Maaseudulle rakentamista ei tule rajoittaa

Maanantai 17.1.2011 - -Esko Erkkilä-

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila osallistui lauantaina tammikuun 14. päivä Tampereella järjestettyyn Keskustan Pirkanmaan vaalipiirin kansanedustajaehdokkaiden tapaamiseen.

Ministeri Anttila piti tilaisuudessa henkeä nostattaneen puheenvuoron. Ministerin puheenvuoro sai yleisön suosionosoituksiin jopa puheen kestäessä – jotain tavatonta Suomessa!

Olin taustatoimijan ominaisuudessa mukana tilaisuudessa.

Sirkka-Liisa Anttilan esityksessä oli useitakin kohtia, jotka kaipaisivat syvällisempää pohdiskelua näilläkin sivuilla.

Tärkein asia maa- ja metsätalousministerin sanomana oli kuitenkin otsikossa todettu maaseudulle rakentamista rajoittavat kokoomusministereiden kaavailut. Tampereen seudulla nuo kaavailut ovat menneet muuta maata pidemmälle, sillä MAL 2011 – 2012 –hanke rajoittaa maaseudulle rakentamista perustuslain säännöksiä kolkutellen.

Tässä maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan tilaisuudessamme julkistama kannanotto maaseudulle rakentamisen puolesta:

 

”Keskusta ei hyväksy kokoomusministereiden tulkintaa valtioneuvoston periaatepäätöksestä koskien alueiden käytön tavoitteita.

Periaatepäätöksen mukaan aluerakennetta tulee eheyttää. Kokoomuksen mukaan tämä tarkoittaa maaseudulla asumisen ja sinne rakentamisen rajoittamista. Keskustan mukaan päätös tarkoittaa suurimpien kaupunkien ja lähinnä pääkaupunkiseudun hajautumisen ehkäisemistä ja keskusta-alueiden tiivistämistä.

Ilmastonmuutos keppihevosena ollaan nyt monissa maakunnissa ja kunnissa lähdettykin keskittävän kehityksen tielle. Teknokraatit ovat kammioissaan päätelleet, että etäämmällä asuminen olisi jotenkin ympäristön kannalta turmiollisempaa kuin kaupungin ruutukaava-alueella. Tämä käsitys on totaalisesti väärä. Maaseudulla asuminen on monilla tavoin hyvin ekologista. Liikkuminen muodostaa vain osan ilmastopäästöistä. Selvästi merkittävämpiä ovat asuminen ja erityisesti asuntojen lämmitys.

Maaseudulla rakentaminen on pääosin ilmastoystävällistä puurakentamista. Lämmitysjärjestelmät maaseudulla perustuvat pitkälti uusiutuvaan energiaan toisin kuin esimerkiksi Helsingissä, missä vieläkin hiili tupruaa. Liikkumisen ilmastopäästöt taas vähenevät koko ajan, kun olemme siirtyneet vähäpäästöisiin autoihin ja uusiin liikennepolttoaineisiin. Maaseudulla myös ruoka on usein todellista lähiruokaa. Näiden seikkojen vuoksi maaseudun asumisen rajoittaminen ilmastosyihin vedoten on keinotekoista politikointia.

Suomalaiset haluavat asua maaseutumaisissa oloissa. Meillä on Suomessa erinomaiset mahdollisuudet oikealla suunnittelulla toteuttaa tätä ihmisten haluamaa asumismallia. Meillä on tilaa ja maata ja luonnonläheisyyttä. Näitä arvostavat ihmiset niin meillä kuin muullakin. Tilasta ja luonnonrauhasta on maailmalla tulossa yhä niukempi hyödyke. Kaavoittajien tulisi nyt erilaisten rajoitusten miettimisen sijaan pohtia uusia maaseudulle sopivia rakennusratkaisuja. Maaseudulle muuttoa tulee päinvastoin edistää ja se tulee olla myös kuntien ja maakuntien kaavoituksessa mahdollista

Suomi tarvitsee maaseutua. Maaseutu on vastauksemme ilmastonmuutoksen haasteisiin. Kotimainen energia ja ruoka lähtevät maaseudulta ja näiden kysyntä kasvaa maailmalla koko ajan. On siksi välttämätöntä, että maaseutua kehitetään niin asumisen kuin yrittämisen sijaintialueena”.

