Kohtlan Kaivospuiston maanalaisessa museokaivoksessa näkee, että miten palavaa kiveä on ennen louhittuPerjantai 31.10.2014 - -Esko Erkkilä- Itä-Vironmaalla sijaitseva Kohtla-Järven kaupunki on Viron neljänneksi suurin kaupunki – se käy kovaa kilpaa Pärnun kanssa Viron neljänneksi suurimman kaupungin maineesta.
Kaupunki on perustettu vuonna 1946, kun alueen kaivosmieslähiöt yhdistettiin yhdeksi kaupungiksi. Asukkaita kaupungissa on n. 45.000.
Kaupungissa sijaitseva Kohtlan Kaivospuisto on suosittu turistikohde.
Kaivos oli toiminnassa vuoteen 2001 saakka ja sen jälkeen osa kaivoksesta on muutettu kaivosmuseoksi.
Kohtla Kaevandus tuotti palavaa kiveä Viron energiamarkkinoille.
Palava kivi esiintyy Suomenlahden eteläpuolella hyvin lähellä pintaa, sillä Kohtlassakin maan alle tarvitsee mennä ainoastaan n. 8 - 10 metriä. Palava kivi on kivihiilen tapaan maan uumenissa miljoonien vuosien aikana orgaanisesta aineksesta syntynyt öljyliuske.
Öljyliusketta eli palavaa kiveä esiintyy Viron lisäksi mm. Kanadassa, Yhdysvalloissa, Brasiliass ja Venäjällä.
Olen vieraillut kahdesti Kohtlan kaivosmuseossa – viimeisimmän kerran kesällä 2014 ja tämän jutun kuvat ovatkin viime kesän matkaltamme.
Kaivoskierroksella pääoppaana toimii inkeriläissyntyinen Aarne, mutta ryhmämme oli viime kesänä niin suuri, että en päässyt Aarnen johtamaan ryhmään.
Saimme oppaaksemme nuoremman miehen (keskellä) ja hänen vironkielisen opastuksensa tulkkasi meille kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki (oikealla) – hyvin tulkkasikin!
Muutamia kuvia maanalaisen kävelymatkamme varrelta:
***********
Kaivokseen tutustumisemme huippukohta – tai kauhunkohta – oli se, kun matkasimme maan uumenissa pätkän sillä junalla, jolla kaivosmiehiä aikoinaan kuljetettiin louhintapaikalle.
Vaunut ovat vain hieman yli metrin korkuisia, joten niihin asettautuminen oli haastavaa. Kuljimme ahtaissa vaunuissa vain muutaman sadan metrin pituisen pätkän, mutta kaivoksen ollessa toiminnassa kaivosmiesten junamatka saattoi olla jopa kuusi kilometriä pitkä!
************
Kaivoskierroksen jälkeen palautimme kypärät, suojatakit sekä valaisimet varastoon odottamaan seuraavia vieraita.
*************
Tässä vielä kartta, josta ilmenee kaivoksen sijainti ja palavan kiven esiintymän laajuus Suomenlahden rannalla sekä lähellä Sillamäen kaupunkia – matkaa Tallinnaan on n. 135 kilometriä. Karttakuvan alareunassa näkyy Peipsjärvi ja oikeassa reunassa Narva sekä oikeassa yläkulmassa pala Venäjää.
On enemmän kuin luonnollista, että EU on tukenut Kohtla Kaevanduspark-Museeumin rakentamista.
Kun ajatte Tallinnasta Narvaan tai Narvasta Tallinnaan, niin poiketkaapas Kohtlan kaivosmuseolla; se on avoinna vuoden ympäri, mutta tarkat aukioloajat kannattaa varmistaa etukäteen.
