RUK-kurssikaverini Esko-Juhani Tennilä on kuollut

Tiistai 9.4.2024 - -Esko Erkkilä-

Saatan olla niitä harvoja, jotka ovat viime vuosikymmeninä kansakoulupohjalta saaneet kiitettävän arvosanan Reserviupseerikoulusta eli RUK:sta.

 

Olin upseerioppilaana RUK:n kurssilla numero 125 ja opiskeluaikamme tapahtui 12.8 – 24.11.1967.

 

Sain junailutehtävän heti kurssimme aluksi ja kurssijulkaisussamme todetaan minusta jotenkin niin, että junaili heti alkuun kiitettävästi ja sai nauttia siitä koko kurssin ajan.

 

Kurssimme priimus oli Risto Sänkiaho Tampereelta, joka epäonnistui aikoinaan Veikko Vennamon vaalivoiton ennakoinnissa.

 

********************

 

Eräs kurssimme upseerioppilaista oli 10.10.1947 syntynyt Esko-Juhani Tennilä, joka kuoli eilen.

 

Opin tuntemaan Esko-Juhani Tennilän, sillä hän oli tosiaan saman RUK-kurssin oppilas kuin minä.

 

Esko-Juhani oli toimittajataustansa ansiosta jo RUK-aikana enemmän toimittaja kuin johtamiseen perehtynyt sotilas.

 

Esko-Juhani opiskeli RUK-aikanamme Tampereella ja kuljimme samalla RUK:n bussikuljetuksella Tampereelta Haminaan ja takaisin.

 

Meillä kaikilla RUK-oppilailla oli taloudellisesti tiukkaa ja Esko-Juhani pyrkikin keräämään kanssaoppilailtaan bussirahansa.

 

*****************

 

Kohosin reservissä yliluutnantiksi, mutta Esko-Juhani ”pani pykälää paremmaksi”, sillä hän kohosi reservissä kapteeniksi.

******************

 

Poliittisesta eriseurastamme huolimatta arvostan Esko-Juhani Tennilää ja hänen toimintaansa.

 

 

-Esko Erkkilä-

Karhe-Seuralla oli tyylitajua ja heidän ansiostaan Unisillan avajaisista tuli kyläläisten juhlatapahtuma

Sunnuntai 20.8.2023 - -Esko Erkkilä-

Jatkan eilistä juttuani Unisillan avajaistapahtumasta ja totean, että Karhe-Seuran ansiosta avajaiset saivat arvoisensa puitteet.

 

 

 

Unisillan luovuttivat kyläläisten käyttöön mittava joukko eri tahojen edustajia; vasemmalta Mikko Asunen ja Jyrki Toivonen Pirkanmaan Ely-keskuksesta, Petri Uitus ja Hanna Patinen työn urakoineesta Ylöjärven Kiviset Oy:stä, Ari Jokihaara Ylöjärven kaupungilta sekä Joonas Kilpinen Ylöjärven Kiviset Oy:stä!

 

 

 

Karhe-Seura oli keskeisessä roolissa Unisillan avajaistilaisuudessa, sillä seuran hallituksen varajäsen Pirjo Malkamäki otti ohjat käsiinsä ja toimi tilaisuuden avaajana.

 

 

 

Avajaistilaisuuden trahteerana toimi Karhe-Seura ja Pirjo Malkamäellä sekä Juhani Malkamäellä oli tässä keskeinen rooli.

 

 

 

Kelpaa Unisillan yli nyt ajella!

 

 

-Esko Erkkilä-

Juhani Ahon Matin ja Liisan tutustumisessa rautatiehen oli paljon samaa, kuin eilen tamperelaisten tutustumisessa ratikkaan

Maanantai 16.11.2020 - -Esko Erkkilä-

Ratikka syntyi Tampereelle niiden lehmänkauppojen myötä joissa Kokoomus sai Rantaväylän tunnelin ja Vihreät puolestaan ratikan.

 

Olen johdonmukaisesti vastustanut molempia hankkeita ja sen vuoksi harvat ovatkin olleet ne kerrat, jolloin olen ajanut Rantaväylän tunnelin kautta.

 

 

Rantaväylän tunnelia voimallisemmin olen vastustanut ratikkaa, sillä miljardi-investointina se on raunioittanut Tampereen talouden vuosikymmeniksi ja on kokonaisuudessaan täysin turha investointi.

*************

Ratikan koeajot alkoivat eilen ja minäkin olin paikalla todistamassa Tampereen talouden raunioittaneen hankkeen ensimetrejä!

 

 

 

 

 

 

Testivaunusta varoittavia kylttejä oli joka puolella.

 

 

 

Hämeenkatu oli ennen Tampereen valtasuoni, mutta nyt se on autio ja tyhjä!

 

 

 

Tyhjiä liikehuoneistoja syntyy päivittäin, sillä ostavat asiakkaat ovat kaikonneet pois Tampere-citystä!

 

 

 

Kännykkäkuvaajien armeija odotti ratikkaa kuin kuuta taivaalta.

 

 

 

Ja sieltähän se saapui hiljaista kävelyvauhtia.

 

 

 

Ratikkaa luultiin kotimaiseksi, mutta Skodahan se!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Uskomatonta, jos Salmin ortodoksikirkko voidaan vielä pelastaa!

Maanantai 5.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Salmi on entinen suomalainen kunta pakkoluovutetussa Karjalassa.

 

Kunta sijaitsee silloisella Suomen itärajalla Laatokan pohjoisrannalla. Manneralueen lisäksi Salmiin kuuluvat minulle hyvinkin tutut Mantsinsaari ja Lunkulansaari – saaret ovat tulleet minulle tutuiksi kolmenkymmenen vuoden aikana, sillä anoppini oli syntynyt Mantsinsaarella ja olen ainakin kolmesti käynyt Mantsissa.

 

 

Mantsiin kuljetaan Lunkulansaaren läpi, joten myös se on ainakin ”läpiajosaarena” tullut minulle tutuksi.

 

 

*****************

 

 

Kuten eilen kerroin, poikkesimme Kyröläismatkallamme Salmin hautausmaalla, jossa sijaitsee mm. Aunuksen retkeläisten muistomerkki.

 

 

 

 

Salmin keskustassa, Tulemajoen korkealla rantatöyräällä sijaitsee Salmin ortodoksinen kirkko eli Pyhän Nikolauksen kirkko.  

 

 

Toki tänään voidaan perustellusti todeta, että kyseessä on rauniokirkko, mutta toisaalta joudun toteamaan, että tuossa tilassa se on omien havaintojeni mukaan ollut jo kolmekymmentä vuotta.

 

 

 

 

 

Kirkon rakentaminen alkoi vuonna 1817 Pavel ja Ivan Gromovin toimiessa rakennuttajina. Valmistuttuaan vuonna 1823 se vihittiin käyttöönsä.

 

 

On selvää, että kirkkoa piti korjata vuosien saatossa ja eräs korjausoperaatio oli se, kun kirkko sai päälleen uuden peltikaton.  Kuparikattoremontti ”liippaa” minua ja Rouvaani läheltä, sillä Rouvan eno – Juhani Ahven – osallistui nuorena poikana kirkon kattoremonttiin.

 

 

 

 

 

Emme Kyröläismatkallamme käyneet kirkossa sisällä ja käynti siellä olisikin hengenvaarallista puuhaa, sillä putoilevat tiilet ovat ainainen uhka kirkkosalissa kävijöille.

 

 

Harmillista Salmi ortodoksisen kirkon osalta on se, että kellotapulissa aikoinaan olleista yhdestätoista kirkonkellosta ei yhtäkään onnistuttu pelastamaan, vaan ne kaikki jäivät miehittäjän saaliiksi.

 

 

***********************

 

 

Salmin tiilisellä ortodoksikirkolla on ollut edeltäjinä ainakin kaksi puukirkkoa ja niistä toinen on aikoinaan siirretty Mantsinsaarelle – olen joskus saanut nähdä Mantsin Työmpäisten kylässä rukoushuoneen jäännökset, mutta ilmeisesti Salmista Mantsiin siirrettyä kirkkoa ei uudelleenrakennettu Työmpäisiin vaan kyse on vaatimattomammasta tsasounasta.

