Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Löytöretkeilijä Joao Goncalves Zarco löysi Madeiran vuonna 1419

Keskiviikko 2.3.2016 - -Esko Erkkilä-

Portugalilainen merenkulkija ja löytöretkeilijä Joao Goncalves Zargo (1390 – 1471) löysi Madeiran saaren vuonna 1419.

 

 

Historiankirjat kertovat, että Zargo sekä Tristao Vaz Teixeira lähetettiin tutkimaan Madeiran saarta seuraavana vuonna, kun 1418 oli löydetty Porto Santo.

 

 

Zargo oli prinssi Henrik Purjehtijan palveluksessa – prinssi Henrik pani alulle Portugalin löytöretket ja sai tästä lisänimen Purjehtija, vaikka ei itse osallistunutkaan pitkille löytöretkille.

 

 

****************

 

 

Madeiralla on nettitietojen mukaan kolmekin Joao Goncalves Zargon patsasta ja taannoisella Madeiran matkallamme tapasimme niistä kaksi.

 

 

 

 

loyto1.jpg

 

 

Tunnetuin Zargon patsas sijaitsee Funchalin keskustassa Avenida Arriaga`lla.

 

loyto11.jpg

Tämän patsaan on veistänyt kuvanveistäjä Francisco Franco ja patsaan jalusta on arkkitehti Cristino da Silvan käsialaa.

 

 

 

 

loyto2.jpg

 

 

Toisen Zargon patsaan tapasimme Promenade Centromar´lla. Tämän patsaan on veistänyt kuvanveistäjä Augusto Jose Sobral Cid.

Pidän tämän patsaan lennokkuudesta!

 

 

 

Edellisellä Portugalin lomamatkallemme saimme perehtyä portugalilaisten kaukokohteisiin tekemiin löytöretkiin ja nyt huomasimme, että he ovat Henrik Purjehtijan johdolla tehneet ”löytöjä” myös läheltä manner-Portugalia!

 

 

Mielenkiintoista perehtyä näihinkin asioihin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Joao Goncalves Zarco, Henrik Purjehtija, Tristao Vaz Teixeira, Avenida Arriaga, Francisco Franco, Cristino da Silva, Promenade Centromar, Augusto Jose Sobral Cid, Madeira, Funchal, madeira2016,

Lumivallit pitää olla 45 asteen kulmassa!

Maanantai 29.2.2016 - -Esko Erkkilä-

Opimme Mustialan Maatalousopiston Instituutissa aikoinaan monia hyviä asioita, jotka ovat tänäänkin ajankohtaisia.

 

 

Siellä Nuoret Veljet eli ensimmäisen vuosikurssin oppilaat hoitivat talvisin kulkuväylien kunnossapidon ja hyvin hoitivatkin.

 

 

Ehdoton vaatimus oli, että kaikkien lumivallien kulma piti olla täsmälleen 45 astetta.

 

 

Tämä oppi on minulla vieläkin mielessä ja noudatan sitä omakotitalomme lumitöissä ehdottomasti.

 

 

Tässä muutama eilen otettu valokuva omakotitalomme kohdalta jalkakäytävän lumivalleista sekä myös pihamme reunavalleista, joissa tavoittelen 45 asteen kulmaa.

 

 

Kuvissa on katuharja osoittamassa, että onko oikea ”kulmakerroin” saavutettu.

 

 

 

 

lumi1.jpg

 

 

Postilaatikolle on huolehdittava esteetön pääsy, jotta postinjakajan ei tarvitse nousta autostaan pois, kun jättää postia postilaatikkoon.

 

 

 

 

Ja sitten muut etupihan lumivallit ja niiden kulmakertoimet:

 

 

 

 

lumi2.jpg

 

 

 

 

lumi3.jpg

 

 

 

 

lumi4.jpg

 

 

 

 

lumi5.jpg

 

 

 

Lumitöiden tekeminen ajallaan ja kunnollinen työnjälki auttavat viihtymään! Kunnollinen työnjälki kertoo ohikulkijoille, että millaista porukkaa talossa asuu.

Hyvinhoidetut kulkuväylät merkitsevät talvella myös melkoista turvallisuustekijää!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Lumivallit 45 asteen kulmassa, Mustialan Maatalousopisto, Instituutti,

"Se, joka kerran vaeltaa levadaa pitkin, haluaa jatkaa vaellusta loputtomiin"

Sunnuntai 28.2.2016 - -Esko Erkkilä-

Otsikossa oleva levadakävelyjä ylistävä lausahdus on hieman yliampuva, mutta se on totta, että jokaisen Madeiralla kävijän pitää suorittaa ainakin yksi levadakävely.

 

 

Levada tulee portugalinkielisestä sanasta levar, joka merkitsee ”viedä, tuoda, kantaa”.

 

Madeiralla levadat ovat vesikanavia, jotka kuljettavat vettä kosteilta vuorenrinteiltä kuivemmille, eteläpuolen viljelmille, joilla kasvatetaan sokeriruokoa, banaania, bataattia ja viiniköynnöksiä.

 

Levadoissa vesi virtaa hiljakseen, sillä niiden putouskorkeus on 4 – 6 metriä kilometrillä. On ihmeellistä, että niin tasaiset vedenkuljetuskanavat on saatu rakennettua Madeiran vuoristoiseen maisemaan.

 

 

Levadan vierellä kulkee kapea polku, jotka pitkin turistit voivat tutustua saaren luontoon ja sen elämään. Kapeissa kohdin polku kulkee betonilaatoilla kanavan päällä ja silloin kulkureitti vuorenseinämällä saattaa olla leveydeltään vain 30 senttiä.

 

 

Madeiralla levadoja vieruspolkuineen on n. 200 ja niiden yhteispituus on yli 2000 kilometriä.

 

 

Muutama kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa ja tässä pieni kuvakertomus siitä levadakävelystä, jolle osallistuin…

 

 

 

 

leva1.jpg

 

 

…Levada do Casteledo´lla.

 

 

 

 

leva2.jpg

 

 

Oppaanamme oli suomalaissyntyinen Aurinkomatkojen Liisa – ilman opasta levadoille ei kannata ainakaan ensikertalaisen lähteä.

 

 

Ja sitten vaan levadakävelyä parikymmenhenkisen joukon perällä:

 

 

 

 

leva3.jpg

 

 

 

 

leva4.jpg

 

 

 

 

leva5.jpg

 

 

 

 

leva6.jpg

 

 

 

 

leva7.jpg

 

 

 

 

leva8.jpg

 

 

 

 

leva9.jpg

 

 

 

 

leva10.jpg

 

Oppaamme Liisa kertoo tässä, että edessämme on bataattiviljelmä - suuruudeltaan kolme riviä -, joka voi ottaa kasteluvetensä vierellä kulkevasta levadasta. Viljelmät Madeiralla ovat todellisia pienviljelmiä!  Täytyy kuitenkin muistaa, että tämäkin bataattiviljelmä antaa kolme satoa vuodessa!

 

 

leva11.jpg

 

 

Levadan vieressä sijaitsevasta vuohien ”majatalosta” kuului uteliasta määkimistä. Huomaathan korkeuserot!

 

 

 

 

leva12.jpg

 

 

Vuohia omistavan talon kattoräystäs oli levadan tasolla.

 

 

 

 

leva13.jpg

 

 

Äskeisen talon kuljetuskärryt, joilla kuljetetaan vuohille rehuja levadapolkua pitkin.

