Mökkikansa pitää huomioida kaupunkistrategiassa

Lauantai 3.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Ylöjärven uuden kaupunkistrategian valmistelu etenee ja tavoite on, että kaupunginvaltuusto päättää uudesta strategiasta kevään aikana.

 

 

Olin Viljakkala-neuvoston puheenjohtajana paikalla, kun asiasta järjestettiin asukastilaisuus 15.2.2018.

 

 

Nyt on meneillään strategialuonnoksen kommentointivaihe ja se päättyy 11.3.2018.

 

 

Pitää muistaa, että kaupunkistrategia on kaupunginvaltuuston tahtotila kaupungin kehittämisen suunnasta ja keinoista – kaupunkistrategia on tärkein kaupungin toimintaa ohjaava asiakirja.

 

 

Kommentointivaihe on tavallisen kaupunkilaisen tärkeä mahdollisuus vaikuttaa kaupunkistrategiaan ja käytinkin tuota mahdollisuuttani eilen.

 

 

Annoin tunnustusta Ylöjärven kaupungille mm. siitä, että luonnoksessa luvataan huolehtia haja-asutusalueiden kehittämisestä.  Vaikka kyseessä on vain yksi lause, antaa se kaupunkilaisille mahdollisuuden eri tilanteissa muistuttaa virkahenkilöitä kaupunkistrategiaan kirjatusta periaatteesta.

 

 

**********

 

 

Otin kommentissani selkeästi kantaa siihen, että strategialuonnoksessa ei sanallakaan viitata mökkikansan ja yleensäkin Ylöjärvellä vapaa-ajanasunnon omistavien tilanteeseen ja heidän merkitykseensä kaupungin hyvinvoinnille.

 

 

Ylöjärvellä on runsaasti vapaa-ajanasuntoja ja niiden asukkaiden – mökkikansan – merkitys on kiistaton Ylöjärven kaupungille.

 

 

Ylöjärvi hyötyy laajalti myös naapurikunnissa sijaitsevista vapaa-ajanasuntojen asukkaista, sillä Kauppakeskus Elo ja myös muut Elovainion alueella sijaitsevat yritykset saavat merkittävän asiakaspotentiaalin ohiajavasta mökkikansasta.

 

 

Toivon, että kommenttini saa aikaan kaupunkistrategiaan ainakin yhden lauseen verran asiaa vapaa-asunnon omistavien merkityksestä Ylöjärven kaupungille!

 

 

-Esko Erkkilä-

Ylöjärvi - Hyvässä kunnossa!

Perjantai 16.2.2018 - -Esko Erkkilä-

Olen eilen ja toissapäivänä saanut kiinteästi seurata Ylöjärven kaupungin strategialuonnoksen laatimista vuoteen 2024 saakka.

 

 

”Kiinteästi seuraamiseni” liittyy siihen, että toimin Ylöjärven kaupungissa Viljakkala-neuvoston puheenjohtajana – olen Viljakkala-neuvoston jäsen Vipu Viljakkala ry:n ehdottamana eli olen vailla poliittisia rasituksia.

 

 

Vuosien saatossa olen saanut seurata lukemattomia strategioiden laatimisia yritys- sekä kuntapuolella ja voin jo nyt todeta, että meneillään oleva Ylöjärven kaupungin strategia-asiakirja on prosessiltaan ja ilmeisesti myös lopputulokseltaan paras!

 

 

Ylöjärven kaupungin strategialuonnos on nyt hieman kaksikymmensivuinen ja sen viimeisin versio on Ylöjärven verkkosivuilla kuntalaisten, virkamiesten, luottamushenkilöiden ja kaikkien muiden kommentoitavissa.

 

 

 

Strategialuonnosta Ylöjärven kaupungintalon Valtuustosalissa olivat eilen esittelemässä yleisötilaisuudessa…

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

…Ylöjärven kaupungin vs. kehitysjohtaja Jussi Teronen.

