Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Se on nyt totta!

Keskiviikko 29.6.2022 - -Esko Erkkilä-

Suomen Nato-jäsenyys on ollut henkilökohtainen tavoitteeni vuosikymmenet ja eilisten tapahtumien myötä se on nyt toteutumassa.

 

 

Keskustalaisuuteen Suomen Nato-jäsenyys ei ole perinteisesti kuulunut, mutta minun keskustalaisuuteeni se on aina kuulunut.

 

 

Kiitokset Sauli Niinistölle, joka lopulta johdattelit meidät Natoon.

 

 

Olen kerran päässyt käymään Naton pääkonttorissa Brysselissä, joten osaan arvostaa sitä paikkaa.

 

 

Käyntini Naton päämajassa ajoittui vuoteen 2014 ja silloin nykyinen…

 

 

natonpaamaja2014.jpg

 

 

…päämaja oli vasta rakenteilla.

 

 

Elämäni eräs suurimmista ulkopoliittista ja turvallisuuspoliittisista haaveista on nyt toteutumassa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomen Nato-jäsenyys on nyt totta, Suomi ja Nato, Nato, Otan, Naton päämaja, Bryssel,

Natosta puhuminen on jälleen ajankohtaista

Torstai 30.12.2021 - -Esko Erkkilä-

Pääsin vierailemaan Naton päämajassa vuonna 2014 ja hankin sillä matkallani matkamuistoksi Nato-paidan.

 

 

IMG_4690.JPG

 

Paidassa on kuvattuna AWACS-ilmavalvonta- ja taistelujohtokone.

 

AWACS on lyhenne sanoista Airborne Warning and Control Systems ja ensimmäiset AWACS- koneet ovat vuodelta 1977.

 

 

Paidassani on myös Naton lyhenteet eli NATO ja OTAN.

 

NATO on  englanninkielinen lyhenne Natosta eli...

 

 

...North Atlantic Treaty Organization

 

 

…ja lyhenne OTAN on puolestaan lyhenne liiton ranskankielisestä nimestä eli…

 

...Organisation du traité de l'Atlantique Nord.

 

 

Nämä perusasiat tänään Natosta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Naton päämaja sijaitsee Brysselissä, NATO, OTAN, North Atlantic Treaty Organization, Organisation du traité de l'Atlantique Nord, AWACS, Airborne Warning and Control Systems,

Sain "tuurata" Euroopan Unionin ulkoministeriä eräänä tiistaina tammikuussa 2014!

Maanantai 1.2.2021 - -Esko Erkkilä-

Minulla oli tilaisuus vierailla Brysselissä Euroopan Unionin ”pääkonttorissa” sekä Naton päämajassa tammikuussa seitsemän vuotta sitten.

 

Portugalilainen Jose Manuel Barroso johti silloin Euroopan komissiota, Olli Rehn oli talous- ja raha-asioista vastaavana komissaarina ja brittiläinen Catherine Ashton oli komission eräs varapuheenjohtajista ja hän toimi EU:n ulkoasioiden sekä turvallisuuspolitiikan korkeana edustajana. 

Ashtonia kutsuttiin Euroopan Unionin ulkoministeriksi!

 

 

ashtoniatuuraamassa.jpg

 

Vierailuohjelmaamme kuului parituntinen Euroopan komission kokoushuoneessa ja minulla oli kunnia olla tämän kaksituntisen ajan EU:n ulkoasioiden sekä turvallisuuspolitiikan korkeana edustajana, sillä sainhan istua paroonitar Catherine Ashtonin paikalla.

 

Kaikki meni hyvin ja Euroopan Unionin ulkoasiat sekä turvallisuuspolitiikka pysyivät rauhallisina myös tuon kaksituntisen ajan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Euroopan komissio, Bryssel, Olli Rehn, Jose Manuel Barroso, Catherine Ashton, Nato, Naton päämaja, Euroopan Unioni,

IMF Suomen taloudesta: "Sitä parempi jos koko eduskunta saadaan mukaan"!

Lauantai 15.3.2014 - -Esko Erkkilä-

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF tutustui paikan päällä Suomen taloustilanteeseen parin viikon ajan ja luovutti eilen viranomaisille loppulausuntonsa Suomen talouden tilasta.

 

Loppulausunto on karua tekstiä, mutta kokemuksen perusteella pelkään, että tämäkin lausunto on jälleen kerran ylioptimistinen.

 

Lausunnossa päädytään ennustamaan, että Suomen BKT kasvaisi tänä vuonna 0,3 %.

 

IMF:n arvio merkitsee aiemman kasvuennusteen puolittumista.

 

 

*************

 

 

Näen, että Suomen taloustilanteen heikkous on seurausta siitä näköalattomuudesta, jolla Kataisen-Urpilaisen hallitus yrittää johtaa Suomea.

 

Monet asiat ovat perimmiltään kiinni uskosta tulevaisuuteen ja siitä, että korkeimmat poliittiset johtajat uskovat pärjättävän.

 

Hallituksen toimet ovat viikko viikolta ja päivä päivältä ajautumassa yhä syvemmälle suohon ja totta kai kansalaiset sekä yrityselämä tämän aistivat.

Kansalaisten ja elinkeinoelämän uskoa tulevaisuuteen ovat rapauttaneet mm. seuraavat asiat:

 

  • keskeisten ministereiden joukkopako Brysseliin
  • epätietoisuus, että liittyykö pääministeri "Brysselin pakolaisten" joukkoon
  • hallituksen eripura sote-uudistuksesta ja sote-uudistuksen järjettömyys
  • kiville ajettu kuntauudistus
  • päivittäin kuultavat mittavat irtisanomisuutiset
  • työttömyyden - erityisesti nuorisotyöttömyyden - hallitsematon kasvaminen
  • sekä monet muut seikat

 

Pääministeri Kataisen ilmestyminen kuvaruutuun – jotka esiintymiset ovat onneksi vähentyneet – merkitsee kuulijoissa aina säälintunnetta. 

 

SDP:n kiihtyvä puheenjohtajapeli kasvattaa päivä päivältä epäluottamusta valtiovarainministeripuolueeseen.

 

Vasemmistoliiton puheenjohtajan nukkumiset ministeriaitiossa ja hurlumhei-matkailut maailmalla ovat vieneet lopullisesti uskottavuuden SKDL:n perilliseen.

 

Vihreiden toimenpiteet suomalaisen talouselämän lopulliseksi upottamiseksi merkitsevät, että elinkeinoelämä joutuu tähyilemään seesteisimpiä olosuhteita maamme ulkopuolelta.

 

RKP:n puheenjohtajan jänistäminen neuvotteluista Venäjän kanssa ja hänen mauton kravattitemppunsa ovat varmaan olleet tuskallista seurattavaa aikoinaan puolustusministerin tehtävistä kunnialla selvinneelle saman puolueen Elisabeth Rehn´lle.

 

Ennen sanottiin, että puolustusministerin pitää olla mies, jotta kenraalit voivat mennä nurkan taakse kuselle puolustusministerin kanssa, mutta Elisabeth Rehn lopetti tämän tosiasian. En turhaan aikoinaan äänestänyt Elisabeth Rehn´ä presidentinvaaleissa!

 

 

 

****************

 

 

 

imf1

 

 

IMF ehdottaa Suomelle seuraavia toimenpiteitä:

 

 

  • eläkepäätökset pitää tehdä, sillä niiden toteuttaminen on kymmenvuotinen urakka
  • nuorille pitää saada töitä
  • työttömyyskysymyksen hoitamisessa on otettava nykyistä tiukempi asenne
  • asuntoja täytyy järjestää monimuotoisesti
  • kaupan keskittymisen ongelmiin pitää puuttua, jotta kaksi kaupparyhmää ei pääse nyhtämään kansalaisten euroja kohonneisiin hintoihin loputtomiin
  • ”sote-hoputus” eli terveydenhuollon tehostamisesta on saatava laajapohjaisesti hyväksytty päätös

 

 

Keskeistä IMF:n mielestä on, että sitä parempi Suomelle, jos koko eduskunta saadaan toteuttamaan ja siten sitoutumaan sen vaatimien toimenpiteiden taakse!

