29.10.2013Keskustelutilaisuus Viljakkalan terveyspalveluiden tulevaisuudesta 30.10. klo 17Lue lisää »23.5.2012Keskustan puheenjohtajasta järjestettävän neuvoa-antavan jäsenäänestyksen toteuttaminen TampereellaLue lisää »26.4.2012Linjamuutos heikentää erityisesti lukiolaisten bussimatkustamista Länsi-TampereellaLue lisää »
Se on nyt totta!Keskiviikko 29.6.2022 - -Esko Erkkilä- Suomen Nato-jäsenyys on ollut henkilökohtainen tavoitteeni vuosikymmenet ja eilisten tapahtumien myötä se on nyt toteutumassa.Keskustalaisuuteen Suomen Nato-jäsenyys ei ole perinteisesti kuulunut, mutta minun keskustalaisuuteeni se on aina kuulunut.Kiitokset Sauli Niinistölle, joka lopulta johdattelit meidät Natoon.Olen kerran päässyt käymään Naton pääkonttorissa Brysselissä, joten osaan arvostaa sitä paikkaa.Käyntini Naton päämajassa ajoittui vuoteen 2014 ja silloin nykyinen… |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomen Nato-jäsenyys on nyt totta, Suomi ja Nato, Nato, Otan, Naton päämaja, Bryssel, |
Natosta puhuminen on jälleen ajankohtaistaTorstai 30.12.2021 - -Esko Erkkilä- Pääsin vierailemaan Naton päämajassa vuonna 2014 ja hankin sillä matkallani matkamuistoksi Nato-paidan. |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Naton päämaja sijaitsee Brysselissä, NATO, OTAN, North Atlantic Treaty Organization, Organisation du traité de l'Atlantique Nord, AWACS, Airborne Warning and Control Systems, |
Sain "tuurata" Euroopan Unionin ulkoministeriä eräänä tiistaina tammikuussa 2014!Maanantai 1.2.2021 - -Esko Erkkilä- Minulla oli tilaisuus vierailla Brysselissä Euroopan Unionin ”pääkonttorissa” sekä Naton päämajassa tammikuussa seitsemän vuotta sitten.Portugalilainen Jose Manuel Barroso johti silloin Euroopan komissiota, Olli Rehn oli talous- ja raha-asioista vastaavana komissaarina ja brittiläinen Catherine Ashton oli komission eräs varapuheenjohtajista ja hän toimi EU:n ulkoasioiden sekä turvallisuuspolitiikan korkeana edustajana.Ashtonia kutsuttiin Euroopan Unionin ulkoministeriksi! |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Euroopan komissio, Bryssel, Olli Rehn, Jose Manuel Barroso, Catherine Ashton, Nato, Naton päämaja, Euroopan Unioni, |
IMF Suomen taloudesta: "Sitä parempi jos koko eduskunta saadaan mukaan"!Lauantai 15.3.2014 - -Esko Erkkilä- Kansainvälinen valuuttarahasto IMF tutustui paikan päällä Suomen taloustilanteeseen parin viikon ajan ja luovutti eilen viranomaisille loppulausuntonsa Suomen talouden tilasta.
Loppulausunto on karua tekstiä, mutta kokemuksen perusteella pelkään, että tämäkin lausunto on jälleen kerran ylioptimistinen.
Lausunnossa päädytään ennustamaan, että Suomen BKT kasvaisi tänä vuonna 0,3 %.
IMF:n arvio merkitsee aiemman kasvuennusteen puolittumista.
*************
Näen, että Suomen taloustilanteen heikkous on seurausta siitä näköalattomuudesta, jolla Kataisen-Urpilaisen hallitus yrittää johtaa Suomea.
Monet asiat ovat perimmiltään kiinni uskosta tulevaisuuteen ja siitä, että korkeimmat poliittiset johtajat uskovat pärjättävän.
Hallituksen toimet ovat viikko viikolta ja päivä päivältä ajautumassa yhä syvemmälle suohon ja totta kai kansalaiset sekä yrityselämä tämän aistivat. Kansalaisten ja elinkeinoelämän uskoa tulevaisuuteen ovat rapauttaneet mm. seuraavat asiat:
Pääministeri Kataisen ilmestyminen kuvaruutuun – jotka esiintymiset ovat onneksi vähentyneet – merkitsee kuulijoissa aina säälintunnetta.
SDP:n kiihtyvä puheenjohtajapeli kasvattaa päivä päivältä epäluottamusta valtiovarainministeripuolueeseen.
Vasemmistoliiton puheenjohtajan nukkumiset ministeriaitiossa ja hurlumhei-matkailut maailmalla ovat vieneet lopullisesti uskottavuuden SKDL:n perilliseen.
Vihreiden toimenpiteet suomalaisen talouselämän lopulliseksi upottamiseksi merkitsevät, että elinkeinoelämä joutuu tähyilemään seesteisimpiä olosuhteita maamme ulkopuolelta.
RKP:n puheenjohtajan jänistäminen neuvotteluista Venäjän kanssa ja hänen mauton kravattitemppunsa ovat varmaan olleet tuskallista seurattavaa aikoinaan puolustusministerin tehtävistä kunnialla selvinneelle saman puolueen Elisabeth Rehn´lle.
Ennen sanottiin, että puolustusministerin pitää olla mies, jotta kenraalit voivat mennä nurkan taakse kuselle puolustusministerin kanssa, mutta Elisabeth Rehn lopetti tämän tosiasian. En turhaan aikoinaan äänestänyt Elisabeth Rehn´ä presidentinvaaleissa!
****************
IMF ehdottaa Suomelle seuraavia toimenpiteitä:
Keskeistä IMF:n mielestä on, että sitä parempi Suomelle, jos koko eduskunta saadaan toteuttamaan ja siten sitoutumaan sen vaatimien toimenpiteiden taakse!Saa nähdä, että joko Kataisen niskurointi opposition mukaan ottamisesta päätöksentekoon vihdoinkin päättyy!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: IMF, Kansainvälinen valuuttarahasto IMF, ministereiden joukkopako Brysseliin, Henna Virkkunen Brysseliin, Alexander Stubb Brysseliin, Merja Kyllönen Brysseliin, Jyrki Katainen Brysseliin?, Elisabeth Rehn, puolustusministeri Elisabeth Rehn, |
Brysselin metroverkosto muodostuu neljästä metrolinjastaTorstai 13.3.2014 - -Esko Erkkilä- Tammikuisella Brysselin matkallamme tutustuimme myös Brysselin metroon.
Metrolinjoja Brysselissä on neljä ja niiden yhteinen pituus 32 kilometriä.
