Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Pirkanmaalaiset kansanedustajaehdokkaat tähyävät nyt vain vajaan kuukauden kuluttua järjestettäviin eduskuntavaaleihin - heitä ei näytä kiinnostavan Pirkanmaan maakuntakaava 2040!

Lauantai 21.3.2015 - -Esko Erkkilä-

Kirjoitan näitä rivejä torstaina 19.3.2015 ja olen surullinen.

 

 

 

 

mkaava1

 

 

Osallistuin tänään eli 19.3.2015 Tampereen Vanhassa kirjastotalossa Pirkanmaan Liiton järjestämään monituntiseen seminaariin, jossa esiteltiin Pirkanmaan maakuntakaavaa 2040.

 

 

Olen surullinen sen vuoksi, että mielenkiintoiseen ja tulevaisuuteen tähyävään tilaisuuteen osallistui vain muutama henkilö, joka ovat nyt ehdokkaana huhtikuun eduskuntavaaleissa.

 

Olikohan niin, että paikalla oli ainoastaan yksi henkilö, joka on ehdokkaana huhtivaaleissa?

 

 

 

 

mkaava2

 

 

Maakuntajohtaja Esa Halme piti mainion avauspuheenvuoron, jossa hän painotti, että nyt on vaikuttamisen paikka – kun kaavavalmistelu etenee luonnosvaiheesta ehdotusvaiheeseen, on vaikuttaminen paljon vaikeampaa.

 

 

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 tähyää ”raamikaavana” kahdenkymmenenviiden vuoden päähän tulevaisuuteen.

 

 

 

Nyt suunniteltava maakuntakaava on tarkoitus saada niiden päättäjien hyväksyttäväksi, jotka valittiin kuntien ja kaupunkien valtuutetuiksi viime kunnallisvaaleissa.

 

 

Pirkanmaan maakuntakaava käsittelee kaikkia jokapäiväiseen toimintaamme liittyviä asioita, joille nyt luodaan raamit vuoteen 2040 saakka. Miksi nämä asiat eivät kiinnosta vaalikentillä kirmaavia eduskuntavaaliehdokkaita?

 

 

Pirkanmaan maakuntakaava 2040:n nähtävillä oloaika alkoi 5.3.2015 ja se päättyy jo 10.4.2015.

 

 

Ihmettelen näin suurta kiirettä – onko kiireen syy, että virkahenkilöiden suunnittelemaan kaavaluonnokseen ”rahvas” ei ehtisi antaa montaakaan muistutusta ja muutosehdotusta? Tuntuu, että ainakin maakunnan kansanedustajaehdokkaiden suhteen tämä näyttää onnistuvan.

 

 

Tavallisena kaupunkilaisena ja tamperelaisena kiinnitän huomiota ainakin kahteen seikkaan:

 

  • Tampere-Pirkkalan lentoaseman uuden kiitoradan suunnittelu ja sen toteuttaminen tulevat ratkaisevasti lisäämään lentomelualuetta Tampereella. Kun nykyinen äänekäs Hornet-kalusto tullaan suunnittelukaudella uusimaan, on suuri todennäköisyys, että uusien koneiden lentomelu on jopa suurempi kuin nykyisen Hornet-kaluston. Tämä merkitsee, että lentomelu Tampereella tulee lisääntymään siis myös kalustomuutoksen vuoksi!
  • järjetön tekopohjavesihanke Tavase näyttää edelleen elävän kituliasta, mutta sitkeää elämäänsä maakuntakaavassa – käsittämätöntä, mutta totta!

 

 

Kun kaikkien puolueiden eduskuntavaaliehdokkaat nukkuvat Ruususen unta, on tavallisten tallaajien eli mm. minun puututtava Pirkanmaan maakuntakaava 2040:n luonnoksessa esiintyviin muutostarpeisiin.

 

 

Pysykää kanavalla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pirkanmaan maakuntakaava 2040, Pirkanmaa, Pirkanmaan Liitto, maakuntajohtaja Esa Halme,

Eurovaalit laittoivat Suomen poliittisen kartan uusiksi

Keskiviikko 28.5.2014 - -Esko Erkkilä-

Europarlamenttivaaleista on nyt kulunut kolme yötä ja on aika tehdä ensimmäisiä johtopäätöksiä vaalien jälkeisestä elämästä Suomessa ja miksei myös koko Euroopassa.