 

 

**********************

 

 

Viittaan tämän juttuni otsikkoon, kun kerron Yle Uutisten 7.11.2017 julkaisemasta uutisesta, joka on otsikoitu näin:

 

 

”Salmin ortodoksikirkko vaurioitui sodissa pahoin – nyt se korjataan entiseen loistoonsa”

 

 

Toivon toki, että uutinen pitää paikkansa, mutta vaikea sitä on todeksi uskoa!

 

 

Joka tapauksessa suosittelen googlaamaan tuon yllä lainausmerkeissä olevan uutisotsikon, lukemaan jutun ja toivomaan, että se joskus olisi totta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Itse asiassa kuultuna

Sunnuntai 24.12.2017 - -Esko Erkkilä-

Tämän lyhyen juttuni pontimena on viime perjantaina eli 22.12.2017 TV 1:n lähettämä ohjelma ”Itse asiasta kuultuna”, jossa kuultavana oli moninkertainen kansanedustaja Esko-Juhani Tennilä.

 

 

Olin Esko-Juhani Tennilän kanssa samalla RUK-kurssilla 13.8. – 24.11.1967.

 

 

Esko-Juhani Tennilä on reservissä kohonnut minua yhtä sotilasarvoa korkeammalle, sillä hänen sotilasarvonsa on kapteeni, kun minun sotilasarvoni on yliluutnantti.

 

 

Wikipedia kertoo Esko-Juhani Tennilästä mm. näin:

 

 

”Tennilä tunnetaan entisenä SKP:n vähemmistöläisenä eli taistolaisena.”

 

 

”Keväällä 1971 Hämeen Yhteistyö -lehdessä hän kertoi, miten taistolaiset pyrkivät käymään RUK:n saadakseen johtajakoulutusta sosialistisen vallankumouksen varalle.”

 

 

Nykykielenkäytön mukaan Tennilä oli RUK:ssa siis myyrä!

 

 *****************

Henkilökohtaisesti muistan, kun matkustimme samalla Onni Vilkas Oy:n tilausajobussilla aina sunnuntai-iltaisin Tampereelta Haminaan, niin lähes joka kerta Esko-Juhani Tennilä keräsi Tampereen Linja-autoasemalla kolehdin meiltä muilta upseerioppilailta, jotta pystyi matkustamaan Tampereelta Haminaan.

Mainittakoon, että yli puolen vuosisadan mittaan Onni Vilkkaan vinttikoiratunnuksella varustetut bussi tulivat tutuiksi koko maassa ja syynä oli mm. se, että Vilkkaan bussit huolehtivat pitkään Reserviupseerikoulun oppilaiden lomakuljetuksista. Toistakymmentä bussia käsittäneen jonon sotilaallisen täsmällinen lähtö RUK:n portilta Haminasta oli vaikuttava näky, jota Onni Vilkas saapui usein itse seuraamaan. RUK:n lomakuljetuksia alettiin kilpailuttamaan 1990-luvulla, ja tällöin vuosikymmenien ajan jatkunut perinne Vilkkaan "vinttikoirilla" tehdyistä lomamatkoista katkesi.

 

Pohjolan Liikenne osti Onni Vilkas Oy:n liiketoiminnan vuonna 1999 ja silloin Vilkkaan ”vinttikoirat” hävisivät Suomen teiltä.

Liikenneneuvoksen arvon Onni Vilkas sai jo vuonna 1964 ja hän kuoli vuonna 1999.

 

*************

 

Samalla RUK:n kurssilla numero 125 kurssikavereinani oli myös kaksi muuta sittemmin politiikassa ja tiedemaailmassa merkittäviin asemiin kohonnutta henkilöä, mutta heistä ehkä muistelus joskus myöhemmin.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Jos Urho Kekkonen eläisi presidenttinä, hän nostaisi sormeaan

Keskiviikko 16.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Sain 1.12.2015 olla läsnä Pirkanmaan UKK-Seuran tilaisuudessa, jossa vuosina 1977-1984 tasavallan presidentin kansliapäällikkönä toiminut OTT Juhani Perttunen muisteli vanhoja ja kertoi näkemyksiään Urho Kekkosen poliittisten oppien soveltamisesta nykypäivään.

 

 

Tilaisuus oli mielenkiintoinen, vaikka kansliapäällikkö Perttunen ei paljastanutkaan mitään ”valtakunnan salaisuuksia”.

 

 

 

 

 

 

Kansliapäällikkö Perttunen kertoi, että hänen isänsä oli Kekkosen kilpajuoksijakumppani jo Kajaanin Kipinän aikoihin.

 

 

 

 

 

 

Perttunen on OTT ja hän kertoi, kun Kekkonen kävi heidän osakunnassaan ja painotti, että nauttikaa opiskeluajasta, sillä sitä aikaa ei enää myöhemmin tule.

 

 

 

 

 

 

Kekkonen teki kansliapäällikkönsä kanssa Sinun-kaupat, mutta niitä ei saanut väärinkäyttää, sillä aina piti pienessäkin piirissä presidenttiä puhutella vähintäänkin näin: ”Sinä Herra Presidentti”.

 

 

 

 

 

 

Kekkosen työskentelytapa oli Perttusen mukaan jopa toverillinen. Presidentti kuunteli aina loppuun saakka muiden asian ja ei keskeyttänyt hänelle asiaansa esittävää.

 

 

 

 

 

 

Kansliapäällikkö Perttusen näkemys oli, että nykyisessä poliittisessa tilanteessa Kekkonen nostaisi ulkopolitiikan osalta sormeaan ja viittaisi Suomen maantieteelliseen sijaintiin.

 

 

Sisäpolitiikan osalta Kekkonen kutsuisi Perttusen mukaan eräitä henkilöitä Tamminiemeen!

 

 

************

 

 

Kysyin kansliapäällikkö Juhani Perttuselta kahta asiaa ja kysymykseni olivat;

 

 

• miten Perttunen tuntee presidentti Kekkosen viisi päivää kestäneen ”kuvanveistojakson” Kimmo Pyykön ateljeessa?

 

ja

 

• millaiset suhteet presidentti Kekkosella oli Perttusen kansliapäällikköaikana Kalle Kaihariin ja kävikö Kekkonen sinä aikana Kaiharin kesämökillä Hämeenkyrön Lavajärvellä?

 

Kekkosen ”kuvanveistojakso” Kimmo Pyykön ateljeessa oli tapahtunut ennen Juhani Perttusen kansliapäällikköaikaa, joten hänellä ei ollut siitä kommentoitavaa.

 

 

Perttunen oli mukana, kun Kekkonen kävi Tampereella tapaamassa kauppaneuvos Kalle Kaiharia, mutta Hämeenkyrön Lavajärvellä he eivät silloin käyneet.

 

 

 

**************

 

 

 

 

 

Tilaisuuden lopuksi Pirkanmaan UKK-Seuran puheenjohtaja Antti Juva kiitti kansliapäällikkö Juhani Perttusta mielenkiintoisista muisteluksista.

 

 

Kiitän Pirkanmaan UKK-Seuraa, että saimme kuulla Kekkosen lähellä vaikuttaneen aikalaisen muisteluksia arvostamamme presidentin elämästä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Sallisivatko Suomen viranomaiset lihatuotteiden myymisen ilman kylmälaitteita helteellä markkinakojusta?

Keskiviikko 21.5.2014 - -Esko Erkkilä-

Perhekuntamme toukokuun ohjelmaan on jo useampana vuonna kuulunut matka Türin kukkamarkkinoille Viroon ja näin tapahtui taas viime viikolla eli 14. – 16.5.2014.

Türin kukkamarkkinat ovat joka kerta pienoinen elämys ja elämys erityisesti sen vuoksi, että siellä tavarantarjonta on paljon monipuolisempaa kuin tapahtuman nimestä saattaisi päätellä.

