Kaksinkäsinkylväminen on harvojen osaama taito

Keskiviikko 13.4.2022 - -Esko Erkkilä-

Löysin facebookin kätköistä valokuvan, jonka olen ottanut Felica-kamerallani vuonna 1965 eli 57-vuotta sitten!

 

Kyseisenä vuonna aloitin maatalousalan opintoni Osaran Maamieskoulussa Hämeenkyrössä, jossa olin kurssini priimus.

 

Metallitöissä teimme kylvövakan ja opettelimme hankikannolla kaksikäsinkylvämisen jalon taidon – kylvimme hiekkaa hangelle.

 

 

Mallia kaksinkäsinkylvämisestä meille näytti rehtorimme Tuomo Linnainmaa.

 

Arvostin silloin ja arvostan yhä edelleen nyt jo joukostamme poistunutta rehtori Linnainmaata ja en tuolloin olisi 18-vuotiaana poikana uskonut, että joskus saan ulkomaanmatkoilla olla Linnainmaan kanssa huonekaverina.

 

Näin kuitenkin tapahtui ja muistan mm. sen, kun olimme kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäen järjestämällä Kyröläismatkalla Petroskoissa ja kun hotellihuoneemme alapuolella Äänisellä kävi kova syysmyrsky eli Äänisen aallot pauhasivat!

 

Kiitokset Tuomo Linnainmaalle opetuksesta ja huonekaveruudesta sinne jonnekin, jossa nyt olet!

 

-Esko Erkkilä-

"Äänisen aallot" ja "Vanhat toverit"...

Torstai 20.2.2020 - -Esko Erkkilä-

…olivat vuonna 1915 syntyneen Talvisodan, Jatkosodan sekä vielä myös Lapin sodan kokeneelle isälleni huippuhetkiä, joka 1950-luvulla korva tarkkana halusi radiosta kuunnella Lauantain toivotut levyt.

 

”Vanhat toverit” on Kipparikvartetin vuonna 1956 levyttämä kappale, mutta savikiekkoversio siitä taitaa olla jo vuodelta 1928 ja uskonkin, että siihen perustui isäni ihailu kyseistä levytystä kohtaan!

 

”Äänisen aallot” –kappaleeseen minulla liittyy oikein mukava muisto ja siitä jokunen muistelus.

 

Oli joskus 2000-luvun alussa, kun osallistuin Lomalinjat Oy;n matkalle mm. Petroskoihin ja erään yön yövyimme Hotelli Kareliassa melko lähellä Äänisen rantaa.

 

Jossain vaiheessa iltahämärän jo koittaessa melkoinen osa matkaporukastamme kokoontui hotellihuoneeseemme, sillä huonekaverinani oli vilkas kaveri, joka matkan aikana oli hankkinut seurueemme luottamuksen.

 

Huone oli illalla yhdentoista maisemissa täpötäynnä alkusyksyisenä yönä ja Ääninen loiskehti melkein parvekkeemme alapuolella ja silloin seurueemme laulutaitoiset virittivät ”Äänisen aallot”!

 

Sen hetken muistan aina ja olipa se hetki hienoin kokemani ”Äänisen aallot”!

 

Taisimme ottaa juhlahetken kunniaksi muutamat vodkapaukutkin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Matka kantosiipialuksella Petroskoista Kizhin saarelle on jo elämys sinänsä!

Tiistai 30.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Valamo Laatokalla ja Kizhi Äänisellä ovat paikkoja, joilla soisin kaikkien Venäjällä kävijöiden pääsevän vierailemaan.

 

 

Pari vuotta sitten pääsin käymään Valamossa ja nyt heinäkuun alussa Kyröläismatkallamme sitten Kizhissä.

 

 

 

 

 

Kizhille matkataan Petroskoin satamasta kantosiipialuksilla neljästi päivässä ja me lähdimme 6.7.2019 matkaan päivän ensimmäisellä vuorolla klo 9.15.

 

 

 

 

 

Kantosiipialuksella on matkustamon etu- ja takaosien välissä avoin tila ja sieltä oli mukava seurata ohjaamon työskentelyä.

