Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Kantatilaperiaatteesta luovuttava

Keskiviikko 13.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Haukiputaan Jokikylän paikallisyhdistys teki Keskustan Seinäjoella kokoontuneelle puoluekokoukselle aloitteen, jossa se esitti kantatilaperiaatteesta luopumista.

 

 

Keskustan Haukiputaan Jokikylän paikallisyhdistyksen puoluekokousaloite kuului näin:

 

 

*******************

 

 

Elinvoimaisten kylien kehittymisen turvaamiseksi kuntien kaavoituksen on turvattava riittävä rakentamisen mahdollisuus. Tämän kehittymisen varmistamiseksi kaavoituksen tulisi olla mahdollistavaa, ei rajoittavaa.

Muuttuvassa yhteiskuntarakenteessa on hyväksyttävä ihmisten valinnan vapaus asua ja viihtyä erilaisissa asuinympäristöissä. Osa haluaa kerrostaloihin, osa tiiviiseen omakotiasumiseen asemakaava-alueille ja osa väljään maaseutumaiseen kyläasumiseen. Siksi kaavoittajan tulisi riittävästi huomioida kaikki asumismahdollisuudet. Kaavoituksella pystytään luomaan mahdollisuudet kylien kehittymiselle ja näin ollen myös väljään maaseutumaiseen asumiseen sellaista asumismuotoa arvostavien tarpeisiin.

Kylien kehittyminen tuo vireyttä ja viihtyvyyttä kylien elämään. Jo olemassa olevaa rakennettua ympäristöä voidaan hyödyntää tehokkaammin ja näin suhteellisia kustannuksia pienentää. Kylien yhteisöllisyys on tuonut yhteiskunnalle runsaasti hyötyjä.

Kylien osuuskunnat ovat rakentaneet esimerkiksi viemäriverkostoja, yksityistiet ylläpidetään omin voimin ja sosiaalinen yhteisöllisyys tuo säästöjä esimerkiksi vanhusten auttamisen ja kotona asumisen edistämisen muodossa. Myös tämän kehityksen edistämiseksi kylien kehittymisen mahdollistava kaavoitus on tärkeää.

Suurin yksittäinen kylien rakentamista ja kasvua rajoittava tekijä on kantatilaperiaate. Kantatilaperiaatteen tarkasteluvuosi on yleensä noin viidenkymmenen vuoden takaa. Toisaalta uusien osayleiskaavojen vaikutus tulevaisuuteen on useita kymmeniä vuosia. Onkin kohtuutonta, että kyseinen periaate määrittää rakentamista vuosikymmeniksi eteenpäin, vaikka tarkasteluvuoden jälkeen monet olosuhteet, kuten maanomistuksen jakautuminen ja maanviljelyolosuhteet ovat muuttuneet oleellisesti. Tästä syystä kantatilaperiaate ei ole maanomistajien tasapuolista kohtelua edistävä, vaan eriarvoistava ja vahvasti rajoittava tekijä.

Edellä mainitun perusteella edellytämme, että Keskusta johtavana hallituspuolueena ajaa maankäyttö- ja rakennuslakiin muutosta, jossa vapautetaan rakentamispaikkoja luopumalla kantatilatarkastelusta ns. kuivanmaan kaavoituksen, sekä suunnittelutarveratkaisuiden mitoitusperusteena.

 

****************

 

Keskustan puoluehallituksen vastausesitys kuului näin:

 

Puoluekokous toteaa, että aloitteen esiin nostamaa kantatilatarkastelua ei kaavoituksessa määritellä maankäyttö- ja rakennuslaissa. Kyseessä on vanha maan tapa, jonka taustalla on eri oikeusasteiden oikeuskäytännöt.

Kantatilaperiaatteen yleisimpänä rajavuotena käytetään vuoden 1959 rakennuslain voimaantuloa. Käytännössä se on tarkoittanut, että osayleiskaavojen laadinnassa ja suunnittelutarvealueiden rakennuslupia myönnettäessä tarkastellaan, kuinka paljon vuoden 1959 jälkeen on kyseisen kantatilan maille myönnetty rakennuslupia.

Maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun takia on tärkeää, että uusia lupia myönnettäessä tarkastellaan myös sitä, kuinka paljon niitä on samalle tilalle aiemmin myönnetty. Rakentamisen kokonaismäärää on haluttu rajoittaa alueilla, joilla ei ole asemakaavan tuomaa järjestettyä vesihuoltoa. Tämän kaltaisilla alueilla on kohdeltava maankäytössä rinnakkaisia maanomistajia yhdenvertaisesti.

Vuoden 1959 jälkeen omistajuus on siirtynyt useissa tapauksissa jo jopa neljänteen polveen. Kantatiloja on ehkä lohkottu ja voikin perustellusti kysyä, kuinka oikeudenmukaista on tarkastella esimerkiksi 50 vuotta sitten tehtyjä tonttikauppoja. Puoluekokous katsoo, että tarkasteluvuoden olisi kohtuullista olla selvästi lähempänä nykyaikaa.

Keskusta on johdonmukaisesti edistänyt haja-asutusalueen rakentamisen helpottamista. Tämän yleislinjauksen ja aloitteen pohjalta puoluekokous asettaa tavoitteeksi kantatilatarkastelun vertailuvuoden kohtuullistaminen.

 

*****************

 

 

Aloitevaliokunnassa, jonka jäsen olin Keskustan Pirkanmaan piirin edustajana, emme hyväksyneet puoluehallituksen ylimalkaista esitystä, vaan halusimme tarkentaa kantatilatarkastelun rajavuosiluvuksi täsmällisesti vuoden 2000, sillä silloin nykyinen maankäyttö- ja rakennuslaki astui voimaan.

 

 

Tämän vuoksi täydensimmekin puoluehallituksen esitystä näin:

*************

 

 

Keskusta panostaa maaseudun, etenkin kylien maankäytön suunnitteluun. Suomeen tulee luoda uusi, joustava ja kevyt menettely, kyläkaavoitus, jolla varmistetaan maaseudun kehitys, elinkelpoisuus ja hyvinvointi. Kyläkaavoituksen tavoitteena tulee olla asukaslähtöisyys ja kylän yhteisen edun ajaminen osuustoimintahengessä.

Maaseudun muilla suunnittelutarvealueilla voidaan käyttää maanomistajien tasapuolisen kohtelun takaamiseksi ns. kantatilatarkastelua. Kun kantatilatarkastelu todetaan tarkoituksenmukaiseksi menettelyksi, käytetään rajavuosilukuna vuotta 2000, jolloin nykyinen maankäyttö- ja rakennuslaki astui voimaan.

**************

 

”Suuri sali” eli Keskustan puoluekokous hyväksyi aloitevaliokunnan täsmennyksellä tarkennetun Haukiputaan Jokikylän paikallisyhdistyksen tekemän puoluekokousaloitteen ja nyt se on Keskustan virallinen kanta kantatilaperiaatteesta luopumisesta.

 

 

 

Olen saanut paljon kiitosta siitä linjauksesta, jonka Keskustan puoluekokous teki kantatilaperiaatteesta luopumisesta ja kun se koskee myös omaa perhekuntaani, olen Keskustan puoluekokouksen aloitevaliokunnan toimintaan hyvin tyytyväinen.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

5 kommenttia . Avainsanat: Kantatilaperiaatteesta luovuttava, kantatilaperiaate, Keskustan linjaus kantatilaperiaatteesta, Keskustan linjaus kantakantatilaperiaatteesta luopumisesta, kantatilaperiaatteesta luopuminen,

Sallisivatko Suomen viranomaiset lihatuotteiden myymisen ilman kylmälaitteita helteellä markkinakojusta?

Keskiviikko 21.5.2014 - -Esko Erkkilä-

Perhekuntamme toukokuun ohjelmaan on jo useampana vuonna kuulunut matka Türin kukkamarkkinoille Viroon ja näin tapahtui taas viime viikolla eli 14. – 16.5.2014.

Türin kukkamarkkinat ovat joka kerta pienoinen elämys ja elämys erityisesti sen vuoksi, että siellä tavarantarjonta on paljon monipuolisempaa kuin tapahtuman nimestä saattaisi päätellä.

 

Pieni kuvakimara antaa jonkinlaisen kuvan Türin kukkamarkkinoista sellaisellekin, joka ei ole koskaan niillä käynyt:

 

 

 

tyrimarkki1

 

Kuivatut kalat ovat hyvin yleinen myyntiartikkeli kukkamarkkinoilla ja…

 

 

 

 

tyrimarkki2

 
…useimmat myyjät mainostavat, että kyseessä on Peipsjärvestä pyydetty kala.