 

 

 

 

leva14.jpg

 

 

Kuten jo totesin, niin levadan korkeuserot ovat 4 – 6 metriä kilometrillä, jotta vesi virtaisi levollisesti. Levadan vierellä…

 

 

 

 

leva15.jpg

 

 

…kulkee monesti tie, jolla…

 

 

 

 

leva16.jpg

 

 

…korkeuserot ovat moninkertaiset levadaan verrattuna.

 

 

 

 

lava17.jpg

 

 

Tässä toinen vuohien ”majatalo” josta tästäkin kuului asukkaiden uteliasta määkimistä.

Tuotekehittelyvihje Aurinkomatkoille: Sopikaa vuohenomistajien kanssa, että he päästävät levadakävelijät tutustumaan vuohiin oikein "käsikopelolla"!

***************

 

 

Muutama kuva levadareitin jylhistä näkymistä:

 

 

 

 

leva18.jpg

 

 

 

 

leva19.jpg

 

 

 

 

leva20.jpg

 

 

 

 

**************

 

leva21.jpg

 

 

Viisi kilometriä pitkän levadakävelymme päässä meitä odotti madeiralainen sateenkaari!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: levada, levadakävelyt, Madeiran levadat, Levada do Casteledo, madeira2016,

Madeiran Kristus-patsas on vanhempi kuin Rio de Janeirossa sijaitseva suurempi ja tunnetumpi versio

Lauantai 27.2.2016 - -Esko Erkkilä-

Ponta do Garajaun niemellä Madeiralla sijaitseva Kristus-patsas on saaren pääkaupungin Funchalin tunnetuimpia nähtävyyksiä.

 

Madeiralla sijaitseva Kristus-patsas – Cristo Rei – on valmistunut vuonna 1927, kun sen tunnetumpi ja suurempi ”veljespatsas” Rio de Janeirossa valmistui vasta vuonna 1931.

 

 

Kolmas ja ”veljessarjan” nuorin Kristus-patsas sijaitsee Lissabonissa.

 

 

 

********************

 

 

 

Madeiran Kristus-patsaan luota lähtee jyrkkä polku niemenkärkeen ja menin tuon 180 huonokuntoista porrasaskelmaa käsittävän polun alas saakka, sillä tuon polun nousemisen sanotaan parantavan ihmisessä seitsemän pääenergiakeskuksen toimintaa.

 

 

Ihmisen pääenergiakeskuksia kutsutaan chakroiksi ja niiden toiminnan sanotaan tuottavan energiaa ihmissysteemiin!

 

 

********************

 

 

Tässä kuvakertomus Madeiran Kristus-patsaasta sekä siitä polusta, jonka kuljin patsaalta niemenkärkeen ja takaisin patsaalle:

 

 

 

 

kr1.jpg

 

 

Merelle katsova Kristus-patsas takaapäin eli turistien tulosuunnasta kuvattuna.

 

 

 

 

kr2.jpg

 

 

Näkymä patsastasanteelta kohti niemenkärkeä – aidattu polku erottuu ainakin lähellä niemenkärkeä.

 

 

 

 

kr3.jpg

 

 

Patsastasanteelta on 180 huonokuntoista porrasaskelmaa niemenkärkeen.

 

 

 

 

kr4.jpg

 

 

Näkymä niemenkärjestä kohti patsasta…

 

 

 

 

kr5.jpg

 

 

…ja tässä kauko-objektiivilla kuva patsaasta samasta paikasta kuvattuna.

 

 

 

 

kr6.jpg

 

 

Lisäsin kauko-objektiiviin ”tehoja” ja tässä kolmas kuva samasta paikasta kuvattuna.

 

 

 

 

kr7.jpg

 

 

Lähdin nousemaan portaita kohti patsasta ja kun ohjeena oli pysähtyä jokaisella levähdyspaikalla, niin tässä lepään ensimmäisellä levähdyspaikalla. Jokaisella levähdyspaikalla chakrat pyörivät kertoman mukaan vinhasti, joten tässä olen siis saamassa uutta energiaa!

 

 

 

 

kr8.jpg

 

 

Toisella levähdyspaikalla piti ohjeiden mukaan taas pysähtyä, jotta chakrat ehtisivät toimimaan!

 

 

 

 

kr9.jpg

 

 

Kolmannella levähdyspaikalla oli vain kivinen kehä, mutta kerrottiin, että tämäkin levähdyspaikka on tärkeä chakrojen toiminnalle!

 

 

 

 

kr10.jpg

 

 

Levähdyspaikkojen välilläkin piti pysähtyä kauniiden maisemien ihailuun,…

 

 

 

 

kr11.jpg

 

 

…kaktuksien…

 

 

 

 

kr12.jpg

 

 

…ja erikoisten kasvien katseluun.

 

 

 

 

kr13.jpg

 

 

Viimeinen levähdyspaikka oli betoninen ”mökki”, jonka hajumaailma ei ollut kovinkaan ihastuttava, sillä kulkijat olivat siellä ”keventäneet” nestevarastojaan!

 

Opas evästi meitä kulkijoita, että tällä levähdyspaikalla kruunuchakra saa todellisen energia-annoksen…

 

 

 

 

kr14.jpg

 

 

…ja se piti ehkä paikkansakin, sillä kiipeämistä patsastasanteelle oli jäljellä enää muutama kymmenen metriä!

 

 

 

 

kr15.jpg

 

 

Kiipeämisen jälkeen vielä katsahdus kohti Kristus-patsasta…

 

 

 

 

kr16.jpg

 

 

…ja pieni myötämäen kävely kohti odottavaa bussia saattoi alkaa!

 

 

 

Termi ”chakra” oli minulle outo ennen äsken kuvaamaani kiipeämistä, mutta jos jotain chakrat kiinnostavat, niin googlaamalla ”chakra” saa niistä lisätietoa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kristus-patsas, Kristus-patsas Madeira, madeira2016, Cristo Rei Madeira, Cristo Rei,

Yksityistiet ja niiden osakkaat ovat arvonlisäverotuskäytännön myötä valtiolle melkoisia maksumiehiä!

Perjantai 26.2.2016 - -Esko Erkkilä-

Perhekuntani on Viljakkalassa, Hämeenkyrössä ja Kälviällä yhteensä kuuden yksityistien osakas ja sen lisäksi olemme osakkaana yhdessä metsäautotiessä.

 

 

Suuri yksityisteiden määrä selittyy sillä, että mökkini sekä maatilani ovat molemmat kahden yksityistien takana eli ne sijaitsevat kaukana valtateistä.

 

 

Kunnat tukevat yksityisteitä pienellä osuudella tien vuotuisista kokonaiskustannuksista, mutta valtio puolestaan rokottaa yksityisteiden taloutta monesti paljon enemmän kuin on kunnan myöntämä yksityistieavustus.

 

 

Valtion yksityisteiden taloutta kuristava ote perustuu arvonlisäverojärjestelmäämme.

 

 

Kauppa, teollisuus, maataloudenharjoittajat ja mm. metsänomistajat voivat vähentää maksetut arvonlisäverot arvonlisäverolaskelmissaan, mutta yksityisteillä ei ole tätä mahdollisuutta.

 

***************

Kerron esimerkin:

 

 

Kun yksityistien toimitsijamies tai yksityistien hoitokunta päättävät tilata tielle soraa 1.000 eurolla, niin sorantoimittaja joutuu lisäämään veloitushintaansa 24 % arvonlisäveroa eli tiekunta maksaakin sorasta yrittäjälle 1.000 euroa ja sen lisäksi valtiolle arvonlisäveroa 240 euroa eli laskun kokonaissumma onkin 1.240 euroa.