 

 

**********

 

 

Äänisen maisemia oli elämys seurata ja tarkkailla – mainio sää mahdollisti näkymistä nauttimisen:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

***********

 

 

Vastaantulijoitakin oli:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*******

 

 

 

Saimme esimakua tulevasta jo ennen laituriin saapumistamme!

 

 

 

 

 

Kantosiipialuksemme jäi laituriin, kun me matkalaiset…

 

 

 

 

 

 

…rantauduimme Kizhiin ja…

 

 

 

 

 

…aloimme tutustumaan tähän jopa hieman tarunhohtoiseen Äänisen saareen, mutta siitä myöhemmin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Petroskoin hotellit tarjoavat laadukkaat majoitusvaihtoehdot

Sunnuntai 28.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Kaivelin muistini sopukoista ja kamerani muistikorteilta kuvia ja mielikuvia niistä Petroskoin hotelleista, joissa olen vuosien saatossa yöpynyt.

 

 

Seuraavassa pieni kuvakokoelma siis niistä Petroskoin hotelleista, jotka ovat minulle yöpymismielessä tulleet vuosien saatossa tutuiksi:

 

 

 

 

 

Useimmiten ole yöpynyt Severnaja hotellissa, jota myös Pohjola hotelliksi kutsutaan.

 

 

Severnaja hotellin oheispalveluihin ainakin takavuosina kuului myös se, että hotellin käytävillä liikuskelevat naiset tarjosivat ”pilua”. Minua ”pilu”-tarjoukset eivät kiinnostaneet, mutta ehkä kuitenkin joitain miesvieraita!

 

 

 

 

 

Peter Inn Petrozavodsk sijaitsee aivan Petroskoin rautatieaseman vierellä ja se on liikemiesten suosima hotelli – myös minä olen eräällä bisnesmatkallani yöpynyt siellä.

Valitan kuvan heikkoa laatua!

 

 

 

 

 

Kuvasin SPA Hotel Karelian ”Äänisen aalloilta”, sillä se näkyy kauas.

 

 

Mieliinpainuvin ilta Hotel Kareliassa oli joskus, kun erään retkueemme laulutaitoiset kokoontuivat hotellihuoneeseemme ja kajautimme aidossa ympäristössä ”Äänisen aallot” – todelliset Äänisen aallot loiskuivat alkusyksyisenä yönä hienoa taustamusiikkiaan!

 

 

 

 

 

Hotelli Maski sijaitsee Kirovin aukion laidalla Karjalan musiikkiteatterin vierellä.

 

 

Maskin erikoisuus on hotellin pyöreä muoto ja se, että hotellihuoneet ovat ”keskilattian” parvekkeella – vallan erikoinen ratkaisu!

 

 

 

 

 

Hotelli Frigatella on loistava sijainti nähtävyyksien, virkistymisen ja liikkumisen kannalta, sillä se sijaitsee aivan Äänisen laivasataman äärellä.

 

 

Taannoisella Kyröläismatkallamme yövyimme Frigat´ssa ja parempaa hotellia Petroskoista on Peter Inn´n lisäksi vaikeaa löytää!

 

 

Mukavia hotelliyöpymisiä Petroskoissa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Pietari Suuri - pieni kengännumero, mutta suuret jalanjäljet!

Sunnuntai 21.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Saimme taannoisella hämeenkyröläisten ja viljakkalalaisten Kyröläismatkalla Venäjälle tavata kahdestikin Pietari Suuren patsaan muodossa – ensimmäisen kerran Petroskoissa ja uudestaan Käkisalmessa.

 

 

Petroskoissa Pietari Suuri esiintyi meille kokovartalopatsaana ja Käkisalmessa vain rintakuvapystinä.

 

 

Pietari Suuri syntyi vuonna 1672 ja kuoli 1725.

 

 

Pietari Suuren kengännumeroksi mainitaan joissain julkaisuissa 37 ja joissain taas peräti 39, mutta joka tapauksessa hänen jalanjälkensä ovat maailmahistoriankin kannalta suuret.

 

 

Pietari Suuren hallitsijakausi koski myös Suomea, sillä venäläiset valloittivat Viron vuonna 1710 ja miehittivät Suomen aluetta vuosina 1714–1721 niin kutsutun Isonvihan aikana.

