Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Pirkanmaan Säätiön "Suomi sodasta syntynyt" -seminaari Viljakkalassa 16.9.2017

Lauantai 23.9.2017 - -Esko Erkkilä-

IMG_2667.JPG

 

 

Syntyperäisenä viljakkalalaisena arvostan, että Pirkanmaan Säätiö järjesti hienon ”Suomi sodasta syntynyt” –seminaarin Viljakkalan Seurojentalolla lauantaina 16.9.2017 – olin mukana seminaariyleisössä.

 

 

 

IMG_2668.JPG

 

 

Viljakkalan Seurojentalo on ollut meille viljakkalalaisille tärkeä paikka jo lähes sata vuotta, sillä talo rakennettiin vuonna 1919.

 

 

 

IMG_2479.JPG

 

 
Viime sotiimme Viljakkalan Seurojentalo liittyy mm. siten, että siellä kokoontuivat Viljakkalan miehet lokakuussa 1939 ja lähtivät sieltä Talvisotaan 14.10.1939.

 

 

 

IMG_2478.JPG

 

 

Viljakkalan miehet marssivat tältä paikalta Hämeenkyröön Heinijärven kansakoululle, josta jatkoivat marssiaan Siuron asemalle.

 

 

Siuron asemalta miehet matkasivat junakuljetuksessa silloisessa Sippolan kunnassa sijaitsevalle Kaipiaisten asemalle, josta jatkoivat marssien Enäjärven kylään, jossa alkoi tiivis koulutusjakso.

 

 

Sippola yhdistyi Anjalan kanssa vuonna 1975 Anjalankosken kauppalaksi, josta tuli kaupunki vuonna 1977; vuonna 2009 Anjalankoski liittyi uuteen Kouvolan kaupunkiin.

 

 

Tunnen Kaipiaisten asemanseudun, sillä siellä sijaitsee yksi kolmesta Rehuraisio Oy:n rehutehtaista ja monet tehtaalla työskentelevät asuvat Enäjärvellä.

 

 

 

*****************

 

 

 

 

IMG_2626.JPG

 

 

Pirkanmaan Säätiön hallituksen puheenjohtaja Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen selvitteli seminaarin alkupuheenvuorossaan lottien merkitystä Talvi- ja Jatkosodassa.

 

 

 

IMG_2629.JPG

 

 

Pirkanmaan Säätiön hallituksen varapuheenjohtaja Jouni Koskela johdatteli esityksessään seminaariyleisöä sotiimme Suomen Sodasta alkaen Vapaussodan, Talvisodan, Jatkosodan ja Lapinsodan kautta siihen rauhantilaan, jossa olemme saaneet maatamme rakentaa jo yli 70 –vuotta.

 

 

Talvisodan osalta Koskela muistutti, että silloin suomalaisten puolella taisteli ”Kenraali Talvi”!

 

 

 

IMG_2632.JPG

 

 

Filosofian maisteri Arto Ojakoski on tutkimustyössään paneutunut Ikaalisten suojeluskunnan historiaan ja kertoi 60 henkilöä käsittäneelle seminaariyleisölle siitä merkityksestä, joka suojeluskunnilla oli maanpuolustuksen kannalta ennen sotiamme.

 

Ojakoski painotti suojeluskuntien tiivistä yhteistyötä lottajärjestön kanssa.

 

 

Ojakosken esityksen teemana oli: ”Marssit ja manööverit – Ikaalisten suojeluskunta 1919 – 1939”.

 

 

 

IMG_2639.JPG

 

 

Jouni Koskela palasi mikronin taakse ja palautti seminaariyleisön mieliin Talvisotamme ja Jatkosotamme eri vaiheita.

 

 

Esityksensä Koskela tiivisti laatimaansa mukaelmaan Tapio Rautavaaran ”Korttipakka” –laulusta.

 

 

Alkuperäinen Tapio Rautavaaran esittämä koskettava kappale löytyy, kun googlaa ”Tapio Rautavaara korttipakka”!

 

 

Koskela muistutti, että juhlimme itsenäisyyttämme vain yhtenä päivänä vuodessa, mutta Suomi on itsenäinen myös niinä 364:nä muuna päivänä!

