Puolalaisesta maatalouskaupasta saa kaikkea alkoholijuomista traktoreihin saakka

Lauantai 26.4.2014 - -Esko Erkkilä-

Jotkut Taannoisen maatalousmatkamme osanottajat olivat esittäneet matkamme oppaalle, että pääsisimme yllätysvierailuna tutustumaan puolalaiseen maatalouskauppaan.

 

Matkasimme perjantaina huhtikuun 4.päivänä Krakovasta Zakopaneen ja poikkesimmekin yllättäen matkan varrelle osuneeseen maataloustarvikekauppaan.

 

 

 

 

 

Yritysrypäs, jonne poikkesimme, oli todellinen monipalvelupiste, sillä samalta tontilta sai usean yrittäjän toimesta monenlaisia palveluja.

 

 

 

 

 

Keskityimme maatalouskauppapalveluihin ja ainoastaan poikkesimme saman yritysryppään elintarvikemyymälässä, jossa tietysti oli myös…

 

 

 

 

 

 

 

 

***********

 

 

Maatilojen keskikoko Puolassa on varsin pieni ja se näkyy hyvin siinä konekannassa sekä muussakin tarjonnassa, joka on leimaa-antavaa puolalaiselle maatalouskaupalle.

 

 

Puola on perunantuottajamaana volyymiltään yli kymmenkertainen Suomen tuotantomääriin verrattuna ja maan voimakas panostaminen perunantuottamiseen näkyi myös maatalouskaupan perunanviljelykoneiden tarjonnassa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Perunanviljelykoneiden koko oli oikeassa suhteessa maan pieneen tilakokoon.

 

 

 

 

************

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

************

 

 

Maatalousmyymälässä tarjonta ylitti suomalaisen maatalousmyymälän tarjonnan.

 

Muutamia kuvia maatalousmyymälän tarjonnasta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

***********

 

 

 

 

Kerroin jo juttuni alussa, että myös traktoreita oli liikkeessä myytävänä ”hyllytavarana”. Tutkailimme asiaa ja kyseessä olivat kiinalaisvalmisteiset traktorit.

 

 

**********

 

 

Oli mielenkiintoista poiketa puolalaisessa maataloustarvikeliikkeessä ja todeta, että eri alan yrittäjien yhteistoiminta samalla tontilla tuo monipuolisuutta tarjontaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Krakovan torilla on tarjontaa

Keskiviikko 23.4.2014 - -Esko Erkkilä-

Periaatteeni ulkomailla liikkuessani on, että sinne ei olla tultu makoilemaan hotellissa.

 

Pyrin aina lähtemään kaupungille jo ennen aamupalaa ja niin tein myös taannoisella Puolan matkallamme.

 

Yövyimme matkallamme Krakovassa useampana yönä ja kun hotelimme sijaitsi lähellä Krakovan vanhan kaupungin toria, oli luonnollista, että kävin tutustumassa torielämään.

 

Ensimmäiset myyjät saapuivat paikalle kello kuuden tienoilla ja seitsemältä torilla kävi jo täysi kuhina.

 

Seuraavassa muutamia kuvia toritarjonnasta:

 

On muistettava, että hinnat ovat Puolan zlotyina ja yksi zloty merkitsee n. 0,40 euroa. Olen muuttanut zloty-hinnat euroiksi.

 

 

 

 

Parsanippu maksoi n. 5,60 € ja latva-artisokka 2,00 €.

 

 

 

 

 

 

Retiisit maksoivat 0,80 €/kappale.

 

 

 

 

 

Kukkakaali 2,80 €/kpl.

 

 

 

 

 

Kasvihuonekurkku 2,80 €/kg.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

… ja sama hinta oli myös tomaatilla!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Orvokintaimien hinta oli 0,60 €.

 

 

 

 

 

Paprika 2,80 €/kg.

 

 

 

 

 

Herkkusienet 2,00 €/kg.

 

 

 

 

 

Mansikat maksoivat 2,60 €/kg…

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Herkulliset munkit ja donitsit maksoivat n. 0,60 euroa kappaleelta.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Erilaisiin liemiin säilöttyjä oliiveja oli kaupan ja ne näyttivät tekevän hyvin kauppansa jo aamutuimaan.