 

 

Muut toimijat pystyvät arvonlisäverolaskelmassaan huomioimaan tuon 240 euroa vähennyksenä, mutta kun yksityistiet eivät ole arvonlisäverovelvollisia, niin yksityisteillä ei ole tuota vähennysmahdollisuutta.

 

*************

 

Se, että yksityistiet eivät kuulu arvonlisäverojärjestelmän piiriin, lisää sitä eriarvoisuutta, joka vallitsee asutustaajamien ja maaseudun välillä.

 

 

Esitän, että yksityistiet pitää saada arvonlisäverojärjestelmän piiriin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Yksityistiet, ALV, ALV-käytäntö, yksityistiet saatava arvonlisäverojärjestelmän piiriin, yksityisteiden talous,

Tampereen investoinnit: Älyttömät ja tuottavat

Torstai 25.2.2016 - -Esko Erkkilä-

Tampereen ratikkaa ajavat ja sitä puolustavat ovat pääosin julkisen puolen palveluksessa tai ovat muuten syrjässä siitä joukosta, joka luo jokapäiväisellä työllään Tampereelle hyvinvointia.

 

Tampereella järjestettiin tiistaina 23.2.2016 tilaisuus, jossa ratikan puolestapuhujat olivat hinanneet paikalle jopa norjalaisen Bergenin kaupungin edustajat.

 

 

Tilaisuudessa Tampereen Kauppakamarin puheenjohtaja Jari Alanen oli todennut, että puolet kauppakamarin jäsenistä näkee, ettei ratikalla ole suurta merkitystä.

 

 

 

 

ratikkaeskelinen.jpg

 

 

Tampereen Kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Eskelinen on ongelman ytimessä, kun hän Tamperelainen-lehdessä 12.12.2015 julkaistussa haastattelussaan toteaa yks´kantaan:

 

 

Kaupunkiraitiotie on hidas ja kallis.

 

 

Toimitusjohtaja Eskelinen niputtaa haastattelussaan Tampereen investoinnit kahteen ryhmään:

 

 

Älyttömät ja tuottavat.

 

 

”Jälkimmäisiä ovat esimerkiksi Kansiareena-hanke ja asemanseudun kehittäminen. Ne palvelevat koko seutukuntaa. Älyttömät ovat niitä, jotka eivät palvele koko seutukuntaa”  - näin toteaa toimitusjohtaja Antti Eskelinen.

 

 

Tamperelainen-lehden toimittaja kysyy lehtijutun lopuksi Eskeliseltä seuraavaa:

 

 

Olisiko raitiotiehanke siis toteutuessaan älytön investointi?

 

 

Eskelinen vastaa näin:

”Sellainen on älytön investointi, joka ei palvele kokonaista seutukuntaa.”

 

 

Kauppakamari edustaa niitä tahoja, jotka viime kädessä joutuvat maksamaan älyttömätkin investoinnit ja sen vuoksi toivonkin, että Tampereen päättäjät tulevat järkiinsä ja torppaavat mielettömän ratikkahankkeen!

 

 

Kiitän Jari Alasta sekä Antti Eskelistä ja totean, että pidän entistä viisaampana esitystäni joka kuuluu lyhyesti:

 

 

Ratikkarahoilla ilmainen joukkoliikenne!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen älyttömät investoinnit, Tampereen tuottavat investoinnit, Tampereen investoinnit, Tampereen Kauppakamari. Ratikkarahoilla ilmainen joukkoliikenne, Kaupunkiraitiotie on hidas ja kallis,

SDP:n entinen kansanedustaja Kimmo Kiljunen on intoutunut keulakuvaksi "muokatun totuuden" kertomisessa

Keskiviikko 24.2.2016 - -Esko Erkkilä-

SDP:n entinen kansanedustaja Kimmo Kiljunen potee ilmeistä joutilaisuutta, joka nyt on purkautumassa populistiseen vastakkainasetteluun ja aiheettomaan sukupolvien väliseen sodanlietsontaan – sananmukaisesti sontaan!

Mitä se sonta on, jota Kimmo Kiljunen nyt pöyhii?

Sonta on taitetun indeksin pöyhimistä tavalla, joka tekisi hallaa valtaosalle eläkeläisiä.

 

 

Kiitän Aamulehden eilisen numeron pääkirjoituskirjoittajaa, joka laittaa jonkun ”Senioriliike” –nimisen yhteisön kampanjan oikeille mittasuhteille.

 

 

 

 

vastuutonkiljunen.jpg

 

 

Tässä Aamulehden eilinen pääkirjoitus, jossa selvin sanoin tuomitaan entisen demarikansanedustajan hanke.

 

 

On valitettavaa, että jotkut eläkeläisjärjestöt ovat hassahtaneet Kiljusen kestämättömien, mutta kieltämättä populististen teesien taakse.

 

 

Lainaan Aamulehden eilisestä pääkirjoituksesta kolme kohtaa joilla pääkirjoituskirjoittaja osoittaa Kiljusen esittämät teesit huuhaaksi:

 

 

****************

 

 

"Yksi: Jukka Rantalan johtama työryhmä totesi kolme vuotta sitten, että nykyinen indeksijärjestelmä on taannut eläkkeensaajille ”totutun kulutustason kohtuullisen säilymisen”.

 

 

Kaksi: Indeksin korjaaminen hyödyttäisi lähinnä korkeimpien eikä lainkaan pienimpien eläkkeiden saajia.

 

 

Kolme: Siirtyminen kokonaan palkkakehitykseen sidottuihin eläkkeiden korotuksiin tai vanhaan ns. puoliväli-indeksiin maksaisi paljon. Se merkitsisi pahimmillaan kuuden prosenttiyksikön kiristystä työeläkemaksuihin ja vastaavaa purkamista olemassa oleviin eläkerahastoihin."

 

 

********************

 

 

Kiljunen haluaa ihmeellisellä hankkeellaan lietsoa sotaa suomalaisten sukupolvien välille.

 

 

Totean vastuullisena eläkeläisenä, että en halua Kiljusen tavoin olla lietsomassa tätä sotaa ja toivon, että myös muut vastuulliset eläkeläiset eivät yhdy Kiljusen vastuuttomaan propagandaan, jonka todellisena tarkoituksena lienee SDP:n manttelia kantavan Kimmo Kiljusen varhain aloitettu EU-vaalikampanja!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kimmo Kiljusen muokattu totuus, Kimmo Kiljunen, Kimmo Kiljusen EU-vaalikampanja, Kimmo Kiljunen liestoo sotaa sukupolvien välille, Senioriliike, Kimmo Kiljunen,

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva haluaa entisestään yksipuolistaa asiakasrakennettaan?

Tiistai 23.2.2016 - -Esko Erkkilä-

Asiahan ei minulle OP-Pohjola –ryhmän vakuutuksenottajana sinänsä kuulu, mutta ihmetyttää, että Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva haluaa entisestään yksipuolistaa asiakasrakennettaan, kun se voimallisesti kampanjoi ammattijärjestöjen suuntaan.

 

 

 turva1.jpg

 

Turva tarjoaa näyttävällä kampanjallaan ammattiliittojen jäsenille kotivakuutuksesta ensimmäisenä vuonna peräti 31,6 % alennusta…

 

 

 

 

turva2.jpg

 

 

…ja jatkuvasta matkavakuutuksesta 14,5 % alennusta!