 

-Esko Erkkilä-

Metsätalouden ja puunjalostusteollisuuden tulevaisuudennäkymät ovat valoisat

Perjantai 17.12.2010 - -Esko Erkkilä-

Otsikossa on paljon luvattu, mutta jos on uskominen keskiviikkona 15.12.2010 Tampere-talossa järjestetyn OP-Metsäseminaarin antiin, niin toteamus pitää paikkansa.

 

Seminaarin järjestivät yhteistyössä Pirkanmaan Osuuspankit ja Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi.

 

Olin kutsuvieraana paikalla.

 

Seminaarin tärkein osio oli maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan esitys, jossa hän linjasi eväitä metsätalouden kannattavuuden parantamiseksi.

 

Ministeri painotti, että nuorten taimikoiden hoitoon pitää panostaa, sillä taimikoissa on tulevaisuus. Taimikoiden hoitoa ei saa laiminlyödä ja taimikonhoidon rästit on kirittävä kiinni.

 

Ministeri Anttila muistutti, että kirves – nykypäivänä kai monitoimikone – on paras metsänhoitaja.

 

Hakkuiden lisäämiseen on mahdollisuuksia, sillä Suomen metsien kasvu on 100 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, kun hakkuumäärä on vain tasoa 80 milj. kuutiometriä.

 

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila painotti, että alalla on nyt taas investointihalukkuutta. Se luo uskoa suomalaisten metsätuotteiden arvoketjun tulevaisuudelle.

 

Seminaari oli suunnattu metsänomistajille, mutta Anttila muistutti metsäntuotteiden arvoketjun merkityksestä laajalle osalle suomalaisia.

 

Metsän arvoketjun merkitys on tärkeä mm. omalle perhekunnalleni, sillä pesueestamme yksi saa elantonsa monitoimikoneiden suunnittelusta ja toinen elintarviketeollisuuspakkausten tuotantotoiminnasta! Molemmat ovat siis tiiviisti kiinni metsän ja sen tuotteiden arvoketjussa.

 

Puuraaka-aineen kasvava merkitys bioenergian lähteenä sekä puurakentamisen vilkastuminen ovat ministerin mukaan lähiaikojen positiivisia näkökulmia metsän ja metsätalouden kannalta. Tältäkin osin ministerin näkemyksiin on helppo yhtyä.

 

Sirkka-Liisa Anttila painotti metsien maisema- ja virkistysarvoja.

 

Yleisökysymyksessä viitattiin eräiden poliittisten tahojen haluun asettaa kiinteistövero tai sitä vastaava maksu metsille. On selvä, että sellainen vero tai maksu romuttaisi nykyiset laajat jokamiehenoikeudet, jotka mahdollistavat kenen hyvänsä vapaan liikkumisen metsissä.

 

Hirvikannan oikeassa mitoituksessa metsänomistajien ja metsästäjien hyvä yhteistyö on ratkaisevassa asemassa. Metsien myyrätuhojen torjunta onkin jo paljon vaikeampi kysymys – siihen ei ole ratkaisua keksittynä.

 

Metsätaloudelle ja puuntuotannon arvoketjulle on saatu päättymässä olevana vaalikautena paljon hyvää aikaan. Ministeri Anttilan rooli on ollut tässä keskeinen.

 

Huhtikuun eduskuntavaalit ovat metsätaloustuotteiden osalta tärkeät vaalit.

