Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Mukanetti tekee arvokasta työtä opettaessaan ikäihmisiä käyttämään tietokonetta ja sähköisiä palveluja!

Tiistai 15.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Mukanetti tai koko nimeltään ATK Seniorit Mukanetti ry on yhdistys, joka Pirkanmaalla tarjoaa seniorikansalaisille tietokoneiden, tablettien ja kännyköiden käytön perusvalmiuksia järjestämällä koulutusta sekä ohjausta eri opastuspisteissä.
 
 
Vertaisohjaajien antama opastus kaikissa Mukanetin opastuspisteissä on maksutonta ja se ei edellytä Mukanetin jäsenyyttä.
 
 
Maksuttomuus ja se, että opastus ei edellytä Mukanetin jäsenyyttä perustuu osaltaan siihen, että Mukanetti saa Tampereen kaupungilta vuosittain toiminta-avustusta – vuonna 2017 Mukanetille myönnetty toiminta-avustus oli 17.500 euroa.
 
 
Mukanetti järjestää lukuisia kursseja ja on luonnollista, että ne ovat osanottajille maksullisia.
 
 
 
 
 

IMG_5072.JPG
 
 
Meillä Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen jäsenillä oli eilen tilaisuus osallistua Mukanetin tietotekniikkakoulutukseen, kun Mukanetti hallituksensa puheenjohtaja Seppo Pohjan johdolla antoi meille rautaisannoksen jäsentapaamisessamme Mukanetin palvelutarjonnasta.

 
 
 
IMG_5076.JPG
 
 
Puheenjohtaja Seppo Pohjan lisäksi Mukanetti panosti vahvasti tilaisuuteemme, sillä hänen lisäkseen paikalla oli kolme muuta Mukanetin vertaisohjaajaa!

 
 
Tässä Mukanetin vertaisohjaaja Tuija Hautaviita antaa sihteerillemme Pirkko Tilvikselle henkilökohtaista opastusta – no, pitää myöntää, että kuva on lavastettu opetustilanne!

 
 
Mukanetin panostamisesta vertaiskoulutukseen kertoo se, että normaalisti jäsentapaamisemme päättyvät vartin yli 12, mutta nyt henkilökohtaiset opastukset päättyivät vasta lähellä iltapäiväyhtä!

 
 

*******************


 
 

Pirkanmaalaiset ikäihmiset!


 
 

Googlatkaahan ”Mukanetti” ja tutkailkaahan, että missä on Teitä lähin opastuspiste, jossa Mukanetti auttaa ikäihmisiä perehtymään sähköiseen maailmaan!


 
 

*************


 

 

Kiitokset Mukanetille tärkeän työn tekemisestä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Mukanetti, ATK Seniorit Mukanetti ry, Ikäihmisten opastaminen sähköisten palvelujen käyttämiseen,

"Kalvoton mies on kelvoton mies..."

Lauantai 12.10.2019 - -Esko Erkkilä-

…oli entisaikaan totuus, kun arvioitiin eri tilaisuuksissa alustajan ja/tai esiintyjän edesottamuksia.
 
 
 
Tilanne on kalvojen osalta muuttunut, sillä niitä ei enää näytellä, mutta tilalle on tullut uusia AV-välineitä!
 
 
Nykyään jokseenkin kaikissa tilaisuuksissa tarvitaan läppäreitä, mokkuloita, videotykkejä, valkokankaita, äänentoistolaitteita ja vaikka mitä, jotta tilaisuudesta tulisi onnistunut.
 
 
Puheenjohdan Eläkeliiton Tampereen yhdistystä ja kokoonnumme jäsentapaamiseen joka toisena maanantaina klo 11.00.
 
 
Meidän oli pakko nöyrtyä parisen vuotta nykykehityksen tarpeiden edessä ja hankimme omat äänentoistolaitteet sekä myös videotykin ja mokkulan – olemme toistaiseksi pärjänneet, kun sihteerimme ja minä olemme ottaneet tapaamisiimme mukaan oman läppärimme.
 
 
Nämä kaikki välttämättömät ”oheistarvikkeet” merkitsevät, että kokoustilamme lattioilla on kokoustemme aikana melkoinen johtoviidakko.
 
 
 

Tässä muutama kuva johtoviidakostamme:


 
 
 
IMG_4242.JPG
 
 
 
IMG_4243.JPG
 
 
 
IMG_4244.JPG
 
 
 
IMG_4845.JPG
 
 
 
IMG_4846.JPG
 
 
 
On selvää, että johtoviidakkoon liittyvät laitteet on puheenjohtajan ennen kokousta asennettava paikoilleen ja kokeilta niiden toimivuus.

 
 
Jäsentapaamisen jälkeen johto- sekä laiteviidakko on purettava ja laitettava kaikki vempaimet kaappiin odottamaan seuraavaa tapaamistamme.

 

 

 

Mielellään toki tuon homman teen, sillä jäsentapaamistemme onnistuminen on kuitenkin se pääasia!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kalvoton mies on kelvoton mies, läppäri, äänentoistolaitteet, videotykki, mokkula, valkokangas,

Vuoden 2019 Kyröläismatkaan liittyvät blogikirjoitukseni alkavat olla finaalissa!

Lauantai 17.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Hämeenkyröläissyntyisen kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäen aloitteesta ja johdolla on nyt toteutettu lähes kaksikymmentä Kyröläismatkaa.

 

 

Kyröläismatkamme alkoivat hämeenkyröläisten ja viljakkalalaisten sotaveteraanien sekä heidän läheistensä matkoina Talvi- ja Jatkosodan taistelukentille Venäjällä.  Venäjän lisäksi olemme monesti suunnanneet Kyröläismatkamme Baltiaan sekä Puolaan – olen osallistunut kaikille Kyröläismatkoille!

 

 

 

IMG_3341.JPG

 

 

Heinäkuun alussa toteuttamamme vuoden 2019 Kyröläismatkamme ei suinkaan päättynyt Viipurin Punaisella torilla seisovan Leninin patsaan tuijotteluun, vaan se päättyi…

 

 

 

IMG_33452.JPG

 

 
 …tutustumiseen Alvar Aallon suunnittelemaan Viipurin Kaupunginkirjastoon.

 

 

 

IMG_33432.JPG

 

 
Jussi Mäntysen ”Hirvi” –veistos ja Viipurin Kaupunginkirjasto muodostavat ainutlaatuisen kulttuurikokonaisuuden, josta me suomalaiset voimme olla ylpeitä vaikka ne nyt sijaitsevatkin vieraan vallan alueella.

 

 

 

IMG_3364.JPG

 

 

Alvar Aalto voitti vuonna 1927 järjestetyn Viipurin Kaupunginkirjastoa koskevan suunnittelukilpailun ja Kirjasto valmistui Aallon suunnittelutyön mukaisena vuonna 1935.

 

 

 

Kirjastoon on kaikilla avoin pääsy ja nykyään ei edes siellä tapahtuvasta valokuvaamisesta tarvitse maksaa.

 

 

Tässä lyhyt kuvakavalkaadi käyntini 8.7.2019 tuloksena:

 

 

 

IMG_3360.JPG

 

 

 

IMG_3347.JPG

 

 

 

IMG_3348.JPG

 

 

 

IMG_3350.JPG

 

 

 

IMG_3353.JPG

 

 

 

IMG_3354.JPG

 

 

 

IMG_3355.JPG

 

 

 

IMG_3356.JPG

 

 

 

IMG_3357.JPG

 

 

 

Olen edellisen kerran käynyt Viipurin Kaupunginkirjastossa Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen matkalla vuonna 2014 ja silloin laatimani juttu löytyy, jos googlaa ”Esko Erkkilä Viipuri 2014”!