 

 

 

 

 

 

 

 

Hintavertailuissa on huomioitava, että Puolassa keskiansiotaso on 600 euroa kuukaudessa ja minimieläke 250 euroa kuukaudessa.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Milloin "ilmassa-istujat" ja hopeamaalilla maalatut henkilöhahmot rantautuvat Suomeen?

Lauantai 19.4.2014 - -Esko Erkkilä-

Keski-euroopassa toreilla ja kadunkulmissa esiintyvät ”ilmassa-istujat” ja hopeamaalilla ylt´ympäri maalatut patsaiksi jähmettyneet ihmishahmot ovat varmaan tuttuja kaikille.

 

Tapasimme näitä molempia myös huhtikuun alussa tekemällämme Puolan-matkallamme.

 

 

***********

 

 

Hopeamaalilla kasvonsa, kätensä ja vaatteensa maalanneet ovat jähmettyneet patsaiksi kadunkulmiin tai toreille ja edessä on tietysti jokin astia turistien lanttien saamiseksi.

 

Krakovassa tapaamallemme ”patsaalle” sattui työtapaturma, kun kesken kaiken yskänpuuska yllätti hänet!

 

Kyseessä oli kuitenkin kokenut mieshenkilö, joka yskittyään kurkkunsa selväksi, hymyili, kumarsi yleisölle anteeksipyytäväksi ja otti uudestaan ”patsaan” asennon.

 

Valitettavasti kamerani ei ollut juuri silloin valmiina.

 

 

***********

 

 

 

 

Tässä Zakopanen torilla tapaamamme ”ilmassa-istuja”, joka oli lajinsa parhaita mitä olen tavannut.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Milloin nämä taitajat ja taiteilijat rantautuvat Suomeen vai ovatko jo rantautuneet?

Mieluummin lanttini näille antaisin kuin Tampereella Hämeenkatua ramppaaville kerjäläisille.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Hevosenpaskat haaviin

Perjantai 18.4.2014 - -Esko Erkkilä-

Hevosvaljakot ovat Puolan pääkaupungissa Varsovassa, mutta erityisesti Krakovassa, turistien kovasti suosimia kulkuvälineitä kaupunkiin tutustumisessa.

 

Taannoisella Puolan matkallamme tapasimme hevosvaljakoita Varsovan ja Krakovan lisäksi myös Zakopanessa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Krakovassa valjakot sekä valjakkovaunut ovat suorastaan prameita ja myös ajurit ovat pukeutuneet parhaimpiinsa.

Krakovassa kaikki valjakot ovat parivaljakoita.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Pimeän saapuessa krakovalaiset hevosvaljakot ovat suorastaan upea näky.

 

 

***********

 

 

 

 

 

*********

 

 

 

 

 

Myös Zakopanen torilla näimme hevosvaljakoita.

 

 

 

 

 

Zakopanen hevosvaljakkoajurit olivat pukeutuneet Tatran vuoristoalueelle tyypillisiin asuihin.

 

 

 

 

 

***************

 

 

 

 

 

Myös Varsovassa on hevosvaljakoita, mutta sellaista prameutta siellä ei ole kuin on Krakovassa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Varsovalaiset hevosvaljakot ovat vähän nukkavieruja ja siellä emme nähneet ainoataan parivaljakkoa.

 

 

 

**********

 

 

Puola on aina ollut vahva hevostalousmaa ja se on edelleenkin nähtävissä.

 

Todellinen hevosvaljakkokaupunki Puolassa on Krakova!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Luomutilaltakin voi oppia!

Torstai 17.4.2014 - -Esko Erkkilä-

Suhtaudun peruskriittisesti kaikkeen luomuun viittaavaan, sillä tiedän tuotteiden laatuun liittyvät ongelmat, jotka kuuluvat luomun haasteisiin.

 

Myös luomutuotannon ympäristöystävällisyys on kyseenalainen, sillä tuotantopanosten ja ”korjuuvalmiiden” luomutuotteiden ravinnepitoisuudet eivät yleensä täsmää.