 

Kuuntelin Tampereen Radiosta Pirkanmaan maakuntajohtaja Esa Halmeen haastattelua ja hän osasi mielestäni vetää suomalaisten puolueiden merkityksestä oikean yhteenvedon.

 

Halme totesi radiohaastattelussa, että...

...Suomessa siirryttiin kahden suuren puolueen ja neljän keskisuuren puolueen tilanteeseen.

 

Vaalitappiostaan huolimatta Kokoomus säilytti europarlamenttivaaleissa suurimman puolueen aseman, mutta Keskusta kohosi vaalivoittonsa ansiosta samalle tasolle.

 

Perussuomalaisten ja Vihreiden merkittävät tappiot, SDP:n rökäletappio sekä Vasemmistoliiton selkeä vaalivoitto merkitsivät, että nämä neljä puoluetta kisaavat tasaisessa keskisarjassa.

 

Hallituspuolueet kärsivät selkeän tappion, sillä ainoastaan kristillisdemokraatit sekä RKP – Timo Soinin luonnehdinnan mukaan ”takiaispuolueet” – pystyivät kohentamaan suosiotaan.

 

 

**************

 

Keskustan osalta valituiksi tulleet Olli Rehn, Paavo Väyrynen ja Anneli Jäätteenmäki edustavat todellista timanttisarjaa euroedustajina.

 

Henkilökohtaisesti kävin pitkän puntaroinnin siitä, että kuka saisi ääneni ja puntaroinnin kohteena olivat juuri nämä kolme sittemmin valituiksi tullutta ehdokasta.

 

Olin heti alusta saakka iloinen, että Olli Rehn lähti ehdokkaaksi, sillä hän on tällä hetkellä ylivoimaisesti parhaiten suomalaisista perillä Euroopan taloustilanteesta.

 

Henkilökohtaisesti en ennen eurovaalikampanjaa tuntenut Olli Rehn´ä, mutta hänen käyntinsä Tampereella ja ne hetket, jolloin sain keskustella hänen kanssaan, vahvistivat mielikuvaani osaavasta vaikuttajasta.

 

Paavo Väyrynen on tullut näin ruohonjuuritason Keskusta-toimijallekin tullut tutuksi vuosien varrella. Väyrysen presidentinvaalikampanja palautti suomalaisten uskon keskustalaisuuden elinvoimaan ja se nosti minun sekä varmaan myös monen muun suomalaisen arvostusta Väyryseen.

 

Arvostan Väyrysessä todellista yrittäjyyttä, sillä Keminmaan herukkaviljelmät ja Pohjantähti-opisto sekä samalla tontilla olevat monet oheistoiminnat kertovat miehestä, joka osaa muutakin kuin politikoida.

Arvostan korkealle myös Vuokko Väyrysen roolin miehensä kanssakulkijana.

 

Anneli Jäätteenmäkeä olen saanut kuluneen vuoden aikana seurata näistä Keskustan ykkösehdokkaista läheisimmin.

 

Annelin toiminta Alde-ryhmän varapuheenjohtajana ja suomalaisten europarlamentaarikkojen kärkinimenä ovat vakuuttaneet minut siihen, että annoin ääneni ehdokkaalle numero 195.

 

Suomalaisten kuluttajien, kotimaisen ruokaturvallisuuden ja suomalaisen alkutuotannon puolestapuhujana sekä todellisena Suomen puolesta työtä tehneenä Anneli Jäätteenmäen panos on ollut europarlamentissa päättyneellä viisivuotiskaudella keskeinen.

 

Suomi tarvitsee Anneli Jäätteenmäen panosta myös seuraavana viisivuotiskautena ja sen vuoksi päädyin äänestämään Annelia europarlamenttiin.

 

En suinkaan ole kaikista asioista samaa mieltä Annelin kanssa, sillä mm. Suomen turvallisuuspolitiikasta meillä on selkeitä vivahde-eroja.

 

 

***************

 

 

Turvallisuuspolitiikan saralla toivon avointa keskustelua niistä vaihtoehdoista, joita Suomen poliittisen johdon pitäisi tarjoilla suomalaisille.

 

Sopiva forum turvallisuuspolitiikkakeskustelulle on ensi vuoden huhtikuussa järjestettävät eduskuntavaalit ja vaaleja edeltävä kampanjointi.

***************

 

On muistettava, että ministeripaon jatkuminen, kokoomuksen hyytyminen sekä SDP:n kannatuksen hupeneminen ja Fennovoiman ydinvoimalakysymys saattavat merkitä ennenaikaisia eduskuntavaaleja jo syksyllä.