 

 

En ole ollut milloinkaan ammattiliittojen jäsen, joten houkutus ei koske minua, mutta ajattelen Turvan menettelyä yrityksen liikkeenjohdon kannalta ja en osaa pitää yhtiön menettelyä viisaana.

 

Toisaalta se voi olla viisastakin, sillä jos yritys saisi kaikkien niiden ammattiliittojen jäsenet asiakkaikseen, jotka ovat Turvan takuupääoman asettajina, niin olisihan siinä melkoinen asiakaskunta. 

 

 

En tiedä Turvan asiakaskunnan rakennetta, mutta ihmettelen, että mitä ajattelevat ne Turvan asiakkaat, jotka eivät ole ammattiliittojen jäseninä?

 

 

 

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turvaa voidaan kai perustellusti pitää niinä punapääoman harvoina yrityksinä, jotka ovat vielä mukana yrityskentällä.

 

 

Ehkä Suomeen kuitenkin vielä mahtuu yksi punapääoman omistama yritys, vai mitä?

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: punapääoma, punapääoman yritykset, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva, Turva,

Curral das Freidas - Nunnienlaakso Madeiralla pitää kokea!

Maanantai 22.2.2016 - -Esko Erkkilä-

nunna1.jpg

 

 

Aloitan tämän juttuni samalla näkymällä, jolla lopetin eilisen juttuni eli näkymä on Eira do Serranon näköalapaikalta kohti Nunnienlaaksoa.

 

 

Nunnienlaakson portugalinkielinen nimi on Curral das Freidas.

 

 

 

 

nunna2.jpg

 

 

Nunnienlaaksoon on matkaa Madeiran saaren pääkaupungista Funchalista runsaan puolen tunnin verran.

 

 

 

 

nunna3.jpg

 

 

Nunnienlaaksoon kuljetaan 2.404 metriä pitkän tunnelin kautta.

 

 

Aikaisemmin tie Nunnienlaaksoon kulki nykyisin suljetun tunnelin kautta ja ennen ensimmäistä tunnelia laaksoon oli todella vaikea päästä.

 

 

 

 

nunna4.jpg

 

 

Tässä kuvassa nähdään vanhan tunnelin suuaukko – kuva on otettu Eira do Serradon näköalapaikalta.

 

 

 

Nunnienlaakso on saanut nimensä kun se vuonna 1566 toimi pakopaikkana Funchalissa sijainneen nunnaluostarin nunnille ja hallitsijan perheelle, jotka pakenivat laaksoon ranskalaisia merirosvoja. Nunnienlaaksossa ei ole siis koskaan sijainnut nunnaluostaria!

 

 

 

 

nunna5.jpg

 

 

Nunnienlaakson pääkatu.

 

 

 

 

nunna6.jpg

 

 

Torilla oli myytävänä kuumia kastanjoita – hinta 2 euroa/12 kappaletta…

 

 

 

 

nunna7.jpg

 

 

…ja pitihän niitä yksi satsi ostaa!

 

 

 

 nunna8.jpg

 

 

Nunnienlaakson erikoisuuksia ovat eucalyptus- ja kastanjaliköörit…

 

 

 

 

nunna9.jpg

 

 

…ja niitä tarjoillaan kylän baarissa.

Suosittelen!

 

 

 

 

nunna10.jpg

 

 

Kylästä on hyvä näkymä Eira do Serrado Spa –kylpylään, jonka paikoitusalueelta eilisessä jutussani katselimme Nunnienlaaksoa.

Kuva tavallaan valehtelee, sillä se on otettu kauko-objektiivilla kohti korkeuksia ja rajattu niin, että kylpylä näyttäisi olevan lähellä.

 

 

 

 

nunna11.jpg

 

 

Nunnienlaakso on niin tiukasti ympäröivien vuorten kainalossa, että aurinko pääsee sinne paistamaan vain lyhyen hetken päivällä ja jotkut paikat laaksossa ovat aina varjossa.

 

 

 

 

nunna12.jpg

 

 

Nunnienlaakso on usein pilvien peitossa ja sen vuoksi opastetut retket pyritään sinne ajoittamaan aamupäiville, sillä silloin vuoristossa on varmimmin pilvetöntä.

 

 

 

 

nunna13.jpg

 

 

Paluumatkalla istuin bussissa rotkon puolella ja silloin maisemien ylle laskeutunut pilviverho toi tietyn turvallisuuden tunteen, kun ei nähnyt rotkojen pohjalle!

 

 

Kannustan Madeiralla kävijöitä osallistumaan retkille, jotka suuntautuvat Eiro do Serradon vuorelle sekä Nunnienlaaksoon!

 

 

-Esko Erkkilä-  

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Curral das Freidas, Nunnienlaakso Madeiralla, Madeira, Funchal, madeira2016, Nunnienlaakso, Eira do Serrado, Eira do Serrado Spa,

Eira do Serrado - 1.094 metriä merenpinnan yläpuolella oleva vuorenhuippu Madeiralla

Sunnuntai 21.2.2016 - -Esko Erkkilä-

Noin puolen tunnin ajomatkan etäisyydellä Funchalin kaupungista sijaitsee…

 

 

 

serra1.jpg

 

 

…Eira do Serradon näköalapaikka.

 

 

 

 

serra2.jpg

 

 

Bussien kääntöpaikalta kulkee polku näköalapaikalle, jonka korkeus merenpinnasta on 1.050 metriä.

 

Vuorenhuipulle on näköalapaikalta kiivettävää vielä 44 metriä, mutta sinne ei johda turvallista kulkureittiä, joten vuorenhuipulla käyminen ei ollut mahdollista.

 

Kääntöpaikalla sijaitsee hotelli, jonka hinnoissa on oppaamme mukaan melkoinen kalliinpaikanlisä!

 

 

 

 

serra3.jpg

 

 

Näköalapaikalta pystyi katselemaan alapuolella olevia kyliä…

 

 

 

 

serra4.jpg

 

 

…ja tässä sama kylä…

 

 

 

 

serra5.jpg

 

 

…hieman erilaisilla kamera-asetuksilla näköalapaikalta kuvattuna.

 

 

Näköalapaikka on vuorenkyljessä sijaitseva ”hylly” ja ainakin minä pelkäsin mennä näköalapaikan kaiteen vierelle.

 

 

 

 

serra6.jpg

 

 

Eira do Serradolta on hyvä näköala myös Nunnienlaaksoon, mutta siitä paikasta tarkemmin ehkä jo huomenna.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Eira do Serrado, Eira do Serrado Madeira, Madeira, Funchal, Nunnienlaakso, madeira2016,

Seurakunnilla on erilaiset painoarvot kirkolliskokous- ja hiippakuntavaaleissa

Lauantai 20.2.2016 - -Esko Erkkilä-

Olen ollut vaaliasiamiehenä kunnallisvaaleissa, osuuspankkivaaleissa, osuuskauppavaaleissa ja seurannut erittäin läheltä eduskuntavaalien sekä europarlamenttivaalien vaaliasiamiehen toimintaa.

 

Sain uuden kokemuksen, kun olin vaaliasiamiehenä 9.2.2016 toimitetuissa evankelisluterilaisen kirkon kirkolliskokous- ja hiippakuntavaaleissa Tampereen hiippakunnassa – olin vaaliasiamiehenä ”Keskustalainen seurakuntaväki ” –listan toimittamisessa.

 

 

Kokemus oli avartava ja antoi runsaasti tietoa kirkollisen maailman hallinnosta ja luottamushenkilöiden valintaprosessista.