 

Arvostan kuitenkin korkealle luomutuotteita tuottavien viljelijöiden toiminnan, sillä he osaavat rahastaa luomutuotannolla.

 

Luomutiloilta onkin opittavaa monille sellaisilla viljelijöillä, jotka tuottavat laadukkaita kasvinviljely- tai kotieläintuotteita tavanomaisin ja tehokkain menetelmin.

 

Eräällä tällaisella luomutilalla vierailimme taannoisella Puolan matkallamme.

 

 

 

 

 

Kyseessä oli Jan Nawiesniak`n ja hänen sisarensa Margaret´n omistama neljän hehtaarin kokoinen luomutila Maszkow´ssa Varsovan ja Krakovan välissä.

 

 

 

 

 

Jan Nawiesniak on rehevänoloinen herrasmies, jolla on sana hallussaan.

 

 

 

*************

 

 

 

Seuraavassa joitain kuvia sekä kommentteja Nawiesniak´n tilalta.

 

 

 

 

 

 

Isäntä piti tilaa esittelevän puheenvuoronsa aistikkaasti toteutetun esittelykatoksen äärellä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Oli mielenkiintoista matkamme jälkeen todeta Maaseudun Tulevaisuudessa juttu ja kuvia samanlaisista suomalaisista puupökkelöratkaisuista!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tuulen voimalla pölliä sahaava mies teki pellon laidalla tärkeää työtään.

 

 

 

 

 

Mansikkamaan äärellä isäntämme päästeli meille mitä ilmeisimmin pötyä, kun hän väitti saavansa näistä vajaasta kymmenestä mansikkapenkistä 1.000 kiloa mansikoita!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tilan esittelyteksteissä kerrottiin tilalla olevan kanalan. No, onhan kymmenkunta kanaa ja kukko jo jonkinlainen kanala ja kanala-asiassa täytyy aina pitää mielessä vanha suomalainen totuus:

”Yhtä kanaa vähempää kanoja ei kannata pitää”

 

 

 

 

 

 

Kaksi ”Puolan punaista” ja…

 

 

 

 

 

…yksi muunrotuinen lehmä muodostivat tilan lypsykarjan.

 

 

***********

 

 

On selvää, että neljän hehtaarin pinta-ala merkitsee samanlaista konekantaa joka suomalaisilla pientiloilla oli 1950- ja 1960-luvuilla.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

**************

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vaihdoimme tilakäynnin päätteeksi lahjoja ja retkueemme sai isännältä tämän kauniin, koristellun ja varmasti maukkaan leivän, joka sitten päätyi krakovalaisen oppaamme matkaan!

 

 

 

Kiitokset Jan Nawiesniak´lle mielenkiintoisesta tilaesittelystä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Viru-hotellissa sijaitsevaan KGB-museoon kannattaa tutustua uudelleenkin

Sunnuntai 6.4.2014 - -Esko Erkkilä-

Viru-hotellissa sijaitseva KGB-museo on aina käymisen arvoinen, vaikka siellä olisi jo aikaisemmin käynytkin.

 

Noudatin tätä periaatetta, kun olimme Viimsin SPA-kylpylässä kylpylämatkalla maaliskuun loppupuoliskolla.

 

 

 

 

Hotellin asukkaille museokierros maksaa 7 euroa ja muille 9 euroa.

 

 

Museokierros pitää varata etukäteen, sillä vain siten varmistaa pääsynsä haluamanaan ajankohtana.

 

Parhaiten museokierroksen varaaminen onnistuu sähköpostilla ja kieliongelmiakaan ei ole, sillä Virun vastaanottovirkailijat osaavat hyvin suomea. Tässä sähköpostiosoite museokierroksen varaamiseksi:

viru.reservation(at)sok.fi

 

 

 

 

 

Maaliskuun 18. päivänä oppaanamme oli hyvin Viron lähihistorian tunteva opas.

 

 

Viru-hotelli oli neuvostoaikana suorastaan keidas niille, jotka olivat päässeet sinne töihin.

 

Vaihdantatalous kukoisti ja Viru-hotellin työntekijät olivat vaihdantatalouden kärkijoukkoa.

