Anneli Jäätteenmäen esitys taustoitti asioiden ymmärtämistä

Keskiviikko 26.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäellä oli keskeinen rooli taustavaikuttajana, kun saimme tammikuun lopulla vierailla Brysselissä ja tutustua Euroopan parlamentin, Euroopan komission, Suomen pysyvän edustuston, Naton sekä Brysselissä toimivien suomalaisten edunvalvontaorganisaatioiden toimintaan.

 

Saimme olla Annelin vieraina Euroopan parlamentissa, jossa hän selvitteli meille Suomen vaikutusmahdollisuuksia Euroopan Unionissa.

Vierailu Euroopan parlamentissa alkoi ryhmäkuvalla jäsenmaiden lippurivistön edessä.

 

 

 

 

**********

 

 

Tuli mieleeni eräs poliitikkoystäväni, joka sai Kiviniemen hallituksen aikana olla mukana Angolaan suuntautuneessa Suomen kauppavaltuuskunnassa.  Kaverini ei ole keskustalainen, mutta hän kiitteli silloista ministeri Paavo Väyrystä, joka poliitikkoystäväni mielestä toimi esimerkillisesti kauppavaltuuskunnan johtajana.

 

”En ehkä koskaan tule äänestämään Paavo Väyrystä, mutta arvostan hänen toimintaansa kauppavaltuuskunnan puheenjohtajana” …

 

…oli kaverini toteamus!

 

Kauppavaltuuskunnan vierailun aikana oli tullut selväksi se myötämielisyys, jota Afrikassa tunnetaan Kiinaa kohtaan. Kiina kun panostaa Afrikkaan!

 

 

***********

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

”Kriisi jatkuu”, totesi Anneli Jäätteenmäki.

 

"Pankkien asiat on nyt hoidettu, kun saksalaiset ja ranskalaiset pankit on pelastettu", jatkoi europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki.

 

 

 

 

 

Anneli muistutti, että Keskustaliberaalien ALDE-ryhmä – jonka varapuheenjohtajana Anneli Jäätteenmäki toimii – edusti taannoisissa EU-väännöissä enemmän Suomen etuja painottavaa linjaa kuin Kataisen hallitus.

 

Anneli Jäätteenmäki oli keskeisessä roolissa, kun parlamentti hylkäsi komission turvemaiden kyntökieltoon tähdänneen linjauksen ja puolusti menestyksekkäästi tuotantoon sidottujen tukien säilyttämistä sekä piti järjen mukana viherryttämissäännöksissä.

 

Ruuan alkuperämerkinnöissä oli suorastaan säälittävää, että kokoomuksen Alexander Stubb ei pitänyt ruuan alkuperämerkintöjä lainkaan tarpeellisina!

 

 

 

 

 

Aiemmin tässä jutussa tuli jo ilmi, että Suomen saamat aluetukirahat alenivat 1,7 miljardista 1,3 miljardiin.

 

On hämmästyttävää, että eteläisen Euroopan valtioille maksetaan aluetukeen verrattavaa tukea viininviljelystä, oliivinviljelystä ja vaikkapa Parmankinkun tuottamisesta!

 

 

 

 

 

Oli hieno havaita, että Suomen kokenein naispoliitikko Anneli Jäätteenmäki nauttii työstään Suomen parhaaksi Brysselissä ja on valmis myös kolmannelle edustajakaudelleen Euroopan parlamentissa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomesta valitaan jatkossakin 13 edustajaa europarlamenttiin

Maanantai 24.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Euroopan parlamentissa eri maista valitut parlamentin jäsenet muodostavat tällä hetkellä kahdeksan poliittista ryhmää.

 

 

 

 

 

Saimme taannoisella Brysselin matkallamme EU-rautaisannoksen parlamentin tiedottajalta Mari Tuomiselta, joka piti meille esityksen EU-parlamentin poliittista ryhmistä sekä parlamentin jäsenten määrästä eri valtioiden kesken.

 

 

Parlamentissa on nyt 766 jäsentä ja he jakaantuvat maittain seuraavasti:

 

• Saksa                      99
• Ranska                    74
• Iso-Britannia          73
• Italia                       73
• Espanja                   54
• Puola                       51
• Romania                  33
• Alankomaat             26
• Belgia                      22
• Tsekki                      22
• Kreikka                    22
• Unkari                     22
• Portugali                 22
• Ruotsi                     20
• Itävalta                   19
• Bulgaria                  18
• Tanska                    13
• Suomi                     13
• Slovakia                  13
• Kroatia                   12
• Irlanti                     12
• Liettua                    12
• Latvia                       9
• Slovenia                   8
• Viro                         6
• Kypros                     6
• Luxemburg              6
• Malta                        6

 

 

Toukokuun 25. päivänä järjestettävissä EU-vaaleissa jäsenmaista valitaan vain 751 europarlamentaarikkoa, mutta Suomesta tullaan edelleen valitsemaan 13 jäsentä europarlamenttiin!

 

 

 

************

 

 

Parlamentin poliittisista ryhmistä kolme suurinta ovat:

 

 

EPP – Euroopan kansanpuolue, 275 edustajaa

 

S&D –Euroopan sosialistit ja demokraatit, 194 edustajaa

 

ALDE – Euroopan liberaalidemokraatit, 85 edustajaa

 

 

EPP:n ryhmään Suomesta kuuluvat Kokoomuksen europarlamentaarikot sekä kristillisdemokraattien edustaja – kukaan heistä ei kuulu ryhmänsä puheenjohtajistoon.

 

S&D:n ryhmään kuuluvat molemmat SDP:n europarlamentaarikot, mutta myöskään heistä ei kumpikaan kuulu ryhmänsä puheenjohtajistoon.

 

Suomen Keskustan europarlamentaarikot Anneli Jäätteenmäki, Riikka Pakarinen sekä Hannu Takkula kuuluvat ALDE-ryhmään ja heistä Anneli Jäätteenmäki toimii ALDE:n varapuheenjohtajana.

 

 

 

Pienemmät ryhmät ovat:

 

Greens/EFA –Vihreät/Euroopan vapaa allianssi

 

ECR – Euroopan konservatiivit ja reformistit

 

GUE/NGL – Euroopan yhtynyt vasemmisto/Pohjoismaiden vihreä vasemmisto

 

EFD – Vapaa ja demokraattinen Eurooppa

 

N-A – Sitoutumattomat

 

 

*********

 

Toukokuun 25. päivänä järjestetään EU-parlamenttivaalit, joissa valitaan europarlamentaarikot seuraavalle 5-vuotiskaudelle.

 

Kiinnostus EU-vaaleja kohtaan on kohoamassa ja syytä onkin, sillä edellisissä EU-vaaleissa äänestysprosentti oli todella alhainen eli 40,3 %.

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomalainen mediakenttä on vahvasti edustettuna Brysselissä ja niin pitääkin olla!

Lauantai 22.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Saimme tammikuun lopulla toteutuneella Brysselin matkallamme tutustua suomalaisen mediakentän läsnäoloon Brysselissä.

 

Mediakenttään perehtyminen tapahtui Suomen pysyvässä edustustossa tiedottaja Heli Pietilän johdolla.

 

********

 

Suomen pysyvän edustuston viestinnästä vastaavat lehdistöneuvos Leena Brandt, tiedottaja Heli Pietilä sekä viestintäassistentti Maria Nurmi.

 

Heidän tehtävänään on palvella suomalaista ja kansainvälistä mediaa.