 

 

 

Pietari Suuri oli Venäjän valtakunnan hallitsija aluksi tsaarina ja vuodesta 1721 kuolemaansa saakka keisarina.

 

 

 

 

 

Pietari Suuri perusti mm. Petroskoin vuonna 1703 ja sen vuoksi hänen patsaansa sijaitsee siellä lähellä Äänisen rantaa.

 

 

Pietari Suuren oikea käsi osoittaa kohti Petroskoin tärkeintä syntymäpaikkaa eli tykkitehdasta.

 

 

 

 

 

Tässä sama patsas takaapäin kuvaamanani!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Oli se synkkää aikaa

Maanantai 2.5.2016 - -Esko Erkkilä-

Näin Vapun aikoihin tulee mieleen ajat, jolloin vasemmistopuolueet ja ay-änkyrät uhosivat televisiossa Vappu-iltana tuhoa ja kadotusta Suomelle ja suomalaisille.

 

 

Vappuilta oli tuskaa suomalaisille, kun piti katsoa niilohämäläisten, pekkaoivioiden, elealeniusten, taistosinisalojen, aarnesaaristen, arvoaaltojen, olavihännisten, kalevikivistöjen ja monien muiden vasemmistolaisten sekä ay-änkyröiden änkyröintiä vallankumouksen tulemisesta Suomeen.

 

 

Onneksi nämä tuhoa haluavat ja sitä ennustaneet olivat totaalisesti väärässä.

 

 

Järjestimme eilen Tampereella Hämeenpuistossa Keskustan Vihreä Vapun ja oli hienoa, että kukaan puhujista ei uhonnut tuhoa Suomelle.

 

 

Kaikesta aisti, että änkyröinti ei ole muotia ainakaan Keskustassa.

 

 

Olemme vastuullinen Suomen kehittäjä ja siihen ei kuulu änkyröinti.

 

 

Pientä jälkimakua saimme eilen puoli yhdeksän televisiouutisissa, kun armaat televisioänkyrämme olivat valinneet uutislähetyksen ykkösaiheeksi SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteen puheen, taisi olla Kotkassa järjestetyssä änkyröintitilaisuudessa.

 

 

Eilisessä Hämeenpuiston tilaisuudessamme oli paikalla viitisensataa tamperelaista ja ainakaan minun korviini ei sattunut yhtäkään poikkipuolista sanaa Keskustan johdolla toteutetusta hallituspolitiikasta.

 

 

Keskustan toritilaisuudet Tampereella jatkuvat tänään, sillä pystytämme telttakatoksemme Keskustorille Hämeenkadun varrelle jo klo 8.00.  Tarkoituksemme on, että kahvitarjoilumme pääsisi alkamaan klo 9.00.

 

 

Tervetuloa laittamaan Suomea kuntoon!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ihailtavaa, miten venäläismummot osaavat hyödyntää mökkitonttiensa viimeisimmänkin neliömetrin!

Torstai 13.8.2015 - -Esko Erkkilä-

Vytegran jälkeen kyröläismatkamme eteni Äänisen etelärantaa kohti Vanhaa Laatokkaa, mutta onneksi poikkesimme erääseen venäläiskylään.

 

 

Ajoimme bussimme kylän laidalle ja tutustuimme joen rannalla sijaitseviin taloihin ja niiden viljelyksiin jokirantakujaa kävellen.

 

 

 

 

Kylä jää tässä kuvassa joen vasemmalle puolelle.

 

 

 

 

 

Tässä muutamia kuvia kävelyreittimme varrelta:

 

 

 

 

 

 

Haloista saatava energia on Äänisen maisemissa arvossaan!

 

 

 

 

 

 

Tässä kylässä traktori oli jotain muuta kuin se kaikille tuttu venäläinen traktori, joka aina on väriltään sininen.

 

 

 

 

 

 

Venäläisittäin on varsinainen ökytalo, jos kulkuväylän suunnalle talossa on kuusi ikkunaa rinnakkain - ja toisessa kerroksessa!

 

 

 

 

 

 

Tässä venäläiskylässä perunanvarret olivat heinäkuun alussa kehittyneet paljon paremmiksi, kuin…

 

 

 

 

 

 

…meillä samaan aikaan.