Metroasemien portit ovat periaatteessa yksinkertaisia käyttää, mutta monta kertaa meillä oli ainakin pieniä haasteita päästä porteista läpi.
M1- (purppura) ja M5-linjat (keltainen) ovat vanhimmat linjat, sillä ne on avattu vuonna 1976.
Huomatkaa linjakartalla nuolesta kaksi asemaa oikealla oleva ”Schuman” –metroasema,…
…sillä se on Euroopan komissiorakennuksen vieressä sijaitseva metroasema!
Nojailen tässä Schuman-aseman rullaportaiden kaiteeseen ja takanani näkyy Berlaymont rakennus eli Euroopan komission ”kotipesä”!
Paikallisoppaamme opastivat, että Brysselin metrossa ei pidä olla liian kohtelias ja sen kyllä vierailumme aikana totesimme.
Metrovaunut olivat aina täynnä ja varovainen esim. taskuvarkaiden varalta piti olla koko ajan.
Vaunujen pysähdysajat asemilla olivat lyhyitä ja vaunuun nousemiseen sekä vaunusta poistumiseen ei ollut paljon aikaa.
****************
Metroverkoston lisäksi Brysselissä on 24 kilometriä raiteita raitiotievaunuille.
Raitiovaunujen pyörästöt on koteloitu hyvin, jotta kanssakulkijoiden turvallisuus pystyttäisiin takaamaan.
Ei voi pienimmässäkään määrin todeta, että Brysselissä nauttisi metrolla matkustamisesta, mutta tokihan sillä liikkumaan pääsee.
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Brysselin metro, Brysselin raitiovaunut, Brysselin metroverkosto, Brysselin ratikkaverkosto, Berlaymont, Schuman-metroasema, Euroopan komissio, Bryssel 2014, |
Nato-yhteensopivuusKeskiviikko 12.3.2014 - -Esko Erkkilä- Tammikuun lopulla, kun pääsin vierailemaan Suomen erityisedustustossa Natossa, sotilaspoliittisen katsauksen meille esitti kommodori Tapio Maijala.
Kannattaa mainita, että kommodori vastaa sotilasarvoltaan everstiä.
Kommodori Maijala toimii erityisedustustossa apulaissotilasedustajana ja hän raportoi erityisedustuston sotilasedustaja kenraalimajuri Markku Nikkilälle.
Kenraalimajuri Markku Nikkilä puolestaan toimii Puolustusvoimain komentajan edustajana Natossa ja Euroopan Unionissa.
Kommodori Maijalan esitys oli mielenkiintoinen ja sotilaallisen täsmällinen.
Puolustusvoimat ovat viime vuosina lisänneet monilla toimintalohkoillaan Nato-yhteensopivuutta; näin vaikka Suomi ei olekaan Nato-maa.
Kommodori Tapio Maijala mainitsi yhteensopivuuden osalta mm. seuraavat seikat:
***********
Naton ja sen jäsenmaiden kalustokysymyksistä kommodori Maijala totesi, että hävittäjät sekä panssarivaunut ovat jäsenvaltioiden, mutta esim. Awacs-tutkakoneet ovat Naton omistamia.
Naton päämajassa Brysselissä toimii Naton ylin poliittinen taso, mutta Naton operaatioiden toteuttamisesta vastaa ACO (Allied Command Operations) Belgian Mons´ssa.
Naton päätöksentekoprosessista kommodori Maijala kertoi, että päätöksiin vaaditaan aina konsensus. Konsensukseen pääseminen vaati esim. Libyan kriisin kohdalla kuusi päivää!
*********
Olen joskus ollut palavereissa, joissa on todettu, että Huoltovarmuuskeskus on monen seikan osalta ”Suomen Nato”.
Kysyin asiaa kommodori Maijalalta hänen esityksensä jälkeen ja osin yllätyin, kun kommodori oli paljolti samaa mieltä kevyeksi heitoksi tarkoittamani seikan kanssa.
Kannattaa tutustua Huoltovarmuuskeskuksen nettisivuihin – ne löytyvät googlaten vaikkapa näin: ”Huoltovarmuuskeskus”!
***************
Oli mielenkiintoista päästä tutustumaan ”Suomen erityisedustusto Natossa” toimintaan ja kuulla suurlähettiläs Pia Rantala-Engberg ´n sekä kommodori Tapio Maijala esitykset Natosta ja Suomen erityisedustustosta Natossa.
**************
Jutun lopuksi vielä kuva kassakuitista, jonka sain maksettuani vaimolleni ja itselleni maukkaan lounaan Naton päämajassa henkilökunnan ruokalassa.
Ei paha hinta – 19,30 euroa kahden hengen lounaasta ja mukana hinnassa kaksi pientä putelia (3,33 € per puteli) erinomaista punaviiniä!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomen erityisedustusto Natossa, suurlähettiläs Pia Rantala-Engberg, kommodori Tapio Maijala, kenraalimajuri Markku Nikkilä, Puolustusvoimain komentajan edustaja Natossa ja Euroopan Unionissa, Nato-yhteensopivuus, Bryssel 2014, Huoltovarmuuskeskus, |
Mitä merkitsee artikla 5?Maanantai 10.3.2014 - -Esko Erkkilä- Päätin eilisen Brysselin matkaamme selostaneen juttuni toteamalla Naton 5. artiklan, mutta sen avaaminen jäi tarkoituksella tekemättä.
Suomen ulkoasiainministeriön ja Suomen erityisedustusto Natossa –nettisivuilla todetaan artikla 5.:n tiimoilta näin:
Pohjois-Atlantin sopimus sitoo Naton jäsenmaat yhteistyöhön ja keskinäiseen avunantoon tilanteessa, jossa yhteen tai useampaan jäsenmaahan kohdistuu hyökkäys. Artikla 5:n nojalla kukin jäsenmaa sitoutuu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta liittolaista ”tarpeellisiksi katsomillaan keinoilla”. Tällaisia voivat sotilaallisten keinojen ohella olla poliittiset toimenpiteet, joilla painostettaisiin uhkaavaa valtiota muuttamaan politiikkaansa. Kukin jäsenmaa päättää itsenäisesti ja kansallisten päätöksentekomenettelyjen mukaisesti antamansa avun luonteen ja laajuuden.
En lähde kommentoimaan viidettä artiklaa sen kummemmin kuin toteamalla, että UM:n sananselityksen mukaan se saattaisi merkitä uhkaan joutuneen maan auttamisessa ehkä myös varsin mietoja toimenpiteitä!
Olenkohan käsittänyt oikein?