 

Tärkeä alue on neuvoston kokouksista tiedottaminen.

 

EU-edustuston kotisivuihin www.finland.eu kannattaa tutustua!

 

 

********

 

 

Brysselissä on suomalainen mediakenttä edustettuna nyt seuraavasti:

 

 

Helsingin Sanomat

• Virve Kähkönen

 

MTV3

• Helena Petäistö

 

STT-FNB

• Susanna Jääskeläinen

 

YLE

• Elina Ravantti
• Dan Ekholm

 

Maaseudun Tulevaisuus

• Niklas Holmberg

 

Kauppalehti

• Jarmo Hartikainen

 

Vakituisten kirjeenvaihtajien lisäksi paikalla on vaihtelevasti freelancer-toimittajia.

 

 

********

 

 

Euroopan Unioniin on akreditoituna yli 1.000 toimittajaa ja heistä 36 % on naisia.

 

• eniten medioita on Saksasta eli 46 eri mediaa
• vahvasti ovat edustettuina myös Iso-Britannia, Espanja, Ranska, Italia sekä luonnollisesti Belgia

 

Kun tietää mediakentän myllerryksen, ei ollut yllätys, että printtimedian osuus on laskussa ja nyt sen osuus on jo alle puolet eli 46 %!

 

Saattaa olla yllätys, että suurin tietotoimisto toimittajien lukumäärällä tarkastellen Brysselissä on kiinalainen Xinhua – 24 toimittajaa!

 

Kiinalaisten vahva kiinnostus Euroopan Unionin asioihin kannattaa panna merkille.

 

Reuters´lla on 20 toimittajaa, AFP, Agence Europe 14 toimittajaa, Bloomberg, DPA, EFE 11 toimittajaa.

 

*********

Pidän hyvänä, että suomalaisella medialla on vahva edustus Brysselissä. Sen kautta ja sen avulla saamme monipuolisen kuvan EU:n toiminnoista!

 

Tiedostan mediakentän haasteet, mutta toivon, että saisimme Brysseliin entistä enemmän suomalaisia toimittajia seuraamaan EU:n kehittymistä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Euroopan parlamentti ja Euroopan komissio työskentelevät Brysselissä eri paikoissa

Torstai 20.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Tunnustan virhekuvitelmani, kun olen aiemmin luullut, että Euroon komissio ja Euroopan parlamentti työskentelisivät Brysselissä samassa paikassa…

 

 

 

 

 

…eli tässä rakennuksessa, jonka edessä poseeraan ja joka on TV:n uutislähetyksistä tullut tutuksi kaikille.

 

 

*********

 

 

Sain taannoisella Brysselin matkallamme omin silmin – ja omin jaloin – todeta, että näin ei ole asianlaita!

 

 

 

 

Euroopan komissio ja Euroopan parlamentti sijaitsevat Brysselissä vajaan kilometrin etäisyydellä toisistaan.

 

On hyvä ja oikein, että parlamentti ja komissio sijaitsevat erillään toisistaan, sillä vahvasti oikoen komission voidaan todeta vastaavan suomalaisessa hallinnossa hallitusta ja parlamentin eduskuntaa!

 

 

 

 

 

 

 

 

Parlamenttitalon ympärillä on opastuskylttejä, joilla vieraat ohjataan oikean sisäänkäynnin kautta parlamenttirakennukseen.

 

 

 

 

Parlamenttiin saapuvat vieraat joutuvat läpäisemään samanlaisen turvatarkastuksen kuin lentokentilläkin.

 

Turvatarkastusmenettelyä ei saa valokuvata.

 

 

**********

 

 

Parlamenttitalon vieressä on Luxemburg-aukio ja siitä tässä muutama kuva:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Nyt tiedän, että Euroopan parlamentti työskentelee Brysselin viikoillaan eri paikassa, kuin Euroopan komissio!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomen pysyvä edustusto Euroopan Unionissa (EUE) Brysselissä työskentelee Suomesta saamiensa ohjeiden mukaan

Maanantai 17.2.2014 - -Esko Erkkilä-

 

 

 

 

Tutustuin tammikuun lopulla Suomen pysyvään edustustoon Euroopan Unionissa (EUE), kun sain kuulua vierasryhmään, joka perehtyi Brysselissä tapahtuvaan päätöksentekoon.

 

 

 

 

 

Oppaanamme toimi tiedottaja Heli Pietilä.

 

 

 

 

 

Suomella on Brysselissä kolme edustustoa;

 

• Suomen Belgian suurlähetystö

• Suomen edustusto Natossa

• Suomen pysyvä edustusto Euroopan Unionissa (EUE)

 

Tutustuimme matkallamme kahteen viimemainittuun. 

Tämä juttu käsittelee Suomen pysyvän edustuston toimintaa.

 

 

***********

 

Totesimme, että Suomen pysyvä edustusto Euroopan Unionissa on valtionhallintomme pienoiskoossa.

 

Se on avainasemassa Suomen EU-politiikan toteuttamisessa.

 

Edustusto ajaa Suomen etuja EU:n päätöksenteossa hallituksen ohjeiden pohjalta ja raportoi sekä välittää tietoja Suomeen.

 

Vuoden 2015 eduskuntavaalit ovat siis keskeisellä sijalla siinä, että millaista EU-politiikkaa Suomi harjoittaa seuraavalla vaalikaudella.

 

Edustuston henkilökunta työskentelee edustustossa yleensä 2 – 5 vuotta ja useimmat heistä ovat eri ministeriöiden asiantuntijoita. Silmäilin asiantuntijoiden luetteloa ja totesin, että useita työelämäni aikana tuntemaan oppineitani henkilöitä oli mukana.

 

Edustusto on hallinnollisesti osa ulkoasiainministeriötä.

 

 

*************

 

 

 

Oli mielenkiintoista havaita, että Suomen pysyvässä edustustossa Euroopan Unionissa on johdossa kolme naispuolista suurlähettilästä!

 

 

 

 

 

Suomen pysyvän edustuston rooli selviää tästä kuvasta:

 

Suomen kanta valmistellaan eri ministeriöissä, Valtioneuvoston kanslian EU-sihteeristössä, EU-ministerivaliokunnassa ja/tai Eduskunnassa (suuressa valiokunnassa) ja näin syntyy kansallinen toimintaohje.

 

Kansallinen toimintaohje on perusta, kun Suomen pysyvä edustusto esittää Suomen kannan eri työryhmissä, komiteoissa ja/tai Euroopan neuvostossa.

 

Viittaan jälleen kerran eduskuntavaalien tärkeyteen, sillä niiden tuloksen perusteella syntyy Suomen kansalliset ohjeet Brysselissä Suomen etuja ajaville toimijoille.

 

 

-Esko Erkkilä-

Manneken Pis on edelleen suosittu turistikohde Brysselissä

Lauantai 15.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Euroopan komission ja Europarlamentin kasvanut asema Brysselissä ovat heikentäneet perinteisten turistikohteiden merkitystä siellä.

 

Manneken Pis on kuitenkin säilyttänyt asemansa kohteena, jonka luona jokaisen Brysselin kävijän pitää poiketa – myös me teimme niin, kun kävimme Brysselissä tammikuun 27. – 29. päivinä.

 

 

 

 

Itse patsas on korkeudeltaan vain 60 senttiä, mutta sen ”taustaholvi” on korkeudeltaan useita metrejä.

 

 

 

 

Manneken Pis pissailee kolmisen metriä korkealla olevalta paikaltaan.