Saa nähdä, että joko Kataisen niskurointi opposition mukaan ottamisesta päätöksentekoon vihdoinkin päättyy!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: IMF, Kansainvälinen valuuttarahasto IMF, ministereiden joukkopako Brysseliin, Henna Virkkunen Brysseliin, Alexander Stubb Brysseliin, Merja Kyllönen Brysseliin, Jyrki Katainen Brysseliin?, Elisabeth Rehn, puolustusministeri Elisabeth Rehn,

Brysselin metroverkosto muodostuu neljästä metrolinjasta

Torstai 13.3.2014 - -Esko Erkkilä-

Tammikuisella Brysselin matkallamme tutustuimme myös Brysselin metroon.

 

Metrolinjoja Brysselissä on neljä ja niiden yhteinen pituus 32 kilometriä.

 

 

metro1

 

 

Metroasemien portit ovat periaatteessa yksinkertaisia käyttää, mutta monta kertaa meillä oli ainakin pieniä haasteita päästä porteista läpi.

 

 

 

metro2

 

 

M1- (purppura) ja M5-linjat (keltainen) ovat vanhimmat linjat, sillä ne on avattu vuonna 1976.
 
 
Huomatkaa linjakartalla nuolesta kaksi asemaa oikealla oleva ”Schuman” –metroasema,…

 

 

 

 

schumanuusi

 

 
…sillä se on Euroopan komissiorakennuksen vieressä sijaitseva metroasema!

 

 

 

metro4

 

 

Nojailen tässä Schuman-aseman rullaportaiden kaiteeseen ja takanani näkyy Berlaymont rakennus eli Euroopan komission ”kotipesä”!

 

 

 

metro5

 

 

Paikallisoppaamme opastivat, että Brysselin metrossa ei pidä olla liian kohtelias ja sen kyllä vierailumme aikana totesimme.

 

Metrovaunut olivat aina täynnä ja varovainen esim. taskuvarkaiden varalta piti olla koko ajan.

 

Vaunujen pysähdysajat asemilla olivat lyhyitä ja vaunuun nousemiseen sekä vaunusta poistumiseen ei ollut paljon aikaa.

 

 

****************

 

 

metro6

 

 

Metroverkoston lisäksi Brysselissä on 24 kilometriä raiteita raitiotievaunuille.

 

 

metro7

 

 

Raitiovaunujen pyörästöt on koteloitu hyvin, jotta kanssakulkijoiden turvallisuus pystyttäisiin takaamaan.

 

 

 

Ei voi pienimmässäkään määrin todeta, että Brysselissä nauttisi metrolla matkustamisesta, mutta tokihan sillä liikkumaan pääsee.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Brysselin metro, Brysselin raitiovaunut, Brysselin metroverkosto, Brysselin ratikkaverkosto, Berlaymont, Schuman-metroasema, Euroopan komissio, Bryssel 2014,

Nato-yhteensopivuus

Keskiviikko 12.3.2014 - -Esko Erkkilä-

Tammikuun lopulla, kun pääsin vierailemaan Suomen erityisedustustossa Natossa, sotilaspoliittisen katsauksen meille esitti kommodori Tapio Maijala.

 

Kannattaa mainita, että kommodori vastaa sotilasarvoltaan everstiä.

 

Kommodori Maijala toimii erityisedustustossa apulaissotilasedustajana ja hän raportoi erityisedustuston sotilasedustaja kenraalimajuri Markku Nikkilälle.

 

Kenraalimajuri Markku Nikkilä puolestaan toimii Puolustusvoimain komentajan edustajana Natossa ja Euroopan Unionissa.

 

Kommodori Maijalan esitys oli mielenkiintoinen ja sotilaallisen täsmällinen.

 

Puolustusvoimat ovat viime vuosina lisänneet monilla toimintalohkoillaan Nato-yhteensopivuutta; näin vaikka Suomi ei olekaan Nato-maa.

 

Kommodori Tapio Maijala mainitsi yhteensopivuuden osalta mm. seuraavat seikat:

 

  • taktiset merkit
  • ilmavoimien kieli on englanti
  • tykistössä monet asiat ovat muuttuneet kenraali Nenosen opeista Nato-aikaan
  • laivaston käskymerkit
  • polttoainetäydennyksissä letkukoot on yhdenmukaistettu
  • radiotaajuudet

 

***********

 

Naton ja sen jäsenmaiden kalustokysymyksistä kommodori Maijala totesi, että hävittäjät sekä panssarivaunut ovat jäsenvaltioiden, mutta esim. Awacs-tutkakoneet ovat Naton omistamia.

 

 

Naton päämajassa Brysselissä toimii Naton ylin poliittinen taso, mutta Naton operaatioiden toteuttamisesta vastaa ACO (Allied Command Operations) Belgian Mons´ssa.

 

 

Naton päätöksentekoprosessista kommodori Maijala kertoi, että päätöksiin vaaditaan aina konsensus.  Konsensukseen pääseminen vaati esim. Libyan kriisin kohdalla kuusi päivää!

 

*********

 

Olen joskus ollut palavereissa, joissa on todettu, että Huoltovarmuuskeskus on monen seikan osalta ”Suomen Nato”.

 

Kysyin asiaa kommodori Maijalalta hänen esityksensä jälkeen ja osin yllätyin, kun kommodori oli paljolti samaa mieltä kevyeksi heitoksi tarkoittamani seikan kanssa.

 

Kannattaa tutustua Huoltovarmuuskeskuksen nettisivuihin – ne löytyvät googlaten vaikkapa näin: ”Huoltovarmuuskeskus”!

 

***************

 

Oli mielenkiintoista päästä tutustumaan ”Suomen erityisedustusto Natossa” toimintaan ja kuulla suurlähettiläs Pia Rantala-Engberg ´n sekä kommodori Tapio Maijala esitykset Natosta ja Suomen erityisedustustosta Natossa.

 

**************

 

 

ruokalanato

 

 

Jutun lopuksi vielä kuva kassakuitista, jonka sain maksettuani vaimolleni ja itselleni maukkaan lounaan Naton päämajassa henkilökunnan ruokalassa.
 
Ei paha hinta – 19,30 euroa kahden hengen lounaasta ja mukana hinnassa kaksi pientä putelia (3,33 € per puteli) erinomaista punaviiniä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomen erityisedustusto Natossa, suurlähettiläs Pia Rantala-Engberg, kommodori Tapio Maijala, kenraalimajuri Markku Nikkilä, Puolustusvoimain komentajan edustaja Natossa ja Euroopan Unionissa, Nato-yhteensopivuus, Bryssel 2014, Huoltovarmuuskeskus,

Mitä merkitsee artikla 5?

Maanantai 10.3.2014 - -Esko Erkkilä-

Päätin eilisen Brysselin matkaamme selostaneen juttuni toteamalla Naton 5. artiklan, mutta sen avaaminen jäi tarkoituksella tekemättä.

 

Suomen ulkoasiainministeriön ja Suomen erityisedustusto Natossa –nettisivuilla todetaan artikla 5.:n tiimoilta näin:

 

Pohjois-Atlantin sopimus sitoo Naton jäsenmaat yhteistyöhön ja keskinäiseen avunantoon tilanteessa, jossa yhteen tai useampaan jäsenmaahan kohdistuu hyökkäys. Artikla 5:n nojalla kukin jäsenmaa sitoutuu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta liittolaista ”tarpeellisiksi katsomillaan keinoilla”. Tällaisia voivat sotilaallisten keinojen ohella olla poliittiset toimenpiteet, joilla painostettaisiin uhkaavaa valtiota muuttamaan politiikkaansa. Kukin jäsenmaa päättää itsenäisesti ja kansallisten päätöksentekomenettelyjen mukaisesti antamansa avun luonteen ja laajuuden.

 

 

En lähde kommentoimaan viidettä artiklaa sen kummemmin kuin toteamalla, että UM:n sananselityksen mukaan se saattaisi merkitä uhkaan joutuneen maan auttamisessa ehkä myös varsin mietoja toimenpiteitä!

 

Olenkohan käsittänyt oikein?