***************
Suurlähettiläs Rantala-Engberg mainitsi, että Awacs-tutkakoneet Nato-maat ovat hankkineet yhdessä.
***************
Suomen erityisedustusto Natossa –yksikön päällikkö suurlähettiläs Pia Rantala-Engbeg luetteli meille Naton ydintehtävät näin:
Globaaleja haasteita ja uhkia suurlähettilään mukaan ovat;
**********
Naton rahoituskuvioista suurlähettiläs Rantala-Engberg mainitsi järjestön tavoitteena olevan, että maa käyttää puolustusmenoihin 2 % bruttokansantuotteesta – nyt Nato-maista tähän yltää neljä maata ja 24 maata ei yllä tavoitteeseen.
Suomen puolustusmenot ovat 1,4 % bruttokansantuotteesta.
**************
Suurlähettiläs Rantala-Engberg muistutti, että Kataisen hallituksen hallitusohjelmaan sisältyy ns. Nato-optio.
Etsin eduskunnalle 22.6.2011 annetun valtioneuvoston tiedonannon ja siellä todetaan sivulla 22 näin:
”Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa ja harjoittaa yhteistyötä Naton kanssa sekä ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.”
Suurlähettiläs tiesi, että mitä hän meille puhui!
********
Suurlähettiläs Pia Rantala-Engberg selvitteli meille esityksensä lopuksi Naton ja EU:n eroja – kas näin:
Toisiko Suomen liittyminen Natoon kriisin?
Suurlähettiläs Rantala-Engbeg vastasi itse esittämäänsä kysymykseen, että Baltian maiden liittyminen Natoon aiheutti tiettyä keskustelua! Kiitän suurlähettiläs Pia Rantala-Engberg´ä mielenkiintoisesta esityksestä!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: NATO, OTAN, Suomi ja Nato, Suomen erityisedustusto Natossa, suurlähettiläs Pia Rantala-Engberg, 5.artikla, Naton 5. artikla, Nato-optio, Kataisen hallitusohjelman Nato-optio, Awacs, Awacs-tutkakoneet, Bryssel 2014, |
Mielenkiintoinen vierailu Suomen Nato-erityisedustustossa BrysselissäSunnuntai 9.3.2014 - -Esko Erkkilä- Tammikuun lopulla toteutuneen Brysselin vierailumme eräs pääkohde EU-parlamentin ja EU-komission ohella oli tutustuminen Suomen erityisedustustoon Natossa ja sitä kautta Natoon.
Suomi on Naton kumppanuusmaa ja se antaa myös tavalliselle suomalaiselle mahdollisuuden vierailla Suomen erityisedustustossa Natossa – erityisedustusto sijaitsee Manfred Wörner -rakennuksessa samalla tontilla Brysselissä sijaitsevan Naton päämajan kanssa, mutta n. neljänsadan metrin etäisyydellä Naton päämajasta.
Tapaan usein ryydittää juttujani valokuvilla, mutta tämän jutun yhteydessä se ei ole mahdollista, sillä Naton päämaja-alueella on ehdoton valokuvauskielto.
Tämän jutun kuvat ovat amatöörikuvia edustuston nettisivuilta.
Vierailumme teknisenä isäntä toimi edustuston tiedotusassistentti Janne Leino.
Kamerat ja kännykät piti jättää bussiin ja sen jälkeen läpäisimme Leinon johdolla lentokentiltä tutun turvatarkastuksen kautta itsemme Naton päämaja-alueelle.
Ruokailimme omakustanteisesti Naton päämajan ruokalassa ja keräännyimme luentosaliin. jossa…
..Suomen erityisedustuston päällikkö, suurlähettiläs Pia Rantala-Engberg piti meille erinomaisen esityksen Natosta ja Suomen roolista Natossa.
Tässä joitain asiakokonaisuuksia, jotka tulivat esille suurlähettiläs Rantala-Engberg´n esityksessä:
**************
*************
************
Suurlähettiläs Pia Rantala-Engbeg´n esitys jatkui ja siitä lisää lähiaikoina!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomen Nato-kumppanuus, Suomen erityisedustusto Natossa, suurlähettiläs Pia Rantala-Engberg, Naton päämaja, Bryssel 2014, HVK, Huoltovarmuuskeskus, Ulkoasiaianministeriö, Puolustusministeriö, Pääesikunta, Word Trade Center - Naton rooli, Naton 5. artikla, |
Taustatieto Natosta on erityisen tarpeellista juuri nyt!Tiistai 4.3.2014 - -Esko Erkkilä- Kirjoitin eilen vierailustani Naton päämajassa.
Ukrainan tilanne kiristyy ja sen vuoksi kaikkinainen lisätietous Natosta on nyt tarpeellista.
Yritän muodostaa itselleni kuvaa Natosta ja kirjaan ainakin osan havainnoistani tähän blogikirjoitukseeni.
*************
Pohjois-Atlantin Liitto perustettiin 4. huhtikuuta 1949 Washingtonissa, Yhdysvalloissa.
Pohjois-Atlantin Liitosta käytetään yleisesti lyhennettä NATO, mutta sen rinnalla näkee melkein kaikissa yhteyksissä lyhenteen OTAN.
NATO on lyhenne liiton englanninkielisestä nimestä
North Atlantic Treaty Organization…
…ja lyhenne OTAN on puolestaan lyhenne liiton ranskankielisestä nimestä eli…
...Organisation du traité de l'Atlantique Nord.
Käytän jatkossa tässä jutussa termiä NATO.
**********
Suomen Ulkoasiainministeriö toteaa, että Pohjois-Atlantin Liitto (Nato) on monenkeskinen poliittis-sotilaallinen yhteistyöjärjestö.
*********
Natossa on tällä hetkellä 28 jäsenmaata ja se on perustamisensa jälkeen laajentunut monta kertaa.
Nykyiset jäsenmaat ovat liittyneet järjestöön seuraavasti :
Perustajajäsenmaat (1949)
Ensimmäinen laajentuminen (1952)
Toinen laajentuminen (1955)
Kolmas laajentuminen (1982)
Neljäs laajentuminen (1999)
Viides laajentuminen (2004)
Kuudes laajentuminen (2009)
Jäsenmaiden ohella Natolla on rauhankumppanuusmaita.
Naton rauhankumppanuusohjelma (Partnership for Peace) on tarkoitettu luottamuksen luomiseksi ja yhteistyön kasvattamiseksi Naton ja siihen kuulumattomien maiden välillä.
Suomi liittyi Naton rauhankumppanuusmaaksi vuonna 1994.