 

Pieni kuvakimara antaa jonkinlaisen kuvan Türin kukkamarkkinoista sellaisellekin, joka ei ole koskaan niillä käynyt:

 

 

 

 

Kuivatut kalat ovat hyvin yleinen myyntiartikkeli kukkamarkkinoilla ja…

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Savustetuilla kaloilla oli suuret hintaerot, sillä savustettu turska maksoi vain 5 €/kg, kun taas savustetulla ankeriaalla oli hintaa 32 €/kg.

 

 

 

 

Varsin suurta ihmetystä suomalaisen markkina-asiakkaan mielessä oli siitä, kun kukkamarkkinoilla oli tänä vuonna kaksikin kananpoikien myyjää.

 

 

 

 

Toisella poikasmyyjällä oli esillä ”tuoteluettelo” niistä poikasista, joita hänellä oli tarjolla. Luettelosta näkyi, että tarjolla oli mm. Lohmann´n valkoista sekä ruskeaa kananpoikaa – molemmat yleisiä Suomenkin tuotantokanaloissa ainakin takavuosina.

 

 

 

Poikasia ei markkinoilla ollut tarjolla suuria määriä, mutta koko ajan kauppa kuitenkin kävi ja tyytyväiset ostajat lähtivät jatkamaan taimiostoksia muutama kananpoika kassissaan!

 

 

 

 

Kananpojat eivät olleet ainoat elävät myyntiartikkelit Türin kukkamarkkinoilla, sillä ainakin yhdeltä myyjältä oli mahdollisuus ostaa eläviä kaloja.

 

Kalojen hinnat vaihtelivat 6 eurosta aina 12 euroon per kappale!

 

 

 

 

Viron alkoholipolitiikka on tunnetusti paljon vapaampaa kuin Suomessa ja sen vuoksi olikin luontevaa, että Türin kukkamarkkinoilla oli muutama viininvalmistaja esittelemässä ja myös myymässä tuotteitaan. Pullo virolaista laatuviiniä maksoi muutaman euron.

 

 

 

**************

 

 

 

Työelämässä toimin kiinteässä yhteistyössä Suomen elintarviketurvallisuudesta vastaavan viranomaisen eli Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran kanssa.

 

Tiedän yhä edelleen tuntevani ne määräykset ja menettelytavat, joiden noudattamisella pystytään takaamaan Suomen elintarviketurvallisuus.

 

Taustani vuoksi on mielenkiintoista seurata naapurimaamme menettelyä elintarviketurvallisuuden saralla  – mielenkiintoista senkin vuoksi, että molemmat maat kuuluvat Euroopan Unioniin.

 

 

 

 

Kuuma hellepäivä, paljon ihmisiä kulkemassa lihajalostetuotteiden ohi, ei kylmälaitteita, maistiaisia tarjolla; siinä raamit sille lihajalostetarjonnalle, jota saimme nähdä Türin kukkamarkkinoilla.

 

 

 

 

 

 

 

 

En ole ennen tavannut, että makkaroita myydään metrikaupalla, mutta nyt senkin näin; metrivursti 2,90 €/metri!

 

 

 

 

Myös juustonmyyjät toimivat ilman kylmälaitteita, vaikka lämpötila olikin hellelukemissa.

 

 

 

**********

 

 

 

Niin, olihan Türin kukkamarkkinoilla myös kukantaimia tarjolla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Kirjeitä rintamalta" - Viljakkalan Mieslaulajien vappukonsertti oli hieno kulttuuritilaisuus

Tiistai 4.6.2013 - -Esko Erkkilä-

Vietämme tänään Puolustusvoimain lippujuhlan päivää. Päivällä on pitkät perinteet, sillä nykyisen päivän edeltäjän eli Sotaväen lippujuhlan päivää vietettiin toukokuun 16. päivänä vuosina 1919 – 1939.

 

Erinäisten vaiheiden jälkeen kesäkuun 4. päivä – Suomen marsalkka Mannerheim´n syntymäpäivä – vakiintui Puolustusvoimain lippujuhlan päiväksi.

 

Arvostan Puolustusvoimain lippujuhlapäivää ja tänään siniristilippu tulee hulmuamaan mökin ja myös kotimme lipputangoissa!

 

************

 

Tämä juttuni liittyy ainakin tietyllä tavalla Puolustusvoimain lippujuhlan päivään, sillä nyt kerron Viljakkalan Mieslaulajien konsertista runsas kuukausi sitten.

 

Viljakkalan Mieslaulajat konsertoi vappuna eli toukokuun 1. päivänä Viljakkalan Seurojentalolla.

 

Konsertin teemana oli ”Kirjeitä rintamalta”.

 

Viljakkalan Mieslaulajilla on vankat perinteet, sillä kuoro on perustettu jo vuonna 1936, joten kolmen vuoden kuluttua on odotettavissa 80-vuotisjuhlakonsertti.

 

Konsertti toteutettiin yhteistyössä Viljakkalan Seurojentaloyhdistys ry:n kanssa.

 

Kiirehdin Tampereen vappujuhlista kotipitäjäni konserttitapahtumaan, sillä tiesin lavalla esiintyvän tuttuja kavereita.

 

 

 

 

Viljakkalan Seurojentalon lava ja sen taustalla hieman kulahtanut taustamaisema olivat puitteet hienolle kulttuurihetkelle.

 

Järjestäjät olivat nähneet sota-ajan tunnelman luomisessa vaivaa, sillä esiintymistilan rekvisiittana oli deaktivoituja museoaseita.

 

 

 

 

Konekivääri,…

 

 

 

 

…Suomi-konepistooli…

 

 

 

…ja pikakivääri Dektarjev eli Emma.

 

 

Isäni, joka oli kahta haavoittumistaan lukuun ottamatta koko ajan mukana Talvisodassa, Jatkosodassa ja vielä Lapin sodassakin kenraali Hersalon johtamassa laivalla tehdyssä koukkauksessa Tornioon, taisteli sodat pikakivääriampujana. Taisteluparinaan hänellä oli autoilijana sittemmin toiminut saman kylän mies eli Simo Niittunen.

 

Kerrotaan, että kun isäni näki jollain Sotaveteraanien matkalla Säkylässä vanhana miehenä Emman, niin hänen silmiinsä tuli innostunut kiilto, kun näki tutun aseen!

 

*********

Viljakkalan Mieslaulajien konsertti käsitti kaikkiaan 18 mieliinpainuvaa kappaletta.

 

Konsertti alkoi naapuripitäjän eli Hämeenkyrön nobelistin F. E. Sillanpään sanoittamalla Marssilaululla.

 

Olen kirjoittanut lyhyen jutun Sillanpään Marssilaulu-kansanoppeeran kantaesityksestä tälle saitille 24.10.2009. Juttuni löytyy googlaten vaikkapa näin: ”Esko Erkkilä Marssilaulu”.

 

Sillanpään sanoittaman ja Aimo Mustosen säveltämän Marssilaulun jälkeen Viljakkalan Mieslaulajat esittivät seuraavat kappaleet:

 

• Porilaisten marssi
• Lottien laulu
• Raatteen tie
• Elämä juoksuhaudoissa
• Kirje isältä
• Karjalan Katjuusa
• Liisa pien´
• Iso Iita
• Meripojan preivi
• Muistoja pohjolasta
• Säkkijärven polkka
• Korsu-valssi
• Vartiossa
• Pienet kukkivat kummut
• Ilta Skanssissa
• Kynttilöiden syttyessä
• Finlandia-hymni

 

 

 

Viljakkalan Mieslaulajat oli asettunut Seurojentalon näyttämölle ja näyttämön eteen siten, että en saanut samalla kerralla kuvaa koko kuorosta, mutta…

 

 

 

 

…kahteen kuvaan laulajat pystyin ikuistamaan.

 

 

 

Kuoroa säesti haitariduo Jarmo Mäkinen ja Pekka Mäkelä.

 

 

 

 

Viljakkalan Mieslaulajia johtaa kanttori Heidi Olkinuora, joka esitti soolona Lottien laulun.

Tässä Olkinuora yhdessä toisen sooloesityksen esittäneen eli Markku Ylijoen kanssa.