 

 

***************

 

 

Suurlähettiläs Rantala-Engberg mainitsi, että Awacs-tutkakoneet Nato-maat ovat hankkineet yhdessä.

 

 

***************

 

 

 

Suomen erityisedustusto Natossa –yksikön päällikkö suurlähettiläs Pia Rantala-Engbeg luetteli meille Naton ydintehtävät näin:

 

  • jäsenmaiden yhteisen puolustuksen järjestäminen
  • globaali kriisinhallintatoimija
  • kansainvälisen vakauden edistäjä kumppanuus-järjestelmän avulla

 

 

Globaaleja haasteita ja uhkia suurlähettilään mukaan ovat;

 

  • paikalliset konfliktit
  • kyber-uhat
  • energiaan ja turvallisuuteen liittyvät uhkakuvat
  • merirosvous
  • ihmisten salakuljetus
  • biologiset ja kemialliset aseet

 

**********

 

 

Naton rahoituskuvioista suurlähettiläs Rantala-Engberg mainitsi järjestön tavoitteena olevan, että maa käyttää puolustusmenoihin 2 % bruttokansantuotteesta – nyt Nato-maista tähän yltää neljä maata ja 24 maata ei yllä tavoitteeseen.

 

Suomen puolustusmenot ovat 1,4 % bruttokansantuotteesta.

 

 

**************

 

 

Suurlähettiläs Rantala-Engberg muistutti, että Kataisen hallituksen hallitusohjelmaan sisältyy ns. Nato-optio.

 

Etsin eduskunnalle 22.6.2011 annetun valtioneuvoston tiedonannon ja siellä todetaan sivulla 22 näin:

 

 

”Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa ja harjoittaa yhteistyötä Naton kanssa sekä ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.”

 

 

Suurlähettiläs tiesi, että mitä hän meille puhui!

 

 

********

 

 

Suurlähettiläs Pia Rantala-Engberg selvitteli meille esityksensä lopuksi Naton ja EU:n eroja – kas näin:

 

  • Naton pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen ei ole käynyt Pekingissä
  • Vladimir Putin ei edellispäivänä Brysselissä käydessään vieraillut Natossa, mutta Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov kävi piipahtamassa Natossa
  • Naton ja Venäjän vuoropuhelu on Suomen kannalta OK

 

Toisiko Suomen liittyminen Natoon kriisin?

 

Suurlähettiläs Rantala-Engbeg vastasi itse esittämäänsä kysymykseen, että Baltian maiden liittyminen Natoon aiheutti tiettyä keskustelua!

 

Kiitän suurlähettiläs Pia Rantala-Engberg´ä mielenkiintoisesta esityksestä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: NATO, OTAN, Suomi ja Nato, Suomen erityisedustusto Natossa, suurlähettiläs Pia Rantala-Engberg, 5.artikla, Naton 5. artikla, Nato-optio, Kataisen hallitusohjelman Nato-optio, Awacs, Awacs-tutkakoneet, Bryssel 2014,

Mielenkiintoinen vierailu Suomen Nato-erityisedustustossa Brysselissä

Sunnuntai 9.3.2014 - -Esko Erkkilä-

Tammikuun lopulla toteutuneen Brysselin vierailumme eräs pääkohde EU-parlamentin ja EU-komission ohella oli tutustuminen Suomen erityisedustustoon Natossa ja sitä kautta Natoon.

 

Suomi on Naton kumppanuusmaa ja se antaa myös tavalliselle suomalaiselle mahdollisuuden vierailla Suomen erityisedustustossa Natossa – erityisedustusto sijaitsee Manfred Wörner -rakennuksessa samalla tontilla Brysselissä sijaitsevan Naton päämajan kanssa, mutta n. neljänsadan metrin etäisyydellä Naton päämajasta.

 

Tapaan usein ryydittää juttujani valokuvilla, mutta tämän jutun yhteydessä se ei ole mahdollista, sillä Naton päämaja-alueella on ehdoton valokuvauskielto.

 

Tämän jutun kuvat ovat amatöörikuvia edustuston nettisivuilta.

 

 

natokuva1

 

 

Vierailumme teknisenä isäntä toimi edustuston tiedotusassistentti Janne Leino.

 

 

Kamerat ja kännykät piti jättää bussiin ja sen jälkeen läpäisimme Leinon johdolla lentokentiltä tutun turvatarkastuksen kautta itsemme Naton päämaja-alueelle.

 

 

Ruokailimme omakustanteisesti Naton päämajan ruokalassa ja keräännyimme luentosaliin. jossa…

 

 

natokuva2

 

 

..Suomen erityisedustuston päällikkö, suurlähettiläs Pia Rantala-Engberg piti meille erinomaisen esityksen Natosta ja Suomen roolista Natossa.

 

 

Tässä joitain asiakokonaisuuksia, jotka tulivat esille suurlähettiläs Rantala-Engberg´n esityksessä:

 

  • Suomen erityisedustuston henkilövahvuus on n. 20 henkilöä

 

  • edustustossa ovat edustettuina ulkoministeriön, puolustusministeriön, pääesikunnan sekä Huoltovarmuuskeskuksen asiantuntijat

 

  • edustusto seuraa paikan päällä ajankohtaisia keskusteluja sekä raportoi niistä presidentille, hallitukselle ja eduskunnalle

  • Naton kumppanuus merkitsee, että vain osa Naton asioista on avoinna Suomelle

 

  • luottamukselliset suhteet esim. Naton sihteeristöön ovat tärkeät

 

  • Suomen oman puolustuspolitiikan tekeminen tunnetuksi on tärkeä työsarka

 

  • edustuston tehtävänä on jakaa tietoa Suomen ja Naton välisestä yhteistyöstä

 

 

**************

 

  • Natossa on nyt 28 jäsenmaata ja niistä 22 maata on jäsenenä EU:ssa

 

  • 94 % EU-kansalaisista asuu Nato-maissa

 

  • Nato on nyt erilainen kuin vuonna 1949, jolloin se perustettiin

 

  • Word Trade Center´n kaksoistornien tuhoutuminen syyskuun 11. päivänä 2001 toi Naton tehtäviin uuden osatekijän, terrorismin torjunnan

 

  • Nato on nyt muodostunut turvallisuuspoliittiseksi ja kansainvälistä kriisinhallintaa harjoittavaksi hallitusten väliseksi järjestöksi

 

  • Naton päätöksenteossa konsensus on keskeinen seikka

 

  • Natossa siviilit päättävät

 

 

 

*************

 

 

  • Naton 5. artikla määrittää jäsenvaltioiden velvoitteen puolustaa muita jäsenvaltioita. Sen mukaan aseellinen hyökkäys Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa jotakin Naton jäsenvaltiota vastaan katsottaisiin hyökkäykseksi kaikkia liiton jäsenvaltioita vastaan.

 

************

 

Suurlähettiläs Pia Rantala-Engbeg´n esitys jatkui ja siitä lisää lähiaikoina!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomen Nato-kumppanuus, Suomen erityisedustusto Natossa, suurlähettiläs Pia Rantala-Engberg, Naton päämaja, Bryssel 2014, HVK, Huoltovarmuuskeskus, Ulkoasiaianministeriö, Puolustusministeriö, Pääesikunta, Word Trade Center - Naton rooli, Naton 5. artikla,

Taustatieto Natosta on erityisen tarpeellista juuri nyt!

Tiistai 4.3.2014 - -Esko Erkkilä-

Kirjoitin eilen vierailustani Naton päämajassa.

 

Ukrainan tilanne kiristyy ja sen vuoksi kaikkinainen lisätietous Natosta on nyt tarpeellista.

 

Yritän muodostaa itselleni kuvaa Natosta ja kirjaan ainakin osan havainnoistani tähän blogikirjoitukseeni.

 

 

*************

 

 

 

Pohjois-Atlantin Liitto perustettiin 4. huhtikuuta 1949 Washingtonissa, Yhdysvalloissa.

 

Pohjois-Atlantin Liitosta käytetään yleisesti lyhennettä NATO, mutta sen rinnalla näkee melkein kaikissa yhteyksissä lyhenteen OTAN.