 

 

*********************

 

 

Kuten alussa totesin, niin nyt Kyröläismatkamme 2019 aineisto on tällä saitilla käsitelty.

 

 

Kiitän kaikkia Teitä noin viittätuhatta lukijaani, jotka olette joka päivä olleet mukanani Kyröläismatkalla2019.

 

 

Uskon, että Kotisivukoneen kävijäpäivityksessä on joka päivä mukana tuhatkunta hakukonekäyntiä, mutta kiitollinen olen myös neljästätuhannesta päivittäisestä kävijästä.

 

 

Mitähän löydänkään aiheekseni huomenna?

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kyröläismatka2019, Viipuri, Viipurin Kaupunginkirjasto, Alvar Aalto, Hirvi-veistos, Jussi Mäntysen Hirvi-veistos, Lenin Viipurin Punaisella torilla,

"Kaaduitte nuorna, nähdessä huomenen ruskon, puolesta maanne, puolesta heimoususkon"

Sunnuntai 4.8.2019 - -Esko Erkkilä-

IMG_3028.JPG

 

 

Otsikossa olevat sanat on kaiverrettu siihen muistomerkkiin, joka sijaitsee Salmin hautausmaalla ja kertoo meille ns. Aunuksen retkestä.

 

 

Sain jälleen kerran poiketa tuolla kunniakkaalla muistomerkillä, kun me kyröläismatkaajat osallistuimme Kyröläismatkalle heinäkuun alkupäivinä.

 

 

Aunuksen retken tarkoituksena oli liittää aunuksenkarjalaiset ja vepsäläiset maa-aloineen Suomen lipun alle. Eduskunnan päätöksellä retken rahoitti Suomen valtio. Hyökkäysosastot, joita oli kolme, lähtivät etenemään huhtikuussa 1919.

 

 

Kaikki kolme taisteluosastoa kärsivät kukin suunnallaan tappiota ja ne olivat pakotettu palaamaan Suomeen eli Aunus jäi vapauttamatta.

 

 

Retken muistoksi pystytettiin Salmin hautausmaalle muistomerkki ja sen paljastustilaisuudessa 7.7.1929 erästä taisteluosastoa johtanut silloinen jääkärimajuri Paavo Talvela – joka Itsenäisyyspäivänä 1966 sai ylennyksen jalkaväenkenraaliksi - piti puheen ja lausui muun muassa seuraavaa:

 

 

”Olemme saapuneet tänne kunnioittamaan muistoa niiden vainajien, jotka kymmenen vuotta sitten uhrasivat henkensä koettaessaan siirtää Isänmaamme rajoja sinne, minne luonto on ne määrännyt. Kohtalo ei silloin kuitenkaan sallinut yrityksen toteutuvan, mutta sitä ei voida pitää turhana. Kun Suomi vuonna 1918 karisti päältään orjan ikeen, ei se suinkaan ollut hetken työ vaan vuosisatojen määrätietoisen toiminnan tulos. Emme sen vuoksi voi epäillä, etteikö Karjalakin kerran ole vapautuva.”

 

 

Vasta tätä juttuani kirjoittaessani huomasin, että olimme paikalla tasan 90 –vuotta siitä, kun muistomerkki paljastettiin!

 

 

 

********************

 

 

IMG_3016.JPG

 

 

Kyröläismatkamme johtaja, hämeenkyröläissyntyinen kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki kertoi paikan päällä meille muistomerkin historiasta.

 

 

******************

 

 

Hautakumparetta ja sen siipiä reunustavat kivilaatat, joihin kuhunkin on merkittynä kaatuneen nimi, kotipaikka ja kaatumisaika. Laattoja on 24, ja yksi niistä on omistettu neljälletoista tuntemattomalle kaatuneelle.

 

 

Tässä kuvia joistakin muistolaatoista:

 

 

 

IMG_3008.JPG

 

 

 

IMG_3009.JPG

 

 

 

IMG_3011.JPG

 

 

 

IMG_3012.JPG

 

 

 

IMG_3013.JPG

 

 

 

IMG_3023.JPG

 

 

 

IMG_3024.JPG

 

 

 

IMG_3025.JPG

 

 

 

IMG_3026.JPG

 

 

 

IMG_3027.JPG

 

 

 

IMG_30292.JPG

 

 

 

Ansaitsee suuren arvostuksen, että Aunuksen retken muistomerkki on saanut olla Salmin hautausmaalla jo yhdeksänkymmentä vuotta rauhassa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

4 kommenttia . Avainsanat: Kaaduitte nuorna nähdessä huomenen ruskon puolesta maanne puolesta heimoususkon, Aunuksen retki, Salmin hautausmaa, Kyröläismatka2019, Aunuksen retken muistomerkki, Aunuksen retken muistomerkki Salmin hautausmaalla, jalkaväenkenraali Paavo Talvela,

Kierros Kizhin saarella on kokemisen arvoinen!

Keskiviikko 31.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Saavuimme taannoisella Kyröläismatkallamme Kizhin saarelle aamun varhaisimmalla kantosiipialuksella 6.7.2019 ja aloimme tutustumaan tuohon jopa tarunhohtoiseen saareen.

 

 

 

IMG_2808.JPG

 

 

Saari on pituudeltaan viitisen kilometriä ja leveydeltään leveimmältä kohdaltaan n. 800 metriä. Saari on Unescon maailmanperintökohde.

 

 

 

IMG_2836.JPG

 

 

Oppaanamme oli Tatyana, joka paria kielioppivirhettä lukuunottamatta osasi hyvin suomenkielen.

 

 

 

IMG_2810.JPG

 

 

Tässä Tayana yhdessä hymyilevän matkanjohtajamme kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäen kanssa toivottaa meidät tervetulleiksi Kizhin saarelle.

 

 

 

IMG_2816.JPG

 

 

Oikealla näkyvä Preobrazhenskaja (Kristuksen kirkastuksen) 22-kupolinen kesäkirkko (v. 1714) on saaren arvokkain puurakennustaiteen luomus ja sen vieressä vasemmalla oleva Pokrovskaja (Pyhän Neitsyen esirukouksen) talvikirkko (v. 1764) on toiseksi merkittävin Kizhin pogostin kirkkoryhmässä.

 

 

Kesäkirkko on ollut remontissa jo vuosikymmenet ja sinne ei turisteilla ole pääsyä, mutta talvikirkko on avoinna saarella vieraileville.

 

 

 

IMG_2827.JPG

 

 

Talvikirkon ikonostaasi.

 

 

 

IMG_2830.JPG

 

 

 

IMG_2834.JPG

 

 

 

Kolme munkkikaapuihin pukeutunutta miestä esittivät meille mieleenpainuvasti ortodoksisen laulun!

 

 

 

IMG_2835.JPG

 

 

Jatkoimme Tatyanan johdolla…

 

 

 

 

IMG_2837.JPG

 

 

…seuraavaan kohteeseen, jossa olikin paljon nähtävää!

 

 

 

IMG_2838.JPG

 

 

Matkalla sinne kuvasin vielä kerran sekä kesäkirkon, että talvikirkon.

 

 

 

IMG_2839.JPG

 

 

Seuraava kohde oli siis tämä iso talo, jossa olikin paljon nähtävää!