 

 

 

Markku Ylijoen soolona esittämän koskettavan kappaleen nimi oli ”Kirje isältä”.

Hieno tulkinta Markulta – kiitos!

 

 

 

Parhaiten olen kuorolaisista oppinut tuntemaan…

 

 

  

…naapurinpoika ja koulukumppani Antti Hietamäen,…

 

 

 

 

…sekä Viljakkalassa pitkään rakennusmestarina toimineen Matti Simosen.

Kiitokset Matille vieläkin niistä opeista ja ohjeista, jotka häneltä olen vuosien saatossa saanut rakentamisessa ja yksityistien toimitsijamiehenä!

 

 

 

 

Hietamäen Antti ja Simosen Matti pistivät esitysten aikana pystyyn…

 

 

 

 

…jopa pienoisen show´n!

 

 

Kiitokset Viljakkalan Mieslaulajille ja Viljakkalan Seurojentaloyhdistykselle hienon kulttuuritapahtuman järjestämisestä.

 

Milloin saamme kokea seuraavan konsertin?

 

Uskallan esittää seuraavaa konserttia varten toiveena oman ja isäni mielikappaleen...

”Äänisen aallot”.

 

Olen kerran saanut olla mukana Petroskoissa hotellissa, kun retkikuntamme laulunosaajat lauloivat hotellin parvekkeella illalla – tai ehkä oli jo yöaikaa – ”Äänisen aallot” ja Ääninen loiski siinä vieressä. Sen tunnelman muistan aina!

 

 

-Esko Erkkilä-

Uudet Alue-Alvarit aloittivat työnsä

Lauantai 16.2.2013 - -Esko Erkkilä-

Tampereella on asukkaiden osallistumiseen luotu on kanavansa – Alue-Alvarit.

 

Alvari-esitteissä todetaan, että Alvarit ovat vuorovaikutuskanava asukkaiden ja kaupungin välillä. Sen kautta asukkaat saavat tietoa oman alueensa asioista ja pystyvät vaikuttamaan asuinympäristönsä ja palvelujen suunnitteluun.

 

Tiedonkulku Alvareiden avulla on siis kaksisuuntaista.

 

Tampereella toimii neljä alueellista Alvaria; Etelä-, Kaakkois-, Koillis- ja Länsi-Tampereella.

 

Keskikaupungilla ei ole omaa Alvari-ryhmää, mutta siellä toimii samaa tarkoittava sähköpostilista, jonka kautta keskikaupungin asukkaat saavat ajankohtaista tietoa kaupungin eri hankkeista ja suunnitelmista.

 

Alvareihin ilmoittautuminen on vapaaehtoista ja kaikki ilmoittautuneet ovat päässeet Alvareiden jäseniksi.

 

Kaikki Alue-Alvarit järjestävät vuosittain n. kolmisenkymmentä tilaisuutta ja niihin toivotetaan tervetulleiksi myös ne, jotka eivät ole ilmoittautuneet Alue-Alvareiksi.

 

Alue-Alvareiden toimintakausi on kaksi vuotta ja kaudet on rytmitetty siten, että valtuustokausi on jaettu kahteen kaksivuotis-jaksoon.

 

Alue-Alvarit järjestäytyivät tämän viikon aikana ja myös Etelä-Alvari piti järjestäytymiskokouksensa torstaina 14.2.2013.

 

 

 

Järjestämiskokousta johti Etelä-Alvarin vuorovaikutussuunnittelija Aija Karttunen.

 

Tampereen kaupungin organisaatio saattaa tilaaja-tuottaja –malleineen olla monille hieman haasteellinen hahmotettava, mutta saimme todeta, että Aija pystyi selvittämään kaupunkiorganisaation yksinkertaisesti ja tajuttavasti. Aija esityksestä olisi opiksi otettavaa monelle virka- ja luottamushenkilölle!

 

 

 

Kaupunginhallitus nimesi Etelä-Alvariin 56 jäsentä ja heidän kaupunginosakohtaiset kotipaikkansa selviävät tästä kuvasta.

Huomaan, että olen ainoa palokalliolainen Etelä-Alvarissa.

 

 

Järjestäytymiskokouksen tärkein asia oli valita Etelä-Alvarille puheenjohtaja- sekä varapuheenjohtaja.

 

 

Kokous valitsi Ensi Järvisen sekä minut ääntenlaskijoiksi ja tässä Taina Lampun ottamassa kuvassa kerromme vaalin tuloksen.

Äänestykseen osallistui 38 henkilöä.

 

 

 

Äänestyksen tuloksena Juhani Skogberg toimii Etelä-Alvarin puheenjohtaja vuodet 2013 ja 2014 ja Taina Lampu toimii varapuheenjohtajanamme saman ajanjakson.

Mainittakoon, että he molemmat toimivat samoissa tehtävissä jo aiemminkin!

 

Onnittelut vastavalitulle puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle!

 

 

-Esko Erkkilä-

Pormestarin tarjoamat juhlakahvit Raatihuoneella olivat tunnustuksen osoitus Alvari-toiminnalle

Perjantai 9.11.2012 - -Esko Erkkilä-

Pormestari Timo P. Nieminen tarjosi Alue-Alvareille 5 –vuotisjuhlakahvit Tampereen Raatihuoneella eilen eli torstaina 8.11.2012.

 

Alue-Alvarit ovat Tampereen kaupungin päätöksentekoon kuuluva alueellisen vaikuttamisen verkosto, joka on saanut alkunsa pormestari Timo P. Niemisen nyt päättyvän 6 –vuotisen kauden alussa.

 

Tampereella toimii neljä Alue-Alvaria ja keskikaupungin Facebook-Alvari. Niihin kuuluu yhteensä 264 jäsentä.

 

Alue-Alvarit ovat asukkaista ja yhdistysten tai järjestöjen edustajista koottuja alueellisia työryhmiä, jotka kaupunginhallitus on nimennyt.

 

Olen ollut Etelä-Alvarin jäsen sen perustamisesta lähtien.

 

Pormestari Timo P. Niemisen toimintaa on arvioitu myötäsukaisesti ennen kunnallisvaaleja käydyissä paneelikeskusteluissa ja samoin myös kunnallisvaalien jälkeen järjestetyissä paneeleissa.

 

 

 

 

Aamulehden 5.11.2012 järjestämässä ”Pormestarikatsastuksessa” yleisö arvioi Timo P. Niemisen kehittäneen eniten Tampereen keskustan elinvoimaa, mutta heti seuraavana hänen ansiolistallaan tuli demokratian lisääminen.

Itse äänestin Timo P.  Niemisen kehittäneen eniten demokratiaa.

 

 

 

Raatihuoneella järjestetyn juhlatilaisuuden odotustunnelmissa kamerani linssiin osui Etelä-Alvarin vetäjä eli vuorovaikutussuunnittelija Aija Karttunen (vasemmalla) ja Koillis-Alvarin vuorovaikutussuunnittelija Annamaria Valanto-Pyhältö.

 

 

 

Tapasin myös Etelä-Alvarin varapuheenjohtaja Taina Lampun (oikealla) sekä aina vaan nuorentuvan Ensi Järvisen.

 

 

 

Pormestari Timo P. Niemisen reipas kädenpuristus ja tervetulotoivotus odotti meitä jokaista alvarilaista, jotka olimme saapuneet Raatihuoneelle juhlatilaisuuteemme.

 

 

 

 

Pormestari korosti puheenvuorossaan Alvari-toiminnan merkitystä suoran informaation antajana kaupungin ylimmälle johdolle.

Timo P. Nieminen mainitsi mielestäni aivan oikein, että ylimmän johdon virkamiehiltä ja jopa luottamushenkilöiltä saama informaatio on vanhaa. Mutkien kautta saatu informaatio saattaa olla myös tarkoitushakuista, mainitsi pormestari.

Pormestari muisteli Alvareiden alkuaikoina saaneensa virkamiehiltä varoituksen sanat, että nyt tulet kuulemaan todellisia toiveiden tynnyreitä. Nieminen kertoi vastanneensa, että antaa tulla vaan!