 

 

 

Yleisötilaisuudessa annettiin erityistä tunnusta, että alkaneen vaalikauden aikana Ylöjärvellä ei nosteta asukaskohtaista velkamäärä nykyisestä!

 

 

Virkamiehet varmistivat yleisötilaisuuden aikana, että Ylöjärven kaupungilla on konsernilainat huomioon ottaen asukaskohtaista velkaa vain hieman yli 3.000 euroa!

 

 

Strategialuonnoksessa todetaan, että velkamäärä per asukas pidetään nykyisellä tasolla.

 

 

Käytin puheenvuoron, jossa totesi velkamäärätavoitteen olevan hieno asia ja kannatin siltäkin osin strategialuonnosta.

 

 

Korostin puheenvuorossani, että kaikissa asioissa myös kuntamaailmassa pitää edetä talousasiat kärjessä.

 

 

Talousasioiden rempallaan oleminen merkitsee, että kunnalla ei ole mahdollista toteuttaa esimerkiksi tervettä palvelutasoa ikääntyville, lapsille, nuorille, opetustoimessa, infran ylläpidossa ja ei missään muussakaan toiminnassa, jotka koetaan kunnan ydintehtäviksi!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Lähetän raketteja avaruuteen!"

Sunnuntai 14.4.2013 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin jokin aika sitten strategiapalaveriin, jossa pohdimme ”virmamme” pärjäämistä tulevaisuudessa.

 

Pohdiskelu keskittyi luonnollisesti taloudellisen tuloksen takaamiseen, sillä sehän on yritysmuodosta tai omistuspohjasta riippumatta ainoa edellytys, että yrityksellä tai yksiköllä on paikka tulevaisuudessa.

 

Olimme yksimielisiä, että henkilöstön panos yrityksen pärjäämisessä on keskeinen. Emme tyytyneet vain liikuttelemaan huuliamme tämän kaikkien hyväksymän periaatteen kannattamisessa, vaan olimme aidosti tätä mieltä.

 

Henkilöstön tietoisuus oman tehtävänsä tärkeydestä on keskeinen seikka, jotta henkilöstö pystyy olemaan täysillä mukana yrityksen kehittämisessä.

 

Eräs strategiapalaverimme osanottajista kertoi esimerkillisen tarinan Yhdysvaltain ilmailu- ja avaruushallinnon eli NASA:n palveluksesta olevasta kerrossiivoojasta, jolta kysyttiin hänen tehtäväänsä. Siivooja vastasi otsikossa olevat sanat eli:

 

”Lähetän raketteja avaruuteen!”

 

Juttu on varmasti totta ja se kuvastaa sitä ilmeisen onnistunutta henkilöstöjohtamista, joka NASA:ssa vallitsee.

 

Samaan pitäisi pyrkiä kaikissa suomalaisissa yrityksissä!

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen uuden kaupunginvaltuuston pitää ryhdistäytyä; kaupunkiin on laadittava sen ensimmäinen hankintastrategia!

Keskiviikko 14.11.2012

EU on näinä aikoina laatimassa julkisten hankintojen direktiiviä. Direktiivin aikaansaaminen merkitsee, että Suomen hankintalakia on uudistettava.

 

Hankinta-asioiden uudelleenajattelu merkitsee, että kuntien pitää laatia ja ainakin päivittää hankintastrategiansa.

 

Googlasin ”Hankintastrategia Tampere” ja sain tulokseksi nämä:

 

Palvelujen hankintalautakunta, ehdotus 26.9.2002

Kaupunginhallitus, päätös 14.10.2002

Kaupunginvaltuusto, tiedoksi 30.10.2002

 

Tulos osoittaa, että Tampereen kaupunki ei ole panostanut hankinta-asioiden linjaamiseen yli kymmeneen vuoteen!

Käsittämätöntä!