Keskustan pitää olla joka hetki valmis syksyllä 2014 mahdollisesti järjestettäviin eduskuntavaaleihin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: europarlamenttivaalit 2014, eurovaalit 2014, Olli Rehn, Paavo Väyrynen, Anneli Jäätteenmäki, ennenaikaiset eduskuntavaalit 2014, Esa Halme, takiaispuolueet,

Ministeri mukana paneelikeskustelussa ja kuulijoita vain muutama - miksi näin?

Lauantai 11.2.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kauppakamari, kaupunkilehti Tori, Tampereen TE-toimisto ja Honkalamedia Oy järjestivät REKRYTORI 2012 -messutapahtuman Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa keskiviikkona helmikuun 1. päivänä 2012.



Vaikka tapahtuma olikin suunnattu lähinnä nuorille, jotka etsivät työ- tai opiskelupaikkaa, siellä oli paljon nähtävää ja koettavaa myös varttuneille.



Tapahtuman vetonaula, jonka vuoksi minäkin menin heti aamutuimaan Pirkka-halliin, oli paneelikeskustelu, jolla oli haastava teema eli



Kunnan firma vai kunnon firma – markkinahäirikköjä vai setelikoneita?



panelistit



Paneelikeskusteluun osallistui seitsemän panelistia ja…

Esa_Halme


…sen puheenjohtajana toimi Pirkanmaan Liiton maakuntajohtaja Esa Halme.

Panelisteina olivat:



Paavo_Salli


Sastamalan kaupunginjohtaja Paavo Salli,




Johanna_Ahlgren-Holappa



Tampereen työ-ja elinkeinotoimiston toimialajohtaja Johanna Ahlgren-Holappa,



Mikko_Wiren


Pihlajalinna Oy:n toimitusjohtaja Mikko Wiren,



Kari_Niemela


TAYS Sydänkeskus Oy:n toimitusjohtaja Kari Niemelä,

Olli-Poika_Parviainen


Tampereen kaupungin apulaispormestari Olli-Poika Parviainen,



Nina_Heikkila


Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n aluepäällikkö Nina Heikkilä


Lauri_Ihalainen


 ja työministeri Lauri Ihalainen.

Panelikeskustelu oli harvinaislaatuisen korkeatasoinen ja on harmi, että kuulijoita oli paikalla ainoastaan kymmenkunta. Näistäkin valtaosa oli panelistien avustajia tai muuten virkansa puolesta paikalla olleita, joten aitoja kuulijoita oli lisäkseni vain pari henkilöä.



Aihe oli mielenkiintoinen ja panelistit eivät antaneet harvalukuisen yleisön haitata, vaan keskustelussa joka sana oli asiaa.



Käsittelen huomenna tällä palstalla ministeri Ihalaisen puheenvuoroja, mutta tässä muutama havainto muiden panelistien sanomisista:



Kaupunginjohtaja Salli muistutti terveyden edistämisestä ja painotti jokaisen henkilökohtaista vastuuta terveydestää.


Salli muistutti, että myös kuntasektorin pitää hallita markkinat. Hän kertoi, että tietotekniikan kilpailuttaminen on herkkä laji ja sen kilpailuttamisessa usein päädytään kiistatilanteisiin.


Kuntien vajavainen hankintaosaaminen nousi koko keskustelussa tärkeälle sijalle ja mm. Mikko Wiren kertoi, että jossain kunnassa oli kunta antanut laatupisteitä yritykselle, jonka tarjoama ruoka oli halvinta!



Wiren kertoi tositapauksesta, jossa kunnan johtava virkahenkilö oli todennut, että eihän kunta voi kaikkia suosituksia noudattaa – ei siihen mitkään rahat riitä!


Kari Niemelä peräänkuulutti, että tuottavuuden lisääminen on tapahduttava yhdessä henkilöstön kanssa. Hän totesi, että Suomessa erikoissairaanhoito on maailman hajautunein.

Sairaanhoitoalan häiriköiksi Niemelä listasi HUS:n, Terveystalo Oy:n sekä Mehiläinen Oy:n. Heikkilä painotti, että hankintalakia on korjattava.


Erityistä mielenkiintoa tamperelaisena tunsin tietysti apulaispormestari Olli-Poika Parviaisen linjauksiin.


Parviainen mainitsi, että Tampere on kohtuullisen houkutteleva kaupunki, mutta myönsi, että erityisesti sosiaali- ja terveyspuolella haasteita riittää. Suorittavia käsiä tarvitaan Tampereella, totesi apulaispormestari.