Pormestari Timo P. Nieminen korosti Alvareiden toiminnan saaneen häneltä alusta alkaen luottamusta ja arvostusta. Hän kiitteli Alvari-toiminnan olleen vastuullista ja alueellista toimintaa, jota ylimmät päättäjät ovat tahtoneet.

Puheenvuoronsa lopuksi pormestari osoitti lämpimät kiitoksen sanat Alvareille ja toivoi, että Alvari-toimintaa kehitettäisiin tulevaisuudessakin.

 

 

 

Pormestarin puheenvuoron jälkeen Etelä-Alvarin puheenjohtaja Juhani Skogberg kiitti saamastamme kutsusta ja toimintamme arvostuksesta.

 

 

Puheenvuorojen jälkeen siirryimme kahvipöytään ja nauttimaan kahveista Raatihuoneen eri saleihin sekä tutustumaan Raatihuoneen seinillä oleviin taideteoksiin.

 

 

Kiertelin Alvareiden joukossa ja näppäilin muutamia valokuvia:

 

 

 

Etelä-Alvarin jäsen Niilo Paldanius ja vuorovaikutussuunnittelija Aija Karttunen kuuntelivat pormestarin puhetta tarkkaavaisina.

 

 

 

Myös Lasse Kristeri (vasemmalla), Toivo Aura sekä Tuomo Hakkarainen ovat Alvareita!

 

 

 

 

Juhani Skogberg´n kamerallani ottamassa kuvassa keskustelen pormestarin kanssa meitä molempia kiinnostavista Suomen historiaan liittyvistä asioista.

 

 

Tampereen Raatihuoneella on mittavat kokoelmat Suomen huipputaidetta.

 

 

 

Professori Martti Häikiö totesi taannoin eräässä toisessa tilaisuudessa, että tästä Pekka Halosen maalaamasta teoksesta suorastaan aistii tervan tuoksun!

 

 

 

Tampereen kaupunginjohtajana 1957 – 1969 toiminut Erkki Napoleon Lindfors sekä…

 

 

 

 

…samassa virassa 1969 – 1985 toiminut Pekka Paavola katselevat muotokuvina nykymenoa Raatihuoneen toisessa kerroksessa.

On toki muistettava, että Pekka Paavola on edelleen vahva ja arvostettu taustavaikuttaja Tampereella.

 

 

 

Raatihuoneen kattokruunun valot sammuivat Alvareiden merkeissä, mutta tiedän niiden taas syttyneen muutaman hetken kuluttua erään toisen tilaisuuden juhlistamiseksi.

 

 

-Esko Erkkilä-

Juhani Wellamon keihäs lensi Viljakkalan kanttorilan seinään saakka?

Tiistai 14.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Hämeenkyrön Heiskalla on meneillään Kirsti ja Matilda Löytyn taidenäyttely, jonka teemana on ”Näin sen näimme”.

 

Poikkesin Matilda Löytyn ja hänen isoäitinsä näyttelyssä Heiskan vintillä perjantaina 10.8.2012.

 

 

Matilda Löytty oli paikalla ja sain hänen luvallaan ottaa kuvan taiteilijasta sekä hänen vuosina 2011…2012  sekatekniikalla maalaamastaan öljyvärityöstä ”Sinne”.

Löytty asui nuoruudessaan Namibiassa vuosien 1998 ja 2007 välisenä aikana.

Matilda Löytty toteaa Uusimaa-lehdessä julkaistussa haastattelussa itsestään mm. näin:

– Koska olen nuori opiskeleva taiteilija, koen, ettei minulle ole vielä kehittynyt yhtä hallitsevaa tyylisuuntaa. Kokeilen mielelläni uusia tekniikoita, ja uskon, että opiskeluaikani tarjoaa tähän vielä paljon mahdollisuuksia.

– Töissäni voi kuitenkin havaita tiettyjä yhtäläisyyksiä. Namibiassa viettämäni vuodet ovat jättäneet jälkensä ja taide on kanavoitunut minulle tärkeäksi tavaksi prosessoida kokemaani kulttuurien vaihdosta. Työni ovat henkilökohtaisia nuoren ihmisen ajatuksia, sellaisia, joita on joskus jopa mahdoton pukea sanoiksi.

Toivottelen Matilda Löytylle jatkuvaa menestystä kuvaamataiteen saralla! 

Kirsti Löytty on julistustyöntekijä, kirjailija sekä kuvataiteilija. Hän ei ollut paikalla, mutta yksi Kirsti Löytyn maalaus kiinnosti minua erityisesti.

 

 

Kyse on Kirsti Löytyn tänä vuonna valmistuneesta pastellityöstä ”Viljakkalan kanttorila”.

 

Teoksen selitystekstin mukaan kanttorila toimi kanttori Matti Wilhelm Poussan perheen kotina 1865 – 1918.  Erillinen selitys teoksen vierellä kertoi, että kuvassa näkyvä päärakennus on purettu v. 2009.

 

Kiinnostuin teoksesta sen vuoksi, että en osannut paikantaa kuvan rakennusta vaikka minun pitäisi se viljakkalalaisena pystyä tekemään.

 

Lupasin Matilda Löytylle ja hänen äidilleen, että selvittelen rakennuksen paikan sekä mahdollisesti muutakin rakennukseen liittyvää.

 

Tiesin, että Oskari Ahrikkala ja Antti Hietaniemi varmaan osaavat kertoa rakennuksesta lisää ja osuin oikeaan.

 

Molemmat vahvat Viljakkalan kotiseututietäjät paikansivat Viljakkalan vanhan kanttorilan entisen Viljakkalan Maamiesseurantalon naapuriin. Maamiesseurantalon nykyinen nimi on Viljakkalan Seurojentalo.

 

Oskari Ahrikkala tiesi, että Maamiesseurantalon kentällä pidettyjen yleisurheilukilpailujen yhteydessä eräs heittäjä heitti sellaisen heiton, että keihäs lensi kanttorilan seinään saakka.

 

Antti Hietaniemi tunsi myös tapauksen ja kertoi, että heittäjä oli Juhani Wellamo.

Hietaniemi kertoi, että Maamiesseurantalon kentällä keihäänheiton heittosuunta oli kohti Viljakkalan pappilaa eli sen tiedon perusteella Kirsti Löytyn maalaama kanttorila on sijainnut Maamiesseurantalon ja Viljakkalan pappilan välissä.

 

Juhani Vellamo (aikaisemmin Wellamo) oli jämijärveläissyntyinen painonnostaja, joka osallistui Lontoon olympialaisiin 1948 ja sijoittui sarjassa 82,5 kiloa seitsemänneksi. Helsingin Olympialaisissa 1952 Wellamo epäonnistui saman sarjan punnerruksessa ja jäi ilman tulosta.

 

Wellamo sai painonnoston lisäksi useita mitaleita SM-kisojen yleisurheilussa, joten Viljakkalassa kanttorilan seinään keihäällä heitetty heitto oli hänelle ilmeisesti normaalitasoinen.

Wellamo sai painonnostossa yhden MM-mitalin ja useita mitaleja EM-kisoissa sekä Pohjoismaiden mestaruuskisoissa - SM-mitaleja hänelle kertyi painonnostossa useita.

Painonnoston ja yleisurheilun lisäksi Wellamo oli voittamassa Suomen pesäpallomestaruutta vuonna 1942 Valtion lentokonetehtaan joukkueessa!

Wellamon esiintyminen ja hänen Viljakkalan Maamiesseurantalolla heittämänsä keihästulos ajoittunee 1940-luvulle. Ainakin se on tapahtunut ennen Ansomäkeen rakennetun Viljakkalan urheilukentän rakentamista, sillä tuskinpa Maamiesseurantalolla järjestettiin keihäänheittokilpailuja Ansomäen kentän valmistumisen jälkeen.

Jos tämän jutun lukijat tietävät enemmän Viljakkalan vanhasta kanttorilasta, sen tarkasta sijainnista sekä kanttorilan seinään kantaneesta keihäänkaaresta, toivon että tiedot lisätään vaikkapa tämän jutun kommentteihin!