 

Olen erityisen huolestunut Tampereen kaupungin elintarvikehankinnoista, sillä niitä poliittiset päättäjät eivät ole ohjeistaneet koskaan!

 

Jo nykyiset hankintasäädökset mahdollistavat elintarvikehankinnat, joissa huomioidaan tuoreiden ja hyvälaatuisten elintarvikkeiden saamisen päiväkotien, ikäihmisten ja muiden julkisten laitosten asiakkaiden käyttöön.

 

Pelkään, että kunnallisten hankintaorganisaatioiden henkilöstön nykyinen taito ei riitä kuin halvan hinnan arviointiin.

 

On surullista, jos hankintaorganisaation ohjeisiin kirjattu tavoite on, että sen päätöksistä mahdollisimman vähän joutuu markkinaoikeuden tutkittavaksi. Tämän tavoitteen kirjaaminen toimintaohjeeksi merkitsee, että hankintaorganisaatio asettaa hinnan merkityksen hankintakilpailun ainoaksi kriteeriksi.

 

Muistutan, että…

 

 

…”halvin hinta ei saa olla ainoa ja johtava kriteeri, vaan sen tulee olla vain yksi kriteeri muiden, etenkin sosiaalisten ja ekologisten arviointien joukossa.”

 

 

Toivon ja suorastaan vaadin, että vastavalittu Tampereen kaupunginvaltuusto laatii ensitöinään kaupungille hankittavien tuotteiden sekä palvelujen hankintastrategian!

 

 

-Esko Erkkilä-

Lähiruoka pitää saada Tampereen kaupungin strategiaan!

Maanantai 8.10.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupungilla on lukemattomia asioita esillä strategiassa, pormestarin linjauksissa tai muissa merkittävissä yhteyksissä.

 

Yksi asia kuitenkin puuttuu ja se on ruoka!

 

Tampereen kaupungin strategisissa linjauksissa ei löydy sanaakaan ruuasta ja aivan turha on etsiä linjauksista lähiruokaa!

 

Olin runsas viikko sitten tilaisuudessa, jossa Tampereen kaupungin eräs ympäristöpuolen virkahenkilö kertoi, että heidän tehtävänsä on pohtia miten he saisivat Tampereen kaupungin yksiköt pohtimaan ympäristöasioita!!

 

On ennen kuulumatonta, että lähes kymmenen henkilön yksikkö POHTII, että miten he saisivat Tampereen kaupungin yksiköt POHTIMAAN ympäristöasioita!

 

Ovatko nykyiset valtuutetut hoitaneet velvollisuutensa, kun Tampereen kaupungin organisaatioon on päässyt syntymään POHTIMISEN edistämisen POHTIMISyksiköitä?

 

Ruuan ja erityisesti lähiruuan maininta Tampereen kaupungin strategisissa linjauksissa on ehdottoman tärkeää.

 

Lähiruoka työllistää, se on turvallista ja maittavaa. Se merkitsee ympäristöystävällisyyttä, kun esim. Tampereen lapsille tarjottavan maidon ”ei tarvitse nähdä maailmaa”.

 

Strategiassa mainittu lähiruoka antaisi Tampereen kaupungin eri toimijoille selkänojaa, kun he tekevät valintoja vaikkapa Kangasalla ja Brasiliassa kasvatetun broilerin välillä.

 

Strategiassa oleva maininta ruuasta ja lähiruuasta merkitsisi, että poliittiset päättäjät ovat tehneet arvovalinnan Tampereen kaupungin tarjoaman ruuan alkuperästä, valmistuspaikoista ja ruuantuotantoketjun läpinäkyvyydestä.

 

Käytännön toteuttajien olisi silloin määriteltävä strategiaan nojaavat menettelytavat, määriteltävä toimintaa ohjaavat mittarit sekä luotava järjestelmä, jolla toiminnassa havaitut poikkeamat korjattaisiin.