 

Neuvostoliitossa kaikesta oli pulaa, mutta ne hyödykkeet, jotka olivat Viru-hotellin työntekijöiden saatavilla, olivat kullanarvoista pääomaa silloisen Neuvostoliiton palvelu- ja tuotemarkkinoilla.

 

Seuraavassa kolme esimerkkiä niistä vakoiluvälineistä, joita KGB Viru-hotellissa käytti:

 

 

 

 

Kamera, jonka objektiivi asennettiin hotellihuoneen seinään porattuun reikää, jotta tarkkailtavaa hotellivierasta voitiin seurata ja valokuvata viereisestä huoneesta.

 

 

 

 

Paksupohjaiset leipäasetit - joissa paksussa pohjassa oli radiolähetin - olivat käytössä, jotta ravintolapöydässä käytyjä keskusteluja voitiin kuunnella.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Oman henkilökunnan luotettavuutta on neuvostoyhteiskunnassa aina epäilty.

 

Viru-hotellissa oli käytössä syöteiksi tarkoitettuja kukkaroita, jotka avattaessa värjäsivät avaajansa punavärillä.

 

Epärehellisen työntekijän oli turha selitellä, jos naama ja kaikki vaatteet olivat värjäytyneet punaiseksi!

 

 

 

 

Viru-hotellin vakoilukerroksesta oli suora yhteys Moskovaan.

 

Yritin soittaa Putinille, mutta linjalla oli äänekästä venäjänkielistä solkkaamista ja en päässyt kertomaan Krimiin liittyviä huoliani Venäjän presidentille!

 

 

*************

 

Virun vakoilukerroksesta on hienot näköalat ja nyt ne ovat tavallisten kansalaisten katseltavissa sekä myös valokuvattavissa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Suosittelen lämpimästi, että lukijani käyvät Viru-hotellin KGB-museossa – vierailu kannattaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Uppoamaton" Titanic upposi 15. päivänä huhtikuuta 1912 klo 02.20

Lauantai 5.4.2014 - -Esko Erkkilä-

Southamptonista New Yorkiin matkannut uppoamattomaksi uskottu Titanic upposi ajettuaan jäävuoreen pian 102-vuotta sitten. Laivan mukana syvyyksiin vajosi yli 1.500 matkustajaa.

 

Täytyy onnitella Viron Merimuseota, joka sai Tallinnan Lennusadaman tiloihinsa näyttelyn Titanic´n uppoamisesta kaikessa inhimillisyydessään ja traagisuudessaan 15.11.2013 – 31.3.2014 väliseksi ajaksi.

 

Pääsimme tuttavaperheemme kanssa tutustumaan näyttelyyn 18.3.2014.

 

Titanic lähti Southamptonista 10.4.1912 klo 12.00.

 

Kolmen välipysähdyksen jälkeen Titanic suuntasi keulansa kohti New Yorkia jo runsaan vuorokauden kuluttua eli 11.4.1912 klo 13.30.

 

 

 

 

Varustamo oli valinnut laivan kapteeniksi Edward John Smith´n, jonka  piti tämän matkan jälkeen siirtyä eläkkeelle.

 

 

 

 

Titanic-laivan eräs matkustajista oli maailman rikkaimpiin silloin kuulunut Benjamin Guggenheim, joka hukkui laivan vajotessa syvyyksiin.

Guggenheim saatteli ranskalaisen rakastajattarensa pelastusveneeseen, riisui pelastusliivit yltään, puki parhaimmat päälleen ja poltteli sikaaria sekä nautiskeli miespalvelijansa kanssa brandyä, kun valtameri nielaisi Titanic´n syvyyksiinsä.

Guggenheimin ruumista ei koskaan löydetty.

 

 

 

*************

 

 

 

 

 

 

”Matkalipun” toisella puolella oli sen haltijan henkiltiedot ja minä olin 54-vuotias  ykkös-luokassa matkustanut ”Colonel Archihald Gracie” –hyttini numero oli C-51.

 

 

 

 

Näyttelyssä oli havainnollistettu Titanic´n koko; sen korkeus oli 53 metriä ja pituus 269 metriä.

