotilo on ainainen riesa

Keskiviikko 19.6.2019 - -Esko Erkkilä-

Lehtokotilo (Arianta arbustorum) on 15–25 millimetrin pituinen, maalla elävä nilviäislaji.

 

 

Kun lehtokotilot ovat kerran päässeet puutarhaan ja tontille, niin niistä ei käytännössä pääse lopullisesti enää eroon.

 

 

Tampereen omakotitalotonttimme on lehtokotilosaastunut, mutta mökkitonttimme Viljakkalassa olemme ainakin toistaiseksi pystyneet pitämään kotilovapaana.

 

 

Mökkitonttimme kotilopuhtaus merkitsee mm. sitä, että emme voi käyttää samoja puutarhatyövälineitä Tampereella ja mökillämme.

 

 

On selvää, että mitään taimia emme voi Tampereelta viedä mökillemme.

 

 

Seurasin aikoinaan lehtokotilon etenemistä ja totesin lehtokotilosaastumisen etenevän 20 metriä vuodessa – kotilon etenemistä ei hidastanut yhtään sen etenemisreitille osunut asfaltoitu katu!

 

 

***********************

 

 

Meillä on hoidossamme kolme hautaa Viljakkalan hautausmaalla ja tapaamme aina keväisin viedä hoitovastuullamme oleville haudoille muoviset laatikot, joihin olemme istuttaneet orvokkeja.

 

 

 

 

 

Vein eilen hoitovastuuhaudoillemme kesäkukat ja otin talteen komeasti orvokkeja kasvavat kukkalaatikot.

 

 

Nyt pelkään, että orvokkilaatikot ovat saaneet lehtokotilosaastunnan ja sen vuoksi orvokkilaatikot saavat nyt olla muutaman päivän karanteenissa mökkimme pihakiveyksellä.

 

 

Karanteenilla pyrimme varmistamaan, että lehtokotilot eivät ole saastuttaneet orvokkilaatikoitamme.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kesäkukkien ja taimien ostaminen markettien pihoille kyhätyiltä myyntipisteiltä sisältää suuren vaaran

Torstai 23.5.2019 - -Esko Erkkilä-

On tullut tavaksi, että suurten markettien pysäköintialueiden laitamille on kyhätty tilapäisiä kukka- ja taimimyymälöitä.

 

 

Puhun karvaasta kokemuksesta, kun totean, että tämmöiset myymälät ovat todellisia lehtokotiloitten ”monistamoita ja jakelijoita”.

 

 

Karvas kokemukseni on muutaman vuoden takaa, kun ostin sinänsä hyvännäköisiä ja laadukkailta näyttäviä puiden ja pensaiden taimia Tampereen Koivistonkylän Prisman pihalle kyhätyltä myyntipisteeltä.

 

 

Aloin kotona tarkastelemaan ostoksiani ja hämmästykseni oli melkoinen, kun taimien juurista alkoi kopisemaan lehtokotiloita pihakiveyksellemme.

 

 

Lähdin siitä paikasta palauttamaan taimia ja oli hieman haasteita, että äsken taimet minulle myynyt henkilö hyväksyi palautukseni, mutta sain rahani takaisin – kaikki ostamani taimet veimme myyntihenkilön kanssa jätekonttiin!

 

 

Koivistonkylän Prisma on lähikauppamme ja useaan vuoteen sen parkkipaikan reunalla ei ole ollut puutarhamyymälää, mutta…

 

 

 

 

 

 

Tampereella Koivistonkylä on lehtokotiloitten saastuttamaa aluetta ja kun Prisman parkkialueella sijaitseva puutarhamyymälä rajoittuu nurmikkoalueeseen, taimien ja kukkien lehtokotilosaastuminen on väistämätön.

 

 

Lehtokotiloitten saastuttamien taimien ostaminen niille alueille, jotka jo aikaisemmin ovat lehtokotiloitten saastuttamia, ei ole suuri ongelma.