 

 

Yhteistyökumppanina oli Tampereen hiippakunta ja yksistään sen sijainti Tampereella oli jo uusi tieto minulle – hiippakunnan toimitilat sijaitsevat osoitteessa Eteläpuisto 2 C.

 

 

Hiippakunnassa toimivan henkilöstön palveluhalukkuus on mallikelpoista – mallikelpoista on myös se tiedonjakaminen joka tapahtuu Tampereen hiippakunnan nettisivujen kautta!

 

 

Kirkolliskokous- ja hiippakuntavaaleissa seurakuntien painoarvo on hyvin erilainen ja se aiheuttaa sen, että pienemmän henkilökohtaisen äänimäärän saanut ehdokas saattaa tulla valituksi kuin suuremman henkilökohtaisen äänimäärän saanut ehdokas – jos saa äänensä korkean painoarvon omaavasta seurakunnasta, niin suuremman henkilökohtaisen äänimäärän saanut ehdokas jää taakse vertausluvuissa, jos tämä on saanut äänensä pienemmän painoarvon omaavasta seurakunnasta!

 

 

Seuraavassa seurakuntakohtaiset painokertoimet Tampereen hiippakunnassa:

 

 

  • Eteläinen                                     1,370
  • Harju                                           1,296
  • Messukylä                                   1,500
  • Tuomiokirkko                             1,448
  • Hattula                                         0,478
  • Hauho                                          0,467
  • Hämeenlinna-Vanaja                 0,880
  • Kalvola                                        0,429
  • Lammi                                         0,471
  • Tuulos                                          0.455
  • Akaa                                             0,593
  • Kangasala                                   0,818
  • Lempäälä                                    0,778
  • Pälkäne                                        0,474
  • Sääksmäki                                   0,741
  • Urjala                                          0,421
  • Vesilahti                                       0,467
  • Hausjärvi                                     0,526
  • Janakkala                                    0,630
  • Loppi                                           0,526
  • Riihimäki                                     0,758
  • Asikkala                                      0,526
  • Hollola                                         0,815
  • Joutjärvi                                      0,826
  • Keski-Lahti                                 0,935
  • Kärkölä                                       0,467
  • Laune                                          0,880
  • Nastola                                         0,682
  • Orimattila                                    0,593
  • Padasjoki                                     0,400
  • Salpausselkä                                0,727
  • Jämsä                                           0,741
  • Kuhmoinen                                 0,400
  • Mänttä-Vilppula                         0,522
  • Orivesi                                         0,565
  • Ruovesi                                        0,368
  • Hämeenkyrö                               0,522
  • Ikaalinen                                     0,474
  • Jämijärvi                                     0,333
  • Nokia                                           0,818
  • Pirkkala                                       0,667
  • Ylöjärvi                                       0,848
  • Forssa                                          0,630
  • Humppila                                    0,400
  • Somero                                        0,478
  • Tammela                                     0,474
  • Ypäjä                                           0,400

 

Listasta nähdään, että eniten painoarvoa yhdellä annetulla äänellä on Messukylän seurakunnassa ja Jämijärven seurakunnassa annetulla äänellä on vastaavasti pienin painoarvo Tampereen hiippakunnassa, kun valitaan kirkolliskokoukseen ja hiippakuntavaltuustoon päättäjiä.

 

 

Kirkolliskokouksen maallikkojäsenten ja hippakuntavaltuuston edustajien vaaleissa olivat äänioikeutettuja kirkkovaltuuston tai seurakuntayhtymässä seurakuntaneuvoston ja yhteisen kirkkovaltuuston maallikkojäsenet, joten seurakunnan tavallinen jäsen ei ollut näissä vaaleissa äänioikeutettu.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kirkolliskokousvaalit, hiippakuntavaalit, Tampereen hiippakunta, Messukylän seurakunta, Tampereen Eteläinen seurakunta, Tampereen Tuomiokirkkoseurakunta, vaaliasiamies,

Taivaskävely - skywalk - 589 metrin korkeudessa!

Perjantai 19.2.2016 - -Esko Erkkilä-

sky1.jpg

 

 

Madeiran Saaristokierroksemme viimeinen kohde oli…

 

 

 

sky2.jpg

 

 

…Miradouro do Cabo Girao eli Cabo Giraon näköalapaikka.

 

 

 

 

sky3.jpg

 

 

Kyseessä on näköalapaikka, jossa voidaan kävellä lasilevyjen päällä 589 metriä merenpinnan yläpuolella.

 

 

Vaikka kuinka ihmisille vakuutetaan, että lasilevyt varmasti ovat kestäviä, niin vaistomaisesti sitä kuitenkin kävelee lasilevyjen kehysten kohdalla.

 

 

Saman ilmiön olen havainnut esimerkiksi rehutehtaalla, jossa kävellään teräsritilöiden päällä, mutta kyllä sielläkin valtaosa vieraista kävelee runkopalkkien kohdalla ja vierastavat ritilöiden päällä kävelemistä.

 

 

 

 

sky4.jpg

 

 

Seurueemme keltahousuinen nainen oli rohkea, kun kuvasi lattialla sijainnutta opastaulua lasilevyn päällä seisoen!

 

 

 

 

sky5.jpg

 

 

Tässä näkoalatasanteen ulkopuolelta kaiteen yli kuvattuna 589 metriä alempana olevaa merta - on siinä pilviäkin välissä.

 

 

 

 

sky6.jpg

 

 

Näkymä Funchalin kaupungin suuntaan.

 

 

 

*************

 

 

Kokeilin kameravanhukseni kauko-objektiiviominaisuuksia ja tässä kaksi kuvaa jossa tavoittelin samaa näkymää, olikohan kyse bataattiviljelmästä, vaiko banaanintaimien istuttamisesta – en tiedä?

 

 

 

 sky7.jpg

 

 

 

 

sky8.jpg

 

 

Cabo Girao on etymologiselta nimeltään ”niemi viljelyyn” tai ehkä paremminkin käännettynä ”viljelyniemi”, joten voimaperäinen viljely tällä alueella omaa pitkät perinteet.

 

 

 

Näköalapaikan jälkeen matkasimme hotellille ja Saaristokierros oli tullut tehtyä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Skywalk, taivaskävely, Miradouro do Cabo Girao, Cabo Girao, madeira2016, Funchal,

Passin uusiminen onnistuu vaivattomasti ja nopeasti "tiskiltäkin"

Keskiviikko 17.2.2016 - -Esko Erkkilä-

Kaikissa asioissa toitotetaan nykyisin sähköisen asioinnin puolesta.

 

 

Tein kai majesteettirikoksen eilen, kun kävin uusimassa passini Tampereen Poliisitalon tiskiltä.

 

 

Kokemukseni olivat yksinomaan positiivisia vaikka en ollut edes varannut aikaa etukäteen -etukäteinen ajanvaraus ei ehkä olisi ollut mahdollistakaan, kun en tehnyt valmistelevia toimenpiteitä netissä.

 

 

Marssin Poliisitalon odotusaulaan ja tulostin jonotusnumeroni.

 

 

Odottelin aulassa 14 minuuttia ja pääsin virkailijan puheille.

 

 

Vanha passi oli mukanani ja siitä virkailija tulosti passin uusimishakemuksen, liimasi hakemukseen valokuvani ja otti sormenjäljet etusormistani.

 

 

Allekirjoitin virkailijan tulostaman hakemuksen ja virkailijan kanssa aikaa kului tasan neljä minuuttia!