 

 

 

Laivalla oli useita hyttiluokkia ja…

 

 

 

 

 

… tässä alemman luokan hytti…

 

 

 

 

…ja tässä puolestaan näkymä loistoluokan hytistä. 

 

 

Näyttelyn suosituin kohde oli monista elokuvistakin tuttu Titanic´n portaikko…

 

 

 

 

 

 

…ja pitihän minunkin poseerata portaikon kullattujen patsaiden katveessa, vaikka en tunnekaan niitä elokuvia, joiden kulissit perustuvat Titanic´n portaikkoon!

 

 

 

Saa nähdä, että minnepäin maailmaa Titanic-näyttely seuraavaksi pystytetään – kiitokset Viron Merimuseolle, joka sai sen Tallinnaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Lembit-sukellusvene on Tallinnan Lentosatamamuseon pääkohde

Perjantai 4.4.2014 - -Esko Erkkilä-

Lentosatama on eräs Tallinnan turistinähtävyyksistä.

 

 

 

 

 

Lentosatama – viroksi Lennusadam – sijaitsee vajaan puolen tunnin kävelymatkan päässä Tallinnan matkustajasatamasta ja sen osoite on Vesilennuki 6.

Lentosatamaan on puolen tunnin kävelymatka myös vaikkapa Viru-aukiolta.

 

Lentosataman vironkielinen nimi ja katuosoite kertovat, että sillä on ainakin joskus ollut yhteyksiä vesitasolentokoneisiin. 

 

 

Näin onkin, sillä museo sijaitsee Tallinnan lentosatamassa alkujaan vesitasohalliksi 1916–1917 rakennetussa hallissa.

 

Hallin pinta-ala 8.000 m² ja sen sisäkorkeus on korkeimmalta kohdaltaan 24 metriä.

 

Lentosatamamuseon entistäminen on edennyt ripeää tahtia, sillä työ alkoi vuonna 2010 ja vihkiäiset olivat jo toukokuussa 2012. Rahoituksesta ovat vastanneet Euroopan aluekehitysrahasto sekä Viron valtio.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

”Lembit” tilattiin englantilaiselta Vickers-Amstrongsilta vuonna 1934 ja se laskettiin vesille vuonna 1936 – Viroon se ehti seuraavana vuonna.

 

Vuonna 1939 ”Lembit” osallistui suomalaisten kanssa salaiseen sotaharjoitukseen, joten nyt entisöidyllä sukellusveneellä on siteitä siis myös Suomeen.

 

 

Viron neuvostomiehityksen aikana ”Lembit” palveli Neuvostoliiton Baltian laivastossa.

Sodan jälkeen se oli opetussukellusveneenä Volga-joen Gorkissa.

 

Vuonna 1992 Viron merimuseo hankki ”Lembit” –sukellusveneen ja siitä tuli Viron merivoimien tärkein alus. ”Lembit” kantoi maailman vanhimman vedessä olevan sukellusveneen titteliä 21.5.2011 saakka, jolloin sen nostettiin vedestä.

 

Lembit-sukellusvene on Lentosataman merkittävin museoesine.

 

Pääsimme tutustumaan siihen perusteellisesti maaliskuisen kylpylämatkamme yhteydessä.

 

Seuraavassa kuvakavalkadi Lembit-sukellusveneen sisätiloista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Pääsin hetkeksi istahtamaan Lembit-sukellusveneen ruorin äärelle!

 

 

Tallinnan Lentosatama on jo nähtävyys sinänsä ja kun siellä käy, on luonnollista, että poikkeaa myös Lembit-sukellusveneen sisätiloissa!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Kunst kuulub rahvale"

Torstai 3.4.2014 - -Esko Erkkilä-

 

Viron Kansallisoopperan  eli ”Rahvusooper Estonia” näyttämön yläpuolella lukee, että taide kuuluu kansalle – Kunst kuulub rahvale.

 

 

Toteutimme tätä periaatetta, kun maaliskuun puolenvälin tietämillä vietimme muutaman päivä kylpyläloman Viimsin SPA-kylpylässä ja teimme oopperaretken Tallinnaan.

 

Oopperaretki Mustalaisryhtinatar –oopperaan olisi ollut mahdollista myös kylpylän järjestämänä, mutta me tukeuduimme tuttavapariskunnan kanssa omatoimisuuteen.