 

 

 

IMG_2641.JPG

 

 

Pirkanmaan Sotaveteraanipiirin puheenjohtaja Pasi Alhon esityksen aihe oli ”Sotiemme veteraanit – Veljeä ei jätetä”.

 

 

Alho muistutti, että Talvi- ja Jatkosodassa kaatui 90 000 sotilasta, haavoittui 200 000 ja kotinsa menetti rajan taakse yli 400 000 suomalaista.

 

 

 

IMG_26522.JPG

 

 

Arvokkaan seminaarin puheosuuden päätti kansanedustaja ja Karjalan Liitto ry:n puheenjohtaja Pertti Hakanen.

 

 

Hakanen on aikoinaan toiminut kouluttajana Porin Prikaatissa ja hän pohti, että olisiko kantahenkilökunnan suorittamalle varusmiesten koulutustyölle eduksi, jos kouluttajat olisivat päässeet tutustumaan viime sotiemme taistelupaikkoihin.

 

 

Monilla taistelupaikoilla käyneenä totean, että taistelupaikkoihin tutustuminen antaisi perspektiiviä varusmiesten kouluttamiseen!

 

 

 

IMG_2656.JPG

 

 

Kunnallisneuvos Pirkko Vuolle lauloi Kaisu Taloselan säestämänä Veteraanin iltahuudon.

 

 

IMG_2660.JPG

 

 

Pirkanmaan Säätiön hallituksen puheenjohtaja Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen ja hallituksen varapuheenjohtaja Jouni Koskela ojensivat seminaarin esiintyjille kirjalahjat muistoksi erinomaisesta seminaarista.

 

 

 

IMG_2661.JPG

 

 

Juhlavan seminaarin asia-anti päättyi yhteisesti laulettuun Maamme-lauluun.

 

 

 ***************

 

 

 

Tilaisuus jatkui ”muonituksella” ja kahvituksella.

 

 

 

IMG_2617.JPG

 

 

”Marskin muona”, josta on merkintä kersantti Niilo Koskelan asevelikalenterissa 4.6.1944, oli mallina sille tarjoilulle, jota seminaariyleisölle tarjottiin.

 

 

  • kahvinkorviketta 10 g
  • sokeria 15 g
  • keksejä 50 g
  • marmeladia 50
  • viinaa 100 g

 

 

 

IMG_2615.JPG

 

 

Kahvinkorviketta ei ollut, mutta sen sijaan saimme nauttia Viljakkalan Seurojentaloyhdistys ry:n puheenjohtaja Outi Lähteenmäen (istumassa) ja sihteeri Leena Kuntun trahteeraamaa kahvia – viinakin oli pääosin korvattu Pommac-juomalla.

 

 

 

IMG_2666.JPG

 

 

Kiitokset Pirkanmaan Säätiölle mieliinpainuneen seminaarin järjestämisestä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pirkanmaan Säätiön "Suomi sodasta syntynyt" -seminaari Viljakkalassa 16.9.2017, Suomi sodasta syntynyt, Pirkanmaan Säätiö, Viljakkalan Seurojentalo,

Asiallista pohdintaa

Sunnuntai 17.9.2017 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan Säätiö järjesti eilen Viljakkalan Seurojentalolla seminaarin, jonka otsikko oli

 

”Suomi sodasta syntynyt”.

 

 

Seminaariannista on aineksia useampaankin blogikirjoitukseen, mutta keskityn nyt sen puheenvuoron käsittelyyn, jonka kansanedustaja Pertti Hakanen piti seminaarin yhteenvetopuheenvuorona.

 

 

Kansanedustaja Hakasen työhistoriaan kuului toimiminen opistoupseerina varusmiesten kouluttamisessa Porin Prikaatissa Säkylässä.

 

 

Kansanedustaja Pertti Hakanen toimii Karjalan Liiton puheenjohtajana ja jo ennen sitä sekä valintansa jälkeen hän saanut tutustua luovutetulla alueella Talvi- sekä Jatkosodan kunniakkaisiin taistelupaikkoihin.