 

 

Tilanne on kokonaan toinen, jos asiakas ostaa taimia Koivistonkylän Prisman parkkialueen laidassa olevalta puutarhamyymälästä ja vie taimet vaikkapa mökilleen, joka vielä on lehtokotiloista vapaa alue!

 

 

Muistakaa, että ette osta kukkia tai taimia markettien parkkialueille kyhätyistä taimi- ja kukkamyymälöistä, sillä silloin on suuri vaara saada kotilosaastuneita taimia!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Lehtokotiloiden saastuttamalla alueella käytettyjä puutarhatyökaluja ei saa käyttää lehtokotiloista vapaina säilyneillä alueilla

Sunnuntai 28.4.2019 - -Esko Erkkilä-

Jatkan eilen aloittamaani juttua lehtokotiloista ja korostan tämän juttuni otsikossa toteamaani seikkaa eli lehtokotiloiden saastuttamalla alueella käytettyjä puutarhatyökaluja ei saa käyttää lehtokotiloista vapaina säilyneillä alueilla.

 

 

Tuo periaate on ehdoton, sillä yhteiset puutarhatyökalut ovat eräs syy lehtokotiloiden saastuttamien alueiden lisääntymiseen.

 

 

Tunnen tilanteen henkilökohtaisesti, sillä Tampereella sijaitseva omakotitalotonttimme on lehtokotiloiden saastuttamaa aluetta, mutta mökkimaailmamme Viljakkalan Majajärvellä on ainakin toistaiseksi pystytty pitämään lehtokotiloista vapaana alueena.

 

 

Majajärven mökkitontin säilyttäminen lehtokotilovapaana on merkinnyt ja merkitsee yhäkin sitä, että yhtään puutarhatyökalua ei saa viedä sinne Tampereelta! Sääntö on ehdoton!

 

 

Lehtokotilo on aktiivinen kiipeilijä ja koska säilytän henkilöauton peräkärryäni Tampereen omakotitontilla, pelkään koko ajan että lehtokotilot kiipeävät peräkärryn pohjaan ja sen jälkeen vitsit olisivatkin vähissä.

 

 

On luonnollista, että ainuttakaan tainta Tampereelta emme voi siirtää mökillemme, sillä se tietäisi välittömästi lehtokotilosaastuntaa.

 

 

Monesti erilaisilla nettikirppiksillä ja pölinätoreilla kerrotaan, että tarjoajan tontilta on mahdollisuus saada hienojenkin kasvien taimia, mutta siihen tarjoukseen ei voi tarttua, jos haluaa pitää tonttinsa lehtikotilovapaana.

 

 

 

******************

 

 

 

Kevennyksenä, mutta todella vakavana asiana kerron erään kokemuksemme Rakveren torilta Virosta, kun kysyimme torimummulta, että onko hänen tontillaan tiguja – lehtokotilohan on viroksi tigu.

 

 

Mummu näytti ja kertoi, että tiguja on, mutta sen jälkeen hän matki kanankotkotusta – kot, kot, kot – ja kertoi, että tiguista heillä ei ole mitään haittaa, sillä kot, kot eli kanat ovat pihalla vapaina ja pitävät huolen tiguista.

 

 

Arvata saattaa, että emme olleet kiinnostuneita mummun tarjoamista erittäin mielenkiintoisistakin taimista!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Lehtokotilot ovat puutarhassa iljettävä ilmestys ja ne valloittavat jatkuvasti uusia alueita

Lauantai 27.4.2019 - -Esko Erkkilä-

Lehtokotilo – latinankieliseltä nimeltään Arianta arbustorum – on viherpeukalon suuri riesa ja se näyttää koko ajan muodostuvan yhä suuremmaksi riesaksi.

 

 

Säästyimme vuosikaudet Tampereen omakotitalollamme vuosikaudet sen tuhoilta, mutta nyt tonttimme on ollut jo kymmenkunta vuotta lehtokotiloiden saastuttama.

 

 

Seurasin tiiviisti lehtokotilokannan leviämistä ja totesin, että saastunut alue levisi parisenkymmentä metriä vuodessa.