 

Kylpylä järjesti näytökseen bussikuljetuksen ja matkan kokonaishinta oli 40 euroa henkilöltä.

 

Kävimme edellispäivänä bussilla Tallinnassa ja hankimme oopperaliput itse – liput maksoivat 9,00 euroa per henkilö.

 

Menomatka taksilla maksoi 14,00 euroa neljältä hengeltä ja paluumatka Hotelli Virun ”taksitolpalta” 12,00 euroa.

 

 

 

 

 

 

Ooppera-esitys oli unkarilaisen Emmerich Kálmán´n eli Imre Kálmán´n vuonna 1915 säveltämä Mustalaisruhtinatar eli Silva-ooppera.

 

 

 

 

Hankimme lipunostomatkallamme oopperan kassalta kolme euroa maksaneen käsiohjelman.

 

 

Käsiohjelma on laaja - suorastaan teos - ja uskalsin ottaa siitä pari kuvaa, jotka tässä julkaisen.

 

 

 

 

Hänen säveltämiään operetteja ovat Mustalaisruhtinattaren lisäksi mm.:

 

• Syysmanööverit  (1909)
• Viulukuningas (1912)
• Karnevaalikuningatar  (1917)
• Hollantilaistyttö (1919)
• Bajadeeri  (1921)
• Kreivitär Mariza (1924)
• Sirkusprinsessa (1926)
• Chicagon ruhtinatar (1928)
• Montmartren orvokki (1930)
• Paholaisratsastaja (1932)
• Marinka (1945)

 

 

 

 

**************

 

Tallinnassa kulttuuritarjonta on monipuolista ja se on Suomeen verrattuna edullista.

 

On selvää, että kylpylöiden sekä matkanjärjestäjien pitää elää ja sen vuoksi välikäsien kautta ostetut esim. oopperaliput ovat hintavia.

 

Vaatii omatoimisuutta ja hivenen rohkeuttakin, että pystyy hankkimaan pääsyliput taidetilaisuuksiin suoraan. Se kuitenkin kannattaa sen verran, että samalla rahalla saa enemmän – vaikkapa kunnollisen väliaikatarjoilun!

 

 

-Esko Erkkilä-

Viron Sotamuseo Viimsissä ansaitsisi suuremman huomion kuin se nyt saa

Keskiviikko 2.4.2014 - -Esko Erkkilä-

Viimsin kylpylämatkani eräs eniten odottamani hetki oli se, kun pääsin käymään kylpylän lähellä sijaitsevassa Viron Sotamuseossa.

 

 

 

 

 

 

 

 

Viron Sotamuseon toinen nimi on ”Kenraali Laidonerin museo”, sillä museo sijaitsee Viimsin kartanossa – Viimsi Manor - , jonka Viron moninkertainen Puolustusvoimien komentaja Johan Laidoner sai vuonna 1923 lahjaksi Viron kansalta.

 

 

 

 

 

Museokäynnin tekee mielekkääksi se, että kävijöille annetaan käyttöönsä nauhuri, josta kuulee huonekohtaisesti selostuksen eri huoneissa esitellyistä seikoista. Nauhurin eräs kieli on suomi.

 

*************

Museossa on useita huoneita ja keskityn tässä jutussani esittelemään vain niitä valokuvia, joita otin eri huoneista:

 

 

Huone 1

 

 

 

 

 

 

 

 

Huone 2

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Huone 3

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Huone 4

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Huone 5

 

 

 

 

 

 

 

Huone 6

 

 

 

 

 

 

 

Huone 7

 

 

 

 

En oikein päässyt jyvälle, että mitä museossa merkitsee neuvostoliittolaisen, suomalaisen ja saksalaisen upseerin yhteiset juomingit!

 

 

 

Huone 8 eli kylmän sodan vaihe maailmanpolitiikassa

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kylmän sodan esittelyhuoneessa oli aidonoloinen Metsäveljien korsu. Korsuun oli helppo näköyhteys, mutta sinne kiipeäminen vaati pienoisia akrobaatin taitoja. Ponnistelin korsuun ja sain hetken levätä Metsäveljien korsun laverilla!