 

 

Kauhukertomukset pitkistä odotusajoista eivät kohdallani toteutuneet, sillä odotusaikoineen käyntini Poliisitalolla kesti 18 minuuttia.

 

 

Jos olisin hoitanut asian netissä, niin minulta olisi kulunut aikaa paljon enemmän ja kun minulta ei ole sormenjälkiä otettu aikaisemmin, niin joka tapauksessa olisin joutunut käymään Poliisitalolla.

 

 

Lysti maksoi 48,00 euroa ja ilmeisesti maksu olisi ollut jonkun verran edullisempi, jos olisi asioinut netissä. 

 

 

Kannustan lukijoitani toki asioimaan passi-asioissa netissä – ainakin jos sormenjäljet jo ovat poliisin arkistoissa – mutta helposti passin uusiminen onnistuu tiskiltäkin!

**************

 

 

 

passi.jpg

 

 

Olen joskus työurani aikana saanut komeat passinkannet liikelahjana ja nyt vaan odottelemaan uutta passia niiden väliin – passi tulee lähimmälle R-kioskille 5 – 8 päivän kuluttua; näin virkailija lupasi!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Passin uusiminen, Passin uusiminen sähköisesti, Passin uusiminen on vaivatonta, Passin uusiminen onnistuu helposti henkilökohtaisella käynnilläkin,

Pico do Arieiro - Madeiran kolmanneksi korkein vuori tuli valloitettua!

Tiistai 16.2.2016 - -Esko Erkkilä-

pico1.jpg

 

 

Madeiralla kannattaa osallistua matkanjärjestäjien Saarikierrokseen, sillä sen aikana pääsee tutustumaan mm. Madeiran kolmanneksi korkeimpaan vuoreen Pico de Arieiroon, jonka korkein kohta on 1.818 metriä merenpinnan yläpuolella.

 

 

 

 

pico2.jpg

 

 

Matka Pico de Arieiroon on jo kokemus sinänsä, sillä mutkaiset tiet antavat jännitystä perillepääsystä.

 

 

 

 

pico3.jpg

 

 

 

 

pico4.jpg

 

 

 

 

pico5.jpg

 

 

 

 

pico6.jpg

 

 

Lähellä vuorenhuippua on nähtävissä Naton ilmavalvontatutka…

 

 

 

 

pico7.jpg

 

 

…ja sen luokse päästyämme olemmekin jo perillä vuorenhuipulla.

 

 

 

 

pico8.jpg

 

 

pico9.jpg

 

 

 

 

pico10.jpg

 

 

 

 

pico11.jpg

 

 

 

 

pico12.jpg

 

 

Paul da Serran tuulivoimalat viereisellä vuorella.

 

 

 

 

pico10.jpg

 

 

 

 

 

pico14.jpg

 

 

Pitihän siellä minunkin päästä kuvaan!

 

 

 

 

pico16.jpg

 

 

Luonnonsuojelijat tai ovatko ”luonnonsuojelijoita” toivat vuorenhuipulle kasveja, joita he istuttavat vuorille – kasvintaimet lasketaan köysiradalla ämpäreissä alempana oleville vuorille ja istutetaan sinne.

 

 

 

 

pico17.jpg

 

 

Tutka-asema…

 

 

 

 

pico18.jpg

 

 

…taustallani.

 

 

 

 

pico19.jpg

 

 

Lähdimme jatkamaan matkaa ja huomaattehan, että olimme pilvien yläpuolella!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pico do Arieiro, Pico do Arieiro - Madeiran kolmanneksi korkein vuori, Madeiran Saaristokierros, Naton tutka-asema Pico do Arieirolla, Madeira2016,

Mercado dos Lavratores eli Funchalin kauppahalli pitää Madeiralla käydessään kokea!

Maanantai 15.2.2016 - -Esko Erkkilä-

Funcalin kauppahalli on paikka, joka jokaisen Madeiralla kävijän pitää kokea.

 

 

On selvää, että kauppahallissa kannattaa keskittyä katselemiseen, sillä oppaamme kertoman mukaan ja netistä lukemani perusteella on vaara, että varomatonta kulkijaa siellä höynäytetään – näin toki tapahtuu kai kaikissa kauppahalleissa ulkomailla.

 

 

Aluksi muutama kuva kalaosastolta – kalaosastolle ei ole asiaa kala-allergisille, sillä kalanhaju osastolla on suorastaan huumaava:

 

 

 

 

mer1.jpg

 

 

Mustahuotrakalaa oli kauppahallissa runsaasti tarjolla.

 

 

Mustahuotrakala elää syvissä vesissä – jopa 1.700 metrin syvyydessä - , mutta se nousee aamuyöstä lähemmäs pintaa ja silloin sitä pyydystetään. Kala menehtyy pintaa nostettaessa paine-eron vuoksi.

 

 

Mustahuotrakalaa kutsutaan Madeiran ravintoloissa Espadaksi ja sitä on tarjolla kaikissa ravintoloissa.  Minäkin söin kerran Espada-annoksen, mutta kalaruokia yleensäkin karttavana en pitänyt annoksestani.

 

 

 

 

mer2.jpg

 

 

Espadan perkaaminen sujui kauppahallissa ammattimieheltä ihailtavan vaivattomasti.

 

 

 

 

mer3.jpg

 

 

Tässä muita…

 

 

 

 

mer4.jpg

 

 

…kalaosaston…

 

 

 

 

mer5.jpg

 
 

…anteja.

 

 

 

 

Kalaosaston jälkeen siirryimme hedelmä-, juures-, vihannes- ja kukkaosastolle:

 

 

 

 

mer6.jpg

 

 

 

 

mer7.jpg

 

 

 

 

mer8.jpg

 

 

Kermaomenan eli annoonan sanotaan olevan maailman makein hedelmä – olen samaa mieltä vaikka en tunnekaan maasilman kaikkia hedelmiä!

 

 

 

 

mer9.jpg

 

 

 

 

mer10.jpg

 

 

Peikonlehden hedelmä 2,00 € ja puutomaatti 2,50 € - herkullisia molemmat! Toimme molempia myös Suomeen!

 

 

 

 

 

mer11.jpg

 

 

 

 

mer12.jpg

 

 

Valkosipulit 3,48 €/kg.

 

 

 

 

mer13.jpg

 

 

 

 

mer14.jpg

 

 

Kuningasprotea.

 

 

 

 

mer15.jpg

 

 

Strelitzia eli paratiisilinnun kukka eli kolibrikukka on Madeiran kansalliskukka ja niitä tapaa Madeiralla joka paikassa.

 

 

 

 

mer16.jpg

 

 

Netissä väitetään, että kauppahallin kansallispukuiset myyjät eivät halua heitä valokuvattavan – en tavannut tämmöistä ilmiötä!

 

 

 

 

mer17.jpg

 

 
Sanotaan, että Madeiran kauppahallin ylimmässä kerroksessa on erityisen hankalia ja yliaktiivisia myyjiä ja sen vuoksi en ryhtynytkään heidän kanssaan kaupantekoon.
"Perseelleen porsas kiusaa tekee, kun purtilonsa kaataa" - pätee tässäkin tapauksessa!