 

Toivottavasti suomalaiset osaavat äänestää siten, että metsänhoito ja metsätaloustuotteiden arvoketjun kaikki osaset voivat jatkaa hyvään vauhtiin päässyttä eteenpäin menoaan myös vaalien jälkeen.

 

-Esko Erkkilä-

Tänään on vuoden suurin juhlapäivä - Itsenäisyyspäivä!!

Maanantai 6.12.2010 - -Esko Erkkilä-

Vietämme tänään Itsenäisyyspäivää sen kunniaksi, että Suomi sai valtiollisen itsenäisyyden joulukuun 6. päivänä 1917.

 

Päivä on juhlapäivistämme merkittävin.

 

On ilahduttavaa, että Itsenäisyyspäivä on vuosien saatossa saanut entistä tärkeämmän aseman kansalaisten silmissä. Osaamme arvostaa itsenäisyyttä ja vapaata Suomea.

 

YYA-Suomessa näin ei ollut ja tuntui, että Vapunpäivä punalippuineen oli silloin merkittävin juhlapäivämme. Näin ainakin itää kohti kontallaan olleen Yleisradion ja muun valtamedian mielestä.

 

Ulospäin näyttävintä perhekunnassamme tänään on, että Suomen lippu saa hulmuta lippusalossamme klo 20.00 saakka.

 

Hämärän saapuessa valaisemme lippusalkomme ja siinä hulmuavan Suomen lipun halogeenivalaisimilla. Lipun valaiseminen lisää Itsenäisyyspäivän tunnelmaa.

 

Itsenäisyyspäivän juhlistaminen ja sen arvokas viettäminen merkitsevät minulle tietyn kunniavelan maksamista.

 

Edesmennyt Isäni taisteli etulinjassa neljänä Itsenäisyyspäivänä eli vuosina 1939, 1941, 1942 ja 1943.

 

Isäni taisteli pikakivääriampujana monilla kunniakkailla taistelupaikoilla. Olen viime vuosien aikana käynyt niillä monilla. Useimmiten hän palasi muistelemaan Lempaalan Munakukkulalla ja Metsäpirtin Taipaleenjoella kokemiaan taisteluja.

 

Munakukkula muodostui hänen kertomanaan myös minulle niin tutuksi paikaksi, että tunsin sen heti, kun pääsin siellä käymään.

 

Taipaleen taistelupaikoilla olen päässyt käymään usein. Tiedän tarkalleen Taipaleen eri tukikohtien sijainnin ja olen monesti saanut tuta Taipaleenjoen virtaamisen Laatokkaan.

 

Lähellä Taipaletta sijaitseva Kirvesmäki taistelupaikkoineen on myös tullut tutuksi. Eräs eniten koskettavista taistelupaikoilla tapahtuneista käynneistäni on se, kun pääsin käymään Kirvesmäen takamaastossa sijaitsevalla kaivolla, jonka äärellä tapahtuneisiin tilanteisiin perustuu Yrjö Jylhän "Kaivo" -runossa kuvaamat tapahtumat.

 

Harmittaa, että Venäjän ökyrikkaat ovat saaneet perustaa Taipaleenjoen suomalaisten puoleiselle rannalle pienkoneille soveltuvan kiitoradan. Se mahdollistaa Taipaleenjoen datsoilla lomailevien venäläisten lentokone- ja helikopterimatkat Pietariin ostoksille. Tätäkö varten Leniniä ja Stalinia jumaloivat kommunistit rakensivat Neuvostoliiton?

 

Haluamme arvokkaalla Itsenäisyyspäivän viettämisellä kunnioittaa sotaveteraaniemme arvokasta työtä, jonka ansiosta suomalaiset ovat kaikkina vuosina vuoden 1917 jälkeen saaneet asua vapaassa ja itsenäisessä maassa. Sotaveteraanien rivit harvenevat ja sen vuoksi jäljellä olevien huomiointi on kansalaisvelvollisuuteemme.