 

 

 

IMG_2652.JPG

 

 

Hakanen kysyi oikeastaan itseltään eilisessä puheenvuorossaan, että olisiko hän pystynyt parempaan varusmiesten koulutustyöhön, jos hän olisi ennen koulutustyötään saanut tutustua sotiemme taistelupaikkoihin?

 

 

 

*********************

 

 

 

Olen tavallaan joutunut samaan tilanteeseen kuin Hakanen, mutta hieman eri perspektiivistä.

 

 

Varusmiehen peruskoulutusjaksolla ja ei ehkä vielä aliupseerikoulutuksessakaan olisi ollut hyötyä tutustumisesta sotiemme taistelupaikkoihin.

 

 

Reserviupseerikoulutuksessa asia olisi kohdaltani ollut toinen, sillä mm. joukkojen sijoittamisessa puolustustaisteluun olisi ollut hyötyä, jos pohjana olisi ollut tutustuminen sotiemme taistelupaikkoihin.

 

 

Joukkojen sijoittamisessa mittasuhteet ovat todellisessa sodassa tyystin toiset kuin opetustilanteissa.

 

 

Opetustilanteissa joukkueet ja komppaniat sijoiteltiin ainakin omalla RUK-aikanani liian sumppuun ja sijoittelu ei vastannut tositilannetta.  Sumppusijoittelu olisi estynyt, jos RUK-oppilaat olisivat päässeet tutustumaan todellisiin taistelupaikkoihin.

 

 

Tunnen vaikkapa Taipaleenjoen taistelumaaston melko hyvin ja tiedän ryhmityksemme syvyyden, joka oli etulinjan taistelijoiden takana.  Syvyyttä oli Taipaleenjoelta aina Keljaan saakka tai oikeastaan Sakkolan asemalle tai jopa Kiviniemeen saakka. Jos vihollinen olisi saanut läpimurron Taipaleessa,sen jatkoeteneminen olisi ollut vaikeaa.

 

 

Olen laatinut Taipaleenjoen taistelupaikkoihin tutustumisistani useitakin kirjoituksia ja ne löytyvät, jos googlaa: ”Esko Erkkilä Taipaleenjoki”!

 

 

*****************

 

 

Sain varusmiespalveluksen jälkeen osallistua varsin moniin kertausharjoituksiin ja niissä toki päästiin joukkojen sijoittelussa oikeisiin mittasuhteisiin.

 

 

Vastaukseni Pertti Hakasen kysymykseen on se, että sotiemme taistelupaikkoihin tutustuminen toisi arvokasta taustatietoa siihen koulutustyöhön, jolla kantahenkilöstö kouluttaa varusmiehiä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

2 kommenttia . Avainsanat: Pirkanmaan Säätiö, Viljakkalan Seurojentalo, Suomi sodasta syntynyt, Karjalan Liitto, Karjalan Liiton puheenjohtaja Pertti Hakanen, Taipaleenjoki, Porin Prikaati, Kelja, Sakkolan asema, Kiviniemi,

Pirkanmaalainen opiskelija luottaa oman maakuntansa tulevaisuuteen

Torstai 22.9.2011 - -Esko Erkkilä-

Yhteiskuntatieteiden kandidaatti Vilhartti Hanhilahti käytti taannoisessa Pirkanmaan Säätiön juhlaseminaarissa opiskelijan puheenvuoron.

 

Vilhartti on kotoisin Tampereelta ja opiskelee Tampereen Yliopistolla. Hanhilahti oli viime eduskuntavaaleissa Suomen Keskustan kansanedustajaehdokkaana ja hän oli ehdokkaana myös Tampereen kaupunginvaltuustoon v. 2008.

 

Hanhilahti oli vakuuttunut, että Tampere säilyttää asemansa sisä-Suomen suurimpana kasvukeskuksena myös tulevaisuudessa.

 

Hanhilahden puheenvuorossa tähdättiin vuoteen 2030 ja Vilhartti totesi, että kylämuotoinen asuminen on palannut arvoonsa. Kansalaiset ovat yhdessä yksilöitä ja jokaisesta pidetään huolta, totesi hän.