 

 

 

Manneken Pis on kuvanveistäjä Jérôme Duquesnoy´lta vuonna 1619 tilatun työn tulos eli alkuperäisellä patsaalla olisi ikää jo melkein nelisensataa vuotta.

 

Nykyinen patsas ei ole alkuperäinen, sillä patsas on varastettu ainakin seitsemän kertaa – nykyisen patsaan ikä on vain viitisenkymmentä vuotta. Patsaan pieni koko merkitsee, että se on ollut helppo varastaa.

 

Meidän vierailumme aikana Manneken pissaili nakuna, mutta kerrotaan, että usein se on puettu mitä erikoisimpiin vaatteisiin.

 

 

 

 

 

Kerrotaan, että pieni poika – nimeltään Julianske - olisi pissaamalla sammuttanut sytytyslangan pommista, jolla vihollisen oli tarkoitus sytyttää Bryssel tuleen.

 

Toinen tarina kertoo, että rikkaan brysseliläisen poika oli ollut kateissa ja kun isä löysi poikansa, oli poika juuri pissaamassa. Pojan löytymisen kunniaksi isä tilasi veistoksen, jossa pikkupoika pissaa!

 

Myös muita tarinoita patsaan alkuperästä on olemassa.

************

 

 

Manneken Pis –patsas sijaitsee Brysselin vanhassa kaupungissa  lähellä Grand Placea, Rue de l'Étuve / Stoofstraat ja Rue du Chêne / Eikstraat –katujen risteyksessä.

 

************

 

Manneken Pis on vahva tekijä bysseliläisessä matkamuistokaupassa.

 

Tässä muutamia näkymiä matkamuistokauppojen valikoimista ja niiden näyteikkunoista!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Everard 't Serclaes´n monumentin koskettelu tuo onnea

Torstai 13.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Brysselin eräs tunnetuimmista turistikohteista on Everard 't Serclaes´n muistomerkki.

 

Muistomerkki sijaitsee erään rakennuksen seinällä Carles Buls´n varrella aivan Grand Placen laidalla.

 

 

 

Muistomerkki – oikeastaan patsas – esittää Everard 't Serclaes´a, joka 1400-luvulla vapautti Brysselin.

 

Patsaan on veistänyt Julien Dillens, joka eli 1849 – 1904.

 

 

Everard 't Serclaes´n patsaan tekee kuuluisaksi ja suosituksi se, että sen koskettelun sanotaan tuovan onnea ja menestystä. Erityisen tärkeää on koskettaa patsashahmon käsivartta. Myös Serlaes´n jalkopäässä makoilevan koiran koskettelu tuo onnea.

 

 

 

 

Brysselin matkallamme oli paljon innokkaita Everard 't Serclaes´n patsaan koskettelijoita!

 

 

Kannattaa Brysselissä poiketessanne käydä koskettelemassa Everard 't Serclaes´n patsasta – se tietää onnea!

 

 

-Esko Erkkilä-

Mikael Jungner vahvisti keskustalaisten mielissä omaa sekä SDP:n arvostusta roppakaupalla

Maanantai 10.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Keskustan politiikka- ja toimintapäivät Jyväskylän Laajavuoressa helmikuun 8. – 9. päivinä olivat mahtava neljänsadan keskustalaisen lähtölaukaustapahtuma kevään EU-vaaleille.

 

Olin mukana tapahtumassa.

 

 

 

 

Kun samaan aikaan ohjelmassa oli jopa kuusi erilaista tapahtumaa, painoi valinnanvaikeus koko ajan päälle!

 

 

 

 

 

 

 

 

Jungner on toiminut SDP:n puoluesihteerinä, Yleisradion toimitusjohtajana sekä ”myyntimiehenä” Microsoftilla. Käytän ilmaisua ”myyntimies” suurella arvostuksella, sillä Jungner´n olemuksesta huomaa, että hän osaa arvostaa lähiympäristöään sekä pystyy myymään itsensä ja ajatusmaailmansa muille!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Jungner ”teki” yleisön eteen kaksi näkymätöntä installaatiota poliittisesta toimijasta.

 

Ensimmäinen oli vanhaan pitäytyvä, ahkera, osaava ja tottelevainen.

 

Toinen Jungnerin ”tekemä” oli innostunut, ketterä, luova ja ehkä vähän myös ennalta-arvaamaton.

 

Jungner päätyi pitämään tätä toista vaihtoehtoa parempana ja ”omana kuvanaan”  - ei lainkaan yllätys! Tässä asiassa lennän Mikael Jungner´n kanssa samassa parvessa!

 

 

 

 

Vielä muutama Mikael Jungner´n lausumia totuuksia:

 

 

• ykkösenä oleminen – myös puolueena - on vaikeaa

• puheenjohtajan karisma on tärkeämpi kuin puolueohjelma

• puolueväen pitää suojella puheenjohtajaa

• puolueen agenda on puolueella ja jos se ei sitä käytä, se on medialla

 

 

 

 

 

Mikael Jungner sai Keskustan politiikka- ja toimintapäivien avajaistilaisuudessa monelta keskustalaiselta sädekehän päälleen – myös minulta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Berlaymont - rakennus Brysselissä, jossa Euroopan komissio tekee päätöksensä

Lauantai 8.2.2014 - -Esko Erkkilä-

 

Berlaymont Brysselissä on ainakin televisiokuvista tullut tutuksi kaikille suomalaisille. Se on rakennus, jossa Euroopan komissio istuu ja tekee päätöksensä.

 

On hyvä muistaa, että Euroopan parlamentti kokoontuu Brysselissä ollessaan vallan muussa paikassa, mutta Berlaymont´ssa se ei kokoonnu.

 

 

 

 

 

Kuljimme Berlaymont-rakennuksen ohi lukuisia kertoja taannoisella Brysselin-matkallamme.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Pääsin minäkin kerran poseeraamaan Berlaymont-rakennuksen edessä!

 

************

Vierelläni näkyy metron rullaportaat ja ne vievät suoraan "Schuman" -metroasemalle - "Schuman"-metroasema sijaitsee siis aivan Berlaymont-rakennuksen eli komission kohdalla!

*********

 

 

 

Komissiorakennuksen edessä on pitkä rivi EU-lippuja.

 

On taas kerran muistettava, että ne televisiokuvista tutut eri maiden liput Brysselin raporttien kuvituksena ovat Euroopan parlamenttirakennuksen edestä – eri maiden lippuja ei ole komission Berlaymont-rakennuksen edessä ja se johtuu siitä, että komissio edustaa EU:ta, ei yksittäisiä maita!

Komissiorakennuksen edessä liehuu nyt 28 EU-lippua eli yksi jokaista jäsenmaata kohti!

 

 

***********

 

 

 

Kadun varrella, tämän sisäänkäynnin vierellä ja komissiorakennuksen aidan päällä on muutamia veistoksia,...

...kas näin:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

***********

 

 

Berlaymont´n sen sisäänkäynnin ”otsikko”, josta kansalaiset pääsevät tutustumaan rakennukseen, näyttää tältä.

 

 

Pääsimme toki vierailemaan Berlaymont´ssa, mutta siitä sitten toisessa jutussa.

 

 

-Esko Erkkilä-

SAK, STTK ja Akava hoitavat Brysselissä ay-liikkeen edunvalvontaa FinUnions´n kautta

Tiistai 4.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Kaikki merkittävät suomalaiset intressiryhmät tekevät edunvalvontatyötä Brysselissä ja näin myös ammattiyhdistysliike.