 

 

 

IMG_2841.JPG

 

 

 

IMG_2843.JPG

 

 

 

IMG_2845.JPG

 

 

 

IMG_2846.JPG

 

 

 

IMG_2847.JPG

 

 

 

IMG_2849.JPG

 

 

 

IMG_2855.JPG

 

 

 

IMG_2857.JPG

 

 

 

*******************

 

 

 

IMG_2853.JPG

 

 

 

IMG_2854.JPG

 

 

 

Rakennuksen ”pirtissä” paulotti helmiä täydellistä suomea puhuva nainen, joka olisi mielellään myynyt paulottamiaan helminauhoja.

 

 

 

**********

 

 

IMG_2866.JPG

 

 

Poistuimme rakennuksesta sen jälkeen, kun vielä olimme tutustuneet saarella käytettyihin veneisiin ja kalanpyydyksiin.

 

 

 

IMG_2870.JPG

 

 

 

IMG_2874.JPG

 

 

Kiertomatkamme loppupuolella pysähdyimme ja meitä tuli tervehtimään kaksikin sorsapoikuetta, jotka olivat tottuneet turistien antamiin makupaloihin.

 

 

 

IMG_2882.JPG

 

 

Matkailu Venäjällä ei ole mitään, jos ei pääse tutustumaan venäläiseen vessaan, jossa tarpeet tehdään nousemalla pytyn reunoille seisomaan!

 

 

 

IMG_2890.JPG

 

 

Loppumatkalla satamaan saimme katsella edellämme lähteneen kantosiipialuksen riehakasta menoa kohti Petroskoita!

 

 

 

IMG_2900.JPG

 

 

Sitten oli meidänkin vuoro luovuttaa Kizhin vierailulle oikeuttavat kaulanauhat laivapojille ja nousta paluumatkaa varten Meteor-luokan kantosiipialukseen!

 

 

 

Kizhi tuli nähtyä ja koettua – suosittelen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kyröläismatka2019, Kizhi, Preobrazhenskaja, Kesäkirkko Kizhin saarella, Kristuksen kirkastuksen kirkko, Pokrovskaja, Pyhän Neitsyen esirukouksen kirkko, Talvikirkko, Talvikirkko Kizhin saarella,

Laukaan suuri poika valvoo nykyisin kalastusta Äänisellä!

Keskiviikko 24.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Petroskoissa käyntien pakollisiin kuvioihin suomalaisilta kuuluu käynti Laukaan Suuren Pojan ja maanpetturin Otto Wille Kuusisen muistopatsaalla Äänisen rannalla – niin myös minulle viimeksi Kyröläismatkallamme 6.7.2019.

 

 

Otto Wille Kuusisen patsasta kommentoidaan Petroskoissa, että siellä hän valvoo kalastusta Äänisellä!

 

 

 

IMG_2682.JPG

 

 

Olen joskus takavuosina keskustellut Laukaan poliittisten päättäjien kanssa ja he ovat perin vaitonaisia, kun ottaa puheeksi Otto Wille Kuusisen synnyintaustat – ymmärrän laukaalaisia!

 

 

Otto Wille Kuusinen syntyi Laukaassa vuonna 1881.

 

 

Kuusisen poliittinen ura alkoi 1900-luvun alussa Suomessa, jossa hän toimi vuosina 1911-13 Suomen Sosialidemokraattisen puolueen (SDP) puheenjohtajana.

 

 

Oletan, että Suomen SDP:n korkein nykyjohto ei lyö voimallisesti rintoihinsa, kun keskustelu kääntyy heidän edeltäjäänsä vuosina 1911 – 1913!

 

 

 

Kuusinen kuului vuosikymmenien ajan Neuvostoliiton korkeimpaan johtoon, mutta suurimmalle osalle suomalaisia hän oli silloin ja on yhä edelleen maanpetturi, sillä Kuusinen johti Talvisodan aikana Stalinin asettamaa Terijoen hallitusta ja solmi sen nimissä mm. ”suhteet” Neuvostoliiton kanssa.

 

 

Vasta jokin aikaa sitten minulle kerrottiin, että Kuusisen piti perustaa maanpetturihallituksensa Käkisalmeen, mutta se ei onnistunut, sillä Neuvostoliitto ei milloinkaan ole pystynyt asein valloittamaan Käkisalmea.

 

 

 

IMG_2685.JPG

 

 

Kuusinen kuoli maksasyöpään vuonna 1964 ja hän sai tuolloin korkean kunnianosoituksen: hänet haudattiin Kremlin muuriin.

 

 

Maanpetturi mikä maanpetturi!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kyröläismatka2019, Laukaan suuri poika valvoo nykyisin kalastusta Äänisellä! Otto Wille Kuusinen, SDP:n puheenjohtaja, SDP:n puheenjohtaja Otto Wille Kuusinen, Maanpetturi Otto Wille Kuusinen, Otto Wille Kuusinen Kremlin muurissa, Terijoen hallitus,

Komea kukka rippilahjaksi!

Tiistai 9.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Rouva osallistui myyjänä Karhen Markkinoille 29.6.2019 ja myyntiartikkeleina hänellä olivat mökkitontillamme Viljakkalan Majajärvellä kasvattamamme kukat sekä taimet.

 

 

Kauppa kävi hyvin ja Rouva oli tyytyväinen päivän myyntiin.

 

 

 

IMG_2240.JPG

 

 

Kallein myynnissä ollut kukka oli kolmekymmentä euroa maksanut kalla.

 

 

Tämä kalla oli löytänyt sellaisen ostajan, joka etsiskeli rippilahjakukkaa kummitytölleen.

 

 

Voin todeta, että ostaja teki hyvän päätöksen, sillä kallasta saa oikealla hoidolla monivuotisen ilon!

 

 

********************

 

 

Kalla on näyttävä kukka ja huomaan, että esimerkiksi Wikipediassa siitä liikkuu yksipuolista tietoa.

 

 

Kallan mukulat istutetaan keväällä melko tilaviin ruukkuihin, ruukut säilytetään vaikkapa autotallissa ja aletaan odottamaan kallan taimettumista.  Niukka kastelu on kallan kasvatuksessa koko ajan ohjenuorana.

 

 

Kalla pitää valosta ja niukasta kosteudesta, joten sen oikea paikka on aurinkoinen paikka – kalla ”viettää” koko kesän istutusruukussaan.

 

 

Syksyllä kallan kukat kuihtuvat, mutta kallan elinkaari ei suinkaan ole lopussa, sillä nyt sillä on talvilevon aika.

 

 

Kallan mukulat kuivaillaan, puhdistetaan mullasta ja laitetaan talvisäilytykseen.

 

 

Eräs tutuksi tullut myyjä suosittelee, että kallan mukulat laitetaan paperipussiin ja pussi siivouskomeroon odottamaan maaliskuista kevättä, jotta uusi vuosikierto voi alkaa - meillä kallan mukulat talvehtivat pahvilaatikossa, jolla on paikka autotallissa.

 

 

Hankkikaahan kallan mukuloita ensi kevään puutarhamarkkinoilta ja ryhtykää kasvattamaan kalloja!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kalla, kasvi nimeltään kalla, kallan talvehdittaminen, kallaa ei saa liikaa kastella,

Ruusujen talvehdittaminen ulkosalla

Lauantai 6.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Perhekuntamme ruusuvalikoima täydentyy käytännössä vain sillä äitienpäiväruusulla, jonka tapaan vuosittain hankkia vaimolleni äitienpäiväkukaksi.

 

 

 IMG_2299.JPG

 

 

Kokosin ”mökkiruusumme” yhteiskuvaan kesäkuun viimeisenä päivänä.

 

 

Ruusumme eivät silloin vielä olleet juhlakunnossa, sillä monien kohdalla oli menossa vasta nuppuvaihe.