Parviaisella oli hieman samanlainen kuva tietojärjestelmistä kuin kaupunginjohtaja Sallilla. Olli-Poika Parviainen peräänkuulutti, että eri tietojärjestelmien pitäisi pystyä ”keskustelemaan” keskenään nykyistä paremmin.


Olin ilahtunut, että apulaispormestari Parviainen painotti osatyökykykyisten aseman parantamista. Hän mainitsi, että osatyökykyisiä koskevia joustoja kaivattaisiin erityisesti kunnilta.


Myös siitä olin ilahtunut, että apulaispormestari kaipasi nykyistä enemmän seuraa ja mittareita kaupungin ja kaupungille ulkopuolisten tekemiin töihin.


Parviaisen linjaukseen, että palvelutehtävien benchmarkkaus tehtäisiin julkisen palvelutason kautta, en kuitenkaan voi yhtyä.  Jos benchmarkkauksen perusteena olisi ainoastaan julkisen tahon palvelutaso ja erityisesti tehokkuus, niin tuskin koskaan pystyisimme todelliseen tehokkuuteen kuntasektorilla. Bechmarkkausta tarvitaan, mutta siinä on kaikissa käänteissä oltava periaatteena, että vain paras on kyllin hyvää!


Maakuntajohtaja Esa Halmeen loppuyhteenvetona toteamaan on helppo yhtyä, kun hän totesi, että julkisen vallan on opeteltava palvelujensa tuottamista. Halme totesi asiakkaan toiveena olevan, että ongelmat ratkaistaan nopeasti, halvalla ja kerralla oikein!



-Esko Erkkilä-


Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Lauri Halainen, työministeri Lauri Ihalainen, Paavo Salli, Johanna Ahlgren-Holappa, Mikko Wiren, Kari Niemelä, Olli-Poika Parviainen, apulaispormestari Ollo-Poika Parviainen, Nina Heikkilä Esa Halme, maakuntajohtaja Esa Halme, Rekrytori 2012,

Maakuntajohtajan muisteluksia vuodelta 2030: "Suomen ensimmäinen pitäjähallitus saatiin aikoinaan Hervantaan"

Tiistai 20.9.2011 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan Säätiön 50-vuotisjuhlaseminaarin eräänä esiintyjänä 10.9.2011 oli maakuntajohtaja Esa Halme.

 

Maakuntajohtajan esityksen aihe oli: ”Pirkanmaa 2030 aluekehityksen näkökulmasta”.

 

Halme toteutti esityksensä asettumalla vuoteen 2030 ja ”muisteli” ajanjaksoa 2011 – 2030.

 

Roolinsa mukaisesti maakuntajohtaja keskittyi muisteluksissaan kuntarakenteen sekä seutuhallinnon kehittymisen tarkasteluun ”muistelusjaksona”.

 

Kuntakentän osalta maakuntajohtajan muisteluksessa nousivat nyt osin uusina käsitteinä esille emäpitäjät sekä regionit. Vanhoina käsitteinä olivat kylät sekä pitäjät.

 

Kylät muodostivat maakuntajohtajan muisteluksissa sen perustan, jolle hallinto perustui muistelusjaksona.

 

Pitäjät muodostuivat kylistä ja…

 

emäpitäjät pitäjistä.

 

Regionit muodostuivat emäpitäjistä ja myös ne olivat demokraattisesti hallittuja.

 

Pirkanmaan osalta tulevaisuudenuskoa luo se, että maakuntajohtaja Esa Halmeen vuodelle 2030 ajoittuvissa muisteluksissa todetaan Tampereen emäpitäjän säilyttäneen Suomen halutuimman asuinalueen maineen, jota toki sama alue oli jo vuonna 2011, jolloin muisteluksenaikaista hallinto-organisaatiota ei ollut olemassa.

 

Tampere-keskeinen regioni oli vuoteen 2030 mennessä kasvanut rannikkoregioniksi. Tämä merkinnee sitä, että vuonna 2011 itsenäisinä toimineet Pirkanmaa ja Satakunta olivat yhdistyneet Tampere-vetoiseksi hallintoalueeksi vuoteen 2030 mennessä.

 

Kuten otsikossa todetaan, niin Hervantaan oli perustettu Suomen ensimmäinen pitäjähallitus.