 

 

Lehtokotilolla oli meille edetessään esteenä asfaltoitu katu, mutta valitettavasti se ei pystynyt lainkaan estämään tuon nilviäisen etenemistä.

 

 

 

 

 

Kuvassa harvinaisen pienikokoisen lehtokotilon pieneksi käynyt kotilo, jonka löysin pihaltamme.

 

 ******************

 

Lehtokotilon torjunta on vaikeaa ja täydellisen onnistumisen mahdollisuudet ovat pienet.

 

 

Meillä lehtokotiloiden torjuntaan tai oikeammin niiden karkottamiseen on käytetty Ferramol-tuotteita, mutta niiden hinnat suomalaisissa puutarhakaupoissa ovat järkyttävän korkeat, sillä kymmenen kilon pakkauksesta pyydetään lähes 90 euroa – onneksi tuotetta ei ole varastotuotteena saatavilla monessakaan liikkeessä.

 

 

 

 

 

Taannoisella matkallamme Viroon ostimme viiden pussukan erän Tigudetörje – nimistä virolaisvalmistetta, joka soveltuu lehtokotiloiden karkottamiseen.  Ostimme erän Rakveren K-Raudasta.

 

 

Kahden ja puolen kilon suuruisen pussin hinta virolaisissa puutarhaliikkeissä liikkuu tasolla 0,84 €/kg eli hinta Virossa on vain vajaat kymmenesosa Suomen hinnoista. On toki todettava, että kyse ei ole samasta tuotteesta, mutta käyttötarkoitus ja ilmeisesti myös karkotusteho ovat samat!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Luontoliitto ja Suomen Luonto-lehti ovat todellisia turhakkeita!

Torstai 25.10.2018 - -Esko Erkkilä-

Lehtipuhallin on viherpeukalon arvomaailmassa toiseksi tärkein työkalu heti puutarhajyrsimen jälkeen.

 

 

Suomen Luonto-lehti – Luontoliiton oheishärpäke – valitsi vuonna 2000 suuressa ”viisaudessaan” lehtipuhaltimen vuoden turhakkeeksi.

 

 

Valinta merkitsi, että Luontoliitto menetti silloin silmissäni sen vähäisenkin luottamuksen, jota se mielessäni nautti.

 

 

Toivon, että Luonto-lehti pyytää julkisesti anteeksi vuonna 2000 tapahtunutta töppäystään, jotta edes jonkinlainen luottamus Luontoliittoon ja sen oheishärpäkkeisiin olisi mahdollista palauttaa.

 

 

 

***********************

 

 

 

 

 

Sain eilen päätökseen sen kaksipäiväisen projektin, joka tarvittiin Tampereella sijaitsevan omakotitalotonttimme puhdistamiseen lehdistä.

 

 

 

 

 

Edellisvuosien tapaan lehtiä kertyi henkilöauton kahden peräkärryllisen verran.

 

 

Vein lehdet Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen sille osastolle, jonne ohjataan ”lehdet ja männynkävyt”!

 

 

Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n palvelu on maksutonta, mutta luonnollisesti nämäkin kustannukset maksamme jätemaksuissamme, sillä ”ilmaisia lounaita ei ole”!

 

 

Tampereen omakotitalotonttimme on pieni, mutta aina syksyisin tontiltamme kertyy lehtiä kaksi peräkärryllistä ja niiden lisäksi saman verran keväällä.

 

 

Emme pysty viemään lehtikuormia maalle omalle metsälle, sillä kivikylän tontillamme esiintyy lehtokotiloita.

 

 

Valitettavan monet kuljettavat tonteiltaan keräämänsä lehdet aluetta ympäröiviin Tampereen kaupungin omistamiin metsiin ja se on väärin, sillä kaupungin metsät eivät ole tarkoitettu lehtien kaatopaikoiksi.

 

 

Ryhtiliikettä tarvittaisiin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ostomulta on aina riskihankinta

Keskiviikko 3.8.2016 - -Esko Erkkilä-

Mökkitieni varrella on multakasa, jonka siihen on hankkinut eräs kesäasukas.