 

 

Mutta piti kertoa ruusujen talvehdittamisesta meillä!

 

 

Meillä ruusut talvehtivat lehtikasassa nurmikolla.

 

 

Tapaamme syksyisin lehtipuhaltimen avulla puhaltaa nurmikot puhtaaksi lehdistä.

 

 

Valtaosan lehdistä kuljetamme valkosipulimaan vierelle, jossa ne saavat odottaa kevättä ja sitä, että ne käytetään valkosipulimaan katteeksi.

 

 

Teemme osasta lehdistä muutaman lehtikasan nurmikolle ja laitamme ruusut talvehtimaan lehtikasaan.

 

 

On huolehdittava, että ämpärit joissa ruusut ovat, tulee aseteltua ”alamäkeen” jotta syksyinen sade tai sulava lumi eivät pääse ruusuämpäriin.

 

 

On luonnollista, että lehtien eristävä vaikutus ei estä ruusuämpärin jäätymistä, mutta se ei näytä ruusuja haittaavan!

 

 

Ruusuämpärit otetaan päivänvaloon joskus huhtikuun loppupuolella ja sen jälkeen ruusut leikataan siisteiksi, jotta ne voivat aloittaa jälleen kerran uuden vuosikertaelämän.

 

 

Helppoa kuin heinänteko!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ruusujen talvehdittaminen, Ruusujen talvehdittaminen ulkosalla, lehtipuhallin, valkosipulimaan kate, helppoa kuin heinänteko,

Ensi talvena ei tarvita petäjäistä ruisleipään!

Keskiviikko 3.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Olen ollut viljakaupan piirissä vuoden 1994 myöhäissyksystä alkaen ja katson työelämäni aikana kuuluneeni siihen parinkymmenen henkilön joukkoon, jotka olivat EU-ajan alusta alkaen avainasemassa suomalaisessa viljakaupassa.

 

 

Rukiin kotimainen kulutus on kuluneiden runsaan parinkymmenen vuoden aikana pysynyt tasolla 100 miljoonaa kiloa per vuosi – vaihteluväli on ollut 95 – 105 miljoonaa kiloa vuosittain.

 

 

Nyt satoennusteen povaavat n. 135 miljoonan kilon satoa, joten ensi talvena ei ole tarvetta tuontirukiin eli petäjäisen käyttämiselle.

*******************

 

 

Pro Ruis yhdistys on vilja-alan merkittävä toimija ja sen tavoitteena on parantaa rukiin viljelyn edellytyksiä ja lisätä rukiin suosiota niin viljelijöiden kuin kuluttajienkin keskuudessa muun muassa kasvijalostuksen, viljelyneuvonnan ja -sopimustoiminnan sekä tutkimuksen ja koulutuksen keinoin.

 

 

Tavoitteensa saavuttamiseksi Pro Ruis järjestää tänäkin vuonna Ruismestari –kisan, jossa viljelijöille suunnatussa ruiskilpailussa kilpaillaan vuoden 2019 puitavasta ruissadosta. Voittaja valitaan keskisadon, sadon laadun ja viljelykäytäntöjen perusteella.

 

 

Maatalousyhtymämme vuokramies Ville Koivuniemi osallistuu kisaa ja sain eilen olla mukana, kun Villen ruisala auditoitiin.

 

 

Auditoijana toimi Tilasiemen Oy:n toimitusjohtaja Antti Ollila, joka on minulle tuttu yhteistyökumppani jo vuosien takaa.

 

 

 

IMG_2367.JPG

 

 

Maatalousyhtymämme vuokramies Ville Koivuniemi vasemmalla ja auditoija Antti Ollila vasemmalla.

 

 

 

IMG_2361.JPG

 

 

On Villellä komeat ruiskasvustot, sillä 15 hehtaarin alalla, joka hänellä on ruista kasvamassa.

 

 

 

IMG_2378.JPG

 

 

Kuuntelin pitkät tovit Villen ja Antti Ollilan – hänelläkin 100 hehtaaria viljalla Askolassa – keskusteluja ja totesin, että nykyaikainen rukiinviljely on maataloustieteen viimeisimpien tutkimustulosten soveltamista käytäntöön.

 

 

 

IMG_2383.JPG

 

 

On levollista todeta, että Villen hoidossa kotitilani pellot ovat voimaperäisessä viljantuotannossa!

 

 

Villen voimaperäinen viljely on kunnianosoitus isälleni ja vaarilleni, jotka aikoinaan ovat raivanneet kotitilani pellot ja laittaneet ne hyvään kasvukuntoon!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ensi talvena ei tarvita petäjäistä ruisleipään!, Pro Ruis, Ruismestari 2019,

Kirjojen paikka ei ole roskalavalla!

Tiistai 18.6.2019 - -Esko Erkkilä-

Maksan Pirkanmaan Jätehuolto Oy:lle jätemaksua kolmen kiinteistön osalta eli Tampereella omakotitalosta, Viljakkalan vapaa-ajanasunnosta ja vielä maatalousyhtymämme osalta.

 

 

Omakotitalon jätteet noudetaan tontilla oleva jätesäiliö parin viikon välein tyhjentäen, mutta ”mökkiroskat” vien matkani varrella sijaitsevien jätepisteiden säiliöihin.

 

 

Vein muutama päivä sitten mökkiroskia erään jätepisteen jätesäiliöön ja huomasin säiliössä paljon kirjoja.

 

 

Mielestäni kirjojen laittaminen jätesäiliöön on verrattavissa kirjojen polttamiseen kirjarovioilla ja kirjarovioiden roihuamisesta ei maailmanhistoriassa ole seurannut mitään hyvää.

 

 

Pelastin muutaman kirjan ja mukana oli kolme todellista helmeä.

 

 

 

IMG_1994.JPG

 

 

 

Ihmismetsästäjiä ja erämiehiä…

 

 

…on Talvisodassa Lapin ryhmän komentajana toimineen kenraali K. M. Walleniuksen kirja, joka kuvaa Walleniuksen omakohtaisia kokemuksia 1920-luvulta. K. M. Wallenius oli sotilasurallaan kiisteltykin persoona, mutta hänen kirjoittamiensa kirjojen luulisi kiinnostavan kaikkia.

 

 

Hämeenmaa 7 ja sen alaotsikkona Längelmäen elämää ja oloja…

 

 

…kertoo niistä tutkimuksista ja sisältää aikalaishaastatteluja Hämäläis-Osakunnan Kotiseutukerhon vuonna 1935 Längelmäellä tekemästä työstä.

 

Kerrassaan mielenkiintoisia juttuja minullekin, jolla ei ole sen kummempia siteitä Längelmäelle.

 

 

Kalevalan laulumailta…

 

 

…on I. K. Inhan paksu teos, jonka sisältö perustuu kirjailijan vuonna 1911 tekemään matkaan Karjalan laulumaille.

 

Olen monesti ajatellut, että tuo teos pitäisi saada ja nyt se on minulla!

 

 

Nykyään nettiaikana tulee aivan liian vähän luettua kirjoja, mutta noihin kolmeen tulen perehtymään.

 

 

 

Onkohan niin, että tuo kirjojen jättäminen jätesäiliöön perustuu siihen, että perikunnan jäsenet ovat siivonneet jonkun kulttuuria arvostaneen henkilön jäämistöä ja sen vuoksi kirjat olivat päätyneet roskikseen – harmillista sinänsä, mutta onni minulle!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pirkanmaan Jätehuolto Oy, K. M. Wallenius, I. K. Inha, Lägelmäen elämää ja oloja, Längelmäki, Talvisota, Talvisota Lapin ryhmä,

Peräkonttimuseo on hieno keksintö ikäihmisten uudeksi, mutta niin vanhaksi kokemukseksi!