 

 

NATO on lyhenne liiton englanninkielisestä nimestä

 

North Atlantic Treaty Organization

 

…ja lyhenne OTAN on puolestaan lyhenne liiton ranskankielisestä nimestä eli…

 

...Organisation du traité de l'Atlantique Nord.

 

Käytän jatkossa tässä jutussa termiä NATO.

 

 

**********

 

Suomen Ulkoasiainministeriö toteaa, että Pohjois-Atlantin Liitto (Nato) on monenkeskinen poliittis-sotilaallinen yhteistyöjärjestö.

 

*********

 

Natossa on tällä hetkellä 28 jäsenmaata ja se on perustamisensa jälkeen laajentunut monta kertaa.

 

Nykyiset jäsenmaat ovat liittyneet järjestöön seuraavasti :

 

 

Perustajajäsenmaat (1949)

 

  • Alankomaat
  • Belgia
  • Islanti
  • Italia
  • Kanada
  • Luxemburg
  • Norja
  • Portugali
  • Ranska
  • Tanska
  • Iso-Britannia
  • Yhdysvallat

 

 

Ensimmäinen laajentuminen (1952)

 

  • Kreikka
  • Turkki

 

 

Toinen laajentuminen (1955)

 

  • Saksa

 

 

Kolmas laajentuminen (1982)

 

  • Espanja

 

 

Neljäs laajentuminen (1999)

 

  • Puola
  • Tsekki
  • Unkari

 

 

Viides laajentuminen (2004)

 

  • Bulgaria
  • Latvia
  • Liettua
  • Romania
  • Slovakia
  • Slovenia
  • Viro

 

 

Kuudes laajentuminen (2009)

 

  • Albania
  • Kroatia

 

 

 

Jäsenmaiden ohella Natolla on rauhankumppanuusmaita.

 

Naton rauhankumppanuusohjelma (Partnership for Peace) on tarkoitettu luottamuksen luomiseksi ja yhteistyön kasvattamiseksi Naton ja siihen kuulumattomien maiden välillä.

 

Suomi liittyi Naton rauhankumppanuusmaaksi vuonna 1994.

 

Suomen lisäksi muut Naton rauhankumppanuusmaat ovat :

 

  • Armenia
  • Azerbaidzan
  • Bosnia ja Hertsegovina
  • Georgia
  • Irlanti
  • Itävalta
  • Kazakstan
  • Kirgisia
  • Makedonian tasavalta
  • Malta
  • Montenegro
  • Moldova
  • Ruotsi
  • Serbia
  • Sveitsi
  • Tadzikistan
  • Turkmenistan
  • Ukraina
  • Uzbekistan
  • Valko-Venäjä
  • Venäjä

 

 

Kiristyvä Ukrainan tilanne on vaarassa osoittaa, että Naton rauhankumppanuudella ei ole tositilanteessa paljonkaan arvoa, sillä ovathan molemmat kiistakumppanit Venäjä ja Ukraina NATO :n rauhankumppanuusmaita !

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: NATO, OTAN, NATO OTAN, North Atlantic Treaty Organization, Organisation du traité de l'Atlantique Nord, Naton jäsenmaat, Naton rauhankumppanuusmaat, Naton päämaja, Naton päämaja Brysselissä, Bryssel 2014,

Mielenkiintoinen vierailu Naton päämajassa

Maanantai 3.3.2014 - -Esko Erkkilä-

Pohjois-Atlantin liitto eli NATO perustettiin vuonna 1949 Yhdysvalloissa, Washingtonissa.

 

NATO:n päämaja sijaitsee Brysselissä ja pääsin käymään siellä tammikuun lopulla. Joillekin saattaa olla yllätys, että Naton päämaja sijaitsee Euroopassa eikä esimerkiksi Yhdysvalloissa!

 

 

nato1

 

 

Naton päämaja (NATO Headquarters eli NATO HQ) sijaitsee Brysselin lentokentältä kohti kaupunkia ajettaessa valtaväylän varrella. Sen käyntiosoite on ”Avenue de Bourget/Bourgetlaan”.
 
Naton päämajassa työskentelee kokopäivätoimisesti n. 4.000 henkilöä.
 
Naton päämajan alueella ei ole mahdollista valokuvata, mutta tämä kuva onkin otettu bussin ikkunasta, kun olimme matkalla kohti Brysselin keskustaa.

 

 

 

nato2

 

 

Vierailimme lippurivistön vasemmalla puolella näkyvässä rakennuksessa.

 

 

 

nato3

 

 

Naton päämajan edessä olevassa lippurivistössä liehuvat kaikkien 28 jäsenmaan liput.
 
Oppaamme kertoi, että joskus jonkun maan lippu on puolitangossa ja se kertoo silloin kyseisen maan rauhanturvaajan kaatuneen rauhanturvaamistehtävissä jossain puolella maailmaa.

 

 

***********

 

 

Suomi on Naton kumppanuusmaa ja Suomella onkin samalla tontilla Suomen Nato-edustusto.

 

Suomen Nato-edustusto sijaitsee n. 400 metrin etäisyydellä Naton päämajasta, mutta Naton päämajan kokoustilat ovat suomalaisryhmien käytettävissä ja sen vuoksi emme käyneetkään Suomen Nato-edustuston tiloissa lainkaan.

 

Saimme nauttia omakustanteisesti maittavan lounaan Naton päämajan ruokalassa. Tarjottimelle kerättiin kunkin maun mukaisesti erilaisia ruokia, annokset punnittiin kassalla ja maksettiin omasta pussista!

 

Ruokailumme aikana päämajan työntekijät olivat omaan tahtiinsa ruokailemassa ja pääosin he olivat siviilivaatteissa – pieni osa esiintyi kotimaidensa sotilaspuvuissa.

 

 

************

 

 

 

 

nato4

 

 

Naton päämajalle ollaan rakentamassa uutta toimitaloa pääväylän toiselle puolelle.

 

 

nato5

 

 

Naton uusi päämaja valmistuu vuonna 2016 ja silloin Suomen Nato-edustusto pääsee muuttamaan nykyisen päämajan tiloihin.

 

 

Uskaltaako tulevaisuutta ennakoiden todeta, että jos Suomi on Nato-maa vuonna 2016, niin tilanne tietysti muuttuu!

 

 

 

nato6

 

 

Naton päämajassa oli saatavana esite, jossa oli kuvattuna tuleva päämajarakennus – hyvin ovat suunnitelmat etenemässä, sillä puolivalmis rakennus muistuttaa jo nyt suunniteltua lopputulosta!

 

 

 

nato7

 

 

Esitteessä oli esitettynä varsin yksityiskohtaisesti uuden päämajarakennuksen kustannusarvio.

 

”Total estimated construction cost” 750 M€, …

  

…mutta ”Total programme cost” esitettiin 1 B€!

 

Palaan ehkä vielä parissakin yhteydessä päämajassa saamaamme tietopakettiin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Nato, Naton päämaja, Naton päämaja Brysselissä, Suomen Nato-edustusto, NATO HQ, New NATO HQ, Naton uusi päämajarakennus, NATO Headquarters, Suomen Nato-jäsenyys?, Bryssel 2014,

"EU ei tee tärkeitä päätöksiä ilman Saksan mielipidettä"

Torstai 27.2.2014

Filosofian tohtori, professori, Seinäjoen kaupunginvaltuutettu, sanomalehti Ilkan ex-päätoimittaja ja paljon muuta Kari Hokkanen on ollut ja on yhä edelleen vahva vaikuttaja suomalaisessa yhteiskunnassa.

 

Sain kuulua samaan vierasryhmään tohtori Hokkasen kanssa, kun tutustuimme tammikuun lopulla Euroopan Unionin toimintaan Brysselissä.

 

Matkamme eräs ohjelmanumero oli, kun tohtori Hokkanen esitti meille katsauksen Saksan roolista Euroopassa.

 

 

 

 tri1

 

Tohtori Kari Hokkasen tiivistelmä katsauksessaan oli, että EU ei tee tärkeitä päätöksiä Euroopassa ilman Saksan mielipidettä.

 

Tohtori Hokkasen mielipiteeseen on helppo yhtyä ja sitä kannattaa, sillä onhan Saksa ehdoton veturi taloudellisesti koko Euroopassa.