-Esko Erkkilä- |
2 kommenttia . Avainsanat: Itä-Vironmaa, Kohtla-Järve, Kohtlan Kaivospuisto, palava kivi, öljyliuske, Kohtla Kaevanduspark-Museeum, Sillamäe, Sillamäki, Tallinnan, Narva, Peipsjärvi, Kohtla Kaevandus, |
Sallisivatko Suomen viranomaiset lihatuotteiden myymisen ilman kylmälaitteita helteellä markkinakojusta?Keskiviikko 21.5.2014 - -Esko Erkkilä- Perhekuntamme toukokuun ohjelmaan on jo useampana vuonna kuulunut matka Türin kukkamarkkinoille Viroon ja näin tapahtui taas viime viikolla eli 14. – 16.5.2014.
Pieni kuvakimara antaa jonkinlaisen kuvan Türin kukkamarkkinoista sellaisellekin, joka ei ole koskaan niillä käynyt:
Kuivatut kalat ovat hyvin yleinen myyntiartikkeli kukkamarkkinoilla ja…
…useimmat myyjät mainostavat, että kyseessä on Peipsjärvestä pyydetty kala.
Toinen suosittu myyntiartikkeli ovat savustetut kalat.
Nyt en kysellyt savustettujen kalojen alkuperää, mutta kun viime vuonna sitä kyselin, niin myyjät kertoivat kalojen pyyntipaikan avoimesti. Jotkut kalat on pyydetty myös Suomen rannikon tuntumasta.
Savustetuilla kaloilla oli suuret hintaerot, sillä savustettu turska maksoi vain 5 €/kg, kun taas savustetulla ankeriaalla oli hintaa 32 €/kg.
Varsin suurta ihmetystä suomalaisen markkina-asiakkaan mielessä oli siitä, kun kukkamarkkinoilla oli tänä vuonna kaksikin kananpoikien myyjää.
Toisella poikasmyyjällä oli esillä ”tuoteluettelo” niistä poikasista, joita hänellä oli tarjolla. Luettelosta näkyi, että tarjolla oli mm. Lohmann´n valkoista sekä ruskeaa kananpoikaa – molemmat yleisiä Suomenkin tuotantokanaloissa ainakin takavuosina.
Poikasia ei markkinoilla ollut tarjolla suuria määriä, mutta koko ajan kauppa kuitenkin kävi ja tyytyväiset ostajat lähtivät jatkamaan taimiostoksia muutama kananpoika kassissaan!
Kananpojat eivät olleet ainoat elävät myyntiartikkelit Türin kukkamarkkinoilla, sillä ainakin yhdeltä myyjältä oli mahdollisuus ostaa eläviä kaloja.
Kalojen hinnat vaihtelivat 6 eurosta aina 12 euroon per kappale!
Viron alkoholipolitiikka on tunnetusti paljon vapaampaa kuin Suomessa ja sen vuoksi olikin luontevaa, että Türin kukkamarkkinoilla oli muutama viininvalmistaja esittelemässä ja myös myymässä tuotteitaan. Pullo virolaista laatuviiniä maksoi muutaman euron.
**************
Työelämässä toimin kiinteässä yhteistyössä Suomen elintarviketurvallisuudesta vastaavan viranomaisen eli Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran kanssa.
Tiedän yhä edelleen tuntevani ne määräykset ja menettelytavat, joiden noudattamisella pystytään takaamaan Suomen elintarviketurvallisuus.
Taustani vuoksi on mielenkiintoista seurata naapurimaamme menettelyä elintarviketurvallisuuden saralla – mielenkiintoista senkin vuoksi, että molemmat maat kuuluvat Euroopan Unioniin.
Kuuma hellepäivä, paljon ihmisiä kulkemassa lihajalostetuotteiden ohi, ei kylmälaitteita, maistiaisia tarjolla; siinä raamit sille lihajalostetarjonnalle, jota saimme nähdä Türin kukkamarkkinoilla.
Grillivursti metsäsianlihasta 8,50 €/kg – sopuhinta!
En ole ennen tavannut, että makkaroita myydään metrikaupalla, mutta nyt senkin näin; metrivursti 2,90 €/metri!
Myös juustonmyyjät toimivat ilman kylmälaitteita, vaikka lämpötila olikin hellelukemissa.