Tiistai 11.6.2019 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut ja Elonpolkuja-verkosto olivat päätoimijoita, kun Tampereella Laikunlavalla, vanhan kirjastotalon puistossa ja Vanhassa kirkossa järjestettiin 5.6.2019 perinteinen Astu Suveen –tapahtuma.

 

 

Eläkeliiton Tampereen yhdistys on Elonpolkuja –verkoston jäsen ja myös meillä oli oma osastomme Astu Suveen –tapahtumassa.

 

 

********************

 

 

Tässä jutussani kerron peräkonttimuseosta, joka oli museolehtori Lila Heinolan autolla mukana Astu Suveen –tapahtumassa.

 

Tavallisesti peräkonttimuseo on liikkeellä Tampereen kaupungin autolla, mutta nyt oli poikkeus ja museotavarat olivat esillä museolehtorin oman auton takakontissa.

 

 

 

IMG_1757.JPG

 

 

Peräkonttimuseo on tänä vuonna liikkeellä jo kuudentena vuonna ja toiminta kuuluu Tampereen kaupungin ”Kulttuurikasvatusyksikkö TAITE:n Konkarit - ikäihmisten museopalveluja” –yksikön toimintaan.

 

 

 

IMG_1758.JPG

 

 

Museolehtori Lila Heinola esitteli peräkonttimuseota ja hänen esittelynsä teki mm. minuun syvän vaikutuksen.

 

 

Peräkonttimuseon tilat jo asettavat esillä oleville esineille tiukat rajat ja sen vuoksi esillä on vain harvoja ja valittuja museoesineitä.

 

 

Peräkonttimuseo liikkuu ikäihmisiä tavoitellen eri puolilla kaupunkia ja se piipahtaa mm. erilaisissa kesätapahtumissa sekä paikoissa, joissa asuu ja vaikuttaa paljon ikäihmisiä.

 

 

Peräkonttimuseon esineet ovat katsojien vapaasti kosketeltavissa ja siten vieraiden on helppo palauttaa mieliin muistoja, jotka liittyvät esineisiin.

 

 

Esillä oli mm. Klubi-tupakka-aski, joka toi mieleeni 1950-luvulta sen tammikuisen päivän, jolloin naapureita oli ahtautunut pirttiimme toistakymmentä ja kaikki odottivat pääsyä isäni puheille, joka kynä savuten täytti veroplanketteja.

 

Isäni kynä savusi, mutta odottavien isäntien ja kylänmiesten tupakit savusivat vielä enemmän, jotta pirtissä ei nähnyt vastapäistä seinää.

 

 

Se on toki todettava, että miehet eivät polttaneet Klubia, vaan oikein Työmies- tai Saimaa –tupakkeja – silloin ei vielä ollut markkinoilla Nortteja tai ainakaan Viljakkalan Hanhijärvenkulman miehet eivät niitä polttaneet!

 

 

 

IMG_1759.JPG

 

 

Kiitokset museolehtori Lila Heinolalle, joka tässä availee 4711 –parfyymipulloa, joka myös liittyi viitisenkymmentä vuotta sitten elettyyn elämään.

 

 

On suuri asia, että ikäihmiset saavat peräkonttimuseon avulla muistella nuoruutensa tapahtumia ja sitä kautta saada taas uutta otetta elämäänsä!

 

 

Tulipahan mieleeni, että Tampereen museotoiminnan virittämä ikäihmisille suuntaama peräkonttimuseo pitäisi saada kaikkien pirkanmaalaiskuntien ikäihmisten saataville – ehkä uuden hallituksemme linjaama maakuntauudistus avittaisi tätä haavettani!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen peräkonttimuseo, Tampereen ikäihmiset, peräkonttimuseo, Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut, Elonpolkuja-verkosto, Astu Suveen 2019, Laikun lava, Tampereen Vanha Kirkko, Kulttuurikasvatusyksikkö TAITE:n Konkarit - ikäihmisten museopalveluja,

Miksi kansalaiset eivät pontevasti vastusta postipalvelujen heikkenemistä?

Lauantai 18.5.2019 - -Esko Erkkilä-

Suomalaiset nostavat ison älämölön toteutetuista ja jopa suunnitelluista palvelujen heikentämisistä ja näin tekee erityisesti nettikansa.

 

 

Hyvä niin, mutta yksi asia minua ihmetyttää ja se on se, että miksi kansalaiset eivät ole juuri lainkaan reklamoineet postipalvelujen heikentämisistä.

 

 

Ihmetykseni on sitäkin suurempi, kun postin palveluheikennykset koskevat maaseudun lisäksi myös kaupunkeja.

 

 

Omakotitalomme sijaitsee muutaman sadan metrin etäisyydellä Tampereella Multisillan jakelukeskuksesta.  Lyhyt matka Postin jakelukeskuksesta ei kuitenkaan tunnu merkitsevän mitään, sillä postimme kolahtaa postilaatikkoon vasta aikaisintaan iltapäiväviiden tietämillä jos silloinkaan!

 

 

Viime maanantaina odotin kahtakin tärkeää kirjettä, joiden molempien tiesin lähteneen hyvissä ajoin.

 

 

Ei tullut maanantaina ja ei tietysti myöskään tiistaina, sillä silloinhan Postilla on lepopäivä!

 

 

Hämmästyksemme oli suuri, kun kaivattu maanantaiposti oli keskiviikko-aamuna jo klo aamukuudelta postilaatikossamme – maanantaiposti oli ilmeisesti jaettu keskiviikkona jo ennen kukonlaulua!

 

 

***********************

 

 

Liitän tähän muisteluksen 1950- ja 1960-luvuilta jolloin postinkulku oli säännöllistä.

 

 

Synnyinkodistani oli ja on yhä edelleen matkaa maantielle kilometrin verran.

 

 

Silloin ei ollut käytössä postinumeroita ja ei myöskään teidennimiä, mutta meille oli osoitteena ”Viljakkala Vuorenmaa” eli maantievarressa olevan maalaistalon nimi.

 

 

”Viljakkala Vuorenmaa” oli viiden talon yhteinen postiosoite. Nykyään tuntuu ihmeelliseltä, että viiden talon posteille ei ollut minkäänlaista postilaatikkoa, vaan postikuljettaja oli Viljakkalan postilla ennen jakolenkille lähtöään paketoinut näiden viiden talon postit samaan kääröön, sitonut käärön manillanarulla ja kohdalle ehtiessään heitti käärön maantielle!

 

 

Kaikkiin taloihin tuli silloin Aamulehti ja päällimmäiseksi osuneen talon lehti kärsi hieman maantielle heittämisestä ja erityisen huonoon kuntoon meni se Aamulehti, joka sattui olemaan päällimmäisenä sadesäällä!

 

 

Yleensä Vuorenmaan väki kävi ensimmäisenä noutamassa postikäärön maantieltä ja me muut sitten iltapäivällä noudimme omat postimme Vuorenmaan kuistilta!

 

 

Jossain vaiheessa asiat kehittyivät siten, että isännät saivat aikaiseksi heittopostilaatikon ja postin maantielle heittäminen siirtyi muistojen joukkoon!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: postipalvelut, postipalvelujen heikkeneminen,

Kortiton mies on kelvoton mies!

Lauantai 11.5.2019 - -Esko Erkkilä-

Takavuosina pienissäkin tilaisuuksissa luennoitsija/esitelmöitsijä/alustaja tarvitsi yliolanheittimen ja esitystään tukevat kalvot.

