"Äänisen aallot" ja "Vanhat toverit"...

Torstai 20.2.2020 - -Esko Erkkilä-

…olivat vuonna 1915 syntyneen Talvisodan, Jatkosodan sekä vielä myös Lapin sodan kokeneelle isälleni huippuhetkiä, joka 1950-luvulla korva tarkkana halusi radiosta kuunnella Lauantain toivotut levyt.

 

”Vanhat toverit” on Kipparikvartetin vuonna 1956 levyttämä kappale, mutta savikiekkoversio siitä taitaa olla jo vuodelta 1928 ja uskonkin, että siihen perustui isäni ihailu kyseistä levytystä kohtaan!

 

”Äänisen aallot” –kappaleeseen minulla liittyy oikein mukava muisto ja siitä jokunen muistelus.

 

Oli joskus 2000-luvun alussa, kun osallistuin Lomalinjat Oy;n matkalle mm. Petroskoihin ja erään yön yövyimme Hotelli Kareliassa melko lähellä Äänisen rantaa.

 

Jossain vaiheessa iltahämärän jo koittaessa melkoinen osa matkaporukastamme kokoontui hotellihuoneeseemme, sillä huonekaverinani oli vilkas kaveri, joka matkan aikana oli hankkinut seurueemme luottamuksen.

 

Huone oli illalla yhdentoista maisemissa täpötäynnä alkusyksyisenä yönä ja Ääninen loiskehti melkein parvekkeemme alapuolella ja silloin seurueemme laulutaitoiset virittivät ”Äänisen aallot”!

 

Sen hetken muistan aina ja olipa se hetki hienoin kokemani ”Äänisen aallot”!

 

Taisimme ottaa juhlahetken kunniaksi muutamat vodkapaukutkin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Lenin valvoo patsaana yhä edelleen maailmanmenoa Petroskoissa

Torstai 25.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Vladimir Iljitš Lenin, alkuperäiseltä nimeltään Vladimir Iljitš Uljanov (1870 -1924) oli venäläinen vallankumouksellinen ja leninistisen ideologian perustaja.

 

 

Venäjällä Lenin-patsaita on lähes kaikissa merkittävissä kaupungeissa ja Petroskoi ei tee tästä säännöstä poikkeusta.

 

 

On mainittava, että jokseenkin kaikki Leninin seuraajan Josef Stalinin patsaat ovat jo Neuvostoliitossa ja nyt Venäjällä päätyneet sulatusuuneihin!

 

 

Olin taannoisella Kyröläismatkallamme kuvausmatkalla Petroskoissa Lenin-patsaan kannalta huonoon aikaan, sillä jouduin kuvaamaan Lenin aukiolla sijaitsevan Lenin-patsaan vastavaloon.

 

 

 

 

 

Tässä ensimmäinen kuvani takaapäin kuvattuna.

 

 

 

 

 

Tämä Lenin-patsas on suomalaisten toimesta kokenut historiansa aikana kovia, sillä suomalaiset, kun valloittivat Petroskoin ja nimesivät sen Äänislinnaksi, purkivat patsaan vuoden 1941 lopulla ja kuljettivat osat Lohijoen törmässä sijaitsevaan hiekkakuoppaan historian roskatynnyriin.

 

 

Leninin pää painaa yli 2 tonnia, mutta Lohijoen törmän hiekkakuoppaan sekin kuljetettiin.

 

 

 

 

 

Leninin patsaan tilalle suomalaiset asettivat Talvisodassa Summassa neuvostoliittolaisia vastaan ampuneen kenttätykin.

 

 

On tunnettua, että suomalaisten sotaonni päättyi myös Äänislinnan osalta, kun suomalaiset joutuivat luopumaan siitä 28. kesäkuuta 1944!

 

 

Leninistä vielä se, että hän kävi eri vaiheiden seurauksena Suomessa kait n. parisenkymmentä kertaa ja onhan Tampereella hänen nimeään kantava museokin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Pientä leikittelyä Sergei Kirovin patsaan kustannuksella Petroskoissa

Lauantai 20.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Sergei Kirov (1888 – 1934) oli neuvostovenäläinen vallankumouksellinen.

 

Kirov oli Stalinin läheinen apuri ja myötäjuoksija valtataistelussa vanhoja bolševikkeja, eli Leninin kannattajia, vastaan.  Vuonna 1926 hän sai palkkiona Leningradin ja Luoteis-Venäjän kommunistisen puolueen johtajan aseman.