 

Kyläasumisen vahvistuminen on elvyttänyt koko seutukunnan, ennakoi Vilhartti. Hän jatkoi maalailuaan, että lähiruuan suosio kasvaa vuoteen 2030 mennessä.

 

Pirkanmaan liikenneolosuhteita ennakoidessaan opiskelija Vilhartti Hanhilahti totesi, että oikoradan sekä rantaväylän rakentaminen ovat parantaneet alueen kasvumahdollisuuksia. Lentoliikenteessä Pirkkalasta on vuoteen 2030 mennessä tullut selkeästi Suomen toiseksi suurin lentokenttä.

 

Pirkanmaan maakunta on Vilhartin arvion mukaan vuonna 2030 päästöneutraali alue.

 

Vilhartti Hanhilahden ajatuksiin on helppo yhtyä, kun hän juhlaseminaaripuheenvuoronsa päätteeksi totesi, että Pirkanmaa on vuonna 2030 täynnä mahdollisuuksia.


pict1648.jpg


Opiskelijan puheenvuoron Pirkanmaan Säätiön juhlaseminaarissa käyttänyt Vilhartti Hanhilahti eturivissä vasemmalla ja seuraavina talousneuvos Tauno Mäkelä Vilppulasta, Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen, kansanedustajat Mikko Alatalo ja Arto Pirttilahti, maakuntajohtaja Esa Halme sekä säätiön hallituksen puheenjohtaja Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vilhartti Hanhilahti, Pirkanmaan Säätiö,

Kimmo Tiilikainen: Maakuntien rooli on katsoa asioita eteenpäin asukasnäkökulmasta

Keskiviikko 21.9.2011 - -Esko Erkkilä-

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen tarkasteli Pirkanmaan Säätiön juhlaseminaarissa 10.9.2011 maakuntien merkitystä Suomessa nyt ja tulevaisuudessa.

 

Maakuntien ja läänien periaatteellista erosta Tiilikaisella oli osuva tiivistys; maakunnat katsovat asioita eteenpäin asukasnäkökulmasta, kun taas lääninhallinnot toimivat ylhäältä alaspäin.

 

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikaisen esitys käsitteli monipuolisesti periaatteellisia sekä myös ajankohtaisia asioita.

 

Yhteishenki on ihmisistä lähtevää vastuunkantoa, mainitsi Tiilikainen.

 

Todetessaan, että kunnallinen demokratia on vastuullisuuteen kasvamista, pääsi Tiilikainen käsittelemään ajankohtaista kuntauudistusta.

 

Kansalaisten yhdenvertaisuus, palvelujen saatavuus sekä mahdollisuus vaikuttaa lähiyhteisön asioihin ovat keskeisiä seikkoja, joiden pitäisi pysyä myös niiden mielissä, jotka nyt ”ylhäällä” piirtelevät Suomen kuntaverkkoa uusiksi.

 

Ihmisten asuinpaikan valinnan pitää säilyä vapaana myös jatkossa, yritysten toimintaedellytykset on pystyttävä takaamaan koko maassa, opiskelumahdollisuuksien takaaminen vanhempien varallisuudesta piittaamatta ovat asioita, joiden on pysyttävä kirkkaana mielessä, kun kuntaverkkoa ollaan harsimassa uuteen uskoon.

 

Tiilikainen piti suurena uhkana opetusministeriön suunnitelmia, joissa opetukseen suunnattuja varoja leikataan 300 milj. euroa. Uhka koskee koko Suomea, mainitsi Tiilikainen.

 

Uuden kasvun eväiksi Kimmo Tiilikainen linjasi materiaalitehokkuuden, raaka-aineiden jalostamisen pidemmälle, energiatehokkuuden ja sen, että talouskasvun pitää saastuttaa vähemmän kuin ennen.

 

Kimmo Tiilikainen – jolle kertyi aikanaan myös ministerikokemusta - totesi, että Pirkanmaa on varautunut hyvin vuoteen 2030.