Suomen lisäksi muut Naton rauhankumppanuusmaat ovat :
Kiristyvä Ukrainan tilanne on vaarassa osoittaa, että Naton rauhankumppanuudella ei ole tositilanteessa paljonkaan arvoa, sillä ovathan molemmat kiistakumppanit Venäjä ja Ukraina NATO :n rauhankumppanuusmaita !
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: NATO, OTAN, NATO OTAN, North Atlantic Treaty Organization, Organisation du traité de l'Atlantique Nord, Naton jäsenmaat, Naton rauhankumppanuusmaat, Naton päämaja, Naton päämaja Brysselissä, Bryssel 2014, |
Mielenkiintoinen vierailu Naton päämajassaMaanantai 3.3.2014 - -Esko Erkkilä- Pohjois-Atlantin liitto eli NATO perustettiin vuonna 1949 Yhdysvalloissa, Washingtonissa.
NATO:n päämaja sijaitsee Brysselissä ja pääsin käymään siellä tammikuun lopulla. Joillekin saattaa olla yllätys, että Naton päämaja sijaitsee Euroopassa eikä esimerkiksi Yhdysvalloissa!
Naton päämaja (NATO Headquarters eli NATO HQ) sijaitsee Brysselin lentokentältä kohti kaupunkia ajettaessa valtaväylän varrella. Sen käyntiosoite on ”Avenue de Bourget/Bourgetlaan”.
Naton päämajassa työskentelee kokopäivätoimisesti n. 4.000 henkilöä.
Naton päämajan alueella ei ole mahdollista valokuvata, mutta tämä kuva onkin otettu bussin ikkunasta, kun olimme matkalla kohti Brysselin keskustaa.
Vierailimme lippurivistön vasemmalla puolella näkyvässä rakennuksessa.
Naton päämajan edessä olevassa lippurivistössä liehuvat kaikkien 28 jäsenmaan liput.
Oppaamme kertoi, että joskus jonkun maan lippu on puolitangossa ja se kertoo silloin kyseisen maan rauhanturvaajan kaatuneen rauhanturvaamistehtävissä jossain puolella maailmaa.
***********
Suomi on Naton kumppanuusmaa ja Suomella onkin samalla tontilla Suomen Nato-edustusto.
Suomen Nato-edustusto sijaitsee n. 400 metrin etäisyydellä Naton päämajasta, mutta Naton päämajan kokoustilat ovat suomalaisryhmien käytettävissä ja sen vuoksi emme käyneetkään Suomen Nato-edustuston tiloissa lainkaan.
Saimme nauttia omakustanteisesti maittavan lounaan Naton päämajan ruokalassa. Tarjottimelle kerättiin kunkin maun mukaisesti erilaisia ruokia, annokset punnittiin kassalla ja maksettiin omasta pussista!
Ruokailumme aikana päämajan työntekijät olivat omaan tahtiinsa ruokailemassa ja pääosin he olivat siviilivaatteissa – pieni osa esiintyi kotimaidensa sotilaspuvuissa.
************
Naton päämajalle ollaan rakentamassa uutta toimitaloa pääväylän toiselle puolelle.
Naton uusi päämaja valmistuu vuonna 2016 ja silloin Suomen Nato-edustusto pääsee muuttamaan nykyisen päämajan tiloihin.
Uskaltaako tulevaisuutta ennakoiden todeta, että jos Suomi on Nato-maa vuonna 2016, niin tilanne tietysti muuttuu!
Naton päämajassa oli saatavana esite, jossa oli kuvattuna tuleva päämajarakennus – hyvin ovat suunnitelmat etenemässä, sillä puolivalmis rakennus muistuttaa jo nyt suunniteltua lopputulosta!
Esitteessä oli esitettynä varsin yksityiskohtaisesti uuden päämajarakennuksen kustannusarvio.
”Total estimated construction cost” 750 M€, ……mutta ”Total programme cost” esitettiin 1 B€!
Palaan ehkä vielä parissakin yhteydessä päämajassa saamaamme tietopakettiin!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Nato, Naton päämaja, Naton päämaja Brysselissä, Suomen Nato-edustusto, NATO HQ, New NATO HQ, Naton uusi päämajarakennus, NATO Headquarters, Suomen Nato-jäsenyys?, Bryssel 2014, |
"EU ei tee tärkeitä päätöksiä ilman Saksan mielipidettä"Torstai 27.2.2014 Filosofian tohtori, professori, Seinäjoen kaupunginvaltuutettu, sanomalehti Ilkan ex-päätoimittaja ja paljon muuta Kari Hokkanen on ollut ja on yhä edelleen vahva vaikuttaja suomalaisessa yhteiskunnassa.
Sain kuulua samaan vierasryhmään tohtori Hokkasen kanssa, kun tutustuimme tammikuun lopulla Euroopan Unionin toimintaan Brysselissä.
Matkamme eräs ohjelmanumero oli, kun tohtori Hokkanen esitti meille katsauksen Saksan roolista Euroopassa.
Tohtori Kari Hokkasen tiivistelmä katsauksessaan oli, että EU ei tee tärkeitä päätöksiä Euroopassa ilman Saksan mielipidettä.
Tohtori Hokkasen mielipiteeseen on helppo yhtyä ja sitä kannattaa, sillä onhan Saksa ehdoton veturi taloudellisesti koko Euroopassa.
Se, joka on saattanut taloutensa hyvään iskuun, sillä pitää olla sananvaltaa Euroopan kehittämisessä!
Primus inter pares eli ensimmäinen vertaistensa joukossa pätee, kun Saksa mainitaan eurooppalaisena maana.
Tohtori Hokkanen oli jaotellut esityksensä kuuteen osaan ja ne olivat:
Oli mielenkiintoista lyhyessä tiivistelmässä ”olla kanssakulkijana”, kun Saksan eri vaiheita kuvattiin pitkän ajanjakson aikana. Kiitokset professori Hokkaselle!
Poimin lopuksi joitain kohtia ”ranskalaisin viivoin”, jotka ponnahtivat esille professori Hokkasen esityksestä:
On selvää, että jokaisesta kohdasta voisi vallan helposti pitää pitkänkin alustuksen, mutta toivon, että lyhyinä ja iskevinä lauseina ne saattavat jokaisen harmaat aivosolut liikkeelle!Kiitän professori Kari Hokkasta mainiosta esityksestä!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kari Hokkanen, tohtori Kari Hokkanen, professori Kari Hokkanen, Angela Merkel, Konrad Adenauer, Willy Brandt, Helmut Kohl, Adolf Hitler, Lapin polttaminen, Bismarck, sanomalehti Ilkka, Seinäjoki, primus inter pares, Bryssel 2014, |
Anneli Jäätteenmäen esitys taustoitti asioiden ymmärtämistäKeskiviikko 26.2.2014 - -Esko Erkkilä- Europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäellä oli keskeinen rooli taustavaikuttajana, kun saimme tammikuun lopulla vierailla Brysselissä ja tutustua Euroopan parlamentin, Euroopan komission, Suomen pysyvän edustuston, Naton sekä Brysselissä toimivien suomalaisten edunvalvontaorganisaatioiden toimintaan.