 

SAK, STTK ja Akava ovat perustaneet Brysselin edunvalvontatyölleen yksikön, jonka nimi on FinUnions eli ”The Representation of Finnish Trade Unions to the EU”.

 

Yksikkö sijaitsee Brysselin kansainvälisessä ay-talossa, samassa rakennuksessa Euroopan ay-keskusjärjestön EAY:n, ay-tutkimuslaitos ETUIn ja ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestön ITUCin kanssa.

 

 

 

 

FinUnions´n johtaja Pekka Ristelä esitteli meille suomalaisen ay-liikkeen EU-edunvalvontaa Brysselin matkallamme tammikuun 27. päivänä.

 

 

FinUnions`n johtajuus kiertää SAK:n, STTK:n ja Akavan kesken tietyn vuosirytmin mukaisesti ja nyt on SAK:n vuoro vetää yksikön toimintaa.

 

 

Emme vierailleet Brysselissä kansainvälisessä ay-talossa, vaan johtaja Pekka Ristelä piti esityksensä EK:n tiloissa sen jälkeen, kun EK:n asiantuntijat olivat esitelleet meille EK:n toimintaa.  Sopuisaa yhteistyötä siis työnantaja- ja työntekijäpuolten välillä Brysselissä!

 

FinUnions´n tehtävänä on huolehti palkansaajien edunvalvonnasta Brysselissä sekä välittää Suomeen tietoa EU-päätöksenteosta työelämään liittyvissä kysymyksissä.

 

Johtaja Ristelä kertoi, että ammattiyhdistysliikkeen painopistealueet vuonna 2014 tulevat olemaan EU:n taloushallintoon sekä kauppapolitiikkaan liittyvät kysymykset.

 

Talouskysymyksissä ay-liike haluaisi tiukempaa verotuksen koordinointia kuin nyt. Tähän Ristelän esittämään vaatimukseen paikalla olleet EK:n edustajat tarttuivat heti ja totesivat, että verokilpailu on normaalia valtioiden välistä kilpailua.

 

Myös Ristelän peräänkuuluttamaan tiukempaan sääntelyyn EK:n edustajat totesivat, että työelämässä on jo nyt 70 erilaista sääntelyä ja lisää EK:n mielestä ei tarvita.

 

Kauppapolitiikan osalta FinUnions ja koko ay-liike haluaa seurata erityisen tarkasti EU:n ja USA:n sekä EU:n ja Etelä-Korean välisten kauppasopimusten kehittymistä.

 

Vierailuryhmämme eri henkilöt ja myös minä kiinnitimme huomiota siihen, että eikö ay-liikettä kiinnosta EU:n ja muiden maiden välinen kauppapolitiikka? Mielestäni tämä on aiheellinen kysymys.

 

 

**************

 

 

Ei ollut yllätys, että myös ammattiyhdistysliikkeellä on suuri kiinnostus Euroopan unionin parlamenttivaaleja sekä uuden komission ohjelmaa kohtaan!

 

*************

Ammattiyhdistysliikkeen edunvalvontaan Brysselissä tutustuminen oli matkamme ensimmäisen päivän neljäs tilaisuus.

 

Kaikki ensimmäisen päivän kohteemme painottivat keväällä järjestettävien Euroopan unionin parlamenttivaalien tärkeyttä.

 

Kuntaliiton, MTK:n, Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n ja ammattiyhdistysliikkeen FinUnions:n näkemyksiin EU:n parlamenttivaalien tärkeydestä on helppo yhtyä.

 

Muista merkitä kalenteriisi jo nyt Europarlamenttivaalien ennakkoäänestysaika eli

14. – 20.5.2014

ja varsinainen äänestyspäivä 25.5.2014!

 

-Esko Erkkilä-

On tarpeellista ja välttämätöntä, että suomalainen elinkeinoelämä on vahvasti vaikuttamassa Brysselissä

Maanantai 3.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Suomalaisen elinkeinoelämän tärkein edunvalvontayksikkö Brysselissä on Elinkeinoelämän Keskusliitto EK ry, mutta myös yksittäisten yritysten läsnäolo siellä on tarpeellista.

 

Sain tilaisuuden tutustua EK:n Brysselin toimistoon 27.1.2014.

 

 Oli yllätys, että toimiston ala-aulassa oli ensimmäisenä meitä vastassa hevonen!

 

Asioita EK:n Brysselin toimistolla meille esittelivät asiantuntijat Eeva Kolehmainen (vasemmalla) ja Saila Turtiainen.

 

Kolehmainen ja Turtiainen raportoivat EK:n organisaatiossa Brysselin toimiston päällikkö Janica Ylikarjulalle.

 

 

************

 

 

EU-lainsäädännöstä 70 % koskee elinkeinoelämää ja kun…

 

…EU:ssa on virkamiehiä 18.000, mutta kun heillä vain harvoilla on yrityskokemusta, on tärkeää, että suomalainen elinkeinoelämä on paikalla Brysselissä.

 

On vanha totuus, että on tärkeää päästä vaikuttamaan jo asioiden valmisteluvaiheessa, joten siltäkin kannalta elinkeinoelämän paikalla oleminen on välttämätöntä.

 

 

************

 

Allekirjoitan, että EU on ollut kriisien varjossakin positiivinen asia suomalaiselle elinkeinoelämälle, sillä;

 

• kotimarkkinamme ovat kasvaneet 70-kertaisiksi, koska nyt Suomella on 500 miljoonaa sisämarkkina-asiakasta

 

• yli puolet Suomen viennistä päätyy EU:n alueelle

 

• EU:lla on 30 vapaakauppasopimusta yli 50 kumppanimaan kanssa

 

**********

 

On vankka totuus, että euron käyttöönotto on ollut suomalaiselle elinkeinoelämälle positiivinen ratkaisu. Euro on pitänyt valuuttariskit matalina vaikeinakin aikoina.

 

Usein unohdetaan, että vahva euro merkitsee tuontiraaka-aineiden vakaata ja alhaista hintaa - näin uskallan sanoa, sillä sain työelämässä vastata suomalaisen teollisuuden raaka-ainehankinnasta.  Tuskin kukaan pitäisi, jos vaikkapa polttoaineiden hinnat olisivat litrahinnaltaan runsaan euron verran kalliimpia kuin nyt!

 

*************

 

 

EK:lla on neljä näkymää tulevaisuuden rakentamisessa - kaikkia on helppo kannattaa:

 

 1.      Sisämarkkinoista pitää pystyä ottamaan ”kaikki irti”

• EU-maiden rajoilla on yhä kaupan esteitä

 2.      Eurooppa tarvitsee kasvuenergiaa

• energia- ja ilmastopolitiikassa pitää huomioida vaikutukset kilpailukykyyn, työpaikkoihin ja kansalaisten elinkustannuksiin

 3.      Euroopan menestys ratkaistaan viime kädessä maailmanmarkkinoilla

• EU:n pitää vahvistaa taloussuhteitaan Venäjän, Kiinan, USA:n, Intian, Brasilian ja Japanin kanssa

 4.      Kilpailukykyisestä rahoituksesta pitää huolehtia

• painopiste kriisistä kasvuun

 

 

 

 

EK:n Brysselin toimiston asiantuntijat päättivät esityksenä diaan, jossa on kolmeen kohtaan tiivistetty tärkeät asiat:

 

 

• Suomi tarvitsee vahvaa ja tervettä EU:ta

 

• Tehdään Euroopasta vetovoimainen paikka yrityksille ja niiden tarjoamille työpaikoille

 

Listan kolmatta kohtaa pidän keskeisenä ja sen vuoksi se ansaitseekin vahvennuksen:

 

• Tarvitsemme meppejä, jotka osaavat arvioida päätösten vaikutukset yritysten kilpailukykyyn ja sitä kautta kansalaisten elämään!