 

Se, joka on saattanut taloutensa hyvään iskuun, sillä pitää olla sananvaltaa Euroopan kehittämisessä!

 

Primus inter pares eli ensimmäinen vertaistensa joukossa pätee, kun Saksa mainitaan eurooppalaisena maana.

 

 

 

tri2

 

 

Tohtori Hokkanen oli jaotellut esityksensä kuuteen osaan ja ne olivat:

 

  • Saksa ennen Saksaa
  • Saksa vuodesta 900 vuoteen 1648
  • Itävallan ja Preussin kilpailu
  • Saksan keisarikunta
  • Versallesin tasavalta ja Hitlerin kolmas valtakunta
  • Kahtiajaettu ja yhdistynyt Saksa

 

Oli mielenkiintoista lyhyessä tiivistelmässä ”olla kanssakulkijana”, kun Saksan eri vaiheita kuvattiin pitkän ajanjakson aikana. Kiitokset professori Hokkaselle!

 

 

tri3

 

 

Poimin lopuksi joitain kohtia ”ranskalaisin viivoin”, jotka ponnahtivat esille professori Hokkasen esityksestä:

 

  • Saksalla on ollut hyvä ”johtajaonni”
    • Konrad Adenauer
    • Willy Brandt
    • Helmut Kohl
  • Angela Merkel on nyt Euroopan tärkein johtaja
  • Saksa ja saksalaiset elävät historiansa onnekkainta aikaa
  • saksalaiset ovat nyt yhtä ylpeitä kuin Bismarck´n aikana
  • Saksa ei vihaa ketään ja eikä pelkää mitään
  • Suomessa Lapin polttaminen on unohdettu
  • Saksaan muuttanut laaja muukalaisjoukko ja siitä puhuminen ovat tabu
  • Saksa rakastaa maahanmuuttajiaan omalla tavallaan
  • onko muu Eurooppa jo antautunut Saksalle?
  • natsismin hirmutekoja esittelevät nykyään eniten saksalaiset
  • tulee aika, jolloin Venäjällä puhutaan kommunismin huonoista puolista
  • Euroopan historia on kirkkohistoriaa

 

On selvää, että jokaisesta kohdasta voisi vallan helposti pitää pitkänkin alustuksen, mutta toivon, että lyhyinä ja iskevinä lauseina ne saattavat jokaisen harmaat aivosolut liikkeelle!

 

Kiitän professori Kari Hokkasta mainiosta esityksestä!

 

 

-Esko Erkkilä- 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kari Hokkanen, tohtori Kari Hokkanen, professori Kari Hokkanen, Angela Merkel, Konrad Adenauer, Willy Brandt, Helmut Kohl, Adolf Hitler, Lapin polttaminen, Bismarck, sanomalehti Ilkka, Seinäjoki, primus inter pares, Bryssel 2014,

Anneli Jäätteenmäen esitys taustoitti asioiden ymmärtämistä

Keskiviikko 26.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäellä oli keskeinen rooli taustavaikuttajana, kun saimme tammikuun lopulla vierailla Brysselissä ja tutustua Euroopan parlamentin, Euroopan komission, Suomen pysyvän edustuston, Naton sekä Brysselissä toimivien suomalaisten edunvalvontaorganisaatioiden toimintaan.

 

Saimme olla Annelin vieraina Euroopan parlamentissa, jossa hän selvitteli meille Suomen vaikutusmahdollisuuksia Euroopan Unionissa.

keskustaryhmakuva

Vierailu Euroopan parlamentissa alkoi ryhmäkuvalla jäsenmaiden lippurivistön edessä.

 

 

keskusta1

 

 
Jäätteenmäki oli juuri palannut Etelä-Afrikkaan suuntautuneelta matkaltaan ja kertoi, että Eurooppa ei ole erityisen suosittu Afrikassa.
 
Kiina on Afrikassa suosittu ja koetaan ystävälliseksi maaksi, sillä se sijoittaa varojaan Afrikan kehittämiseen.
 

 

**********

 

 

Tuli mieleeni eräs poliitikkoystäväni, joka sai Kiviniemen hallituksen aikana olla mukana Angolaan suuntautuneessa Suomen kauppavaltuuskunnassa.  Kaverini ei ole keskustalainen, mutta hän kiitteli silloista ministeri Paavo Väyrystä, joka poliitikkoystäväni mielestä toimi esimerkillisesti kauppavaltuuskunnan johtajana.

 

”En ehkä koskaan tule äänestämään Paavo Väyrystä, mutta arvostan hänen toimintaansa kauppavaltuuskunnan puheenjohtajana” …

 

…oli kaverini toteamus!

 

Kauppavaltuuskunnan vierailun aikana oli tullut selväksi se myötämielisyys, jota Afrikassa tunnetaan Kiinaa kohtaan. Kiina kun panostaa Afrikkaan!

 

 

***********

 

 

keskusta2

 

 

Anneli Jäätteenmäki totesi, että EU myöntää 325 miljardia aluetukea jäsenmailleen ja siitä Suomi on saanut edellisellä kaudella 1,7 miljardia. Nyt kuitenkin Kataisen-Urpilaisen hallitus on tyrinyt aluetukineuvottelut niin, että Suomen saama aluetuki on jatkossa ainoastaan 1,3 miljardia!
 
Neljäsataa miljoonaa on suuri rahasumma, jonka menettämiseen Kataisen hallitus on syypää!
 

 

 

 

keskusta3

 

 

 

Anneli Jäätteenmäki painotti, että EU-parlamentti päättää arkisista asioista.
 
Esimerkkinä hän mainitsi, että hankintalainsäädökset on nyt saatu uudistettua ja ne merkitsevät, että hinnan lisäksi julkisissa hankinnoissa voidaan arvostaa ympäristö- sekä sosiaalisia seikkoja.

 

 

 

keskusta81

 

 
Talousasioista Jäätteenmäki muistutti, että finassiministerit (=valtiovarainministerit) ja huippukokous ovat päättäneet Kreikan tukemisesta – sitä ei ole tehnyt Euroopan parlamentti!

 

”Kriisi jatkuu”, totesi Anneli Jäätteenmäki.

 

"Pankkien asiat on nyt hoidettu, kun saksalaiset ja ranskalaiset pankit on pelastettu", jatkoi europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki.

 

 

 

keskusta71

 

 

Anneli muistutti, että Keskustaliberaalien ALDE-ryhmä – jonka varapuheenjohtajana Anneli Jäätteenmäki toimii – edusti taannoisissa EU-väännöissä enemmän Suomen etuja painottavaa linjaa kuin Kataisen hallitus.

 

Anneli Jäätteenmäki oli keskeisessä roolissa, kun parlamentti hylkäsi komission turvemaiden kyntökieltoon tähdänneen linjauksen ja puolusti menestyksekkäästi tuotantoon sidottujen tukien säilyttämistä sekä piti järjen mukana viherryttämissäännöksissä.

 

Ruuan alkuperämerkinnöissä oli suorastaan säälittävää, että kokoomuksen Alexander Stubb ei pitänyt ruuan alkuperämerkintöjä lainkaan tarpeellisina!

 

 

 

keskusta6

 

 

Aiemmin tässä jutussa tuli jo ilmi, että Suomen saamat aluetukirahat alenivat 1,7 miljardista 1,3 miljardiin.

 

On hämmästyttävää, että eteläisen Euroopan valtioille maksetaan aluetukeen verrattavaa tukea viininviljelystä, oliivinviljelystä ja vaikkapa Parmankinkun tuottamisesta!

 

 

keskusta7

 

 

 

Oli hieno havaita, että Suomen kokenein naispoliitikko Anneli Jäätteenmäki nauttii työstään Suomen parhaaksi Brysselissä ja on valmis myös kolmannelle edustajakaudelleen Euroopan parlamentissa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Anneli Jäätteenmäki, MEP Anneli Jäätteenmäki, europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki, kansanedustaja Anneli Jäätteenmäki, eduskunnan puhemies Anneli Jäätteenmäki, oikeusministeri Anneli Jäätteenmäki, pääministeri Anneli Jäätteenmäki, Bryssel 2014,

Suomesta valitaan jatkossakin 13 edustajaa europarlamenttiin

Maanantai 24.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Euroopan parlamentissa eri maista valitut parlamentin jäsenet muodostavat tällä hetkellä kahdeksan poliittista ryhmää.