 

 

 

 

 

 

Ruskoliljat eli keisarinkruunut aiheuttivat minun mielessäni jopa pientä kademieltä!

 

 

 

******************

 

 

Vielä muutama kuva venäläismummujen kaali- ja sipuliviljelyksistä:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*******************

 

 

 

 

 

 

 

Tämän mummun sipulikasvustot olivat erityisen komeat.

 

Kehuin mummulle hänen hienosti kasvavia kasvustojaan – yhteistä kieltä ei löytynyt, mutta kaikesta näki, että mummu piti sanoistani!

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomessa lehmät aitauksessa ja ihmiset "vapaana" - Venäjällä tämäkin asia on toisin!

Keskiviikko 5.8.2015 - -Esko Erkkilä-

Olemme Suomessa tottuneet, että lehmät pidetään aitauksessa ja ihmiset liikkuvat kotipihoillaan ”vapaana”.

 

 

Venäjän karjalaiskylissä Äänisen, Laatokan ja Vienan-Karjalan maisemissa asia on toisin – asuinrakennusten lähiympäristö, perunamaat ja yleensäkin puutarhamaat on aidattu ja kylän lehmät käyskentelevät kylänraitilla vapaina.

 

 

Paikka taisi olla Avdeeson kylä Kupetskoje-järven rannalla, jossa saimme taannoisella kyröläismatkallamme tutustua ”irtolehmiin”.

 

 

 

 

 

 

Kylän kadut – eivät taida kaikkien mielestä olla katuja – kasvavat rehevää ruohoa ja sitä on lehmien mukava nautiskella.

 

 

 

 

 

 

Lehmät olivat hyväkuntoisia, mutta tuskin sentään yltävät kymppitonniluokkaan eli maitotuotokseen 10.000 kiloa vuodessa.

 

 

 

 

 

 

Tämän lehmän rakennepisteet olisivat suomalaisessa arvostelussa aivan kohdallaan.

 

 

 

 

 

 

On selvää, että kotieläintalouden parissa neljäkymmentä vuotta toimineena piti minunkin tehdä lähempää tuttavuutta Avdeeson kylän lehmien kanssa.

 

 

 

 

 

 

Lyhyen tuttavuuden jälkeen jätimme hyvästit Avdeeson lehmille ja jatkoimme matkaamme seuraaviin seikkailuihin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Onko taskulaskin syrjäyttämässä helmitaulun venäläiskaupassa?

Tiistai 4.8.2015 - -Esko Erkkilä-

Poikkeaminen venäläiskaupassa on aina elämys – näin erityisesti syrjäisissä venäläiskylissä.

 

 

Poikkesimme kyröläismatkallamme muutamia kertoja pieniin venäläiskauppoihin ja koimme aikakoneella paluun viisikymmentä – kuusikymmentä vuotta ajassa taaksepäin – suorastaan romanttista.

 

 

 

 

 

 

Tsulmoisissa poikkeamiskohteemme oli tyypillinen venäläinen kyläkauppa.

 

 

Kyläkaupassa oli laaja valikoima alkoholijuomia ja riittävästi lihaa sekä lihajalosteita, rinkeleitä suurempaan nälkään ja monenlaista jokapäiväisessä elossa tarvittavaa työkalua.

 

 

 

 

 

Ostin 160 ruplaa eli hieman vajaat kolme euroa maksaneen puutarhakuokan ja olin tyytyväinen, että kotijoukot arvostivat tuliaistani.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Matkamme ei jatkunut kaupalta sillan yli eteenpäin, vaikka silta tuntuikin kiehtovalta kokemukselta.

 

 

 

 

 

Matkanjohtajamme kenraali Pentti Lehtimäki kertoi aina ihmettelevänsä, että kuljettajamme Raivo ei suostu ajamaan sillan yli,…

 

 

 

 

 

 

…mutta tarkempi tutkiminen osoittikin, että Raivon päätös oli aivan oikea!

No, kenraali kertoi juttujaan ihan leikispäiten!

 

 

 

 

 

 

Eipä tästä ollut linja-autolla ylimenemistä!