**********
Niin, olihan Türin kukkamarkkinoilla myös kukantaimia tarjolla!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Türin kukkamarkkinat, Türi, Viron kevätpääkaupunki, Peipsjärvi, Lohmann White, Lohmann Brown, lihamunakana, hani, kalkun, vutt, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Evira, |
Viron vanhauskoiset ja Peipsjärven rannan sipulitieKeskiviikko 2.10.2013 - -Esko Erkkilä- Olen käynyt lukemattomia kertoja Virossa, mutta kahteen haluamaani kohteeseen en ole ennen viime elokuuta päässyt tutustumaan.
Kaipaamani kohteet ovat Peipsjärven länsirannalla asuvat vanhauskoiset ja kaakkois-Viron setunkaiset.
Agrologien elokuisella Viron kartanomatkalla sain kokea pienen pintaraapaisun Peipsijärven vanhauskoisten elämänmuodosta.
Viron vanhauskoiset ovat ”tiukan linjan” ortodokseja, jotka asuttavat Peipsjärven länsirannalle nauhamaisesti sijoittuvia kyliä.
Olen tyytyväinen, että poikkesimme valtatieltä Peipsjärven rantatielle ja saimme kulkea todellista sipulitietä monien vanhauskoisten kylien läpi. Peipsjärvi on Euroopan viidenneksi suurin järvi ja se oli pitkän aikaa kulkusuunnassamme oikealla.
Kuljimme ainakin seuraavien vanhauskoisten kylien läpi:
Minulla oli paikka bussinkuljettajamme takana ja tässä muutamia valokuvia, kun ajoimme vanhauskoisten asuttamien kylien läpi:
*********
Sipulitiellä oli pienin välimatkoin sipulinmyyjiä, joilla oli tarjolla aitoja Peipsjärven sipuleita.
Myös muita juureksia ja vihanneksia oli tienvarsimyyjillä tarjolla.
Peipsjärven sipuleilla on Virossa sama maine kuin Suomessa Lopen perunoilla – vain ne ovat parasta laatua. Tiedän kokemuksesta, että Piepsin sipuleiden kohdalla korkea laatu on tosiasia.
Peipsjärvellä sipulin viljelytekniikka perustuu vähintään puolen metrin korkeisiin sipulipenkkeihin ja sanotaan, että niistä saatava sato saattaa olla seitsenkertainen normaaliin viljelytekniikkaan verrattuna! Voi, kun joskus pääsisi näkemään aidon peipsjärvisen sipuliviljelmän!
Oli hieno asia, että bussikuljettajamme (valkoisessa T-paidassa) halusi itsekin ostaa tienvarsimyyjältä aitoja Peipsin sipuleita ja se merkitsi, että myös monet retkemme osanottajista ryhtyivät sipulikaupoille.
Tapani mukaan ostin kymmenkunta isoa valkosipulia ja ne tulevat syksyn aikana päätymään Viljakkalan Majajärvelle valkosipulimaamme siemensipuleiksi!
Tiedustelin tältä myyjältämme, että kuinka kaukana tästä paikasta sijaitsee hänen sipuliviljelmänsä ja nuorimies vastasi, että kymmenen kilometrin päässä.
Perheemme on suuria sipulinystäviä ja jonkinlaisia sipulinkasvattajiakin, joten Peipsjärven rannan sipulitien kokemukset olivat unohtumaton elämys!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: agrologit Virossa 2013, vanhauskoiset, Peipsin sipulit, Peipsjärven sipulit, Peipsjärvi, Raja, Kasepää, Kolkja, Viljakkalan Majajärvi, valkosipulin viljely, sipulinviljely, sipulitie, Peipsjärven sipulitie, |
Georgialaista brändiä ja mielenkiintoista hedelmäviiniä tarjolla Türin KukkamarkkinoillaLauantai 25.5.2013 - -Esko Erkkilä- Türin Kukkamarkkinat ovat mielenkiintoinen tapahtuma Viron kevätpääkaupungissa Türissä.
Vierailimme Kukkamarkkinoilla 17.5.2013 eli tämänvuotisten Kukkamarkkinoiden ensimmäisenä päivänä.