 

1930-luvulla Stalin huolestui Kirovin kasvavasta suosiosta. Vuoden 1934 puoluekokouksessa Kirov sai vain kolme hylkäävää ääntä keskuskomiteaan, kun Stalin sai niitä peräti 292!

 

Eräs kommunistisen puolueen jäsen ampui Kirovin vuonna 1934 ja historiantutkijat pitävät hyvinkin mahdollisena, että ampumiskäskyn takana oli itse Josef Stalin – käskytyksestä ei ole kuitenkaan löydetty pitäviä todisteita.

 

 

 

 

 

Stalin halusi hyödyntää Kirovin maineen ja hänelle on pystytetty useita patsaita eri puolille entisen Neuvostoliiton aluetta ja yksi näistä patsaista sijaitsee Petroskoissa. Petroskoissa sijaitseva Kirovin patsas paljastettiin kaksi vuotta Kirovin murhan jälkeen eli vuonna 1936.

 

 

 

 

 

Suomalaiset huputtivat Kirovin patsaan Äänislinnan eli Petroskoin valtausparaatin ajaksi lokakuussa 1941.

 

 

 

 

 

Suomalainen Itä-Karjalan sotilashallinto purki ja varastoi patsaan vuonna 1942 – tuo patsas on nyt esillä Karhumäessä, joten kuvissani näkyvä patsas on kopio alkuperäisestä Petroskoissa paljastetusta Kirovin patsaasta.

 

 

*********************

 

 

Kirjoitan tämän juttuni otsikossa ”Pientä leikittelyä…”.  Mitä se merkitsee?

 

 

Kerron seuraavassa, mitä tarkoitan:

 

***

 

Yövyimme Petroskoissa kaksi yötä ja kerroin aamulla muille Kyröläismatkan osanottajille, että kävin edellisiltana kuvaamassa mm. Kirovin patsaan.

 

Eräs matkalaisistamme kysyi, että otitko kuvan siitä kohdasta, josta näkee Kirovin pippelin?

 

Kerroin, että en nähnyt Kirovin pippeliä ja silloin asioista perillä matkakumppanini totesi, että tietystä kohdasta katseltuna Kirovin oikean käden etusormi näyttää siltä kuin Kirovilla olisi esillä lepoasennossa oleva pippeli!

 

Tuo tieto oli minulle täysin uutta ja se merkitsi, että melkein siitä paikasta lähdin uudestaan tapaamaan Kirovia ja tosiaankin…

 

 

 

 

…Kirovin oikean käden etusormi osoittaa maata kohti ja…

 

 

 

 

 

 

 

Aina sitä matkatessa viisastuu ja kokee uutta - joskus myös täyttä hömppää!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Petroskoissa elämä on seestynyt

Tiistai 27.7.2010 - -Esko Erkkilä-

Petroskoi on Karjalan Tasavallan pääkaupunki Venäjällä.

 

Olen vieraillut Petroskoissa usein ja viimeisin käyntini siellä tapahtui heinäkuussa 2010.

 

Suomalaiset valtasivat Petroskoin lokakuun 1. päivänä 1941 ja nimesivät kaupungin Äänislinnaksi.

 

Petroskoi on vilkas kaupunki, mutta nyt sen kaupunkikuva oli tietyllä tavalla unelias.

 

Majoituimme Pohjola hotelliin eli venäläisittäin Hotelli Severnajaan. Huone oli tasoltaan kohtuullinen ja aamupala jopa hyvä. Elämän rauhoittumisesta kertoo sekin, että nyt kukaan paikallisista ilotytöistä ei tullut tarjoamaan "pilua" - saattaa toki olla, että ikä ja ulkonäkö suojelevat "piluntarjoajilta".

 

Kävimme Äänisen rannalla, mutta siitä huolimatta kaupungista jäi unelias mielikuva. Ehkä maailmanlaajuinen lama koettelee Petroskoitakin!

 

Petroskoin rautatieasema on tavallisesti vilkas, mutta nyt sekin oli hiljainen. Petroskoin rautatieaseman ravintolassa on usein villi meininki, mutta nyt ravintola oli suljettu.

 

Toivottavasti Petroskoin elämä vilkastuu, sillä sehän on alueensa ainoa merkittävä kaupunki. Petroskoin kuihtuminen merkitsisi vaikeuksia laajalle alueelle Äänisen rantamaisemia ja sitä me suomalaiset emme halua.

 

-Esko Erkkilä-