 

 

 

 

 

Kyse on mitä ilmeisimmin ostomullasta, jonka alkuperä lienee kaatopaikkamulta.

 

 

Kasan päällä rehottaa muutama jättipalsamiyksilö sekä vankka pujoesiintymä.

 

 

 

 

 

Jättipalsami on vieraslaji, joka levitessään valtaa kasvualan kaikelta muulta kasvillisuudelta.

 

 

Jättipalsami pystyy laukaisemaan kypsät siemenensä jopa seitsemän (7) metrin etäisyydelle emokasvista.  Jättipalsamin tuhovaikutuksen ymmärtämiseksi on hyvä lisäksi tietää, että yksi jättipalsamiyksilö pystyy tuottamaan jopa 4.000 siementä!

 

 

Peli on menetetty, jos tuo mökkitieni varrella kasvava jättipalsami pääsee linkoamaan siemenensä maastoon.

 

 

**********

 

 

 

 

 

Toista multakasan päällä kasvavaa haittakasvia eli pujoa ei lueta vieraslajiksi, mutta sen virallinen luokitus on ns. muinaistulokas eli se on levittäytynyt Suomeen omin neuvoin 1600-luvun alkupuolella tai sitä aikaisemmin.

 

 

Pujo on yksi maamme pahimmista kasveista, jotka aiheuttavat siitepölyallergiaa.

 

 

**************

 

 

Jättipalsami ja pujo ovat mökkimaailmassani kasveja, joita siellä ei ole aikaisemmin esiintynyt.

 

On enemmän kuin harmillista, jos ne nyt ostomullan myötä alkavat leviämään Viljakkalan Majajärvellä.

 

 

Ainakin jättipalsamin leviämisen pystyy vielä nyt estämään, jos kitkee kukkivat yksilöt pois ja laittaa kitketyt kasvit jäteastiaan.  Sama menettely tehoaa myös pujoesiintymään.

 

 

 ************

 

 

Jättipalsamia ja pujoa enemmän pelkään ostomullan kautta alueellemme leviävän lehtokotiloita.

 

 

Olemme toistaiseksi säästyneet Viljakkalan Majajärvellä lehtokotiloista.

 

 

Tampereen omakotitalomme tontti on lehtokotiloiden saastuttama, mutta jämerillä toimenpiteillämme olemme ainakin vielä pystyneet estämään lehtokotilon pesiytymisen mökkitontillemme.

 

 

Pelkään nyt, että mökkitieni varteen hankitussa multakasassa on myös lehtokotiloita!

 

 

Olemme mökkimme osalta tiukkoja lehtikotilon torjunnassa, sillä emme salli kenenkään tuoda meille taimia, jotka ovat kasvaneet lehtokotiloiden saastuttamalla alueella.  Emme vahingossakaan vie mitään puutarhatyökaluja Tampereelta Viljakkalaan, sillä työkalujen mukana lehtokotilosaastunta olisi selviö.

 

 

 *****************

 

En ”suin surminkaan” suostuisi hankkimaan mökillemme ostomultaa, sillä sen avulla jättipalsami, pujoa sekä lehtokotilot saastuttavat puhtaat maa-alueet.

 

 

Kaatopaikkojen ja jäteasemien eräs ”tuote” on kotitalouksille ja julkiseen viherrakentamiseen tarjottava multa.  Asia on periaatteessa hyvä, mutta se sisältää suuria riskejä, joita ainakaan minä en suostu ottamaan.

 

 

Jättipalsami, pujo, lehtokotilot sekä esimerkiksi japanintatar ovat kylkiäisinä kaatopaikkojen tarjoamassa mullassa.

 

 

Vast´ikään Karjalan kannakselta palanneena matkailijana pelkään myös sitä, että ostomullan kylkiäisenä saan ikiaikaiseksi riesakseni jättiputken!

 

 

 

 

 

Kiitos ei ostomullalle ja toivon samaa myös naapureiltani ja lähiseutujen asukkailta, sillä en halua nähdä lähitiennoilla näitä saastuneita multakasoja!

 

 

 

-Esko Erkkilä-