 

 

 

tiedottaja

 

 

Saimme taannoisella Brysselin matkallamme EU-rautaisannoksen parlamentin tiedottajalta Mari Tuomiselta, joka piti meille esityksen EU-parlamentin poliittista ryhmistä sekä parlamentin jäsenten määrästä eri valtioiden kesken.

 

 

Parlamentissa on nyt 766 jäsentä ja he jakaantuvat maittain seuraavasti:

 

  • Saksa                      99
  • Ranska                    74
  • Iso-Britannia          73
  • Italia                       73
  • Espanja                   54
  • Puola                       51
  • Romania                  33
  • Alankomaat             26
  • Belgia                      22
  • Tsekki                      22
  • Kreikka                    22
  • Unkari                     22
  • Portugali                 22
  • Ruotsi                     20
  • Itävalta                   19
  • Bulgaria                  18
  • Tanska                    13
  • Suomi                     13
  • Slovakia                  13
  • Kroatia                   12
  • Irlanti                     12
  • Liettua                    12
  • Latvia                       9
  • Slovenia                   8
  • Viro                         6
  • Kypros                     6
  • Luxemburg              6
  • Malta                        6

 

 

Toukokuun 25. päivänä järjestettävissä EU-vaaleissa jäsenmaista valitaan vain 751 europarlamentaarikkoa, mutta Suomesta tullaan edelleen valitsemaan 13 jäsentä europarlamenttiin!

 

 

 

************

 

 

Parlamentin poliittisista ryhmistä kolme suurinta ovat:

 

 

EPP – Euroopan kansanpuolue, 275 edustajaa

 

S&D –Euroopan sosialistit ja demokraatit, 194 edustajaa

 

ALDE – Euroopan liberaalidemokraatit, 85 edustajaa

 

 

EPP:n ryhmään Suomesta kuuluvat Kokoomuksen europarlamentaarikot sekä kristillisdemokraattien edustaja – kukaan heistä ei kuulu ryhmänsä puheenjohtajistoon.

 

S&D:n ryhmään kuuluvat molemmat SDP:n europarlamentaarikot, mutta myöskään heistä ei kumpikaan kuulu ryhmänsä puheenjohtajistoon.

 

Suomen Keskustan europarlamentaarikot Anneli Jäätteenmäki, Riikka Pakarinen sekä Hannu Takkula kuuluvat ALDE-ryhmään ja heistä Anneli Jäätteenmäki toimii ALDE:n varapuheenjohtajana.

 

 

 

Pienemmät ryhmät ovat:

 

Greens/EFA –Vihreät/Euroopan vapaa allianssi

 

ECR – Euroopan konservatiivit ja reformistit

 

GUE/NGL – Euroopan yhtynyt vasemmisto/Pohjoismaiden vihreä vasemmisto

 

EFD – Vapaa ja demokraattinen Eurooppa

 

N-A – Sitoutumattomat

 

 

*********

 

Toukokuun 25. päivänä järjestetään EU-parlamenttivaalit, joissa valitaan europarlamentaarikot seuraavalle 5-vuotiskaudelle.

 

Kiinnostus EU-vaaleja kohtaan on kohoamassa ja syytä onkin, sillä edellisissä EU-vaaleissa äänestysprosentti oli todella alhainen eli 40,3 %.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Europarlamentti, tiedottaja Mari Tuominen, ALDE, Alde-ryhmän varapuheenjohtaja Anneli Jäätteenmäki, Anneli Jäätteenmäki, Riikka Pakarinen, Hannu Takkula, Euroopan parlamenttivaalit, EU-vaalit 25.5.2014, Bryssel 2014,

Suomalainen mediakenttä on vahvasti edustettuna Brysselissä ja niin pitääkin olla!

Lauantai 22.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Saimme tammikuun lopulla toteutuneella Brysselin matkallamme tutustua suomalaisen mediakentän läsnäoloon Brysselissä.

 

Mediakenttään perehtyminen tapahtui Suomen pysyvässä edustustossa tiedottaja Heli Pietilän johdolla.

 

********

 

Suomen pysyvän edustuston viestinnästä vastaavat lehdistöneuvos Leena Brandt, tiedottaja Heli Pietilä sekä viestintäassistentti Maria Nurmi.

 

Heidän tehtävänään on palvella suomalaista ja kansainvälistä mediaa.

 

Tärkeä alue on neuvoston kokouksista tiedottaminen.

 

EU-edustuston kotisivuihin www.finland.eu kannattaa tutustua!

 

 

********

 

 

Brysselissä on suomalainen mediakenttä edustettuna nyt seuraavasti:

 

 

Helsingin Sanomat

  • Virve Kähkönen

 

MTV3

  • Helena Petäistö

 

STT-FNB

  • Susanna Jääskeläinen

 

YLE

  • Elina Ravantti
  • Dan Ekholm

 

Maaseudun Tulevaisuus

  • Niklas Holmberg

 

Kauppalehti

  • Jarmo Hartikainen

 

Vakituisten kirjeenvaihtajien lisäksi paikalla on vaihtelevasti freelancer-toimittajia.

 

 

********

 

 

Euroopan Unioniin on akreditoituna yli 1.000 toimittajaa ja heistä 36 % on naisia.

 

  • eniten medioita on Saksasta eli 46 eri mediaa
  • vahvasti ovat edustettuina myös Iso-Britannia, Espanja, Ranska, Italia sekä luonnollisesti Belgia

 

Kun tietää mediakentän myllerryksen, ei ollut yllätys, että printtimedian osuus on laskussa ja nyt sen osuus on jo alle puolet eli 46 %!

 

Saattaa olla yllätys, että suurin tietotoimisto toimittajien lukumäärällä tarkastellen Brysselissä on kiinalainen Xinhua – 24 toimittajaa!

 

Kiinalaisten vahva kiinnostus Euroopan Unionin asioihin kannattaa panna merkille.

 

Reuters´lla on 20 toimittajaa, AFP, Agence Europe 14 toimittajaa, Bloomberg, DPA, EFE 11 toimittajaa.

 

*********

Pidän hyvänä, että suomalaisella medialla on vahva edustus Brysselissä. Sen kautta ja sen avulla saamme monipuolisen kuvan EU:n toiminnoista!

 

Tiedostan mediakentän haasteet, mutta toivon, että saisimme Brysseliin entistä enemmän suomalaisia toimittajia seuraamaan EU:n kehittymistä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomen pysyvä edustusto Euroopan Unionissa (EUE), Suomen pysyvä edustusto Brysselissä, Bryssel 2014, suomalainen media Brysselissä, Helsingin Sanomat Brysselissä, YLE Brysselissä, Maaseudun Tulevaisuus Brysselissä, MTV3 Brysselissä, www.finland.eu,

Euroopan parlamentti ja Euroopan komissio työskentelevät Brysselissä eri paikoissa

Torstai 20.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Tunnustan virhekuvitelmani, kun olen aiemmin luullut, että Euroon komissio ja Euroopan parlamentti työskentelisivät Brysselissä samassa paikassa…

 

 

 

sch1

 

 

…eli tässä rakennuksessa, jonka edessä poseeraan ja joka on TV:n uutislähetyksistä tullut tutuksi kaikille.

 

 

*********

 

 

Sain taannoisella Brysselin matkallamme omin silmin – ja omin jaloin – todeta, että näin ei ole asianlaita!

 

 

sch2

 

 

Euroopan parlamentti kokoontuu Brysselissä kokoontuessaan tässä komeassa rakennuksessa.
 

Euroopan komissio ja Euroopan parlamentti sijaitsevat Brysselissä vajaan kilometrin etäisyydellä toisistaan.

 

On hyvä ja oikein, että parlamentti ja komissio sijaitsevat erillään toisistaan, sillä vahvasti oikoen komission voidaan todeta vastaavan suomalaisessa hallinnossa hallitusta ja parlamentin eduskuntaa!