Se olisi viljakkalalaisen kulttuurin säilyttämistä parhaimmillaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomen lippu juhlistaa keskikesän juhlaa - Juhannusjunan etenemisen seuraaminen luo uutta kulttuuria!

Lauantai 23.6.2012 - -Esko Erkkilä-

Eilen kello 18.00 lukemattomat siniristiliput kohosivat lipputankoihin juhlistamaan keskikesän juhlaa – Juhannusta.

 

Siniristilippu kohosi salkoon myös meillä.

 

 

Mökkimme lipputangossa on muutaman päivän ajan kesän aikana ehtinyt liehua isännänviirinä Agrologi-viiri eli koulukuntani tunnusviiri sen merkiksi, että isäntäväki on paikalla.

 

 

Agrologi-viirin tunnuskuviossa on lyhde kuvaamassa sitä tietämystä, jonka koulukuntani jäsenet omaavat maa-, metsä- sekä kotieläintaloudesta. 

Siinä on myös rataskuvio ja se kuvaa sitä käytännön kokemusta, jota agrologikunta omaa. Rataskuvio tulkitsee sitä monipuolista kokemusta ja tietämystä, jota agrologikoulutus tuo tullessaan lukuisiin yhteiskunnan eri tehtäviin.

 

Laskin isännänviirin lippusalosta klo 18.00…

 

 

…ja nostin lipputankoon Suomen lipun.

 

 

Pienten juhannusvieraidemme toivomuksesta laskimme vesille tänä kesänä ensimmäisen kerran soutuveneemme ja vieraamme tekivät isäntäväen edustajien kanssa souteluretken järvellä.

 

*******

 

Juhannusjuna on Yleltä hieno idea ja sen toteuttaminen sopii mainiosti juhannukseen.

 

Idean esimerkkinä on ollut mm. norjalainen Hurtigruten ja ohjelma on Ylen sekä keskieurooppalaisen ARTE-kulttuurikanavan yhteishanke. 

Mökkimme vierellä ja maittemme keskellä kulkee Tampere-Parkano-Seinäjoki –rautatie.

 

Sen alle joutui aikoinaan neljä hehtaaria metsäämme. Tiedän siis omakohtaisesti, että mitä merkitsee oman tilan pirstoutuminen teiden ja rautateiden rakentamisen seurauksena. Radan rakentaminen ja metsälohkon silpoutuminen oli kova paikka isälleni, joka oli hankkinut metsäpalstan synnyinkodinsa maista.

 

Juhannusjuna – kuten kaikki pääradalla kulkevat junat – kulki maidemme halki ja sen vuoksi kävelinkin 150 metrin matkan mökiltämme ratapenkalle seuraamaan Juhannusjunan kulkemista.

 

Pohjoiseen matkaavat matkustajajunat tapaavat  ohittaa mökkimme 18 minuutin kuluttua siitä, kun ne lähtevät Tampereelta.

 

Juhannusjuna oli kuitenkin liikkeellä verkkaisesti, sillä se saapui kohdallemme huomattavasti myöhemmin.

 

 

Otin saapuvasta Juhannusjunasta kuvia aluksi ”sarjatulella” ja tässä muutama lähestymiskuva. Juna on näissä kuvissa saapumassa Hämeenkyröstä Viljakkalaan.

 

 

 

 

Junan ohjaamosta tervehdittiin myös meitä, jotka metsätaipaleella olimme katsomassa Juhannusjunan etenemistä.

 

Kiirettä piti, sillä junan vauhti oli tavanomaiset 160 kilometriä tunnissa ja jossain välissä piti valokuvata myös Juhannusjunaa seurannut helikopteri! 

 

Juhannusjuna matkalla kohti Rovaniemeä, jonne se saapuu tänään aamusella.

 

 

 

”Kiskot vievät pohjoiseen” Majajärven kohdalla Viljakkalassa.

 

 

Radalla käynnin jälkeen kävin vielä mökkilaiturillamme ja kuvasin järvimaiseman Viljakkalasta Hämeenkyrön sekä rautatien suuntaan.

Järven pohjukassa rautatie kulkee aivan rannalla, joten laituriltamme voi seurata kaikkea rautatieliikennettä pääradallamme!

Onkin mukava seurata harvinaisempien mökkivieraiden ryntäämistä laiturille, kun junia kulkee radalla.

Juhani Ahon kertoma Matin ja Liisan ihmettely junia kohtaan elää edelleen!

 

 

Hyvää Juhannusta kaikille!

 

 

-Esko Erkkilä-

Maavoimien komentaja otti itsenäisyyspäivän paraatikatselmuksessa selkeästi kantaa Puolustusvoimain sodanaikaiseen vahvuuteen ja rauhan ajan rakenteisiin

Perjantai 9.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Itsenäisyyspäivän valtakunnallisen paraatin ohjelma jatkui Kalevankankaalla järjestetyn seppeleenlaskutilaisuuden jälkeen Jumalanpalveluksena Tampereen Tuomiokirkossa.

 

Jumalanpalveluksen jälkeen paraatipäivän ohjelmassa oli paraatikatselmus ja kenttähartaus Keskustorilla.

 

Puolustusvoimain järjestämät tilaisuudet kiinnostivat tamperelaisia ja pirkanmaalaisia, sillä paraatia ja kenttähartautta oli saapunut seuraamaan yli 20.000 kansalaista – olin yksi heistä!

 

 

Paraatijoukot järjestäytyivät Keskustorille.

 

 

Kielekkeinen valtiolippu liehui Vanhan kirkon eteen pystytetyssä lippusalossa. Kielekkeisestä valtiolipusta käytettiin vuoteen 1978 saakka nimitystä kielekkeinen sotalippu. Valitettavasti paraatikatselmuksen juontaja käytti vielä nyt vanhaa termiä kielekkeisestä valtiolipusta.

 

 

Suomen lippu saapuu paraatikentälle ja asettuu Suomen vanhimman sotalipun eli Jääkärilipun vierelle.

 

 

Länsi-Suomen Sotilasläänin komentaja kenraalimajuri Juhani Kääriäinen (vasemmalla)  ilmoitti paraatijoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvelle (oikealla) ja sen jälkeen kenraalit suorittivat paraatijoukkojen katselmuksen.

 

 

Kenraalit tervehtivät paraatijoukkoja.

 

Maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Jyväsjärvi otti puheessaan selkeästi kantaa sodan ajan vahvuuteemme ja rauhan ajan rakenteidemme pienentämiseen.

 

Hän totesi mm. seuraavaa:

 

”Puolustuskyvyn takaavan taloudellisen tasapainon palauttaminen edellyttää sodan ajan vahvuutemme pienentämistä. Samalla se edellyttää myös rauhan ajan rakenteidemme supistamista. Kansallinen huippuosaamisemme johtamis-, tietojärjestelmä- sekä logistiikka-alalla hyödynnetään. Näin esikuntien määrää voidaan vähentää ja logistiikan toimintoja keskittää.”

 

Maavoimien komentaja jatkoi:

 

”Koulutusorganisaatiomme on ylimitoitettu nähtävissä olevaan väestökehitykseemme. Näin maa-, meri- ja ilmavoimien kokoonpanoja on tarkistettava, jotta puolustusvoimat voi käyttää edessä olevan mahdollisuuden riittävästi hyväkseen. Toimenpiteiden käynnistämisen mahdollistavat päätökset tulee saada syntymään ensi kesään mennessä, muutoin puolustusvoimien tehtävien edellyttämää tasapainoa ei saada aikaan vuoteen 2015 mennessä.”

 

Kiitän kenraaliluutnantti Jyväsjärveä selkeäsanaisesta viestistä – nyt minäkin saatan hyväksyä edessäolevat toimenpiteet!

 

Paraatikentällä järjestetyssä kenttähartaudessa puhui Maavoimien kenttärovasti Vesa Auren.

 

 

Asiantuntijat totesivat, että Keskustorilla oli yli 20.000 henkilöä seuraamassa paraatikatselmusta ja kenttähartautta.