 

 

 

tyrimarkki3

 

 
Toinen suosittu myyntiartikkeli ovat savustetut kalat.

 

 

 

 

tyrimarkki4

 
Nyt en kysellyt savustettujen kalojen alkuperää, mutta kun viime vuonna sitä kyselin, niin myyjät kertoivat kalojen pyyntipaikan avoimesti. Jotkut kalat on pyydetty myös Suomen rannikon tuntumasta.

 

 

 

 tyrimarkki5

 

Savustetuilla kaloilla oli suuret hintaerot, sillä savustettu turska maksoi vain 5 €/kg, kun taas savustetulla ankeriaalla oli hintaa 32 €/kg.

 

 

 

tyrimarkki6

 

Varsin suurta ihmetystä suomalaisen markkina-asiakkaan mielessä oli siitä, kun kukkamarkkinoilla oli tänä vuonna kaksikin kananpoikien myyjää.

 

 

 

tyrimarkki7

 

Toisella poikasmyyjällä oli esillä ”tuoteluettelo” niistä poikasista, joita hänellä oli tarjolla. Luettelosta näkyi, että tarjolla oli mm. Lohmann´n valkoista sekä ruskeaa kananpoikaa – molemmat yleisiä Suomenkin tuotantokanaloissa ainakin takavuosina.

 

 

 

tyrimarkki8

Poikasia ei markkinoilla ollut tarjolla suuria määriä, mutta koko ajan kauppa kuitenkin kävi ja tyytyväiset ostajat lähtivät jatkamaan taimiostoksia muutama kananpoika kassissaan!

 

 

 

tyrimarkki9

 

Kananpojat eivät olleet ainoat elävät myyntiartikkelit Türin kukkamarkkinoilla, sillä ainakin yhdeltä myyjältä oli mahdollisuus ostaa eläviä kaloja.

 

Kalojen hinnat vaihtelivat 6 eurosta aina 12 euroon per kappale!

 

 

 

tyrimarkki10

 

Viron alkoholipolitiikka on tunnetusti paljon vapaampaa kuin Suomessa ja sen vuoksi olikin luontevaa, että Türin kukkamarkkinoilla oli muutama viininvalmistaja esittelemässä ja myös myymässä tuotteitaan. Pullo virolaista laatuviiniä maksoi muutaman euron.

 

 

 

**************

 

 

 

Työelämässä toimin kiinteässä yhteistyössä Suomen elintarviketurvallisuudesta vastaavan viranomaisen eli Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran kanssa.

 

Tiedän yhä edelleen tuntevani ne määräykset ja menettelytavat, joiden noudattamisella pystytään takaamaan Suomen elintarviketurvallisuus.

 

Taustani vuoksi on mielenkiintoista seurata naapurimaamme menettelyä elintarviketurvallisuuden saralla  – mielenkiintoista senkin vuoksi, että molemmat maat kuuluvat Euroopan Unioniin.

 

 

 

tyrimarkki11

 

Kuuma hellepäivä, paljon ihmisiä kulkemassa lihajalostetuotteiden ohi, ei kylmälaitteita, maistiaisia tarjolla; siinä raamit sille lihajalostetarjonnalle, jota saimme nähdä Türin kukkamarkkinoilla.

 

 

 

tyrimarkki12

 

Grillivursti metsäsianlihasta 8,50 €/kg – sopuhinta!

 

 

 

tyrimarkki13

 

En ole ennen tavannut, että makkaroita myydään metrikaupalla, mutta nyt senkin näin; metrivursti 2,90 €/metri!

 

 

 

tyrimarkki14

 

Myös juustonmyyjät toimivat ilman kylmälaitteita, vaikka lämpötila olikin hellelukemissa.

 

 

 

**********

 

 

tyrimarkki15

 

Niin, olihan Türin kukkamarkkinoilla myös kukantaimia tarjolla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Türin kukkamarkkinat, Türi, Viron kevätpääkaupunki, Peipsjärvi, Lohmann White, Lohmann Brown, lihamunakana, hani, kalkun, vutt, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Evira,