 

 

sch3

 

 

Vieraat ovat tervetulleita tutustumaan Euroopan parlamenttiin ja siitä on osoituksena se tervetulotoivotus, jossa Euroopan parlamentin puhemies – president of the European Parliament - Martin Schulz  kahdellakymmenelläkolmella kielellä toivottaa vieraat tervetulleiksi tutustumaan Euroopan parlamentin toimintaan.
 

 

 

sch4

 

 

Parlamenttitalon ympärillä on opastuskylttejä, joilla vieraat ohjataan oikean sisäänkäynnin kautta parlamenttirakennukseen.

 

 

sch5

 

 

Parlamenttiin saapuvat vieraat joutuvat läpäisemään samanlaisen turvatarkastuksen kuin lentokentilläkin.

 

Turvatarkastusmenettelyä ei saa valokuvata.

 

 

**********

 

 

Parlamenttitalon vieressä on Luxemburg-aukio ja siitä tässä muutama kuva:

 

 

sch6

 

 

 

sch7

 

 

 

sch8

 

 

 

 

Nyt tiedän, että Euroopan parlamentti työskentelee Brysselin viikoillaan eri paikassa, kuin Euroopan komissio!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Euroopan parlamentti, Euroopan komissio, president of the European Parliament, president of the European Parliament Martin Schulz, Martin Schulz, Luxemburg-aukio, Luxemburgin aukio, Luxenburg-aukio Bryssel, Bryssel 2014,

Suomen pysyvä edustusto Euroopan Unionissa (EUE) Brysselissä työskentelee Suomesta saamiensa ohjeiden mukaan

Maanantai 17.2.2014 - -Esko Erkkilä-

 

 

pysyva1

 

 

Tutustuin tammikuun lopulla Suomen pysyvään edustustoon Euroopan Unionissa (EUE), kun sain kuulua vierasryhmään, joka perehtyi Brysselissä tapahtuvaan päätöksentekoon.

 

 

 

pysyva2

 

 

Oppaanamme toimi tiedottaja Heli Pietilä.

 

 

 

pysyva3

 

 

Suomella on Brysselissä kolme edustustoa;

 

  • Suomen Belgian suurlähetystö

  • Suomen edustusto Natossa

  • Suomen pysyvä edustusto Euroopan Unionissa (EUE)

 

Tutustuimme matkallamme kahteen viimemainittuun. 

Tämä juttu käsittelee Suomen pysyvän edustuston toimintaa.

 

 

***********

 

Totesimme, että Suomen pysyvä edustusto Euroopan Unionissa on valtionhallintomme pienoiskoossa.

 

Se on avainasemassa Suomen EU-politiikan toteuttamisessa.

 

Edustusto ajaa Suomen etuja EU:n päätöksenteossa hallituksen ohjeiden pohjalta ja raportoi sekä välittää tietoja Suomeen.

 

Vuoden 2015 eduskuntavaalit ovat siis keskeisellä sijalla siinä, että millaista EU-politiikkaa Suomi harjoittaa seuraavalla vaalikaudella.

 

Edustuston henkilökunta työskentelee edustustossa yleensä 2 – 5 vuotta ja useimmat heistä ovat eri ministeriöiden asiantuntijoita. Silmäilin asiantuntijoiden luetteloa ja totesin, että useita työelämäni aikana tuntemaan oppineitani henkilöitä oli mukana.

 

Edustusto on hallinnollisesti osa ulkoasiainministeriötä.

 

 

*************

 

 

pysyva4

 

Oli mielenkiintoista havaita, että Suomen pysyvässä edustustossa Euroopan Unionissa on johdossa kolme naispuolista suurlähettilästä!

 

Edustustoa johtaa Suomen pysyvä edustaja EU:ssa, suurlähettiläs Pilvi-Sisko Vierros-Villeneuve. Hänen sijaisensa on suurlähettiläs Marianne Huusko-Lamponen.
 
Kolmas suurlähettiläs Suomen pysyvässä edustustossa Euroopan Unionissa on suurlähettiläs Piritta Asunmaa – hän on Suomen edustaja poliittisten ja turvallisuusasioiden komiteassa (COPS).
 
Jotta edustuston johto ei olisi täydellisesti naisten hallussa, toimii kenraalimajuri Markku Nikkilä edustustossa pysyvänä sotilasedustajana!

 

 

pysyva5

 

 

Suomen pysyvän edustuston rooli selviää tästä kuvasta:

 

Suomen kanta valmistellaan eri ministeriöissä, Valtioneuvoston kanslian EU-sihteeristössä, EU-ministerivaliokunnassa ja/tai Eduskunnassa (suuressa valiokunnassa) ja näin syntyy kansallinen toimintaohje.

 

Kansallinen toimintaohje on perusta, kun Suomen pysyvä edustusto esittää Suomen kannan eri työryhmissä, komiteoissa ja/tai Euroopan neuvostossa.

 

Viittaan jälleen kerran eduskuntavaalien tärkeyteen, sillä niiden tuloksen perusteella syntyy Suomen kansalliset ohjeet Brysselissä Suomen etuja ajaville toimijoille.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomen pysyvä edustusto Euroopan Unionissa (EUE), Suomen pysyvä edustusto Brysselissä, Bryssel 2014,

Manneken Pis on edelleen suosittu turistikohde Brysselissä

Lauantai 15.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Euroopan komission ja Europarlamentin kasvanut asema Brysselissä ovat heikentäneet perinteisten turistikohteiden merkitystä siellä.

 

Manneken Pis on kuitenkin säilyttänyt asemansa kohteena, jonka luona jokaisen Brysselin kävijän pitää poiketa – myös me teimme niin, kun kävimme Brysselissä tammikuun 27. – 29. päivinä.

 

 

pis1

 

 

Itse patsas on korkeudeltaan vain 60 senttiä, mutta sen ”taustaholvi” on korkeudeltaan useita metrejä.

 

 

pis2

 

 

Manneken Pis pissailee kolmisen metriä korkealla olevalta paikaltaan.

 

 

pis3

 

Manneken Pis on kuvanveistäjä Jérôme Duquesnoy´lta vuonna 1619 tilatun työn tulos eli alkuperäisellä patsaalla olisi ikää jo melkein nelisensataa vuotta.

 

Nykyinen patsas ei ole alkuperäinen, sillä patsas on varastettu ainakin seitsemän kertaa – nykyisen patsaan ikä on vain viitisenkymmentä vuotta. Patsaan pieni koko merkitsee, että se on ollut helppo varastaa.

 

Meidän vierailumme aikana Manneken pissaili nakuna, mutta kerrotaan, että usein se on puettu mitä erikoisimpiin vaatteisiin.

 

 

 

pis4

 

 

Kerrotaan, että pieni poika – nimeltään Julianske - olisi pissaamalla sammuttanut sytytyslangan pommista, jolla vihollisen oli tarkoitus sytyttää Bryssel tuleen.

 

Toinen tarina kertoo, että rikkaan brysseliläisen poika oli ollut kateissa ja kun isä löysi poikansa, oli poika juuri pissaamassa. Pojan löytymisen kunniaksi isä tilasi veistoksen, jossa pikkupoika pissaa!

 

Myös muita tarinoita patsaan alkuperästä on olemassa.

************

 

 

Manneken Pis –patsas sijaitsee Brysselin vanhassa kaupungissa  lähellä Grand Placea, Rue de l'Étuve / Stoofstraat ja Rue du Chêne / Eikstraat –katujen risteyksessä.

 

************

 

Manneken Pis on vahva tekijä bysseliläisessä matkamuistokaupassa.

 

Tässä muutamia näkymiä matkamuistokauppojen valikoimista ja niiden näyteikkunoista!

 

 

pis5

 

 

 

pis6

 

 

pis7

 

 

pis8

 

 

pis9

 

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Manneken Pis, Bryssel, Jérôme Duquesnoy, Bryssel 2014, Grand Place Bryssel,

Everard 't Serclaes´n monumentin koskettelu tuo onnea

Torstai 13.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Brysselin eräs tunnetuimmista turistikohteista on Everard 't Serclaes´n muistomerkki.