 

 

Kaikille lienee silloisilta ajoilta tuttu toteamus:

 

 

Kalvoton mies on kelvoton mies!

 

 

 

Kadotin taannoisella Tallinnan-matkallani hetkeksi kaulapussini, jossa oli mm. lompakko kaikkine kortteineen ja myös passini.

 

 

Matkaseurueeni ja hieman omienkin toimenpiteideni tuloksena sain kaulapussini takaisin vajaan tunnin kuluttua, mutta ehdin kuitenkin kuolettamaan pankki- ja luottokorttini.

 

 

Nyt olen elänyt ilman pankki- ja luottokorttia viikon verran ja vaikeata elämä on, sillä kyllä nykymaailma on suunniteltu pankki- ja luottokorttien käyttämiseen!

 

 

Ostan jokseenkin kaikki ostokseni luottokortilla ja sen vuoksi lompakossani tapaa olla käteistä rahaa vain joitakin kymppejä. ”Pohjakassaa” ei nytkään ollut, mutta Rouva on hyväntahtoisesti antanut minulle pari viiskymppistä.

 

 

Olen jo pitkään kerännyt vaihtorahana saamani kolikot autoni hansikaslokerossa olevaan pusukkaan ja nyt pussukan sisältö on ollut hyvään tarpeeseen, sillä eilenkin maksoin sen sisällöllä kahdessa paikassa yli 70 euron ostokset!

 

 

Eilen illansuussa meinasi ”hukka periä”, sillä autoni polttoainemittari osoitti huolestuttavia lukemia.

 

 

Huomasin tilanteen mökkimatkalla Ylöjärvellä ja kun lompakossa oli sentään muutama kymmenen euroa seteleinä, niin ajattelin ottavani polttoainetta seteliautomaatista.

 

 

Tilanne oli kuitenkin muodostumassa katastrofaaliseksi, sillä ensimmäisellä asemalla oli mahdollista tankata vain ja ainoastaan korttimaksulla.

 

 

Toisella asemalla oli kyllä setelitankkausmahdollisuus, mutta aseman laitteisto ei hyväksynyt seteleitäni.

 

 

Kolmas tankkausyritys kilpistyi Ylöjärven S-marketin tankkauspisteellä taas siihen, että ainoastaan kortti kelpasi maksuvälineeksi!

 

 

Neljäntenä polttoaineasemana Kauraslammen Teboil pelasti minut pälkähästä, sillä siellä aiemmin hylätyt 20 euron ja 10 euron setelit kelpasivat ja sain tankkiini polttoainetta!

 

 

 

*********************

 

 

Olen protestoinut sitä, että yhteiskuntamme siirtää kaikkia palvelujaan yhä entistä enemmän nettiin ja se merkitsee ilman tietokonetta ja nettiä oleville suuria vaikeuksia.

 

 

Kulunut viikko on osoittanut minulle kaikessa karuudessaan, että yhteiskunnassa pärjää vain, jos omistaa pankki- tai luottokortin – liian monessa paikassa käteinen raha ei enää kelpaa lainkaan!

 

 

Kortiton mies on siis kelvoton mies!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

1 kommentti . Avainsanat: Kortiton mies on kelvoton mies!, Kalvoton mies on kelvoton mies!, Käteinen raha ei enää kelpaa, Miksi käteinen raha ei enää kelpaa?,

Juha Väätäinen on ehtinyt ja ehtii yhäkin paljoon!

Maanantai 18.2.2019 - -Esko Erkkilä-

Piippolassa vuonna 1941 syntynyt Juha Väätäinen iskostui jokaisen suomalaisen mieliin, kun hän Helsingissä vuonna 1971 järjestetyissä Yleisurheilun Euroopan-mestaruuskisoissa voitti kultaa sekä 5 000 metrin ja 10 000 metrin kilpailuissa.

 

 

Juoksuradan lisäksi Väätäinen on ollut vikkelä myös politiikassa, sillä hän oli vuonna 1972 kokoomuksen jäsen ja myös eduskuntavaaliehdokas.

 

 

Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa Julma-Juha oli keskustan ehdokas Helsingin vaalipiirissä, mutta ei tullut silloinkaan valituksi.

 

 

Väätäistä onnisti vuoden 2011 eduskuntavaaleissa, kun hänet valittiin perussuomalaisten kansanedustajaksi Helsingin vaalipiiristä.

 

 

*****************

 

 

Juha Väätäinen on ehtinyt paljoon myös taidemaalarina ja hän viettikin niissä merkeissä 2000-luvun alussa kymmenkunta vuotta Malagassa Andalusiassa – olen muuten kohtapuoliin menossa viikon lomamatkalle Malagaan!

 

 

 

*****************

 

 

 

IMG_7422.JPG

 

 

Juha Väätäinen (kolmas vasemmalta) osallistui perussuomalaisten edustajana viime tiistaina Finlandia-talolla STM:n järjestämän ikäihmisten hyvinvointia käsitelleen seminaarin puolueiden edustajien paneeliin.

 

 

Liikuntaneuvos Väätäinen pärjäsi paneelissa hyvin ja hän osasi paneelin jälkeen ”vetää oikeasta narusta”, kun luovutti paneelin juontajille Sallan Onkamojärven maisemia kuvaavat taulunsa!

 

 

 

IMG_7438.JPG

 

 
Professori Jaakko Valvanne sai oman taulunsa ensiksi ja sen jälkeen…

 

 

 

IMG_7439.JPG

 

 

…Väätäinen kipaisi paikalleen ja toi sieltä toisen taulun toimittaja Eva Polttilalle!

 

 

Tuli taas kerran todistetuksi, että poliitikot asettuvat mieluusti kuvattavaksi, kun pyysin Paavo Arhinmäkeä ja Aila Paloniemeä samaan kuvaan Eva Polttilan kanssa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Juha Väätäinen, liikuntaneuvos Juha Väätäinen, taidemaalari Juha Väätäinen, ex-kansanedustaja Juha Väätäinen, Jaakko Valvanne, Eva Polttila, Paavo Arhinmäki, Aila Paloniemi,

Kaikki puolueet vakuuttavat ennen vaaleja arvostavansa jopa ikäihmisiä!

Sunnuntai 17.2.2019 - -Esko Erkkilä-

STM:n Finlandia-talossa 14.2.2019 järjestämän Juhlaseminaarin eräs odotetuimmista ohjelmanumeroista oli puolueiden edustajien paneeli, jonka otsikkona oli…

 

 

…”Miten varaudumme väestön ikääntymiseen?"

 

 

Seurasin mielenkiinnolla paneelia.

 

 

Paneelissa käytettiin runsaasti puheenvuoroja, mutta pienintäkään eroa eri puolueiden näkökannoissa ei ollut, vaan kaikki pyrkivät ottamaan ”kaiken ilon irti” ajankohtaisesta ikäihmisten hoitotilanteesta.

 

 

Seminaaritilassa oli kommenttiseinä ja sinne heijastetuissa seminaariyleisön mielipiteissä kuvastui sittenkin parhaiten ajankohtainen tilanne vanhustenhoidossa.

 

 

  • ”Ikääntyvä on aikuinen ihminen elämänsä loppuun saakka”
  • ”Miksi kaikki keinot ovat nyt näitä tulipalojen sammuttamista?”
  • ”Omavalvonnan varaan jättäminen on ollut löperö ratkaisu”
  • ”Nyt kuulemme yhdestä suusta, että törkeät laiminlyönnit ovat tulleet yllätyksenä”
  • ”Kaivetaanko nyt Sari Sairaanhoitaja naftaliinista?”
  • ”Koko ketju on perattava”

**********************

 

 

IMG_7428.JPG

 

 

Paneelia johdattelivat professori Jaakko Valvanne ja toimittaja Eva Polttila.