 

 

 

 

Funcalin kauppahallin sisäänkäynnin seinillä on taidokkaita kaakelimaalauksia ja tässä muutama malliksi:

 

 

 

 

mer18.jpg

 

 

 

 

mer19.jpg

 

 

 

 

mer20.jpg

 

 

 

Suosittelen, että Madeiralla käydessänne tutustutte Funcalin kauppahalliin eli paikkaan nimeltä

 

 

Mercado dos Lavratores!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Mercado dos Lavratores, Funchalin kauppahalli, mustahuotrakala, Espada, kermaomena, annuuna, peikonlehden hedelmä, puutomaatti, kuningasprotea, strelitzia, paratiisilinnun kukka, kolibrikukka, Madeiran kansalliskukka, madeira2016, Funchal, Madeira,

Teleferico do Funchal - Madeira Cable Car

Sunnuntai 14.2.2016 - -Esko Erkkilä-

Madeiralla käynti on käytännössä käynti Funchalin kaupungissa.

 

Tammikuisen Madeiralla käyntimme erääksi ohjelmanumeroksi halusimme köysiratamatkan Funcalin keskustasta Monteen ja takaisin.

 

Funcalissa on kaksikin vaihtoehtoa ajaa köysiradalla Monteen ja takaisin, sillä toisena mahdollisuutena on matkustaa köysiradalla sinne Kasvitieteellisestä puutarhasta – valitsimme matkan Funcalin keskustasta Monteen ja takaisin!

 

Köysirata Teleferico do Funchal on pituudeltaan 3.173 metriä ja korkeuseroa tuolla matkalla on 560 metriä.

 

Radan rakennustyöt alkoivat syyskuussa 1999 ja valmista tuli marraskuussa vuonna 2000.

 

Matka yhteen suuntaan kestää 15 minuuttia ja korkeus linjalta maahan vaihtelee 10 metristä sataan metriin.

 

Koreja köysiradalla on 39 kappaletta ja radan kuljetusteho on 800 matkustajaa tunnissa.

 

 

Tässä pieni kuvakertomus köysiratamatkastamme Monteen ja takaisin:

 

 

 

 

koysi1.jpg

 

 

 

 

koysi2.jpg

 

 

 

 

koysi3.jpg

 

 

Koriin vaan ja matka kohti Montea voi alkaa!

 

 

Näkymiä menomatkalla:

 

 

 

 

koysi4.jpg

 

 

 

 

koysi5.jpg

 

 

 

 

koysi6.jpg

 

 

 

 

koysi7.jpg

 

 

 

 

koysi8.jpg

 

 

 

 

koysi9.jpg

 

 

 

 

koysi10.jpg

 

 

 

 

koysi11.jpg

 

 

 

 

koysi12.jpg

 

 

 

 

koysi13.jpg

 

 

 

koysi14.jpg

 

 

 

 

koysi15.jpg

 

 

 

 

koysi16.jpg

 

 

Yläasema lähestyy!

 

 

 

Alhaalla paistoi aurinko, mutta Montessa satoi ja sen vuoksi tutustuminen Monteen jäi tällä kerralla, joten lähdimme takaisin alas sen jälkeen, kun olimme tutustuneet yläaseman matkamuistomyymälään.

Tässä kuvia paluumatkalta:

 

 

 

 

koysi17.jpg

 

 

 

 

koysi18.jpg

 

 

 

 

koysi19.jpg

 

 

Vuohet ovat tärkeitä kotieläimiä Madeiralla ja niitä laidunnetaan mm. köysiradan kohdalla!

 

 

 

 

koysi20.jpg

 

 Tässä kohdassa köysirata taitaa kulkea 100 metrin korkeudessa!

 

 

koysi21.jpg

 

 

 

 

koysi22.jpg

 

 

 

 

koysi23.jpg

 

 

Matkan lähetessä loppuaan piti matkakavereiden antaa ottaa minustakin kuva!

 

 

 

Madeiralla kannattaa käydä köysiradalla Montessa joko Funcalin keskustasta tai kasvitieteellisestä puutarhasta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Teleferico do Funchal - Madeira Cable Car, Teleferico do Funchal, Teleferico do Funchal, Madeira Cable Car, Madeira2016, Madeiran köysirata, www.madeiracablecar.com,

Keskusta haluaa katon Tampereen hinnankorotuksille

Lauantai 13.2.2016 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Tampereen valtuustoryhmä julkisti jo eilen valtuustoaloitteensa, jonka ryhmä tulee tekemään ensi maanantaina eli 15.2.2016 pidettävässä kaupunginvaltuuston kokouksessa.

 

Valtuustoaloite kuuluu näin:

 

”Tampereen kaupungin asukkaat ja muut asiakkaat ovat toistuvasti joutuneet tilanteisiin, jossa kaupunki tai kaupungin konserniin kuuluva toimija korottaa yksi­puo­li­sesti maksuja kaksin-, kolmin- tai pahimmillaan yli kymmen­ker­tai­seksi. Esimerkkejä näistä ovat tonttien vuok­ran­ko­ro­tukset jopa yli 10-kertaiseksi tai jäteveden vastaa­not­to­maksun monin­ker­tais­ta­minen.

 

Valti­o­neu­voston suunnalta on todettu, että 27 prosentin hinnankorotus on kohtuuton ja lainmuutos on harkinnassa. Kulutttaja-asiamies on ilmoittanut kantanaan, että kertakorotus ei voi olla yli 15 prosenttia. Vaikka korotuksella olisikin asiallinen peruste, ei asiakas ole voinut varautua mono­po­li­a­se­massa olevan palve­lun­tar­jo­ajan suuriin hinnan­nou­suihin.

 

Tästä syystä Tampereen Keskusta esittää, että kaupun­ki­kon­ser­nissa tuotteen tai palvelun hinnan korotus vuoden aikana on kaikissa oloissa oltava alle 50 prosenttia."

 

***********

Keskustan valtuus­to­ryhmä esittää, että valtuustoaloite käsitellään pikaisessa käsittelyssä.

 

Valtuustoaloitteen ovat allekirjoittaneet Timo Hanhilahti ja Matti Järvinen.

 

Mainittakoon, että Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtaja kuuluu valtuustoryhmän sääntöjen mukaan valtuustoryhmään – olen kunnallisjärjestön puheenjohtaja, joten tunnen valtuustoaloitteen.

 

 

On mielenkiintoista kuulla ja nähdä, että miten muut puolueet suhtautuvat valtuustoaloitteeseemme!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Keskusta haluaa katon Tampereen hinnankorotuksille, Keskustan Tampereen valtuustoryhmä, Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö,

Termin "jäte" käyttäminen pitäisi kokonaan kieltää!

Perjantai 12.2.2016 - -Esko Erkkilä-

Keskustan politiikka- ja toimintapäivillä Tampereen Yliopistolla eräs ohjelmaosio oli lauantaina 6.2.2016 seminaari, jonka teemana oli;

 

 

Jätteestä ja romusta uutta bisnestä

 

 

Osallistuin seminaariin, vaikka samaan aikaan olisi ollut mahdollista osallistua moneen muuhunkin seminaariin.

 

 

 

 

sivu1.jpg

 

 

Seminaarin puheenjohtajana toimi kansanedustaja Hanna Kosonen.

 

 

 

 

sivu2.jpg

 

 
Europarlamentaarikko Hannu Takkula selvitti kiertotalouden roolia EU:n agendalla.

 

 

 

 

sivu3.jpg

 

 

Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n toimitusjohtaja Markus Tykkyläinen kertoi johtamansa konsernin saavutuksista eri polttoaineiden osuuden kehityksestä yrityksen energiantuotannossa.