 

Muistomerkki sijaitsee erään rakennuksen seinällä Carles Buls´n varrella aivan Grand Placen laidalla.

 

 

patsasy1

 

Muistomerkki – oikeastaan patsas – esittää Everard 't Serclaes´a, joka 1400-luvulla vapautti Brysselin.

 

Patsaan on veistänyt Julien Dillens, joka eli 1849 – 1904.

 

 

Everard 't Serclaes´n patsaan tekee kuuluisaksi ja suosituksi se, että sen koskettelun sanotaan tuovan onnea ja menestystä. Erityisen tärkeää on koskettaa patsashahmon käsivartta. Myös Serlaes´n jalkopäässä makoilevan koiran koskettelu tuo onnea.

 

 

patsasy2

 

 

Brysselin matkallamme oli paljon innokkaita Everard 't Serclaes´n patsaan koskettelijoita!

 

 

Kannattaa Brysselissä poiketessanne käydä koskettelemassa Everard 't Serclaes´n patsasta – se tietää onnea!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Bryssel, Everard 't Serclaes, Everard 't Serclaes´n muistomerkki, Everard 't Serclaes´n monumentti, Everard 't Serclaes´n patsas, Julien Dillens, Bryssel 2014,

Berlaymont - rakennus Brysselissä, jossa Euroopan komissio tekee päätöksensä

Lauantai 8.2.2014 - -Esko Erkkilä-

komissio1

 

Berlaymont Brysselissä on ainakin televisiokuvista tullut tutuksi kaikille suomalaisille. Se on rakennus, jossa Euroopan komissio istuu ja tekee päätöksensä.

 

On hyvä muistaa, että Euroopan parlamentti kokoontuu Brysselissä ollessaan vallan muussa paikassa, mutta Berlaymont´ssa se ei kokoonnu.

 

 

komissio2

 

 
Berlaymont-rakennus on niin suuri, että sen saaminen kokonaisuudessaan samaan amatöörikuvaan on vaikeaa.

 

 

Kuljimme Berlaymont-rakennuksen ohi lukuisia kertoja taannoisella Brysselin-matkallamme.

 

 

 

komissio3

 

 

 

komissio4

 

 

 

komissio5

 

 

 

komissio6

 

 

Pääsin minäkin kerran poseeraamaan Berlaymont-rakennuksen edessä!

 

************

img_1392.jpg

Vierelläni näkyy metron rullaportaat ja ne vievät suoraan "Schuman" -metroasemalle - "Schuman"-metroasema sijaitsee siis aivan Berlaymont-rakennuksen eli komission kohdalla!

*********

 

 

komissio7

 

Komissiorakennuksen edessä on pitkä rivi EU-lippuja.

 

On taas kerran muistettava, että ne televisiokuvista tutut eri maiden liput Brysselin raporttien kuvituksena ovat Euroopan parlamenttirakennuksen edestä – eri maiden lippuja ei ole komission Berlaymont-rakennuksen edessä ja se johtuu siitä, että komissio edustaa EU:ta, ei yksittäisiä maita!

Komissiorakennuksen edessä liehuu nyt 28 EU-lippua eli yksi jokaista jäsenmaata kohti!

 

 

***********

 

komissio8

 

 

Kadun varrella, tämän sisäänkäynnin vierellä ja komissiorakennuksen aidan päällä on muutamia veistoksia,...

...kas näin:

 

 

 

komissio9

 

 

 

komissio10

 

 

 

komissio11

 

 

 

komissio12

 

 

***********

 

komissio13

 

Berlaymont´n sen sisäänkäynnin ”otsikko”, josta kansalaiset pääsevät tutustumaan rakennukseen, näyttää tältä.

 

 

Pääsimme toki vierailemaan Berlaymont´ssa, mutta siitä sitten toisessa jutussa.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Berlaymont, Euroopan komission päärakennus, Bryssel, Bryssel 2014, Europese Comissie, Comissio Europeenne,

SAK, STTK ja Akava hoitavat Brysselissä ay-liikkeen edunvalvontaa FinUnions´n kautta

Tiistai 4.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Kaikki merkittävät suomalaiset intressiryhmät tekevät edunvalvontatyötä Brysselissä ja näin myös ammattiyhdistysliike.

 

SAK, STTK ja Akava ovat perustaneet Brysselin edunvalvontatyölleen yksikön, jonka nimi on FinUnions eli ”The Representation of Finnish Trade Unions to the EU”.

 

Yksikkö sijaitsee Brysselin kansainvälisessä ay-talossa, samassa rakennuksessa Euroopan ay-keskusjärjestön EAY:n, ay-tutkimuslaitos ETUIn ja ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestön ITUCin kanssa.

 

 

ristelab

 

 

FinUnions´n johtaja Pekka Ristelä esitteli meille suomalaisen ay-liikkeen EU-edunvalvontaa Brysselin matkallamme tammikuun 27. päivänä.

 

 

FinUnions`n johtajuus kiertää SAK:n, STTK:n ja Akavan kesken tietyn vuosirytmin mukaisesti ja nyt on SAK:n vuoro vetää yksikön toimintaa.

 

 

Emme vierailleet Brysselissä kansainvälisessä ay-talossa, vaan johtaja Pekka Ristelä piti esityksensä EK:n tiloissa sen jälkeen, kun EK:n asiantuntijat olivat esitelleet meille EK:n toimintaa.  Sopuisaa yhteistyötä siis työnantaja- ja työntekijäpuolten välillä Brysselissä!

 

FinUnions´n tehtävänä on huolehti palkansaajien edunvalvonnasta Brysselissä sekä välittää Suomeen tietoa EU-päätöksenteosta työelämään liittyvissä kysymyksissä.

 

Johtaja Ristelä kertoi, että ammattiyhdistysliikkeen painopistealueet vuonna 2014 tulevat olemaan EU:n taloushallintoon sekä kauppapolitiikkaan liittyvät kysymykset.

 

Talouskysymyksissä ay-liike haluaisi tiukempaa verotuksen koordinointia kuin nyt. Tähän Ristelän esittämään vaatimukseen paikalla olleet EK:n edustajat tarttuivat heti ja totesivat, että verokilpailu on normaalia valtioiden välistä kilpailua.

 

Myös Ristelän peräänkuuluttamaan tiukempaan sääntelyyn EK:n edustajat totesivat, että työelämässä on jo nyt 70 erilaista sääntelyä ja lisää EK:n mielestä ei tarvita.

 

Kauppapolitiikan osalta FinUnions ja koko ay-liike haluaa seurata erityisen tarkasti EU:n ja USA:n sekä EU:n ja Etelä-Korean välisten kauppasopimusten kehittymistä.

 

Vierailuryhmämme eri henkilöt ja myös minä kiinnitimme huomiota siihen, että eikö ay-liikettä kiinnosta EU:n ja muiden maiden välinen kauppapolitiikka? Mielestäni tämä on aiheellinen kysymys.

 

 

**************

 

 

Ei ollut yllätys, että myös ammattiyhdistysliikkeellä on suuri kiinnostus Euroopan unionin parlamenttivaaleja sekä uuden komission ohjelmaa kohtaan!

 

*************

Ammattiyhdistysliikkeen edunvalvontaan Brysselissä tutustuminen oli matkamme ensimmäisen päivän neljäs tilaisuus.

 

Kaikki ensimmäisen päivän kohteemme painottivat keväällä järjestettävien Euroopan unionin parlamenttivaalien tärkeyttä.

 

Kuntaliiton, MTK:n, Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n ja ammattiyhdistysliikkeen FinUnions:n näkemyksiin EU:n parlamenttivaalien tärkeydestä on helppo yhtyä.

 

Muista merkitä kalenteriisi jo nyt Europarlamenttivaalien ennakkoäänestysaika eli

14. – 20.5.2014

ja varsinainen äänestyspäivä 25.5.2014!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: SAK Brysselissä, STTK Brysselissä, Akava Brysselissä, FinUnions, ammattiyhdistysliike Brysselissä, ay-liike Brysselissä, Pekka Ristelä, Anneli Jäätteenmäki, Bryssel 2014, EU-vaalit 25.5.2014,

Vanhemmat kirjoitukset »