 

 

 

********************

 

 

 

 

 

Puhelinyhteydet kuitenkin pelaavat, vaikka kopin juurella kasvavasta pitkästä ruohosta voi päätellä, että puhelinkopilla ei ainakaan tänä kesänä ole ollut käyttöä.

 

 

 

 

 

 

Toinen perivenäläinen ilmiö ovat palaneet talot.

 

 

Pahat kielet kertovat, että jos joku kyläläisistä saa elämänsä hyville jengoille, niin kohta tulipalo lopettaa hyvinvoinnin.

 

 

Saattaa olla vain pahaa puhetta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Mielenkiintoisia venäläiskyliä Äänisen itäpuolella

Maanantai 3.8.2015 - -Esko Erkkilä-

Kyröläismatkamme jatkui Poventsasta Äänisen itäpuolta kohti etelää ja kohtasimme matkallamme paljon metsää, mutta myös mielenkiintoisia karjalaiskyliä.

 

 

Ohitimme Haapaselän kylän, jonne asti suomalaiset joukot Jatkosodassa hyökkäsivät.

 

 

Seuraava kohteemme oli Tsolmuisen kylä, mutta ennen sinne pääsyämme tässä muutamia kuvia venäläisasutuksesta Äänisen itäpuolella.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Näemme, että oma tupa ja perunamaa on teemana Äänisen itäpuolella!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Iltakävelyllä Äänisen rannalla Petroskoissa

Torstai 23.7.2015 - -Esko Erkkilä-

Tein pienen iltakävelylenkin Äänisen rannalle, kun kyröläismatkallamme yövyimme Petroskoissa 1. – 2.7.2015 välisen yön.

 

 

 

 

 

 

Nyt en käynyt Petroskoin satamassa vaan otin siitä ”kaukokuvan”.

 

 

Petroskoin satama on sinällään aina mielenkiintoinen paikka ja suosittelenkin uusille Petroskoin kävijöille, että siellä kannattaa poiketa.

 

 

 

**************

 

 

En ole purjehduksen tai veneilyn harrastaja, mutta mielestäni Äänisen aallot ovat jotenkin ”terävämpiä” kuin tavalliset järvien aallot.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

******************

 

 

Äänisen rantabulevardi oli tavallista hiljaisempi, kun siellä kuljin.  Etsimättä tulee mieleen, että Venäjän talousongelmat ja Krimin valloitusta seuranneet boikottitoimenpiteet näkyvät mm. Petroskoissa Äänisen rantaelämän verkkaisuudessa.

 

 

Rantabulevardin hiljaisuus antoi hyvät mahdollisuudet kuvata niitä taideteoksia, joita tänä kesänä on Äänisen rannassa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

***************

 

Toki meille kaikille suomalaisille tuttu ”kalastuksenvalvoja” valvoo ryhdikkäästi Äänistä, mutta siitäpä jo ehkä seuraavassa jutussa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Poventsa - tutustumisen arvoinen paikkakunta Äänisen pohjoispuolella

Lauantai 7.8.2010 - -Esko Erkkilä-

Poventsa sijaitsee Äänisen pohjoispuolella Karhumäestä parisenkymmentä kilometriä itään.

 

Se on jäänyt suomalaiseen sotahistoriaan itäisimpänä paikkakuntana Karhumäen suunnalla, jonka suomalaiset valtasivat Jatkosodan aikana.

 

Maailmanhistoriaan Poventsa on saanut paikkansa yhtenä Stalinin kanavan sulkuna.

 

Pääsin käymään Poventsassa heinäkuisella matkallamme Laatokan Karjalaan.

 

Suomalaiset valloittivat Poventsan itsenäisyyspäivänä 1941. Valtauksen jälkeen alkoi asemasotavaihe, jota kesti vuoteen 1944 saakka.

 

Venäläiset vaikeuttivat Poventsan valtausta rikkomalla Stalinin kanavan sulkulaitteita ja saattamalla siten kaupungin veden valtaan. Yleisradion "Elävä arkisto" on mainio lähde täsmentää tietojaan mm. Poventsan valtauksesta, sillä siellä on rintamatoimittaja Toivo Määtän reportaasi valtausoperaatiosta. Suosittelen reportaasin kuuntelemista.