 

Hän kuitenkin muistutti, että ihmisiä pitää rohkaista vastuunottoon yrittäjyydellä ja on luotettava yrittäjien luovuuteen sekä muutosvoimaan.

 

Henkisten esteiden poistaminen, lainsäädännön esteiden purkaminen, investointien sekä vientitoiminnan tukeminen ovat seikkoja, joihin on koko ajan panostettava, mainitsi Tiilikainen esityksensä lopuksi.


Tässä jokunen kuva juhlaseminaarin tiimoilta:


pict16422.jpg

 

Säätiön hallituksen puheenjohtaja Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen toivottaa kansanedustaja Mikko Alatalon tervetulleeksi juhlaseminaariin.

 

pict1639.jpg

Talousneuvos Tauno Mäkelä saapuu juhlaseminaariin.

pict16452.jpg

Puheenjohtaja Rantaviita-Tiainen toivottaa Tampereen apulaispormestari Timo Hanhilahden tervetulleeksi ja takana Mikko Kärki Lempäälästä.

pict1646.jpg

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtaja Antti Juva saapuu juhlaseminaariin.


pict16382.jpg

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön johtokunnan jäsen Esko Kärkkäinen saapumassa juhlaseminaariin.

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kimmo Tiilikainen, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen, Pirkanmaan Säätiö, Pirkanmaa, Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen, kansanedustaja Mikko Alatalo, apulaispormestari Timo Hanhilahti,

Maakuntajohtajan muisteluksia vuodelta 2030: "Suomen ensimmäinen pitäjähallitus saatiin aikoinaan Hervantaan"

Tiistai 20.9.2011 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan Säätiön 50-vuotisjuhlaseminaarin eräänä esiintyjänä 10.9.2011 oli maakuntajohtaja Esa Halme.

 

Maakuntajohtajan esityksen aihe oli: ”Pirkanmaa 2030 aluekehityksen näkökulmasta”.

 

Halme toteutti esityksensä asettumalla vuoteen 2030 ja ”muisteli” ajanjaksoa 2011 – 2030.

 

Roolinsa mukaisesti maakuntajohtaja keskittyi muisteluksissaan kuntarakenteen sekä seutuhallinnon kehittymisen tarkasteluun ”muistelusjaksona”.

 

Kuntakentän osalta maakuntajohtajan muisteluksessa nousivat nyt osin uusina käsitteinä esille emäpitäjät sekä regionit. Vanhoina käsitteinä olivat kylät sekä pitäjät.

 

Kylät muodostivat maakuntajohtajan muisteluksissa sen perustan, jolle hallinto perustui muistelusjaksona.

 

Pitäjät muodostuivat kylistä ja…

 

emäpitäjät pitäjistä.

 

Regionit muodostuivat emäpitäjistä ja myös ne olivat demokraattisesti hallittuja.

 

Pirkanmaan osalta tulevaisuudenuskoa luo se, että maakuntajohtaja Esa Halmeen vuodelle 2030 ajoittuvissa muisteluksissa todetaan Tampereen emäpitäjän säilyttäneen Suomen halutuimman asuinalueen maineen, jota toki sama alue oli jo vuonna 2011, jolloin muisteluksenaikaista hallinto-organisaatiota ei ollut olemassa.

 

Tampere-keskeinen regioni oli vuoteen 2030 mennessä kasvanut rannikkoregioniksi. Tämä merkinnee sitä, että vuonna 2011 itsenäisinä toimineet Pirkanmaa ja Satakunta olivat yhdistyneet Tampere-vetoiseksi hallintoalueeksi vuoteen 2030 mennessä.

 

Kuten otsikossa todetaan, niin Hervantaan oli perustettu Suomen ensimmäinen pitäjähallitus.

 

Tietynasteista itsehallintoa edustavat pitäjät kuuluivat osana vuonna 2013 alkanutta kuntakentän uudistamista. Kuntakentän uudistamisen ensiaskeleet olivat hankalat ja tavoitteeksi olisi maakuntajohtaja Halmeen mielestä pitänyt ottaa jo alusta alkaen asukasdemokratia.