 

 

 

Puolueidensa edustajina paneeliin osallistuivat;

 

 

 

IMG_7387.JPG

 

 

Aila Paloniemi (keskusta) ja Markku Eestilä (kokoomus)

 

 

 

IMG_7403.JPG

 

 

Sari Essayah (kristillisdemokraatit) oikealla ja Anneli Kiljunen (SDP)

 

 

 

IMG_7402.JPG

 

 

Paavo Arhinmäki (vasemmistoliitto) ja Juha Väätäinen (perussuomalaiset)

 

 

 

IMG_7410.JPG

 

 

Heli Järvinen (vihreät)
 

 

 

IMG_7415.JPG

 

 

Veronica Rehn-Kivi (ruotsalainen kansanpuolue)

 

 

 

******************

 

 

 

Paneelin loppuvaiheessa kommenttiseinälle ilmestyi hyvinkin paikkansa pitävä kommentti:

 

 

Ennen vaaleja yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kaikki puolueet vakuuttavat ennen vaaleja arvostavansa jopa ikäihmisiä!, Aila Paloniemi, Markku Eestilä, Sari Essayah, Anneli Kiljunen, Paavo Arhinmäki, Juha Väätäinen, Heli Järvinen, Veronica Rehn-Kivi, Eva Polttila, Jaakko Valvanne,

Onko maallamme malttia ikääntyä arvokkaasti?

Lauantai 16.2.2019 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin 14.2.2019 eli Ystävänpäivänä sosiaali- ja terveysministeriön juhlaseminaariin Finlandia-talolla.

 

 

 

IMG_7368.JPG

 

 

Seminaarin teemana oli ’Onko maallamme malttia ikääntyä arvokkaasti? – Parasta elämää III’.

 

 

Seminaarissa käsiteltiin ja juhlistettiin ikääntymiseen, iäkkäiden kotihoitoon ja omais- sekä perhehoitoon liittyviä uusia toimintamalleja ja kokeilujen tuloksia.

 

 

Seminaarissa esiteltiin väestön ikääntymistä koskevia kansallisen ohjauksen päälinjauksia vuoteen 2030.

 

 

 

IMG_7369.JPG

 

 

Seminaarin avauspuheenvuoro oli varattu perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikolle.

 

 

IMG_7377.JPG

 

Kansanedustajat valitsevat perinteisesti suosituimman ministerin ja viime vuoden viimeisenä päivänä julkistetussa tutkimuksessa ei ollut mitään yllätystä, kun perhe- ja peruspalveluministeri Saarikko valittiin ylivoimaisesti parhaimmaksi ministeriksi.

 

 

 

IMG_7378.JPG

 

 
Ministeri Saarikko mainitsi seminaarin avauspuheenvuorossaan, että ikäihmiset ovat osa perhettä ja eivät mikään toimenpiteiden kohde.

 

Ikäihmisten asiat ovat osa sukupolvien ketjua, totesi ministeri Annika.

 

 

 

IMG_7379.JPG

 

 

”Ikäihmisyys ei ole staattinen vaihe vaan siihen liittyy myös muutosta ja uudesta innostumista.”

 

 

 

IMG_7380.JPG

 

 

Oli mukava kuulla, kun ministeri totesi itsellään olevan vahva tulevaisuusnäkökulma ikääntymiseen ja siinä ovat keskiössä mm. seuraavat seikat:

 

 

  • toimintakyvyn ylläpito
  • vapaaehtoistyön merkitys
  • teknologisten ratkaisujen hyödyntäminen
  • asumisen ratkaisut

 

 

Kiitokset ministeri Annika Saarikolle innostavasta puheenvuorosta!

 

 

Seminaariin osallistui satoja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia ja mukana oli jonkinmoinen joukko myös meitä ”kohdehenkilöitä”!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Onko maallamme malttia ikääntyä arvokkaasti?, Finlandia-talo, Annika Saarikko, perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko,

Setäni Reino Erkkilä oli kuorma-automies jo 1930-luvulla

Perjantai 1.2.2019 - -Esko Erkkilä-

On luonnollista, että Viljakkalassa syntyneenä olen Facebookissa jäsenenä ”Viljakkala vanhoissa kuvissa” –ryhmässä.

 

Liitin eilen ryhmän kuviin kuvan, jonka sain nyt jo edesmenneeltä sedältäni Leo Erkkilältä joskus 2000-luvun alussa.

 

 

IMG_7162.JPG

 

 

Kuvassa on toisen setäni eli Reino Erkkilän omistama kuorma-auto ja siihen liittyvä tarina kuuluu ”lyhyen kaavan mukaan” näin:

 

 

Kuva on otettu 1.8.1939 Loimaalla, mutta se liittyy hyvinkin läheisesti Viljakkalaan ja Karhen kouluun.

 

Kuvan on ottanut laatikkokamerallaan Karhen koulussa aikoinaan opettajana toiminut Kerttu Ala-Jaskara (os. Tuomi).

 

Kerttu Tuomi siirtyi elokuun alussa vuonna 1939 Loimaalle Torkkalan koulun opettajaksi ja hänen muuttokuormansa Karhelta Loimaalle kuljetti setäni Reino Erkkilä (oikealla) omistamallaan Ford –kuorma-autolla. Apukuskin puolella kuvassa on Aaro Kauppi.

 

Mukana muuttomatkalla oli myös Karhen koulun johtajaopettaja Verneri Vuorelaisen 20-vuotias tytär Elvi Vuorelainen, joka jäi Loimaalle joksikin aikaa Kerttu Tuomen avuksi järjestelemään uuden opettajan tavaroita Torkkalan koululle.

 

 

***************

 

 

Ehdin joulukuussa 2001 haastattelemaan henkilökohtaisesti setääni Leo Erkkilää ja puhelimitse myös Kerttu Ala-Jaskaraa kuvan taustoista.

 

 

 

Asiaan liittyy useita mielenkiintoisia seikkoja, mutta niistä ehkä joskus toisessa yhteydessä tarkemmin.

 

 

Sen verran kuitenkin jo nyt, että setäni Reino Erkkilä joutui konekiväärimiehenä Talvisotaan ja kuoli Viipurin menetyksen yhteydessä 8.2.1940, joten kuvan ottamisen jälkeen hän eli vain 6 kuukautta ja 7 päivää.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Talvisota, Viljakkala vanhoissa kuvissa, Ford -kuorma-auto, Torkkalan koulu, Torkkalan koulu Loimaalla, Viljakkala, Karhen koulu Viljakkalassa, Verneri Vuorelainen,

Oikeassa asiakaspalvelussa pitää pystyä vastaamaan puhelimen kolmanteen pirahdukseen

Torstai 24.1.2019 - -Esko Erkkilä-

Omaan kokemusta agribisneksestä yli neljänkymmenen vuoden ajalta ja siitä merkittävä aika sellaista, että sain olla mm. puhelinmyyjien esimiehenä.

 

 

On selvää, että puhelinmyyjät saivat asia-argumenttien lisäksi runsaasti erilaista oppia ja koulutusta esimerkiksi siitä, miten nopeasti puhelimeen pitää vastata.

 

 

Nyrkkisääntönä asiakaspalvelussa on, että puhelimen kolmanteen pirahdukseen pitää pystyä vastaamaan.