 

Itsenäisyyspäivänä otamme osaa niiden suomalaisten suruun ja kohtaloon, jotka Talvi- ja Jatkosodan tuloksena menettivät kotinsa. Heidän kokemansa vääryys ei saa unohtua mielistämme eikä lastemme ja lastenlastemme tietoisuudesta.

 

Neuvostoliiton ei pitänyt milloinkaan hajota eikä Saksojen yhdistyä. Niin kuitenkin tapahtui.

 

Ehkä tulevaisuus joskus jollakin tavalla korjaa sen vääryyden, jonka Suomi sai kokea sodissamme 1939 - 1944.

 

On hienoa, että YLE panostaa Itsenäisyyspäivän ohjelmatarjontaan. Ohjelmatiedoista selviää, että eri kanavilta on tänään tulossa Itsenäisyyspäivän arvolle sopivia monia ohjelmia.

 

Hyvää Itsenäisyyspäivää kaikille!

 

-Esko Erkkilä-

Sähköauto tuottaa 0 grammaa hiilidioksidia kilometrillä ja ajo on äänetöntä

Perjantai 8.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Sain luottamustoimeni vuoksi vierailla Valmet Automotive Oy:n tehtaalla Uudessakaupungissa syyskuun lopulla ja kokeilla sähköautolla ajamista.

 

Tehdasvierailulla noudatettiin ylikorostettua luottamuksellisuutta ja sen vuoksi tässäkin on oltava varuillaan. Ylikorostettu luottamuksellisuus on yritysten perinteinen tapa korostaa vieraille heidän suurta arvoaan isäntäyritykselle.

 

Valokuvaus- ja kännykkäkiellot, erilaisten lupalappujen täyttäminen ja useiden lukkojen taakse isännän ohjauksessa pääseminen ovat halpa tapa korostaa yritysvieraalle hänen ainutkertaisuuttaan. Joissain tapauksissa varotoimenpiteet ovat toki todellisiakin.

 

Metso Oyj:n omistama Valmet Automotive Oy ja norjalainen Think Global AS allekirjoittivat runsas vuosi sitten aiesopimuksen, jonka mukaan Valmet Automotivesta tulee Think City-sähköauton valmistus- ja suunnittelukumppani.

 

Think-sähköauton valmistus alkoi Uudessakaupungissa viime vuoden lopulla.

 

Think City on sähköinen kaupunkiauto, joka soveltuu myös maantieajoon. Sen ajomatka yhdella latauksella on 160 kilometriä.

 

Auton huippunopeus on 110 kilometriä tunnissa.

 

Auton akut painavat 550 kiloa ja niiden latausaika 0 -> 100 % on kahdeksan tuntia. Pikalataus 80 %:n tehoon saadaan alle parinkymmenen minuutin latausajalla.

 

Akkujen lataaminen tapahtuu tavallisesta pistokkeesta ja esim. lohkolämmittimen sähköpistoke soveltuu akkujen lataamiseen. Mainittakoon, eräässä tamperelaisessa pysäköintitalossa on neljä sähköauton akkujen lataamiseen soveltuvaa pistoketta.

 

Think´n hyvinä puolina mainitaan moottorin hiljaisuus sekä ketteryys kaupungissa. Niihin on helppo uskoa lyhyen koeajon perusteella.

 

Helsingin Sanomien autotoimittaja mainitsee Think´n huonoina puolina korkean hinnan sekä huonon ajotuntuman maantiellä. On selvää, että harva yksityinen haluaa maksaa lähes 50.000 euroa kahden hengen miniautosta. Maantiekäyttäytymisestä minulla ei ole omakohtaista kokemusta, sillä koeajomme tapahtui suljetulla asfalttiradalla.

 

On hienoa, että Think-sähköautoja valmistuu Uudenkaupungin autotehtaalla joka päivä. Sähköauto on mitä ilmeisemmin tulevaisuutta ja sen vuoksi suomalaisen yrityksen mukanaolo sähköautobisneksessä on tärkeää.