 

Maakuntajohtajan tulevaisuudenkuva Pirkanmaan osalta vuoteen 2030 oli mielenkiintoinen ja myös tapa esittää asia oli poikkeava.


pict1649.jpg

 

Kuvassa juhlaseminaarin yleisöä. Pirkanmaan Säätiön hallituksen puheenjohtajan Anna-Kaarina Rantaviita-Tiaisen vieressä maakuntajohtaja Esa Halme ja hänestä vasemmalle kansanedustajat Arto Pirttilahti sekä Mikko Alatalo.




Tilaisuuden juontajana toiminut Jouni Koskela totesi Halmeen esityksen jälkeen, että maakuntajohtajan esittämä tulevaisuudenkuva on mielenkiintoista aineistoa niille, jotka järjestävät Pirkanmaan Säätiön 70-vuotisjuhlaseminaarin vuonna 2031!

 

Koskelan mielipiteeseen on helppo yhtyä.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pirkanmaa, Pirkanmaan Säätiö, emäpitäjä, regioni, rannikkoregioni, Esa Halme, maakuntajohtaja Esa Halme, pitäjähallitus, Hervannan pitäjähallitus, Suomen ensimmäinen pitäjähallitus,

"Pirkanmaa 2030" - tasokas seminaari Pirkanmaan sekä yleensäkin maakuntien merkityksestä Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Sunnuntai 11.9.2011 - -Esko Erkkilä-

Talousneuvos Toivo Kuoppala, toimittaja Viljami Rantanen sekä agrologi Eino Helminen olivat monessakin mielessä kaukokatseisia, kun he 4.5.1961 allekirjoittivat säädekirjan, jolla haettiin oikeusministeriöltä lupaa Pirkanmaan Säätiö-nimisen säätiön perustamiseen. Oikeusministeriö myönsi säätiölle perustamisluvan 15.6.1961.

Pirkanmaan Säätiö järjesti lauantaina 10.9.2011 taidemuseo ja galleria Willa Mac`ssa 50-vuotisjuhlaseminaarinsa.


pict16352.jpg


Willa Mac sijaitsee Pyynikillä ja sen edustalla on ”maamerkkinä” taiteilija Timo Solin´n yli kolmemetrinen pronssinen taideteos ”Ylöspäin”.

 

Juhlaseminaarin esiintyjinä olivat

 

pict16602.jpg


Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen…,

 


pict1670.jpg


…maakuntajohtaja Esa Halme Pirkanmaan Liitosta sekä…

 


pict1673.jpg


…opiskelija Vilhartti Hanhilahti.

 


pict16523.jpg


Seminaarin avauksen suoritti Pirkanmaan Säätiön hallituksen puheenjohtaja Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen…


pict1654.jpg


…ja tilaisuuden juontajana toimi sekä seminaarin päätöspuheenvuoron käytti Jouni Koskela.

 

Pirkanmaan Säätiön tarkoitukseksi on hyväksytty pirkanmaalaisten yhteishengen kasvattaminen sekä sivistystoiminnan vaaliminen ja tukeminen Pirkanmaan alueella.

Jo alusta alkaen säätiön tarkoituksena oli tukea lähellä maalaisliittolais-keskustalaista aatetta olevaa toimintaa. Kaukokatseisuutta perustajilta oli se, että nimeksi jo 1960-luvun alussa valittiin pirkanmaalaisuus – Pirkanmaan Säätiö.

Pirkanmaan Säätiön taloudellinen tukitoiminta on viime vuodet perustunut säätiön aatemaailmaa lähellä olleiden henkilöiden merkkipäivälahjoituksiin. Niukoista rahavaroista johtuen säätiön avustustoiminta ei ole ollut säännöllistä vaan sitä ovat em. erillistulot rytmittäneet.  

Juhlaseminaarin n. 60 osanottajaa seurasivat mielenkiinnolla esityksiä.

Palaan myöhemmin mielenkiintoisiin seminaariesityksiin.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kimmo Tiilikainen, Esa Halme, Vilhartti Hanhilahti, Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen, Jouni Koskela, Pirkanmaan Säätiö, Pirkanmaan Liitto, Willa Mac, Timo Solin