 

Reportaasi on tehty 11.12.1941 ja vielä silloin Poventsan kaduilla vesi virtasi.

 

Poventsan kanavasulku on osa Vienanmereltä Ääniselle rakennettua Stalinin kanavaa jota nykyisin kutsutaan virallisesti Vienanmeren-Itämeren kanavaksi.

 

Ylitimme Stalinin kanavan Poventsassa ja pidimme kahvitauon kanavan itäpuolisessa metsäsaarekkeessa.

 

Stalinin kanavan rakennustyö on kommunismin synkimpiä tekoja ihmiskuntaa kohtaan.

 

Kanavan rakennustyö tapahtui vankityövoimalla. Rakennustyön aikana menehtyi 200.000 vankia eli yksi vanki jokaista kanavametriä kohti, sillä kanavalla on pituutta 227 kilometriä. Kanavan rakennustyöt alkoivat syksyllä 1931 ja kestivät ainoastaan 20 kuukautta, joten käsipeleillä toteutettuna työvoiman ponnistelut olivat yli-inhimilliset.

 

Rakennustyön kaameutta on kuvattu lausumalla mm. siten, että Stalinin kanava on rakennettu luitten päälle. Toinen tapa kuvata työn kaameutta on se, että jos työmaalla kuolleet vangit olisi haudattu kanava-alueelle, heidät olisi ollut pakko haudata pystyyn, koska muuten tila ei olisi riittänyt.

 

Stalinin kanavan sulkulaitteiden valokuvaaminen on kielletty. Kielto on varmin tapa saada matkaajat ottamaan suluista runsaasti valokuvia.

 

Suosittelen Poventsan käynnin mahduttamista Karhumäen suunnalle tapahtuvien turistimatkojen ohjelmaan.

 

-Esko Erkkilä-

Kontupohja - vaikeassa tilanteessa painiskeleva kaupunki Äänisen länsirannalla

Sunnuntai 1.8.2010 - -Esko Erkkilä-

Kontupohjan kaupunki sijaitsee 54 kilometriä Petroskoista Äänisen länsirannalla.  Suomalaiset ja amerikansuomalaiset rakensivat sen kaupungiksi 1920- ja 1930-luvuilla. Virallisesti Kontupohja sai kaupunkioikeudet v. 1938.

 

Stalinin vainoissa 1935 - 1937 Kontupohjassa vangittiin 11.000 suomalaista.

 

Jatkosodan aikana 1941 - 1944 Kontupohja oli suomalaisten hallussa.

 

Kontupohjan suurin työnantaja on 1928 toimintansa aloittanut paperitehdas, OAO Kondopoga -nimeltään.

 

Paperitehdas on ollut jo vuosia vaikeassa tilanteessa taloudellisesti. Sen tuotteista 3/4 menee vientiin ja oletettavasti monen suomalaisen lukema sanomalehti on painettu Kontupohjassa valmistetulle paperille.

 

Kontupohjan paperitehdas on niiden yritysten joukossa, joiden toimintaa tuetaan federaation budjetista.

 

Monet suomalaisyritykset ovat ostomielessä tutkineet Kontupohjan paperitehtaan, mutta todenneet sen epäkelvoksi ostokohteeksi. Heinäkuisella matkallamme totesimme, että tehdasalue on laaja kokonaisuus ja savua tuprusi monesta savupiipusta eli tehdas oli toiminnassa.

 

Eräs merkittävä teollisuuslaitos Kontupohjassa on rehutehdas ja mylly. Kaikki suomalaiset merkittävät rehutehdasyritykset ovat tutkailleet yrityksen ostoa tai yhteistyömahdollisuuksia sen kanssa. Näissä merkeissä minäkin kävin tehtaalla v. 2006. Suomalaiset rehutehtaat ovat suomalaisten paperitehtaiden kanssa päätyneet samaan ratkaisuun eli Kontupohjassa sijaitseva yritys ei sovi meikäläiseen toimintakonseptiin.