 

 

-Esko Erkkilä-

On välttämätöntä, että MTK:lla on Brysselissä edustusto

Sunnuntai 2.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:lla on ollut edustusto Brysselissä 1.9.1991 alkaen eli runsaat kolme vuotta ennen kuin Suomi liittyi Euroopan unioniin.

 

Suomi haki Euroopan Unionin jäsenyyttä vuonna 1992 ja jäsenyys astui voimaan 1.1.1995.

 

EU-jäsenyys merkitsi Suomelle liittymistä osaksi EU:n yhteismarkkinoita ja maatalouden osalta yhteistä maatalouspolitiikkaa.

 

*************

 

Sain vierailla MTK:n Brysselin edustustossa tammikuun 27. päivänä.

 

 

 

 

 

Kotieläinasiamies Jonas Laxåback toimi isäntänämme ja hän selvitteli meille MTK:n Brysselin toimiston toimintaa.

 

Laxåback`n toimeksiantajina ovat maidontuotanto-osuuskuntien perustama maitovaltuuskunta, LSO, Atria, Munakunta, MTK, ruotsinkielinen tuottajajärjestö SLC sekä Pellervo-Seura.

 

 

 

 

 

Hieman runsaan 20 henkilön suuruinen ryhmämme ei olisi mahtunut MTK:n omiin tiloihin osoitteessa Rue de Trèves 61, B-1040 Brussels sijaitsevalla toimistolla, joten tilaisuutemme pidettiin samassa talossa sijaitsevan Copa-Cogecan kokoustilassa.

 

Copa on Euroopan unionin maataloustuottajajärjestöjen katto-organisaatio ja Cogeca puolestaan EU:n alueella toimivien maatalousosuuskuntien järjestö.

 

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila toimii Copan varapuheenjohtajana ja Cogecan Presidiumin jäsenenä toimii MTK:n valtuuskunnan I varapuheenjohtaja, hämeenkyröläinen Tiina Linnainmaa.

 

 

 

 

Copa-Cogecan käytävän seinällä on kuva jokaisen jäsenmaan yhdestä maataloustuottajasta ja Suomen osalta tämä kunnia on langennut lihakarjaa kasvattavalle Antti Veräväiselle.

En tunne "poika-Veräväistä", mutta olen hänen isänsä opiskelukaveri!

 

Kuvan esittelytekstin mukaan Veräväinen viljelee 300 hehtaarin suuruista tilaa Toijalassa ja kasvattaa sadan yksilön kokoista Hereford-lihakarjaa.

 

Kuvatekstissä todetaan, että Antti Veräväinen toimii puheenjohtajana Pihvikarjaliitossa.

 

 

***************

 

 

MTK:n Brysselin toimintojen esittelyssä kiinnitin huomiotani metsäasioiden osalta niihin vaatimattomiin henkilöstöresursseihin, joita MTK:lla on sille suunnalle.

 

MTK:n Brysselin toimistolla toimii metsäkoordinaattorina Tatu Liimatainen.

 

Liimataisen vastuulla on Pohjoismaiden yksityismetsänomistajien asioiden ohella myös Euroopan metsänomistajaliiton edunvalvonta. Mielestäni metsäasioiden hoitamiseen tarvittaisiin lisäksi ainakin toinen henkilö.

 

Laxåback kertoi, että Brysselissä maatalousasioita käsittelevän DG Agriculturen ”metsät ja ympäristö” –yksikkö on se taho, joka hoitaa metsäasioita. Tiedän kuitenkin, että metsäasiat ovat Brysselissä yhä enemmän luisumassa DG Environment´n eli ympäristöasioista vastaavan DG:n piiriin.

 

Tiedämme suomalaisesta kokemuksesta, että jos asiat painottuvat ympäristöasioiden parissa täyspainoisesti askaroivien haltuun, niin hyvää ei ole tiedossa.

 

Vaikka EU:lla ei olekaan yhteistä metsäpolitiikkaan, on suuri vaara, että suomalainen metsätalous tulee ajautumaan ongelmiin, jos Brysselissä ei huolehdita riittävästä metsäasioiden edunvalvonnasta.

 

Metsäasioista Laxåback ounasteli, että uusi parlamentti ja uusi komissio eivät ehkä ole yhtä ”metsämyönteisiä” kuin nykyinen. Laxåback´n ounastelu vahvisti pelkojani.

 

**********

 

Luomussa EU pyrkii siihen, että EU:n ulkopuolelta tuodut ”luomu-tuotteet” olisivat korkealuokkaisia.

 

Kerron tässä tapauksen EU:n ulkopuolelta tuodusta luomumateriaalista, joka mielestäni hyvin kuvaa laajemminkin luomun ympärille kehiteltyä perusteetonta sädekehää:

 

Eräs kilpaileva rehualan yritys toi pienen määrän luomurapsipuristetta Romaniasta, joka silloin ei ollut EU-maa. Viidensadan tonnin suuruisesta pikkuparttiasta otettiin viranomaistarkastuksessa yli 50 salmonella-saastunutta näytettä!

 

Se luomusta!

 

*********

 

 

MTK:n viimeaikaisista Bryssel-saavutuksista kyntökieltokysymys on hyvä esmerkki:

 

CAP-uudistushankkeen yhteydessä ”tietty ryhmä” vaati turvemaiden kyntökieltoa.

 

Kataisen hallituskin oli jo luovuttamassa tässä Suomelle tärkeässä kysymyksessä, mutta EU-parlamentti päätti toisin. Turvemaiden kyntökiellon torppaamisessa MTK:lla sekä europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäellä oli ratkaiseva rooli.

 

Kyntökiellon puolustajista Jonas Laxåback käytti termiä ”tietty ryhmä” – tiedän, että kyseessä olivat Vihreät!

 

 

Käyntimme MTK:n Brysselin toimistolla oli antoisa ja siellä kuulemastamme olisi aineistoa ainakin toiseen juttuun – saa nähdä, että löytyykö se joskus läppärini näppäimistöltä!

 

 

-Esko Erkkilä-

EU:n päätöksistä 2/3 kytkeytyy kunta-asioihin

Lauantai 1.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Suomen Kuntaliitto ry on Suomen kuntien ja kaupunkien muodostama yhdistys. Kuntaliiton toiminnassa ovat mukana myös maakuntien liitot, sairaanhoitopiirit, erityishuoltopiirit sekä koulutuksen ja muiden alojen kuntataustaiset organisaatiot. 

Kuntaliitolla on kolmen hengen toimisto Brysselissä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Toimisto sijaitsee ”Euroopan Kuntatalossa” – House of Cities, Municipalities & Regions - ja kävelymatkan päässä keskeisimmistä EU-instituutioista.

 

Kuntaliiton kanssa talon neljännessä kerroksessa hoidetaan mm. seuraavien maiden kuntaedunvalvontaa:

 

• Ruotsi
• Norja
• Tanska
• Islanti
• Viro
• Liettua
• Latvia
• Skotlanti

 

Saman talon ensimmäisessä kerroksessa sijaitsee mm. ”Tampere Region EU Office” , joka vuodesta 2010 alkaen on vastannut koko Pirkanmaan EU-edunvalvonnasta. ”Officen” palveluksessa on kaksi henkilöä.