 

-Esko Erkkilä-

Väärä viesti

Maanantai 16.8.2010 - -Esko Erkkilä-

Metsäpalot Venäjällä ovat muodostuneet jokavuotiseksi riesaksi myös suomalaisille, sillä metsä- ja turvesoiden palamisesta syntyvä savu leviää pitkälle sisä-Suomeen saakka.

 

Venäjällä vähät välitetään metsän ja turvesoiden palamisesta. Vasta, jos palot uhkaavat ydinjätealueita, se saa pienoista liikettä venäläisviranomaisiin.

 

Palot on ilmeisesti saatu jonkinmoiseen hallintaan elokuun puolenvälin lähestyessä. Nyt Venäjällä on alkanut poliittinen jälkipyykki pesu - presidentti Medvedev on uhannut antaa potkut niille aluejohtajille, jotka eivät keskeyttäneet lomaansa metsäpalojen riehuessa pahimmillaan.

 

Suomi tarjosi Venäjälle kalusto- ja asiantuntija-apua metsä- ja maastopalojen sammutustöissä.

Tarjottu apu koostuu sisäministeriön mukaan kahdesta metsäpalontorjuntakontista, jotka sisältävät muun muassa sammutusletkuja ja -pumppuja.

Suomi on ministeriön mukaan lisäksi valmis lähettämään Venäjälle kaksi maastopalojen asiantuntijaa.

 

Vaikka Suomen ja Venäjän välillä onkin voimassa valtiosopimus keskinäisestä avunannosta suuronnettomuustilanteissa, näen että Suomen avuntarjous antaa Venäjälle väärän viestin.

 

Suomi antaa Venäjälle merkittävän panoksen esim. jätteenpuhdistuksessa ja nyt haluamme kertoa, että piikki on avoin myös metsäpalojen sammutuksessa. Käsittämätöntä toimintaa.

 

Oikein olisi ollut lähettää Venäjälle tiukkasanainen diplomaattiviesti, jossa olisi painotettu metsäpalojen nopean sammuttamisen välttämättömyyttä.

 

Suomen ja EU:n pitää vaatia Venäjää huolehtimaan itse suuronnettomuuksien ehkäisystä ja onnettomuuden tapahduttua sen nopeasta hoitamisesta. Suurvallalla täytyy olla siihen varaa.

 

-Esko Erkkilä-

Ministeriöitä pitää pystyä yhdistämään

Tiistai 1.6.2010 - -Esko Erkkilä-

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila esittää, että seuraavissa hallitusneuvotteluissa pohdittaisiin maa- ja metsätalousministeriön sekä ympäristöministeriön yhdistämistä.

 

Kannatan ministeri Anttilan ehdotusta, sillä tehokkuuden lisääminen on liike-elämän tapaan välttämätöntä myös kunta- ja valtiontaloudessa.

 

Anttila haluaa, että ministeriöiden yhdistämisessä otettaisiin oppia työ- ja elinkeinoministeriön mallista.

 

Työ ja elinkeinoministeriön vastuualueeseen...

Lue lisää »

Vappu on aina ollut työnpäivä

Lauantai 1.5.2010 - -Esko Erkkilä-

Vappu varmistaa kevääntulon ja avaa raolleen portit jo kesäänkin.

 

Entisaikaan Vapunpäivä oli maalla työpäivä.

 

Usein Vappuna tyhjennettiin lantala eli ajettiin talven aikana kertynyt sonta pelloille.

 

Toinen Vapunpäivälle osunut työ oli liiterille talvella ajettujen rankojen pilkkominen polttopuiksi.

 

Alkuaikoina meillä katkomishomma hoidettiin pokasahalla, mutta myöhemmin Niemisen Orvo  kävi moottorisahallaan katkomassa rangat sopivan mittaisiksi. Sen jälkeen, kun...

Lue lisää »