Saimme olla Annelin vieraina Euroopan parlamentissa, jossa hän selvitteli meille Suomen vaikutusmahdollisuuksia Euroopan Unionissa. Vierailu Euroopan parlamentissa alkoi ryhmäkuvalla jäsenmaiden lippurivistön edessä.
Jäätteenmäki oli juuri palannut Etelä-Afrikkaan suuntautuneelta matkaltaan ja kertoi, että Eurooppa ei ole erityisen suosittu Afrikassa.
Kiina on Afrikassa suosittu ja koetaan ystävälliseksi maaksi, sillä se sijoittaa varojaan Afrikan kehittämiseen.
**********
Tuli mieleeni eräs poliitikkoystäväni, joka sai Kiviniemen hallituksen aikana olla mukana Angolaan suuntautuneessa Suomen kauppavaltuuskunnassa. Kaverini ei ole keskustalainen, mutta hän kiitteli silloista ministeri Paavo Väyrystä, joka poliitikkoystäväni mielestä toimi esimerkillisesti kauppavaltuuskunnan johtajana.
”En ehkä koskaan tule äänestämään Paavo Väyrystä, mutta arvostan hänen toimintaansa kauppavaltuuskunnan puheenjohtajana” …
…oli kaverini toteamus!
Kauppavaltuuskunnan vierailun aikana oli tullut selväksi se myötämielisyys, jota Afrikassa tunnetaan Kiinaa kohtaan. Kiina kun panostaa Afrikkaan!
***********
Anneli Jäätteenmäki totesi, että EU myöntää 325 miljardia aluetukea jäsenmailleen ja siitä Suomi on saanut edellisellä kaudella 1,7 miljardia. Nyt kuitenkin Kataisen-Urpilaisen hallitus on tyrinyt aluetukineuvottelut niin, että Suomen saama aluetuki on jatkossa ainoastaan 1,3 miljardia!
Neljäsataa miljoonaa on suuri rahasumma, jonka menettämiseen Kataisen hallitus on syypää!
Anneli Jäätteenmäki painotti, että EU-parlamentti päättää arkisista asioista.
Esimerkkinä hän mainitsi, että hankintalainsäädökset on nyt saatu uudistettua ja ne merkitsevät, että hinnan lisäksi julkisissa hankinnoissa voidaan arvostaa ympäristö- sekä sosiaalisia seikkoja.
Talousasioista Jäätteenmäki muistutti, että finassiministerit (=valtiovarainministerit) ja huippukokous ovat päättäneet Kreikan tukemisesta – sitä ei ole tehnyt Euroopan parlamentti!
”Kriisi jatkuu”, totesi Anneli Jäätteenmäki.
"Pankkien asiat on nyt hoidettu, kun saksalaiset ja ranskalaiset pankit on pelastettu", jatkoi europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki.
Anneli muistutti, että Keskustaliberaalien ALDE-ryhmä – jonka varapuheenjohtajana Anneli Jäätteenmäki toimii – edusti taannoisissa EU-väännöissä enemmän Suomen etuja painottavaa linjaa kuin Kataisen hallitus.
Anneli Jäätteenmäki oli keskeisessä roolissa, kun parlamentti hylkäsi komission turvemaiden kyntökieltoon tähdänneen linjauksen ja puolusti menestyksekkäästi tuotantoon sidottujen tukien säilyttämistä sekä piti järjen mukana viherryttämissäännöksissä.Ruuan alkuperämerkinnöissä oli suorastaan säälittävää, että kokoomuksen Alexander Stubb ei pitänyt ruuan alkuperämerkintöjä lainkaan tarpeellisina!
Aiemmin tässä jutussa tuli jo ilmi, että Suomen saamat aluetukirahat alenivat 1,7 miljardista 1,3 miljardiin.
On hämmästyttävää, että eteläisen Euroopan valtioille maksetaan aluetukeen verrattavaa tukea viininviljelystä, oliivinviljelystä ja vaikkapa Parmankinkun tuottamisesta!
Oli hieno havaita, että Suomen kokenein naispoliitikko Anneli Jäätteenmäki nauttii työstään Suomen parhaaksi Brysselissä ja on valmis myös kolmannelle edustajakaudelleen Euroopan parlamentissa!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Anneli Jäätteenmäki, MEP Anneli Jäätteenmäki, europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki, kansanedustaja Anneli Jäätteenmäki, eduskunnan puhemies Anneli Jäätteenmäki, oikeusministeri Anneli Jäätteenmäki, pääministeri Anneli Jäätteenmäki, Bryssel 2014, |
Suomesta valitaan jatkossakin 13 edustajaa europarlamenttiinMaanantai 24.2.2014 - -Esko Erkkilä- Euroopan parlamentissa eri maista valitut parlamentin jäsenet muodostavat tällä hetkellä kahdeksan poliittista ryhmää.
Saimme taannoisella Brysselin matkallamme EU-rautaisannoksen parlamentin tiedottajalta Mari Tuomiselta, joka piti meille esityksen EU-parlamentin poliittista ryhmistä sekä parlamentin jäsenten määrästä eri valtioiden kesken.
Parlamentissa on nyt 766 jäsentä ja he jakaantuvat maittain seuraavasti:
Toukokuun 25. päivänä järjestettävissä EU-vaaleissa jäsenmaista valitaan vain 751 europarlamentaarikkoa, mutta Suomesta tullaan edelleen valitsemaan 13 jäsentä europarlamenttiin!
************
Parlamentin poliittisista ryhmistä kolme suurinta ovat:
EPP – Euroopan kansanpuolue, 275 edustajaa
S&D –Euroopan sosialistit ja demokraatit, 194 edustajaa
ALDE – Euroopan liberaalidemokraatit, 85 edustajaa
EPP:n ryhmään Suomesta kuuluvat Kokoomuksen europarlamentaarikot sekä kristillisdemokraattien edustaja – kukaan heistä ei kuulu ryhmänsä puheenjohtajistoon.
S&D:n ryhmään kuuluvat molemmat SDP:n europarlamentaarikot, mutta myöskään heistä ei kumpikaan kuulu ryhmänsä puheenjohtajistoon.