Kerron tässä jutussani niistä erikoisuuksista, joita ei suomalaisilla puutarhamessuilla tapaa, mutta jotka kuuluvat oleellisena osana virolaisille puutarhamessuille – ainakin Türin Kukkamarkkinoille.
Kuivattujen, savustettujen ja muulla tavalla laitettujen kalojen tarjonta on Türin Kukkamarkkinoilla runsasta.
Kuivatusta kalasta esimerkkinä Peipsjärven särki, jota sai hintaan 1,60 euroa/100 grammaa.
Peipsjärveltä oli pyydetty myös se ”suitsulatikas” eli savustettu lahna, jota oli myynnissä.
Savustettu ankerias maksoi 32,00 €/kg.
Selvitin myyjältä näiden savukalojen alkuperän ja myyjä kertoi kunkin kalalajin alkuperämaan hyvin auliisti. Kampela oli peräisin Norjasta, ahven Suomesta ja hauki Virosta. Ahven oli kuulemma peräisin Turun saaristosta.
Myös makkara- ja lihajalostetarjonta Türin Kukkamarkkinoilla on kattavaa.
Kinkkuwurstia myytiin tällä paikalla kilokaupalla, mutta muita makkaroita puolestaan kappalekaupalla.
Makkarat olivat kaikkien makkaramyyjien myyntipöydillä esillä kauniissa pyramiideissä.
”Vana hea KRAKOV” – makkara eli vanha hyvä krakovan makkara maksoi tällä myyjällä 3 €/kappale ja ”SASSI sianlihawursti” 2,50 €/kappale.
Mitähän suomalaiset viranomaiset tuumisivat, jos lihajalosteita myytäisiin Suomessa ilman suurempia kylmälaitteita hellesäällä näin?
Alkoholijuomien myynti Kukkamarkkinoilla on tapa, joka ei Suomessa onnistuisi.
Alkoholipolitiikka on EU:ssa kuitenkin valtioiden sisäinen asia, johon EU-määräykset eivät yllä.
Näillä myyjillä oli tarjolla laaja valikoima gruusialaisia alkoholijuomia. Tarjolla oli gruusialaisia viinejä ja myös gruusialaista brändyä, jonka alkoholipitoisuus oli 40 %. Brändy maksoi 13 €/puolen litran pullo. Mainitsin muuten näille gruusialaisille tietäväni, että Josef Stalin oli gruusialainen - myyjät näyttivät arvostavan tietämystäni!
AS Valtu Vein – yrityksen osastolla oli myynnissä mielenkiintoista ”Valtu ebaküdoonia” –viiniä eli Valtu ruusukvitteni –viiniä.
Kyseessä on sama viini, jota Alkossa myydään nimellä Turjanlinnan hedelmäviini.
Alkossa myytävä Turjanlinnan hedelmäviini valmistetaan Virossa ja Valtu ebaküdoonia on samaa tavaraa.
Turjanlinnan hedelmäviinin maahantuoja Newalco Oy luonnehtii tuotetta nettisivuillaan näin:
Hedelmävalkoviini. Tämä mainio seurusteluviini on valmistettu käymisteitse Japaninruusu-kvittenistä ja omenasta perinteisin menetelmin. Viini on hedelmäinen, makea ja on vähän hapokas. Sen väri on kauniin kullankeltainen.
Myyjä kertoi, että Valtun valmistaja osti viime syksynä ruusukvitteneitä lähiseudultaan 4 tonnia ja tulee ne ennen uutta satokautta käyttämään viininvalmistuksen raaka-aineena.
***********
Toivottavasti ehdin joskus kertomaan Türin Kukkamarkkinoiden puutarha-annistakin, mutta markkinoiden ”oheisanti” oli varsin mielenkiintoista!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Türin Kukkamarkkinat, Türi, Viron kevätpääkaupunki, Peipsjärvi, Gruusia, Josef Stalin, AS Valtu Vein, Turjanlinnan hedelmäviini, Valtu ebaküdoonia, ruusukvitteni, |