 

Tampere Region EU Officen kanssa samassa kerroksessa toimivat mm. seuraavien eri alueiden edunvalvontayksiköt:

 

• Amsterdam
• Haag
• Rotterdam
• Utrecht
• Lyon
• Makedonia
• Skopje

 

”Euroopan Kuntatalon” yksiköiden luetteleminen antaa kuvan siitä edunvalvontatoiminnasta, jota eri maiden kuntaliitot ja eri alueet Brysselissä harjoittavat.

 

Käyntimme Kuntaliiton toimistolla oli Brysselin-matkamme ensimmäinen tutustumiskohde ja jo sen aikana meille selvisi sen työn tärkeys, jota mm. Kuntaliitto Brysselissä harjoittaa.

 

 

 

 

Johtaja Rainio esitteli niitä onnistumisista, joihin Kuntaliitto ja sen Brysselin toimisto ovat viime aikoina pystyneet vaikuttamaan.

 

Dian teksti näkyy kuvassa heikosti ja sen vuoksi lyhyesti neljä onnistumista:

 

 

• Pankkisääntelyvelvoitteen osalta saatiin kuntia rahoittaville erityisluottolaitoksille oma menettely ja sen saaminen merkitsi suurta helpotusta kuntien rahoituskustannuksille. Tässä työssä oli tärkeässä roolissa mm. Olli Rehn´n kabinetti.

 

• Energiatehokkuusdirektiivi saatiin muuttumaan siten, että energiatehokkuutta on toki parannettava, mutta sitovaa lukuarvoa ei ole olemassa. Tämän osalta mm. alueiden komitea teki hyvää työtä. Vaarana oli se, että kuntataloudelle olisi muodostunut 600 – 700 miljoonan euron suuruinen kiinteä lisävelvoite.

 

• MEP Riikka Pakarisen työ oli keskeisellä sijalla, kun Itä- ja Pohjois-Suomen osuus EU-rahoituksen erityistuesta 2014 – 2020 oli vaarassa tippua tasolle 1,1 miljardia euroa. Nyt se saatiin neuvoteltua tasolle 1,32 mrd. €!

 

• Hankintadirektiivin käsittelyssä Kuntaliitto sai mm. MEP Anneli Jäätteenmäen kanssa toimimalla parannuksia alkuperäisiin esityksiin. Nyt kunnilla ja julkishallinnolla on mahdollisuus pilkkoa hankintoja ja se antaa paremmat mahdollisuudet esim. alueellisille pienyrityksille pärjätä julkisen puolen hankinnoissa.

 

******************

 

 

Täytyy muistaa, että EU:lla ei ole toimivaltaa alue- ja paikallishallinnon järjestämisessä, sillä se on jäsenmaiden sisäinen asia.

 

EU vaikuttaa kuitenkin kuntasektoriin yhä enemmän eri ohjausmekanismien ja strategioiden kautta.  Ruotsin kuntaliiton tekemän tutkimuksen mukaan EU vaikuttaa 50 – 60 prosenttiin niistä päätöksistä, jotka tehdään alue- ja paikallistasolla.

 

Kaikki Brysselissä tapaamamme tahot pitivät toukokuussa järjestettäviä Euroopan parlamentin vaaleja tärkeinä ja niin myös Kuntaliitto. Loppuvuodesta Kuntaliitonkin päähuomio keskittyy uuden komission prioriteetteihin sekä uusiin parlamentin jäseniin.

 

 

Kuntaliiton osalta EU-edunvalvonnan keskeisiä kysymyksiä ovat tänä vuonna mm.:

 

• julkisen talouden EU-sääntely
• tietosuoja-asetus
• hankintojen uudistaminen ja sähköinen laskutus
• jätelainsäädännön uudistaminen
• vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri

 

***********

 

 

 

Kuntaliiton Brysselin toimiston johtaja Henrik Rainio kertoi, että samassa talossa sijaitsee kuntaliittojen kattojärjestön CEMR:n eli Council of European Municipalities and Regions´n toimisto.

 

Suomen Kuntaliiton tavoitteena on olla aktiivinen CEMR:n suuntaan, sillä niin menetellen saa Euroopan unionissa läpi suomalaisia näkemyksiä.

 

 

************

 

Totesin jo edellä, että Kuntaliiton Brysselin toimistolla on tärkeä rooli kuntien edunvalvonnassa. Kuntien edunvalvonta on suoraan kuntalaisten edunvalvontaa ja sen vuoksi Kuntaliiton Brysselin toimiston työlle pitää antaa arvoa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Bryssel - Euroopan vaiko vain Euroopan unionin pääkaupunki?

Perjantai 31.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Palasin eilisen varhaistunteina kotiin kolmen päivän mielenkiintoiselta matkalta Brysselistä.

 

Pääsin tutustumaan paikan päällä Euroopan komissioon, Euroopan parlamenttiin, Suomen EU-edustustoon, Naton päämajaan sekä useiden suomalaisten edunvalvontajärjestöjen toimintaan Brysselissä.

 

Tarkoitukseni on lähipäivinä käsitellä tällä saitilla edellä luettelemieni toimielinten ja järjestöjen toimintaa tarkemmin, mutta tässä jutussa kerron Brysselistä kaupunkina sillä kokemuksella, jonka siitä kolmen ohjelmaa täynnä olleen päivän aikana sain.

 

 

 

 

Vaikka kyseessä oli tammikuu, orastavaa kevättä oli jo ilmassa. Mitään kukkaloistoa ei keskikaupungilla varmaan ole kesälläkään, mutta ensimmäiset istutukset puskivat maasta näkösälle.

 

 

 

 

 

Nurmikot taitavat Brysselissä olla ikivihreitä, sillä alueen ilmasto on tyypiltään leuto ja sateinen meri-ilmasto.

 

 ***********

On selkeästi todettava, että Brysselin yleisilme ei ole siisti ja puhdas. Uskallan näin todeta, sillä mielipide ei ole yksinomaan omani.

 

Keskikaupungilla monet jalkakäytävät ovat laattakäytäviä ja kun useissa paikoissa laatat ovat irronneet, ne aiheuttavat suoranaisia vaaratilanteita.

 

Euroopan unionin hallintoon liittyvät monet toiminnot tuovat Brysseliin roppakaupalla rahaa ja on pienoinen ihme, että kaupungin infraa ei pystytä pitämään kunnossa.

 

Keskustelimme rempallaan olevista kaduista sekä jalkakäytävistä ja totesimme, että Bryssel ei ole lomanviettokaupunki.

 

 

 

 

Toki kaupungissa katujen puhtaanapidosta huolehditaan, sillä näimme mm. tämän ”katukärsäkkään” puhdistamassa katuja.

 

 

 

 

Jätehuollon järjestämisessä suomalaiset pystyisivät antamaan hyviä neuvoja ja käytänteitä brysseliläisille.

 

 

 

 

 

Roskat tuodaan suoraan kadulle ja siitä roska-autot keräävät ne aamun tunteina – jos keräävät.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Sähköpyörä on keskikaupungilla liikuttaessa varmasti kätevä kulkuneuvo. Kaupungilla näkyi muutamia sähköpyörien latausasemia, joissa pyörien vihreä valo kertoi, että ne olisivat olleet valmiita käyttöön.

 

 

 

 

 

Ainakin eräs sähköpyörien latausasema oli ”merkitty” tällä humoristisella pyöräilijällä.