Suomen Keskustan europarlamentaarikot Anneli Jäätteenmäki, Riikka Pakarinen sekä Hannu Takkula kuuluvat ALDE-ryhmään ja heistä Anneli Jäätteenmäki toimii ALDE:n varapuheenjohtajana.
Pienemmät ryhmät ovat:
Greens/EFA –Vihreät/Euroopan vapaa allianssi
ECR – Euroopan konservatiivit ja reformistit
GUE/NGL – Euroopan yhtynyt vasemmisto/Pohjoismaiden vihreä vasemmisto
EFD – Vapaa ja demokraattinen Eurooppa
N-A – Sitoutumattomat
*********
Toukokuun 25. päivänä järjestetään EU-parlamenttivaalit, joissa valitaan europarlamentaarikot seuraavalle 5-vuotiskaudelle.Kiinnostus EU-vaaleja kohtaan on kohoamassa ja syytä onkin, sillä edellisissä EU-vaaleissa äänestysprosentti oli todella alhainen eli 40,3 %.
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Europarlamentti, tiedottaja Mari Tuominen, ALDE, Alde-ryhmän varapuheenjohtaja Anneli Jäätteenmäki, Anneli Jäätteenmäki, Riikka Pakarinen, Hannu Takkula, Euroopan parlamenttivaalit, EU-vaalit 25.5.2014, Bryssel 2014, |
Suomalainen mediakenttä on vahvasti edustettuna Brysselissä ja niin pitääkin olla!Lauantai 22.2.2014 - -Esko Erkkilä- Saimme tammikuun lopulla toteutuneella Brysselin matkallamme tutustua suomalaisen mediakentän läsnäoloon Brysselissä.
Mediakenttään perehtyminen tapahtui Suomen pysyvässä edustustossa tiedottaja Heli Pietilän johdolla.
********
Suomen pysyvän edustuston viestinnästä vastaavat lehdistöneuvos Leena Brandt, tiedottaja Heli Pietilä sekä viestintäassistentti Maria Nurmi.
Heidän tehtävänään on palvella suomalaista ja kansainvälistä mediaa.
Tärkeä alue on neuvoston kokouksista tiedottaminen.
EU-edustuston kotisivuihin www.finland.eu kannattaa tutustua!
********
Brysselissä on suomalainen mediakenttä edustettuna nyt seuraavasti:
Helsingin Sanomat
MTV3
STT-FNB
YLE
Maaseudun Tulevaisuus
Kauppalehti
Vakituisten kirjeenvaihtajien lisäksi paikalla on vaihtelevasti freelancer-toimittajia.
********
Euroopan Unioniin on akreditoituna yli 1.000 toimittajaa ja heistä 36 % on naisia.
Kun tietää mediakentän myllerryksen, ei ollut yllätys, että printtimedian osuus on laskussa ja nyt sen osuus on jo alle puolet eli 46 %!
Saattaa olla yllätys, että suurin tietotoimisto toimittajien lukumäärällä tarkastellen Brysselissä on kiinalainen Xinhua – 24 toimittajaa!
Kiinalaisten vahva kiinnostus Euroopan Unionin asioihin kannattaa panna merkille.
Reuters´lla on 20 toimittajaa, AFP, Agence Europe 14 toimittajaa, Bloomberg, DPA, EFE 11 toimittajaa.
*********Pidän hyvänä, että suomalaisella medialla on vahva edustus Brysselissä. Sen kautta ja sen avulla saamme monipuolisen kuvan EU:n toiminnoista!Tiedostan mediakentän haasteet, mutta toivon, että saisimme Brysseliin entistä enemmän suomalaisia toimittajia seuraamaan EU:n kehittymistä!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomen pysyvä edustusto Euroopan Unionissa (EUE), Suomen pysyvä edustusto Brysselissä, Bryssel 2014, suomalainen media Brysselissä, Helsingin Sanomat Brysselissä, YLE Brysselissä, Maaseudun Tulevaisuus Brysselissä, MTV3 Brysselissä, www.finland.eu, |
Euroopan parlamentti ja Euroopan komissio työskentelevät Brysselissä eri paikoissaTorstai 20.2.2014 - -Esko Erkkilä- Tunnustan virhekuvitelmani, kun olen aiemmin luullut, että Euroon komissio ja Euroopan parlamentti työskentelisivät Brysselissä samassa paikassa…
…eli tässä rakennuksessa, jonka edessä poseeraan ja joka on TV:n uutislähetyksistä tullut tutuksi kaikille.
*********
Sain taannoisella Brysselin matkallamme omin silmin – ja omin jaloin – todeta, että näin ei ole asianlaita!
Euroopan parlamentti kokoontuu Brysselissä kokoontuessaan tässä komeassa rakennuksessa.
Euroopan komissio ja Euroopan parlamentti sijaitsevat Brysselissä vajaan kilometrin etäisyydellä toisistaan.
On hyvä ja oikein, että parlamentti ja komissio sijaitsevat erillään toisistaan, sillä vahvasti oikoen komission voidaan todeta vastaavan suomalaisessa hallinnossa hallitusta ja parlamentin eduskuntaa!
Vieraat ovat tervetulleita tutustumaan Euroopan parlamenttiin ja siitä on osoituksena se tervetulotoivotus, jossa Euroopan parlamentin puhemies – president of the European Parliament - Martin Schulz kahdellakymmenelläkolmella kielellä toivottaa vieraat tervetulleiksi tutustumaan Euroopan parlamentin toimintaan.
Parlamenttitalon ympärillä on opastuskylttejä, joilla vieraat ohjataan oikean sisäänkäynnin kautta parlamenttirakennukseen.
Parlamenttiin saapuvat vieraat joutuvat läpäisemään samanlaisen turvatarkastuksen kuin lentokentilläkin.
Turvatarkastusmenettelyä ei saa valokuvata.
**********
Parlamenttitalon vieressä on Luxemburg-aukio ja siitä tässä muutama kuva:
Nyt tiedän, että Euroopan parlamentti työskentelee Brysselin viikoillaan eri paikassa, kuin Euroopan komissio!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Euroopan parlamentti, Euroopan komissio, president of the European Parliament, president of the European Parliament Martin Schulz, Martin Schulz, Luxemburg-aukio, Luxemburgin aukio, Luxenburg-aukio Bryssel, Bryssel 2014, |
Suomen pysyvä edustusto Euroopan Unionissa (EUE) Brysselissä työskentelee Suomesta saamiensa ohjeiden mukaanMaanantai 17.2.2014 - -Esko Erkkilä-
Tutustuin tammikuun lopulla Suomen pysyvään edustustoon Euroopan Unionissa (EUE), kun sain kuulua vierasryhmään, joka perehtyi Brysselissä tapahtuvaan päätöksentekoon.