 

Tietynasteista itsehallintoa edustavat pitäjät kuuluivat osana vuonna 2013 alkanutta kuntakentän uudistamista. Kuntakentän uudistamisen ensiaskeleet olivat hankalat ja tavoitteeksi olisi maakuntajohtaja Halmeen mielestä pitänyt ottaa jo alusta alkaen asukasdemokratia.

 

Maakuntajohtajan tulevaisuudenkuva Pirkanmaan osalta vuoteen 2030 oli mielenkiintoinen ja myös tapa esittää asia oli poikkeava.


pict1649.jpg

 

Kuvassa juhlaseminaarin yleisöä. Pirkanmaan Säätiön hallituksen puheenjohtajan Anna-Kaarina Rantaviita-Tiaisen vieressä maakuntajohtaja Esa Halme ja hänestä vasemmalle kansanedustajat Arto Pirttilahti sekä Mikko Alatalo.




Tilaisuuden juontajana toiminut Jouni Koskela totesi Halmeen esityksen jälkeen, että maakuntajohtajan esittämä tulevaisuudenkuva on mielenkiintoista aineistoa niille, jotka järjestävät Pirkanmaan Säätiön 70-vuotisjuhlaseminaarin vuonna 2031!

 

Koskelan mielipiteeseen on helppo yhtyä.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pirkanmaa, Pirkanmaan Säätiö, emäpitäjä, regioni, rannikkoregioni, Esa Halme, maakuntajohtaja Esa Halme, pitäjähallitus, Hervannan pitäjähallitus, Suomen ensimmäinen pitäjähallitus,

"Pirkanmaa 2030" - tasokas seminaari Pirkanmaan sekä yleensäkin maakuntien merkityksestä Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Sunnuntai 11.9.2011 - -Esko Erkkilä-

Talousneuvos Toivo Kuoppala, toimittaja Viljami Rantanen sekä agrologi Eino Helminen olivat monessakin mielessä kaukokatseisia, kun he 4.5.1961 allekirjoittivat säädekirjan, jolla haettiin oikeusministeriöltä lupaa Pirkanmaan Säätiö-nimisen säätiön perustamiseen. Oikeusministeriö myönsi säätiölle perustamisluvan 15.6.1961.

Pirkanmaan Säätiö järjesti lauantaina 10.9.2011 taidemuseo ja galleria Willa Mac`ssa 50-vuotisjuhlaseminaarinsa.


pict16352.jpg


Willa Mac sijaitsee Pyynikillä ja sen edustalla on ”maamerkkinä” taiteilija Timo Solin´n yli kolmemetrinen pronssinen taideteos ”Ylöspäin”.

 

Juhlaseminaarin esiintyjinä olivat

 

pict16602.jpg


Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen…,

 


pict1670.jpg


…maakuntajohtaja Esa Halme Pirkanmaan Liitosta sekä…

 


pict1673.jpg


…opiskelija Vilhartti Hanhilahti.

 


pict16523.jpg


Seminaarin avauksen suoritti Pirkanmaan Säätiön hallituksen puheenjohtaja Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen…


pict1654.jpg


…ja tilaisuuden juontajana toimi sekä seminaarin päätöspuheenvuoron käytti Jouni Koskela.

 

Pirkanmaan Säätiön tarkoitukseksi on hyväksytty pirkanmaalaisten yhteishengen kasvattaminen sekä sivistystoiminnan vaaliminen ja tukeminen Pirkanmaan alueella.

Jo alusta alkaen säätiön tarkoituksena oli tukea lähellä maalaisliittolais-keskustalaista aatetta olevaa toimintaa. Kaukokatseisuutta perustajilta oli se, että nimeksi jo 1960-luvun alussa valittiin pirkanmaalaisuus – Pirkanmaan Säätiö.

Pirkanmaan Säätiön taloudellinen tukitoiminta on viime vuodet perustunut säätiön aatemaailmaa lähellä olleiden henkilöiden merkkipäivälahjoituksiin. Niukoista rahavaroista johtuen säätiön avustustoiminta ei ole ollut säännöllistä vaan sitä ovat em. erillistulot rytmittäneet.  

Juhlaseminaarin n. 60 osanottajaa seurasivat mielenkiinnolla esityksiä.

Palaan myöhemmin mielenkiintoisiin seminaariesityksiin.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kimmo Tiilikainen, Esa Halme, Vilhartti Hanhilahti, Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen, Jouni Koskela, Pirkanmaan Säätiö, Pirkanmaan Liitto, Willa Mac, Timo Solin