 

On hieno asia, että isänmaallisuuteen, itsenäisyyteen ja maanpuolustukseen liittyvät seikat kiinnostavat tamperelaisia!

 

-Esko Erkkilä-

Tampere oli torstaina 31.3.2011 ja on tänään perjantaina 1.4.2011 paikkakunta Suomessa, jossa maamme poliittisia päättäjiä voi tavata!

Perjantai 1.4.2011 - -Esko Erkkilä-

TV1:n suuri vaalikeskustelu järjestettiin Tampereen Raatihuoneella torstaina maaliskuun 31. päivänä.

Se merkitsi, että Suomen kolmen suurimman vaaleissa valitun puolueen puheenjohtajat ja perussuomalaisten puheenjohtaja saapuivat Tampereelle päivän aikana.

Maamme pääministeri ja Suomen Keskustan puheenjohtaja Mari Kiviniemi oli yleisön tavattavissa Cafe Siilinkarin sisäpihalla torstaina klo 16.00…17.00.

Tilaisuuden aiheena oli omaishoito ja ikääntyminen.

Aihe merkitsi, että myös sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula oli paikalla.

Olin paikalla mielenkiintoisessa ja innostavassa yleisötapahtumassa.

Pääministerin varma ja miellyttävä esiintyminen loi uskoa sille, että Suomen hallituksen johdossa on asiantunteva henkilö. Keskustalaisilla on luottavainen olo pääministerivaalien aattotunnelmissa.

Tässä pieni kuvakavalkaadi Cafe Siilinkarin tilaisuudesta:

 

 

Pääministeri Mari Kiviniemen olemuksesta henki luottavaisuus tulevaisuuteen

 

 

Cafe Siilinkariin kokoontunut yleisö sai varmuuden siitä, että sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula hallitsee vastuualueensa

 

Ministeri Juha Rehula ja Pirkanmaan Liiton keskeinen hallintomies, parkanolainen kansanedustajaehdokas Ari Lamminmäki ovat kooltaakin suurmiehiä

 

Blogistilla on pituutta kolme kyynärää eli 180 senttiä, mutta pätkäksi sitä itsensä sai kokea ministeri Juha Rehulan - 192 senttiä - ja Ari Lamminmäen -191 senttiä - seurassa!

Keskustelimme kuitenkin tasavertaisesti!

 

Pääministeri Kiviniemi keskusteli ajankohtaisista asioista parkanolaisen Juhani Kuivasen (keskellä) ja tamperelaisen Esko Kärkkäisen (oikealla) kanssa

 

Hämeenkyröläinen kansanedustajaehdokas Päivi Hiltunen ja pääministeri Mari Kiviniemi katsovat hymyillen ja luottavaisina tulevaisuuteen

 

 

Tamperelainen lääkäri ja kansanedustajaehdokas Timo Taivalsalmi kertoi pääministeri Mari Kiviniemelle, että vaaliväsymys ei ole aikonutkaan iskeä, sillä normaalit lääkärintyöt kutsuvat häntä taas aamusella

 

 

Käytännön omaishoidon asiantuntija Hanna Holma - kansanedustajaehdokas Kangasalta - kävi perusteellisia keskusteluja sosiaali-ja terveysministeri Juha Rehulan kanssa

 

 

Pääministeri Mari Kiviniemi ehti tilaisuuden päätyttyä pukeutumaan jo päällystakkiin, kun ryhmä tilaisuutta seuranneita ulkomaalaispoikia halusi yhteiskuvaan Suomen pääministerin kanssa. Mari Kiviniemi meni mielellään kuvaan poikien kanssa. Bloginpitäjä harmittelee, että en tullut kysyneeksi edes poikien kotimaata!

 

Kiitän pääministeri Mari Kiviniemeä sekä sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehulaa mielenkiintoiseen tilaisuuteen osallistumisesta!

 

-Esko Erkkilä-

Kaikki Suomessa valmistettu olut täyttää lähiruuan kriteerit

Torstai 31.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Vilja-alan yhteistyöryhmä, Kauppamallastamojen Yhdistys sekä MTK järjestivät ”Mallasohran tuotannon mahdollisuudet” –seminaarin 29.3.2011 Tampereella.

Seminaariteeman alaviite oli: ”Kotimainen, laadukas raaka-aine pellolta pulloon”.

Seminaaripaikkana toimi Elokuvateatteri Plevna Finlaysonin alueella ja tilaisuuden ruokailut tapahtuivat vieressä sijaitsevassa Panimoravintola Plevnassa.

Osallistuin koko päivän kestäneeseen mielenkiintoiseen seminaariin.

Jo järjestäjätahoista ja seminaariteeman alaviitteestä voi päätellä, että päivän aikana käsiteltiin koko mallasketjun asioita ”Pellolta pulloon”.

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry:n Elina Ussa totesi alustuksessaan, että ala seuraa tarkasti seuraavan hallituksen linjauksia mm. sokeriveron ja alkoholiveron osalta.

Liiton jäsenyritykset ovat Oy Hartwall Ab, Nokian Panimo Oy, Olvi Oyj ja Oy Sinebrychoff Ab. Yhtiöiden osuus Suomen tilastoidusta olutmyynnistä on 90 %. Pienpanimoiden osuus on 1,5 % ja loppuosuus on tuontioluita.

Mallasketju työllistää Suomessa suoranaisesti 2.300 henkilöä ja välillisesti 38.000 työntekijää.

Suomen alkoholinkäytöstä (100 %:n alkoholipitoisuudella laskettuna) keskiolut merkitsee 37 %, vahva olut 4 % ja viina 28 %. Loppuosuus on siidereitä ja erilaisia viinejä.

Hartwall kuuluu Heineken-korserniin ja Sinebrychoff puolestaan Carlsberg-konserniin. Tämä hämärtää vahvasti mainittujen panimoiden ja siten jopa koko panimoalan kotimaisuus-imagoa.

Panimoilla raaka-aineen osuus tuotteen hinnasta on 80 %. Se merkitsee, että panimot kiinnittävät suurta huomiota mm. maltaan hintaan.

Suomessa mallas- ja olutketjun haaste on, että kokonaisvolyymi ei kasva. Kulutuspohjaa pyritään kasvattamaan viinan kustannuksella.

Mallasketjun ongelma kaikissa vaiheissa on alhainen kannattavaisuus. Olutkulttuuri on hintamielikuvan tiukassa puristuksessa.

Kaupan omat olutmerkit ovat tulleet mukaan myös päivittäistavarakauppaan. Se merkitsee, että kaikki arvoketjun osat tinkivät kaiken pohjahintaan. Kaupan merkkien myötä kotimaisuuden arvo vähenee, sillä kaupan merkit siirtyvät yleensä tietyn ”kuherruskuukauden” jälkeen ulkomailla valmistettaviksi.

Raision Juhani Elonheimo käsitteli mallasohran maailmankaupan globaaleja kuvioita.

Elonheimo mainitsi, että mallasohranviljelijän kannattaa seurata ainakin seuraavia seikkoja:

• Sää (Venäjä, Argentiina, Australia, Kanada, USA)
• Kiinan tilanne
• Varastotilanteet
• Politiikka (Pohjois-Afrikka)
• Valuuttasuhde (euro/dollari)
• Spekulantit
• Raakaöljyn hintakehitys

Mallas ja mallasohra ovat Suomelle merkittäviä vientituotteita.

Kotimaan mallastarve on 60.000 tonnia vuodessa ja esim. Raision sekä Viking Malt´n yhteistuotanto on 160.000 tonnia. Näiden kahden mallastamon yhteinen vientitarve on siis 100.000 tonnia mallasta vuodessa.

Vientitarpeeseen on lisättävä se volyymi, jonka viljakauppiaat toimittavat mallasohraa vientimarkkinoille.

Hyvällä syyllä voidaankin todeta, että mallasohrantuottaja on vientituotteiden tuottaja!

Laihian Mallas Oy:n toimitusjohtaja Lasse Koski totesi selkeästi, että kauppa tarjoaa aina halvinta vaihtoehtoa, jos kuluttaja ei osaa vaatia kotimaista elintarviketta.