Oppaanamme toimi tiedottaja Heli Pietilä.
Suomella on Brysselissä kolme edustustoa;
Tutustuimme matkallamme kahteen viimemainittuun.
Tämä juttu käsittelee Suomen pysyvän edustuston toimintaa.
***********
Totesimme, että Suomen pysyvä edustusto Euroopan Unionissa on valtionhallintomme pienoiskoossa.
Se on avainasemassa Suomen EU-politiikan toteuttamisessa.
Edustusto ajaa Suomen etuja EU:n päätöksenteossa hallituksen ohjeiden pohjalta ja raportoi sekä välittää tietoja Suomeen.
Vuoden 2015 eduskuntavaalit ovat siis keskeisellä sijalla siinä, että millaista EU-politiikkaa Suomi harjoittaa seuraavalla vaalikaudella.
Edustuston henkilökunta työskentelee edustustossa yleensä 2 – 5 vuotta ja useimmat heistä ovat eri ministeriöiden asiantuntijoita. Silmäilin asiantuntijoiden luetteloa ja totesin, että useita työelämäni aikana tuntemaan oppineitani henkilöitä oli mukana.
Edustusto on hallinnollisesti osa ulkoasiainministeriötä.
*************
Oli mielenkiintoista havaita, että Suomen pysyvässä edustustossa Euroopan Unionissa on johdossa kolme naispuolista suurlähettilästä!
Edustustoa johtaa Suomen pysyvä edustaja EU:ssa, suurlähettiläs Pilvi-Sisko Vierros-Villeneuve. Hänen sijaisensa on suurlähettiläs Marianne Huusko-Lamponen.
Kolmas suurlähettiläs Suomen pysyvässä edustustossa Euroopan Unionissa on suurlähettiläs Piritta Asunmaa – hän on Suomen edustaja poliittisten ja turvallisuusasioiden komiteassa (COPS).
Jotta edustuston johto ei olisi täydellisesti naisten hallussa, toimii kenraalimajuri Markku Nikkilä edustustossa pysyvänä sotilasedustajana!
Suomen pysyvän edustuston rooli selviää tästä kuvasta:
Suomen kanta valmistellaan eri ministeriöissä, Valtioneuvoston kanslian EU-sihteeristössä, EU-ministerivaliokunnassa ja/tai Eduskunnassa (suuressa valiokunnassa) ja näin syntyy kansallinen toimintaohje.
Kansallinen toimintaohje on perusta, kun Suomen pysyvä edustusto esittää Suomen kannan eri työryhmissä, komiteoissa ja/tai Euroopan neuvostossa.
Viittaan jälleen kerran eduskuntavaalien tärkeyteen, sillä niiden tuloksen perusteella syntyy Suomen kansalliset ohjeet Brysselissä Suomen etuja ajaville toimijoille.
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomen pysyvä edustusto Euroopan Unionissa (EUE), Suomen pysyvä edustusto Brysselissä, Bryssel 2014, |
Manneken Pis on edelleen suosittu turistikohde BrysselissäLauantai 15.2.2014 - -Esko Erkkilä- Euroopan komission ja Europarlamentin kasvanut asema Brysselissä ovat heikentäneet perinteisten turistikohteiden merkitystä siellä.
Manneken Pis on kuitenkin säilyttänyt asemansa kohteena, jonka luona jokaisen Brysselin kävijän pitää poiketa – myös me teimme niin, kun kävimme Brysselissä tammikuun 27. – 29. päivinä.
Itse patsas on korkeudeltaan vain 60 senttiä, mutta sen ”taustaholvi” on korkeudeltaan useita metrejä.
Manneken Pis pissailee kolmisen metriä korkealla olevalta paikaltaan.
Manneken Pis on kuvanveistäjä Jérôme Duquesnoy´lta vuonna 1619 tilatun työn tulos eli alkuperäisellä patsaalla olisi ikää jo melkein nelisensataa vuotta.
Nykyinen patsas ei ole alkuperäinen, sillä patsas on varastettu ainakin seitsemän kertaa – nykyisen patsaan ikä on vain viitisenkymmentä vuotta. Patsaan pieni koko merkitsee, että se on ollut helppo varastaa.
Meidän vierailumme aikana Manneken pissaili nakuna, mutta kerrotaan, että usein se on puettu mitä erikoisimpiin vaatteisiin.
Kerrotaan, että pieni poika – nimeltään Julianske - olisi pissaamalla sammuttanut sytytyslangan pommista, jolla vihollisen oli tarkoitus sytyttää Bryssel tuleen.
Toinen tarina kertoo, että rikkaan brysseliläisen poika oli ollut kateissa ja kun isä löysi poikansa, oli poika juuri pissaamassa. Pojan löytymisen kunniaksi isä tilasi veistoksen, jossa pikkupoika pissaa!
Myös muita tarinoita patsaan alkuperästä on olemassa. ************
Manneken Pis –patsas sijaitsee Brysselin vanhassa kaupungissa lähellä Grand Placea, Rue de l'Étuve / Stoofstraat ja Rue du Chêne / Eikstraat –katujen risteyksessä.
************
Manneken Pis on vahva tekijä bysseliläisessä matkamuistokaupassa.
Tässä muutamia näkymiä matkamuistokauppojen valikoimista ja niiden näyteikkunoista!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Manneken Pis, Bryssel, Jérôme Duquesnoy, Bryssel 2014, Grand Place Bryssel, |
Everard 't Serclaes´n monumentin koskettelu tuo onneaTorstai 13.2.2014 - -Esko Erkkilä- Brysselin eräs tunnetuimmista turistikohteista on Everard 't Serclaes´n muistomerkki.
Muistomerkki sijaitsee erään rakennuksen seinällä Carles Buls´n varrella aivan Grand Placen laidalla.
Muistomerkki – oikeastaan patsas – esittää Everard 't Serclaes´a, joka 1400-luvulla vapautti Brysselin.
Patsaan on veistänyt Julien Dillens, joka eli 1849 – 1904.
Everard 't Serclaes´n patsaan tekee kuuluisaksi ja suosituksi se, että sen koskettelun sanotaan tuovan onnea ja menestystä. Erityisen tärkeää on koskettaa patsashahmon käsivartta. Myös Serlaes´n jalkopäässä makoilevan koiran koskettelu tuo onnea.
Brysselin matkallamme oli paljon innokkaita Everard 't Serclaes´n patsaan koskettelijoita!