 

 

 

 

 

Leuto sää keskitalvellakin houkuttelee ravintolat tuomaan pöytiä myös kaduille. Ulkopöydissä oli nyt vielä perin vähän asiakkaita, mutta kevään edetessä ulkopöydät tulevat täyttymään.

Vanhassa kaupungissa ravintoloiden sisäänheittäjät osasivat heti muutaman saman suomea, kun ensiksi olivat varmistaneet kulkijan kansallisuuden. Näin toki myös muualla maailmalla!

 

 

 

 

 

 *************

Grand-Place on kaupungin keskusaukio.

 

Brysselin Grand-Place on kirjattu vuonna 1998 Unecon maailmanperintöluetteloon.

 

Toria pidetään yhtenä maailman kauneimmista aukioista.

 

 

 

 

 

 

 

 

Grand-Placen laidalla sijaitseva Kaupungintalo on niin suuri, että en päässyt siitä riittävän kauas, jotta olisin saanut sen kokonaan mahtumaan kuvaan!

 

 

************

 

 

 

 

 

***********

Tämän jutun otsikosta vielä sen verran, että koskaan ei ole päätetty Euroopan pääkaupungista – ei edes Euroopan unionin pääkaupungista - yhtään mitään, mutta todellisuudessa Bryssel on sellaiseksi muodostunut.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Pääministeri Jyrki Kataisen ohella myös SDP aloitti selittelyt tavoitteenaan sumuttaa kansalaisia vuoden 2015 eduskuntavaaleissa

Tiistai 14.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Kataisen-Urpilaisen hallitus joutui odotetusti ottamaan ns. ”lusikan kauniiseen käteensä” ja toteamaan, että kuntien pakkoliitoksia ei tulla tekemään nykyisen hallituksen aikana.

 

Hallituksen tappion selittelyn aloitti kokoomuslainen pääministeri Katainen, kun hän pääministerin haastattelutunnilla 12.1.2014 totesi Ylen laatiman uutisen mukaan, että hallitus tekee lainsäädännön loppuun asti, eikä ole tarkoitus, että myöskään tulevat hallitukset käyttävät pakkoa laajassa mittakaavassa. Sen sijaan laki muka antaa tuleville hallituksille yhden työvälineen muiden joukkoon ehkäistä kunnallisten palveluiden loppumisen.

 

Kataisen haave taitaa kokea haaksirikon, sillä vahva veikkaus on, että seuraava hallitus siirtää Kataisen-Urpilaisen hallituksen pakkoliitoslait sinne minne ne kuuluvatkin eli roskakoriin.

 

Olen seurannut telaketjukokoomuslaisten reaktioita ja he ovat paheksuneet Kataisen perääntymistä Kataisen itsensä ja Henna Virkkusen aiemmista uholinjauksista.

 

Kataisen perääntyminen kertoo, että kokoomus on jo nyt aloittanut vuoden 2015 eduskuntavaaleihin tähtäävän uskottelunsa kuntien pakkoliitoksia muka karttavasta linjastaan.

 

Uskokoon ken tahtoo!

 

 

***********

 

 

SDP on eduskuntaryhmänsä puheenjohtaja Jouni Backmanin suulla ilmaissut samaa, kun Backman eilen ilmestyneessä Demokraatti-lehdessä väläytti, että hallitus tulee arvioimaan uudelleen kuntien pakkoliitoslain.

 

 

 

**********

 

 

Nostan hattua tamperelaiselle kansanedustaja Hanna Tainiolle, joka eilen Tampereen radion haastattelussa jääräpäisesti edelleen toitotti, että kuntien pakkoliitoslaki toimisi ”perälautana” sille, että valtiovalta voisi pakottaa kunnat pakkoliitoksiin.

 

Kiitokset Hanna Tainiolle, sillä kansalaiset arvostavat vuoden 2015 eduskuntavaaliehdokkaita, jotka jo näin hyvissä ajoin ennen vaaleja selkeästi ilmoittavat, että heidän valintansa merkitsisi kuntien pakkoliitoksia!

 

Uskon, että ainakin Pirkkalan, Ylöjärven, Kangasalan, Lempäälän, Nokian sekä Vesilahden äänestäjät antavat suuren arvon Hanna Tainion suoraviivaiselle ilmoitukselle!

 

 

-Esko Erkkilä-

Viljasadon määrä on sääolosuhteiden armoilla ja viljanhinnat määräytyvät markkinoilla

Torstai 2.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Työskentelin 40 vuotta ja 6 kuukautta kestäneen työurani aikana yli 15 vuotta vilja-asioiden parissa. Viisitoista ”viljavuottani” sijoittuivat ajanjaksoon, jolloin olin työelämässä ennen eläkkeelle siirtymistäni.

 

Vilja-asiat kiinnostavat edelleenkin ja seuraa viljamarkkinoita jatkuvasti.

 

Viljantuotannolla on keskeinen rooli elintarvikeketjussa, sillä viljan elintarvikekäytön lisäksi kaikki viljalajit ruista lukuun ottamatta muodostavat perustan myös kotieläintuotannolle.

 

 

**********

 

Maa- ja metsätalousministeriön Tilastopalvelukeskus tuottaa luotettavia viljatilastoja ja niiden antaman tiedon perusteella voidaan arvioida maamme viljatasetta.

 

Viime kesän satotilastot tarkentuvat vasta 11.2.2014, kun lopulliset satotilastot julkaistaan, mutta nyt käytettävissä olevien ennakkotietojen perusteella voidaan hyvinkin analysoida viime vuonna korjatun viljasadon määriä sekä myös laatutietoja.

 

 

 

 

 

TIKE:n 28.11.2013 julkaisema ennakkotieto kertoo, että viime vuonna korjattu viljasato oli 489 miljoonaa kiloa suurempi kuin edellisvuonna. 

 

 

Sadon määrä ei kuitenkaan ole korrelaatiossa viljasta saatuun hintaan, sillä viljojen markkinatilanne vaihtelee voimakkaasti. Markkinatilanteen vaihtelut ovat globaaleja ja ne on otettava annettuina suureina.

 

Asiantuntijat ovat laskeneet, että lähes 500 miljoonaa kiloa edellisvuotta suuremman kokonaissadon bruttoarvo on peräti 170 miljoonaa euroa pienempi kuin vuonna 2012 korjatun viljasadon bruttoarvo!

 

Uskon, että luvut tuntuvat monesta lähes käsittämättömiltä – paljon enemmän työtä, mutta rutkasti vähemmän myyntituloja!

 

 

********

 

Olen joskus aiemminkin käsitellyt näillä sivuilla ruissatomme pientä omavaraisuutta.

 

MMM:n Tilastokeskuksen 28.11.2013 julkaisemien ennakkosatotietojen perusteella Suomessa saatiin korjattu ruista viime syksynä laareihin 27,0 milj. kiloa.

 

Rukiin elintarvikekäyttö Suomessa on viime vuosina ollut seuraava:

 

• vuonna 2009 91,1 milj. kiloa
• vuonna 2010 95,3 milj. kiloa
• vuonna 2011 95,1 milj. kiloa
• vuonna 2012 91,9 milj. kiloa

 

Luvut ovat rukiin kokonaiskulutuslukuja, sillä ruista ei käytetä kotieläinten ruokintaan.