Mainio mallas- ja mallasohraseminaari päättyi Panimoravintola Plevnassa olutmaistiaisiin – joka härjillä ajaa se härjistä puhuu!

 

 

Tässä entiset työkaverini, mallasalan rautaiset amattilaiset, Raisio Malt`n Erja Kotaviita (oikealla) ja Tuula Lönnqvist (vasemmalla) ovat pöydän päässä maistelemassa Plevnan mainioita oluita. Molemmilla näyttää olevan "maistelulaseissaan" vehnäolutta.

 

Hyviltä Plevnan oluet maistuivat myös blogistin mielestä!

 

Kiitän tilaisuuden järjestäjiä ja kaikkia seminaarin osanottajia hyvän sekä kattavan tilaisuuden aikaansaamisesta. Tamperelaisena oli mukava tavata kaikki mallasohra-, mallas- ja panimoalan asiantuntijat Tampereella teemaan sopivissa puitteissa eli Plevnassa!

-Esko Erkkilä-

Etelä-Alvari aloitti innolla uuden kaksivuotiskauden!

Sunnuntai 27.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Eräs Tampereen kaupungin periaatteista julistusten tasolla on ”Tampere kaupunki kuulee kuntalaista”.

Osa kuntalaisten suoraa osallistumista edustuksellista demokratiaa täydentävänä toimintana on Alvari-toiminta.

Alvari eli alueellisen vaikuttamisen kanava koostuu Alue-Alvareista eli alueellisista työryhmistä, pormestarin asukasilloista ja nuorille tarkoitetuista Nuoriso-Alvareista.

Fyysisesti kokoontuvia Alue-Alvareita on Tampereella nyt neljä – Etelä-Alvari, Kaakkois-Alvari, Koillis-Alvari ja Länsi-Alvari – ja niiden lisäksi on Keskikaupungin Facebook-Alvari eli Tampereen Alvari.

Etelä-Alvari perustettiin v. 2008 ja olen ollut sen toiminnassa mukana alusta alkaen.

Kaupunginhallitus päätti 14.2.2011 neljän alueellisen työryhmän eli Alue-Alvarin nimeämisestä vuosille 2011 – 2012. Tulin nimetyksi Etelä-Alvarin jäseneksi.

Etelä-Alvarin järjestäytymiskokous pidettiin torstaina 24.2.2011 klo 17.30 Hatanpään koululla.

  

  

Kokouksessa on hyvä osanotto, sillä kaupunginhallituksen Etelä-Alvariin nimeämästä 57 jäsenestä oli paikalla 35 henkilöä.

 

 

  

Kokouksen avasi ja sen puheenjohtajana toimi vuorovaikutussuunnittelija Aija Karttunen.

 

Kokouksen virallisen osuuden ainoina kohtina olivat puheenjohtajan sekä varapuheenjohtajien valinta vuosille 2011 – 2012.

 

Puheenjohtajaäänestyksessä annettiin 35 ääntä ja ne jakaantuivat seuraavasti:

• Juhani Skogberg, 20 ääntä
• Taina Lampu, 10 ääntä
• Pertti Järvinen, 5 ääntä

 

 

Äänestyksen tulos merkitsi, että Juhani Skogberg tuli valituksi Etelä-Alvarin puheenjohtajaksi 2011 – 2012.

  

Varapuheenjohtajavalinnan kohdalla Lasse Kristeri teki ehdotuksen, että puheenjohtajaäänestyksessä toiseksi ja kolmanneksi tulleet valittaisiin varapuheenjohtajiksi äänimäärien osoittamassa järjestyksessä. Kristerin ehdotus sai yksimielisen kannatuksen ja siten ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Taina Lampu ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Pertti Järvinen.

 

Bloginpitäjä onnittelee uutta-vanhaa puheenjohtajaa ja samoin uutta-vanhaa ensimmäistä varapuheenjohtajaa sekä uutta toista varapuheenjohtajaa!

 

 

Etelä-Alvarin puheenjohtajisto 2011 - 2012. Juhani Skogberg (vasemmalla), Taina Lampu (keskellä) ja Pertti Järvinen (oikealla). 

Uskon vakaasti, että Teidän ja Aijan johdolla saamme paljon aikaan!

 

Kokouksen virallisen osuuden jälkeen käytiin vilkas ja antoisa keskustelu Etelä-Alvarin alustavasta kevään ohjelmasta, alatyöryhmistä, aluerahan hakemisesta, kokouspaikoista sekä muista käytännön asioista.

 

 

Lopuksi etelä-alvarilaiset kokoontuivat ryhmäkuvaan. Meitä oli paikalla niin paljon, että syrjemmälle sijoittuneet eivät mahtuneet bloginpitäjän ottamaan kuvaan!

 

Innolla mukaan lähtemässä

 

-Esko Erkkilä-

Karhen Markkinat Viljakkalassa olivat yleisömenestys

Lauantai 10.7.2010 - -Esko Erkkilä-

Karhen koulun vanhempainyhdistys ry on vireä yhdistys Viljakkalassa ja se toteuttaa vuosittain mittavan tapahtuman eli Karhen Markkinat.

 

Tänä vuonna markkinapäivä oli 3.7.2010. Tapahtuma kestää ainoastaan kolme tuntia - klo 10.00…13.00 - mutta väkeä oli runsaasti. Väkimääräksi voi arvioida 500 henkilöä ja merkitsi, että kylän väkiluku ainakin kolminkertaistui muutaman tunnin ajaksi.

 

Viljakkala kuuluu nykyisin Ylöjärven kaupunkiin ja markkinavieraana liikkui mm. kaupunginjohtaja Pentti Sivunen.

 

Osallistuin markkinoille ja roolini oli kahden pienen pojantyttären peräänkatsominen sekä vaimoni tuuraaminen myyntipöydän takana.  Myytävänä oli muutama rasia mainioita Majajärven mansikoita omalta mökkipelloltamme sekä itsetehtyjä lasitöitä.

 

Molemmat artikkelit tekivät hyvin kauppansa, sillä mansikat loppuivat kättelyssä ja myös lasitöillä oli hyvä menekki. Erityisesti sulatuslasityöt olivat markkinaväen suosiossa.

 

Markkinoilla oli paljon tuttuja ja sen vuoksi markkinoista jäi "hyvä maku suuhun" - ensi vuonna pitää päästä uudelleen.

 

Tapasin markkinoilla kaksi Ilmajoen Musiikkijuhlilla "Taipaleenjoki" -esityksessä mukana ollutta viljakkalalaista. Stefan Weckström ja Juhani Malkamäki osallistuivat Taipaleenjoki-produktioon. Malkamäellä oli esityksessä mm. lääkintämiehen rooli siinä kohtauksessa, jossa kannetaan isänmaan multiin taistelussa kaatunutta aseveljeä. Vaikuttava kohtaus katsella ja Malkamäen mukaan myös esittää!

 

Kiitän Karhen koulun vanhempainyhdistystä hienon tapahtuman järjestämisestä - toivottavasti järjestäjille jäi hyvän mielen lisäksi hieman kolikoitakin kirstun pohjalle!

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen Peltolammin tiivistysrakennussuunnitelma on kelvoton

Torstai 24.6.2010 - -Esko Erkkilä-

Peltolammin seurakuntakeskuksessa oli 22.6.2010 Tampereen kaupungin järjestämä yleisötilaisuus, jossa Tampereen kaupungin virkahenkilöt esittelivät suunnitelmiaan Peltolammin alueen täydennysrakentamiseksi. Kyseessä on alueen yleissuunnitelma.

 

Tilaisuudessa oli n. 120 alueen asukasta ja osallistuin tilaisuuteen.

 

Asukastilaisuuden tekniset järjestelyt oli toteutettu alokasmaisesti, sillä mm. kovaäänisjärjestelyt sekä diaesitysten esittäminen auringon valaisemalle seinälle ontuivat pahasti.

 

Etelä-Alvarin touhunaisen Pirkko Maatraivan ja Etelä-Alvarin puheenjohtajan...

Lue lisää »