Kannattaa Brysselissä poiketessanne käydä koskettelemassa Everard 't Serclaes´n patsasta – se tietää onnea!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Bryssel, Everard 't Serclaes, Everard 't Serclaes´n muistomerkki, Everard 't Serclaes´n monumentti, Everard 't Serclaes´n patsas, Julien Dillens, Bryssel 2014, |
Berlaymont - rakennus Brysselissä, jossa Euroopan komissio tekee päätöksensäLauantai 8.2.2014 - -Esko Erkkilä-
Berlaymont Brysselissä on ainakin televisiokuvista tullut tutuksi kaikille suomalaisille. Se on rakennus, jossa Euroopan komissio istuu ja tekee päätöksensä.
On hyvä muistaa, että Euroopan parlamentti kokoontuu Brysselissä ollessaan vallan muussa paikassa, mutta Berlaymont´ssa se ei kokoonnu.
Berlaymont-rakennus on niin suuri, että sen saaminen kokonaisuudessaan samaan amatöörikuvaan on vaikeaa.
Kuljimme Berlaymont-rakennuksen ohi lukuisia kertoja taannoisella Brysselin-matkallamme.
Pääsin minäkin kerran poseeraamaan Berlaymont-rakennuksen edessä!
************
Vierelläni näkyy metron rullaportaat ja ne vievät suoraan "Schuman" -metroasemalle - "Schuman"-metroasema sijaitsee siis aivan Berlaymont-rakennuksen eli komission kohdalla!
*********
Komissiorakennuksen edessä on pitkä rivi EU-lippuja.
On taas kerran muistettava, että ne televisiokuvista tutut eri maiden liput Brysselin raporttien kuvituksena ovat Euroopan parlamenttirakennuksen edestä – eri maiden lippuja ei ole komission Berlaymont-rakennuksen edessä ja se johtuu siitä, että komissio edustaa EU:ta, ei yksittäisiä maita! Komissiorakennuksen edessä liehuu nyt 28 EU-lippua eli yksi jokaista jäsenmaata kohti!
***********
Kadun varrella, tämän sisäänkäynnin vierellä ja komissiorakennuksen aidan päällä on muutamia veistoksia,... ...kas näin:
***********
Berlaymont´n sen sisäänkäynnin ”otsikko”, josta kansalaiset pääsevät tutustumaan rakennukseen, näyttää tältä.
Pääsimme toki vierailemaan Berlaymont´ssa, mutta siitä sitten toisessa jutussa.
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Berlaymont, Euroopan komission päärakennus, Bryssel, Bryssel 2014, Europese Comissie, Comissio Europeenne, |
SAK, STTK ja Akava hoitavat Brysselissä ay-liikkeen edunvalvontaa FinUnions´n kauttaTiistai 4.2.2014 - -Esko Erkkilä- Kaikki merkittävät suomalaiset intressiryhmät tekevät edunvalvontatyötä Brysselissä ja näin myös ammattiyhdistysliike.
SAK, STTK ja Akava ovat perustaneet Brysselin edunvalvontatyölleen yksikön, jonka nimi on FinUnions eli ”The Representation of Finnish Trade Unions to the EU”.
Yksikkö sijaitsee Brysselin kansainvälisessä ay-talossa, samassa rakennuksessa Euroopan ay-keskusjärjestön EAY:n, ay-tutkimuslaitos ETUIn ja ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestön ITUCin kanssa.
FinUnions´n johtaja Pekka Ristelä esitteli meille suomalaisen ay-liikkeen EU-edunvalvontaa Brysselin matkallamme tammikuun 27. päivänä.
FinUnions`n johtajuus kiertää SAK:n, STTK:n ja Akavan kesken tietyn vuosirytmin mukaisesti ja nyt on SAK:n vuoro vetää yksikön toimintaa.
Emme vierailleet Brysselissä kansainvälisessä ay-talossa, vaan johtaja Pekka Ristelä piti esityksensä EK:n tiloissa sen jälkeen, kun EK:n asiantuntijat olivat esitelleet meille EK:n toimintaa. Sopuisaa yhteistyötä siis työnantaja- ja työntekijäpuolten välillä Brysselissä!
FinUnions´n tehtävänä on huolehti palkansaajien edunvalvonnasta Brysselissä sekä välittää Suomeen tietoa EU-päätöksenteosta työelämään liittyvissä kysymyksissä.
Johtaja Ristelä kertoi, että ammattiyhdistysliikkeen painopistealueet vuonna 2014 tulevat olemaan EU:n taloushallintoon sekä kauppapolitiikkaan liittyvät kysymykset.
Talouskysymyksissä ay-liike haluaisi tiukempaa verotuksen koordinointia kuin nyt. Tähän Ristelän esittämään vaatimukseen paikalla olleet EK:n edustajat tarttuivat heti ja totesivat, että verokilpailu on normaalia valtioiden välistä kilpailua.
Myös Ristelän peräänkuuluttamaan tiukempaan sääntelyyn EK:n edustajat totesivat, että työelämässä on jo nyt 70 erilaista sääntelyä ja lisää EK:n mielestä ei tarvita.
Kauppapolitiikan osalta FinUnions ja koko ay-liike haluaa seurata erityisen tarkasti EU:n ja USA:n sekä EU:n ja Etelä-Korean välisten kauppasopimusten kehittymistä.
Vierailuryhmämme eri henkilöt ja myös minä kiinnitimme huomiota siihen, että eikö ay-liikettä kiinnosta EU:n ja muiden maiden välinen kauppapolitiikka? Mielestäni tämä on aiheellinen kysymys.
**************
Ei ollut yllätys, että myös ammattiyhdistysliikkeellä on suuri kiinnostus Euroopan unionin parlamenttivaaleja sekä uuden komission ohjelmaa kohtaan!
*************Ammattiyhdistysliikkeen edunvalvontaan Brysselissä tutustuminen oli matkamme ensimmäisen päivän neljäs tilaisuus.
Kaikki ensimmäisen päivän kohteemme painottivat keväällä järjestettävien Euroopan unionin parlamenttivaalien tärkeyttä.
Kuntaliiton, MTK:n, Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n ja ammattiyhdistysliikkeen FinUnions:n näkemyksiin EU:n parlamenttivaalien tärkeydestä on helppo yhtyä.Muista merkitä kalenteriisi jo nyt Europarlamenttivaalien ennakkoäänestysaika eli14. – 20.5.2014ja varsinainen äänestyspäivä 25.5.2014!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: SAK Brysselissä, STTK Brysselissä, Akava Brysselissä, FinUnions, ammattiyhdistysliike Brysselissä, ay-liike Brysselissä, Pekka Ristelä, Anneli Jäätteenmäki, Bryssel 2014, EU-vaalit 25.5.2014, |