 

Kun tiedämme rukiin kokonaistarpeen olevan tasoa 95 milj. kiloa vuodessa ja kun viime syksynä saatiin 27 milj. kilon suuruinen kokonaissato, on helposti laskettavissa, että alkaneena talvena kotimaista ruista riittää vain joka neljänteen leipään!

 

Kolme leipää neljästä on siis leivottava petusta eli tuontirukiista!

 

 

-Esko Erkkilä-

Väyrynen on ajoituksen mestari!

Lauantai 2.2.2013 - -Esko Erkkilä-

Keskustan vaalivankkurit lähtivät hienosti liikkeelle kohti ensi vuoden Europarlamenttivaaleja ja seuraavan vuoden Eduskuntavaaleja, kun VTT Paavo Väyrynen ilmoitti olevansa ehdokkaana molemmissa vaaleissa.

 

Paavo Väyrynen ilmoitti asiasta blogissaan 29.1.2013.

 

Väyrynen taustoittaa ehdokkaaksi lähtemistään näin:

 

”Ilmoitan ehdokkuuksistani jo nyt ennen muuta Britannian pääministerin David Cameronin äskettäisen linjapuheen innoittamana. Cameronin avaus käynnistää todellisen keskustelun EU:n ja euroalueen tulevaisuudesta.”

 

Suosittelen lukemaan Väyrysen blogin osoitteessa www.vayrynen.com.

 

Uskallan ennustaa, että tuota nettiosoitetta tullaan kaikkien politiikasta kiinnostuneiden toimesta seuraamaan tiiviisti ainakin seuraavat kaksi ja puoli vuotta!

 

Keskustalla tulee olemaan vahva ehdokaslista runsaan vuoden kuluttua järjestettävissä Europarlamenttivaaleissa. Sanon näin, vaikka osaan arvailla vasta osan ehdokasnimistä.

 

Keskustan istuvista mepeistä Anneli Jäätteenmäki ja Hannu Takkula ovat jo nyt vahvistaneet olevansa ehdokkaina 8.6.2014 järjestettävissä Europarlamenttivaaleissa. Toivon, että myös Riikka Manner päätyy siihen, että asettuu uudelleen ehdokkaaksi.

 

Jäätteenmäki, Takkula, Manner ja Väyrynen olisi sellainen kvartetti, että muilla puolueilla ei ole esittää vastaavaa ehdokasjoukkoa.

 

On varmaa, että myös muita keskustalaisia kiinnostaa Europarlamenttivaaliehdokkuus, sillä veikkaan tästä kvartetista löytyvän ministereitä vuonna 2015 muodostettavaan Juha Sipilän ensimmäiseen hallitukseen.

 

Viides ja ilmeisesti myös kuudes sija Keskustan listalla Europarlamenttivaaleissa 2014 merkinnevät paikkaa Brysselin koneessa vuoden 2015 keväästä eteenpäin, sillä seuraavat Eduskuntavaalit järjestetään 19.4.2015!

 

Toivon, että tapaan Anneli Jäätteenmäen, Hannu Takkulan, Riikka Mannerin ja Paavo Väyrysen tänään sekä huomenna Helsingissä järjestettävillä Keskustan toiminta- ja politiikkapäivillä sekä ”maaohjelman” jälkeen toteutettavalla Tallinnan-risteilyllä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Juha Rehula: Keskustalle kunnallisvaalien kannatus 18,7 % oli paras mahdollinen tulos!

Tiistai 20.11.2012 - -Esko Erkkilä-

Keskustan varapuheenjohtaja Juha Rehula oli puhumassa Keskustan Pirkanmaan piirin sääntömääräisessä syyskokouksessa 17.11.2012 Tampereella.

 

Käsittelen tässä jutussani varapuheenjohtaja Juha Rehulan syyskokouksessamme esilleottamia asioita, sillä ne ovat varteenotettavia ja keskustalaisia sekä ilmeisesti muitakin kiinnostavia.

 

 

 

Kansanedustaja Mikko Alatalo ja edellisissä eduskuntavaaleissa Keskustan ehdokkaana ollut Iinu Kuusento Nokialta toivottivat varapuheenjohtaja Juha Rehulan tervetulleeksi Tampereelle.

Kaikilla oli hymy herkässä!

 

 

 

 

Varapuheenjohtaja kansanedustaja Juha Rehula on eloisa ja värikkääseen sanankäyttöön valmis esiintyjä. Nämä Rehulan ominaisuudet tekevät hänestä kiinnostavan puhujan.

 

Keskustan kunnallisvaalitulosta Rehula kommentoi toteamalla, että se oli paras mahdollinen.

 

Rehula totesi, että jos Keskustan kannatus olisi ylittänyt 20 %, niin olisimme helposti jääneet lepäämään laakereillemme ja jos se olisi ollut 15 %:n tietämillä, olisi se ehkä lannistanut.

 

Rehula kuvasi Keskustan kunnallisvaalitulosta myös hieman toisin, kun hän herätteli kokousväkeä ja sanoi, että kunnallisvaalitulos oli Keskustan huonoin 36 vuoteen. Siitä huolimatta tulos ylitti kaikki ennakkoveikkailut ja osoitti, että Keskusta on nousun tiellä.

 

Rahalla Keskusta ei mainiota kunnallisvaalitulostaan tehnyt, vaan tulos oli sydämellä tehty työvoitto!

 

 

 

 

Rehula ryyditti esitystään havainnollistamalla sanomaansa piirustuksella.

Vasemmalla on nykyhetki ja piirustuksen oikeassa laidassa se hetki, jolloin Keskusta järjestää Turussa puoluekokouksen.  Turun puoluekokous järjestetään kesäkuussa 2014 eli n. puolentoista vuoden kuluttua.

Matka Turkuun tuntuu nyt pitkältä, mutta ajalla on taipumus kulua nopeasti.

 

 

 

 

Pääministeri Kataisen johtamasta hallituksesta ja sen toiminnasta Rehulalla oli paljonkin sanottavaa.

 

Rehula totesi, että hallitus antaa lähes päivittäin sellaisia vastapalloja joihin on helppo vastata.

 

Islannin valvontalennot, kuntauudistus, sote-uudistus, liikennehankkeiden torppaaminen, sekoilu toisen asteen koulutuksen järjestämisessä, aluerahoituksen leikkaamiset ja monet muut seikat osoittavat, että…

 

…hallituksen päätöksentekokyky on halvaantunut.

 

Kataisen Tukholmassa töräyttämä kotiäitien syyllistäminen ei ollut vahingossa laukaistu möläytys, vaan se kuuluu oleellisena osana Kokoomuksen kansalaisia ja vähäväkisiä kuristavaan toimintaan.

 

Sairausajan karenssi, sairasloman palkanalennus, lapsilisien poistaminen Kokoomuksen luokittelemalta heikommalta ainekselta ja nyt kotiäitien syyllistäminen lapsien kotona tapahtuvan hoidon vuoksi ovat selkeä jatkumo, joka on linjana luotu Kokoomuksen sisäpiirissä. Jatkumoon kuuluu oleellisena osana mm. se, että Lapin yliopistossa opiskelleet ja sieltä valmistuneet kelpaavat Kokoomuksen mielestä vain lumitöiden tekijöiksi!

 

 

Kiitän varapuheenjohtaja Juha Rehulaa asioiden taustoittamisesta.

Me pirkanmaalaiset saimme uskonvahvistusta niistä analysoinneista ja linjauksista, joita kuulimme häneltä!

 

Oli mukavaa kuulla, kun Rehula lupasi tulla Tampereelle uudestaankin.

 

 

-Esko Erkkilä-