 

 

 

 

sivu4.jpg

 

 

Yrityksen polttoainepaletissa on vuosien aikana tapahtunut melkoisia muutoksia;

  • polttoöljyn osuus on minimoitu (tummanruskea)
  • jyrsinturpeen osuus on alentunut (vaaleanruskea)
  • puun osuus on kasvanut (vihreä)

 

 

 

sivu5.jpg

 

 

Metener Oy:n toimitusjohtaja Erkki Kalmari esitti…

 

 

 

 

sivu6.jpg

 

 

…piirakkakuvion avulla Suomen biokaasupotentiaalia ja hän pääsi tasolle 25 TWh, kun Loviisan ydinvoimalayksikkö tuottaa vuodessa n. 4 TWh!

Kahdestakymmenestäviidestä TWh:sta Kalmarin mukaan olisi peräti 17,8 TWh:a saatavissa peltobiomassasta - tässä olen Kalmarin kanssa samaa mieltä, mutta...

 

 

...minua häiritsi Kalmarin esityksessä tavattomasti se, kun hän käytti termiä…

 

 

…”elintarviketeollisuuden jäte”.

 

 

En voi hyväksyä moista termiä ja käytinkin yleisöpuheenvuoron, jossa totesin, että elintarviketeollisuudessa ei synny kiloakaan jätettä!

 

 

 

 

sivu7.jpg

 

 

Minua lämmittikin kovasti, kun maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoi seminaarin lopussa virallisessa puheenvuorossaan näin:

 

 

"Erkkilän Esko kiteytti seminaarin, kun sanoi, että jätteitä ei ole lainkaan, koska toisen "jäte" on toiselle raaka-aine!"

 

 

Olipa hyvä seminaari ja nuo ministeri Tiilikaisen sanat tuntuivat mukavilta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Keskustan politiikka- ja toimintapäivät 2016, Hannu Takkula, Hanna Kosonen, Erkki Kalmari, Markus Tykkyläinen, Napapiirin Energia ja Vesi Oy, ministeri Kimmo Tiilikainen, maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen, jäte-sana pitäisi kieltää,

Kaksi helmeä!

Tiistai 9.2.2016 - -Esko Erkkilä-

Tampereella 6.-7.2.2016 järjestetyt Keskustan politiikka- ja toimintapäivät onnistuivat yli odotusten.

 

 

Osallistuin päivien suunnitteluun ja toteuttamiseen, joten tunnen kaikki ne karikot joihin valmistauduimme.

 

 

Huolellisella valmistautumisella selvitimme kaikki karikot ja nyt olemme tyytyväisiä.

 

 

Haluan tässä jutussa ottaa esille kaksi helmeä, joita molempia tapahtumia sain olla lähietäisyydellä todistamassa.

 

 

***************

 

 

poli1.jpg

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön jäsen, taksiautoilija Timo Saarimaa on ”piireissä” tunnettu terävistä mielipiteistään sekä hoksottimistaan ja hän ei pettänyt meitä tälläkään kerralla.

 

 

Ministeritentin aikana Saarimaa keksi selityksen sanalle sote ja se on;

 

 

Suomalaisten Oikeus Terveelliseen Elämään!

 

 

Voiko sitä tuon selvemmin sanoa!

 

 

 

**********************

 

 

 

 

poli2.jpg

 

 

Toisen huippuhetken politiikka- ja toimintapäiville kokoontunut yleisö ja minä saimme kokea, kun pääministeri Juha Sipilä sanoi esityksessään näin:

 

 

”Jotkut kritisoivat, että Suomea ei voi johtaa kuin yritystä.  Vastaan, että kriitikot eivät ole johtaneet yritystä!”

 

 

Yritysmaailmasta politiikan taustatoimijaksi siirtyneenä koen Sipilän lausuman myös itseäni koskevaksi ja suureksi luottamuksen osoitukseksi meille, joilla on vahva yritystausta, kun olemme ryhtyneet politiikan taustatoimijoiksi.

 

 

Yritystausta on oivallinen pohja toimia myös politiikassa.  Politiikassa pätevät samat lainalaisuudet ja tosiasiat kuin yritysmaailmassa.

 

 

Yritysmaailmassa tarvitaan yhteistyökykyä joka suuntaan ja sitä herra paratkoon monilta politiikassa toimivilta puuttuu.  Minä, minä, minä –politiikka ei pitkään pötkyttele!

 

Talousasioiden hallitseminen on keskeistä yritysmaailmassa, mutta sitä samaa se on myös politiikassa – vain taloudellisesti terve yritys voi menestyä ja myös poliittisen puolueen, piirijärjestön ja kunnallisjärjestön taloudellisen tilanteen pitää olla kunnossa, jotta toiminnalla olisi tulevaisuutta.

 

 

Kiitokset Juha Sipilälle, joka selkeästi uskaltaa liputtaa myös politiikassa yritysmaailmasta tuttujen tosiasioiden puolesta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: SOTE, Suomaisten Oikeus Terveelliseen Elämään, yritysmaailman opit sopivat politiikkaan, Juha Sipilä: He eivät ole johtaneet yritystä, Juha Sipilä,

Leipäviljan varmuusvarastoinnin määrät pitää arvioida uudelleen

Maanantai 8.2.2016 - -Esko Erkkilä-

Tein eilen Tampereella järjestetyillä Keskustan politiikka- ja toimintapäivillä ministeritentissä kysymyksen, jossa totesin seuraavaa:

 

”Suomesta laivataan parhaillaan Huoltovarmuuskeskuksen varastoista varmuusvarastoissa olevaa leipäviljaa satoja miljoonia kiloja, josta toimenpiteestä edellinen hallitus päätti.

 

Tiedostaako hallitus muuttuneen tilanteen ja onko suunnitelmissa palata leipäviljan varmuusvarastoinnissa entiselle tasolle?”

 

 

*************

 

 

Taustatiedoksi se, että ennen leipäviljaa oli varmuusvarastoissa vuoden tarve, mutta joulukuussa 2013 Kataisen-Urpilaisen –hallitus teki päätöksen, että varmuusvarastoviljan varastointimäärät alennetaan vastaamaan puolen vuoden tarvetta. Silloisen hallituksen päätös tuli voimaan heti ja sen mukaan uusiin varmuusvarastointimääriin pitää päästä vuoden 2016 loppuun mennessä.

 

 

Satokaudella 2012-2013 vehnää käytettiin elintarvikkeeksi 257 miljoonaa kiloa ja ruista 94 miljoonaa kiloa eli leipäviljan käyttömäärä oli 351 miljoonaa kiloa.

 

 

Varmuusvarastoidut leipäviljamäärät eivät ole julkista tietoa, mutta kun leipäviljojen vuosikäyttö on tasoa 350 miljoonaa kiloa, asettuvat vientilaivaukset suuruusluokkaan 175 miljoonaa kiloa.

 

 

**************

 

 

sipilahuoltovarmuus2016.jpg

 

 

 

Pääministeri Juha Sipilä vastasi kysymykseeni ja totesi kysymystäni mukaellen, että tilanne on muuttunut.

 

 

Sipilä totesi, että hallitus käy parhaillaan huoltovarmuuteemme liittyviä kysymyksiä läpi ja siinä yhteydessä tarkastellaan uudelleen mm. leipäviljan varmuusvarastointiin liittyvät kysymykset.

 

 

Pääministeri Sipilän kysymykseeni antama vastaus osoittaa, että hallituksemme ”elää ajassa”!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: leipäviljan varmuusvarastointi. varmuusvarastointi. Huoltovarmuus, Huoltovarmuuskeskus, Keskusta, Keskustan politiikka- ja toimintapäivät 2016,

« Uudemmat kirjoituksetVanhemmat kirjoitukset »