 

 

Työnantajani oli työurani loppuvaiheessa tehnyt Mehiläinen Oy:n kanssa sopimuksen, että saimme hoitaa työterveysasiat Mehiläinen Oy:n toimipisteiden kanssa ja tamperelaisena valintani oli luonnollisesti Mehiläisen Tampereen toimipiste.

 

 

En onneksi paljon sairastellut, mutta kuitenkin sen verran, että pääsin käytännössä toteamaan Mehiläisen noudattavan puhelinvastaamisen nopeudessa ”kolmannen pirahduksen” –sääntöä.

 

 

Kolmannen pirahduksen –sääntö tulee nykypäivänä monesti mieleen, kun lukee ja törmää julkisen terveydenhuollon katastrofaaliseen käytäntöön puhelinvastaamisessa.

 

 

 

IMG_7020.JPG

 

 

Tampereen kaupungin terveydenhoidon osalta asiaa käsiteltiin tiistaina 22.1.2019 Kirjastotalo Metsossa, jossa yleisötilaisuuden  aiheena oli ”Ikäihmisten palvelujen ajankohtaiset asiat”.

 

 

Tilaisuuden erääksi pääteemaksi kohosivat ne pitkät odotusajat puhelimessa, kun ikäihminen pyrkii pääsemään puhelimitse Tampereella terveydenhuollon palveluiden piiriin.  On paremmin sääntö kuin poikkeus, että puhelimessa joutuu odottamaan vähintään kymmenen minuuttia ennen kuin saa yhteyden ajanvaraukseen tai sairaanhoitajaan! Puolen tunnin odotusajat puhelimen luurissa olivat lähes kaikkien kokemia puhelinsimputuksia!

Täytyy muistaa, että Tampereen kaupungin puhelinsimputus ei koske ainoastaan ikäihmisiä, sillä simputusta saavat kaikki, jotka asioivat Tampereen kaupungin terveyspalveluissa.

 

 

Puhelinpalveluissa tarjotaan jonottajille monesti nettiä ja sen käyttämistä asioiden hoitamiseksi. Se pyyntö on kuitenkin absurdi ainakin niille 20.000 tamperelaisille, joiden tiedetään olevan ilman tietokonetta ja nettiä!

 

 

Tilaisuudessa oli viitisenkymmentä osanottajaa ja heistä suurin piirtein puolet työskentelee erilaisissa ikäihmisten palveluihin suuntaavissa tehtävissä joko Tampereen kaupungilla tai erilaisissa kaupunkivetoisissa projekteissa.

 

 

Toivottavasti ainakin osa noista ikäihmisten palveluista leipänsä saavista henkilöistä otti opikseen sen vahvan palautteen, jonka annoimme Tampereen kaupungin puhelinpalveluiden kehittämiseksi!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampere - ikäihmisten palvelut, Tampereella on 20 000 asukasta ilman netti, Tampereella on 20 000 asukasta ilman tietokonetta, puhelinmyynti, Mehiläinen Oy, puhelinjonotus, puhelinjonotus terveysplveluihin,

Taas kuljemme kohti kevättä ja kesää!

Sunnuntai 23.12.2018 - -Esko Erkkilä-

Eilen lauantaina 22.12.2018 - tarkalleen klo 00.23 - oli Talvipäivän seisaus.

 

 

Päivä alkoi heti Talvipäivän seisauksen jälkeen pidentyä ja todellisuudessa eilinen oli jo pari sekuntia pidempi kuin perjantai ja tämä johtui siitä, että Talvipäivän seisaus oli melkein heti vuorokauden vaihtumisen jälkeen.

 

 

******************

 

 

En lannistunut vuoden pimeimmälle hetkelle, vaan laitoin valaistukset päälle eri huoneissa, lasiverannalla sekä myös ulkona ja näin halusin selättää vuoden pimeimmän hetken.

 

 

Tässä kuvakimara, jonka julkaisin facebookissa eilen klo 0.23:

 

 

 

IMG_6766.JPG

 

 

 

IMG_6761.JPG

 

 

 

IMG_6760.JPG

 

 

 

IMG_6763.JPG

 

 

 

IMG_6767.JPG

 

 

 

IMG_6768.JPG

 

 

 

IMG_6769.JPG

 

 

 

IMG_6770.JPG

 

 

 

IMG_6771.JPG

 

 

 

IMG_6772.JPG

 

 

 

IMG_6773.JPG

 

 

 

IMG_6774.JPG

 

 

 

IMG_6775.JPG

 

 

 

IMG_6776.JPG

 

 

 

IMG_6779.JPG

 

 

 

Nyt menemme vauhdilla kohti kevättä ja kesää, sillä suomalainen sananlasku toteaa päivän pitenemisestä näin:

 

”Jouluna on päivä jo kukonaskelta pidempi ja Tapanina hullukin sen huomaa.”

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Talvipäivän seisaus, "Jouluna on päivä jo kukonaskelta pidempi ja Tapanina hullukin sen huomaa."

Tilattava printtimedia on vaikeuksissa, mutta paljolti omasta syystään

Lauantai 1.12.2018 - -Esko Erkkilä-

Mediamaailman dinosaurukset ovat vaikeuksissa, kun maailma kehittyy.

 

 

Erityisen suurissa vaikeuksissa on tilauspohjaiset printtisanomalehdet, joiden ohi ympäröivä yhteiskunta ajaa kiihtyvällä vauhdilla.

 

 

Viimeisimpänä esimerkkinä on Tampereella ilmestyvä Aamulehti, jonka painoskoko kuihtuu kuin se kuuluisa pyy maailmanlopun edellä.

 

 

Onnekseen Aamulehti muutti taannoin painoasunsa moderniksi taskukokoiseksi, sillä kunnollisen kokoiselle ilmestymiskoolle alkaisi olla vaikeuksia löytää tekstiä sekä mainoksia edes kymmenelle sivulle!

 

 

Nyt Aamulehti kertoo, että päättyneiden yt-neuvottelujen lopputulemana 11 työntekijää menettää työnsä.

 

 

Aamulehti on aktiivisesti vauhdittanut kuihtumistaan omituisilla linjauksillaan, joista tunnetuin ja eniten ihmetystä aiheuttanut on eri sukupuolten kieltäminen uutisoinnissa.

 

 

Muutamia ihmeellisimpiä esimerkkejä Aamulehden käytännöistä:

 

Yksi

Aamulehden mielestä esimerkiksi Eduskunnan puhemies on eduskunnan puheenjohtaja!

Kaksi

Harvoin käyn kirkkoherran luona, mutta se on varmaa, että en tule milloinkaan menemään johtajapapin puheille. Kirkkoherran ja ”johtajapappi” –nimen tiimoilta Aamulehtikin tuntuu käyvän omaa Jaakobinpainiaan, sillä Harjun seurakunnan taannoisesta kirkkoherravaalin tuloksesta kertoessaan Aamulehti käyttää molempia termejä.

Kolme

Arvostan MTK:n ruokakulttuuriasiamies Anne-Mari Syväniemeä ja en voi käsittää, että Anne-Mari olisi MTK:n ruokavalvoja tai MTK:n ruokakulttuurivalvoja.

 

 

 

Sitä saa siis tässäkin tilanteessa, että mitä tilaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Aamulehti, Aamulehden yt-neuvottelut, printtimedian ongelmat, eduskunnalla ei ole puheenjohtajaa; on puhemies, kirkkoherra ei ole johtava pappi, MTK:n ruokakulttuuriasiamies, MTK:lla ei ole ruokakulttuurivalvojaa, MTK:lla ei ole ruoka-asiavalvojaa,

Vanhemmat kirjoitukset »