 

Strategiaan viedyt ruokaan ja lähiruokaan liittyvät linjaukset toisivat mukanaan eri toimijoiden raportointivelvollisuuden, jonka kautta päättäjät sekä tamperelaiset pystyisivät arvioimaan saavutettuja tuloksia.

 

Lupaan jatkossa toimia kaikin tavoin siten, että Tampereen kaupungin strategiaan saadaan mahdollisimman nopeasti ruokaan ja lähiruokaan liittyvät linjaukset!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen talous- ja strategiajohtaja luottaa Suur-Tampereen tuomiin etuihin

Tiistai 21.2.2012 - -Esko Erkkilä-

Jatkan raportointiani MSL-Tampereen kuntauudistusta käsitelleestä seminaarista ja esitän tänään Tampereen talous- ja strategiajohtaja Juha Yli-Rajalan tilaisuudessa esittämiä näkökohtia.

 

Ehdotimme Yli-Rajalalle kommenttipuheenvuoronsa aiheeksi

 

Onko Suur-Tampere toimiva malli – etuja ja haittoja

 

Johtaja Yli-Rajala hyväksyi ehdottamamme teeman ja toi puheenvuorossaan esille niitä etuja, joita Suur-Tampereen muodostuminen toisi mukanaan.

 

 

Talous- ja strategiajohtaja Juha Yli-Rajalan ottama näkökulma oli tilaisuuden järjestäjän eli MSL-Tampereen kannalta aivan oikein, sillä yhdistyksemme haluaa virittää keskustelua ihmisiä kiinnostavista aiheita.

Keskustelun virittämiseen kuuluu se, että kaikkia kiinnostavista asioista esitetään erilaisia näkökohtia.

 

Puheenvuoronsa aluksi Yli-Rajala kuvasi Tamperetta ja sen naapurikuntia totuudenmukaisesti, kun hän totesi, että kuntarajoja on alueella liikkuessa vaikea huomata.

 

”Tampereen kaupunkiseutu on alueeltaan yksi hyvin tiivis taajama, sillä pääväyliä kuljettaessa Tampereelta Nokialle, Pirkkalaan, Lempäälään tai Kangasalle on erittäin vaikea havaita, missä kuntaraja ylitetään.”

 

Yli-Rajala kertasi, että uusi kunta päättäisi kaupunkimaisen alueen maankäytöstä, asumisesta, liikenteestä, palveluista ja palveluverkoista, elinkeinopolitiikasta ja koko kaupunkiseudun suurista hankkeista.

 

 

Johtaja Yli-Rajala totesi, että uuden kuntamallin voimaantulo merkitsisi kaupunkiseudun sisäisen kilpailun loppumista yrityksistä ja asukkaista.

"Kilpakumppanit haetaan sieltä missä ne oikeasti ovat eli muualta Suomesta ja Euroopasta."

 

Seutuyhteistyön tarve lakkaa, mainitsi Yli-Rajala.

Suuret yhdyskuntarakennehankkeet suunnitellaan ja tehdään yhdessä ja niistä koituvat hyödyt ja kustannukset arvioidaan koko kaupunkiseudun näkökulmasta, jatkoi johtaja Yli-Rajala.

 

Kuntien hyvät käytännöt säilytetään ja huonoista luovutaan, maalaili Tampereen talous- ja strategiajohtaja Juha Yli-Rajala.  Hän lupasi myös, että turhaa byrokratiaa karsitaan yhdessä.

 

Esityksensä lopuksi Juha Yli-Rajala totesi:

 

”Edellä kuvatun perusteella en voi tulla muuhun lopputulemaan kuin että Suur-Tampere on toimiva malli kaupunkiseudun nykyisten ja tulevienkin asukkaiden kannalta.

Eletään uudessa kunnassa, joka katsoo avoimesti tulevaan, hyödyntää menneisyyttään ja tavoittelee vielä jotain parempaa.”

 

-Esko Erkkilä-