 

Kontupohjan rehutehtaan sisätilat ovat poikkeuksellisen puhtaat pölystä. Syy tähän selvisi myllyn aulassa, jossa oli seinillä kymmenkunta valokuvaa neuvostoliittolaisissa myllyalan yrityksissä sattuneista pölyräjähdyksistä. Pölyräjähdys on tuhoisa onnettomuus ja se aiheutuu myllyn tiloissa olevan pölyn räjähtämisestä. Pölyräjähdys tuhoaa laitoksen täydellisesti ja sen vuoksi venäläiset ovat oppineet jo neuvostoaikana, että myllyjen sisätilat on pidettävä pölystä puhtaina.

 

Kontupohjassa oli poliittisia levottomuuksia syyskuun 2 ja 3 päivän välisenä yönä 2006.

 

Mellakoiden syynä oli paikallisväestön ja t?et?eenien välinen yhteenotto paikallisessa baarissa - yhteenotossa kuoli kaksi henkilöä. Olimme Kohtupohjan rehutehtaalla mellakoita edeltäneenä päivänä - olemme kaveripiirissä kertoneet mellakoista ja todenneet, että emme ole niihin kuitenkaan syyllisiä!

 

Kontupohjan tulevaisuudelle pitää kaikesta huolimatta olla optimistinen. Alue on tietyllä tavalla kulttuurin kehto, vaikka se nykypäivän vinkkelistä takamailla sijaitseekin.

 

-Esko Erkkilä-

Ryhdikäs ja tulevaisuuteen katsova päätös

Perjantai 2.7.2010 - -Esko Erkkilä-

Eduskunta myönsi eilen selvin numeroin ydinvoimalan rakennusluvat Teollisuuden Voima Oyj:lle sekä Fennovoima Oy:lle.

 

Pitkään suomalaisia askarruttanut prosessi on saatu myönteiseen päätökseen. Olen päätökseen hyvin tyytyväinen.

 

Päätös merkitsee pitkää askelta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, työllisyyden parantamiseksi ja ennen kaikkea se luo pitävän pohjan maamme talousnousulle.

 

Päätöksen merkittävyyttä ja yhteisen hyvän näkemistä korostaa se, että ryhmäpäätöksiä ei ollut, vaan kansanedustajat olivat saaneet ryhmiltään vapaa kädet äänestää haluamallaan tavalla.

 

Äänestystulokset olivat selvät, sillä Teollisuuden Voiman hanke hyväksyttiin äänin 120-72, tyhjiä 2, poissa 5 ja Fennovoiman hanke hyväksyttiin äänin 121-71, tyhjiä 2, poissa 5.

 

Äänestystuloksista selviää muutama mielenkiintoinen seikka. SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen vastusti Teollisuuden Voiman hanketta, mutta puolusti Fennovoiman suunnitelmaa. Urpilainen perustelee päätöstään, sillä että maahan saataisiin yksi uusi ydinvoimalayritys. Hyvä perustelu, sillä se on ollut eräänä seikkana myös minulla.

 

Tyhjää Teollisuuden Voiman kohdalla äänestivät Johanna Ojala-Niemelä (sdp) ja Tuomo Hänninen (kesk.).  Fennovoima-äänestyksessä päättämättömyytensä kertoivat tyhjää äänestämällä kaksi demaria - Raakel Hiltunen ja ex-piispa Ilkka Kantola. Ihmettelen, että kansanedustajina on henkilöitä, joilla ei ole mielipidettä maamme kannalta eräässä tärkeimmässä kysymyksessä, ydinvoimaloiden rakentamisessa!

Äänestyksen jälkeen elinkeinoministeri, uudet ydinvoimaluvat esitellyt Mauri Pekkarinen (kesk.) kertoi haluavansa varmistaa, että uusien ydinvoimalatyömaiden kotimaisuusaste on aiempaa korkeampi.

Tästä syystä Pekkarinen aikoo elo-syyskuussa kutsua koolle keskusteluun nyt luvan saaneet yritykset, työnmarkkinajärjestöt, työsuojeluviranomaiset ja veroviranomaiset.

Hieno homma ja tästä nostan Pekkariselle hattua!

Eduskunnan eilinen päätös antaa suomalaisten katsella luottavaisesti tulevaisuuteen. Eräs kanto talouskasvun kangertelussa on saatu pois tieltä. 

-Esko Erkkilä-