 

 

Huone 9

 

 

 

 

 

**************

 

 

 

Kenraali Laidoner´n kunniamerkkikokoelma on museon merkittävä osa.

 

Kunniamerkkikokoelmaan kuuluvat mm.:

 

 

 

Soome Valge Roosi ordeni Suurrist

 

 

 

 

 

Soome Kaitseliidu teeneterist

 

 

 

***************

 

 

 

 

Arvostin, että vuonna 1884 syntynyt, neuvostoliittolaisten vuonna 1940 Siperiaan kyyditsemä ja siellä 1953 mahdollisesti teloitettuna kuollut kenraali Johan Laidoner otti minut vastaan työhuoneessaan museokäyntimme päätteeksi!

 

 

*************

 

 

 

 

Mainittakoon, että kenraali Johan Laidoner´n ratsastajapatsas on Viljandin kaupungissa ja pääsin tutustumaan siihen viime kesänä.

 

 

************

 

Toivon, että tämä juttuni saa suomalaiset nykyistä suuremmin joukoin tutustumaan vuonna 2001 Viimsiin perustettuun Viron Sotamuseoon.

 

Sinne on helppo matkustaa Hotelli Virun kellarikerroksesta lähtevällä bussilinjalla numero 1A.

 

Bussista pitää jäädä pois Viimsin Maximan pysäkillä ja kävellä siitä mäkeä ylös Viimsin kartanoon. Matka maksoi maaliskuussa 2014 yhteen suuntaan 1,60 euroa.

 

Museo on avoinna keskiviikosta lauantaihin ja pääsymaksua museoon ei ole!

 

 

-Esko Erkkilä-

Viimsin kylpyläreissuun kannattaa liittää pieniä lääketieteellisiä tutkimuksia ja hoitotoimenpiteitä!

Tiistai 1.4.2014 - -Esko Erkkilä-

Olimme tuttavapariskunnan kanssa viiden päivän kylpyläreissulla Virossa Viimsin kylpylässä.

 

Omaan korvat, jotka pitää puhdistaa muutaman kerran vuodessa. Jouduin turvautumaan korvien puhdistamiseen kylpyläreissun aikana, vaikka yritinkin ennakoida tilanteen.

 

 

 

 

Viimsin kylpylä sijaitsee Tallinnan naapurikunnassa Viimsissä ja sinne on matkaa Tallinnan keskustasta vajaat kymmenen kilometriä.

 

 

 

Valitin korviani sairaanhoitajalle maanantaina 17.3.2014 hieman ennen puoltapäivää ja kysyin, että miten niiden puhdistaminen onnistuisi.

 

Sairaanhoitaja soitti naapurissa sijaitsevan…

 

 

 

 

 

…yksityisen AS Fertilitas –yhtiön ajanvaraukseen ja sieltä annettiin minulle vastaanottoaika vajaan tunnin kuluttua korvien puhdistukseen.

 

 

**************

 

 

Ulkovaatteet nopeasti päälle ja runsaan sadan metrin kävelymatkan jälkeen ilmoittautuminen AS Fertilitas´n vastaanottotiskillä.

 

Vastaanottotiskillä ei hämmästelty suomalaisuuttani, vaan minua kohdeltiin kuin EU-kansalaista pitääkin.

 

 

 

 

 

AS Fertilitas´n odotustila oli viihtyisä ja siellä oli viherkasvien lisäksi esillä…

 

 

 

 

 

 

 

 

 

…myös taidetta.

 

 

 

**************

 

Oli melkein ylellisyyttä, kun lääkärini Ester Zelikman apulaisineen huuhteli korvani hellästi kuntoon ja juttelivat mukavia hoitotoimenpiteen aikana. Kaikesta näki, että he nauttivat työstään!

 

Zelikman kertoi, että Neuvostoliiton aikana AS Fertilitas`n Viimsin nykyinen yksikkö toimi paikallisen kalastusyhtymän työterveyspisteenä, mutta nyt he kuuluvat maanlaajuiseen Fertilitas –yhtiöön.

 

 

**************

 

 

 

Mitä korvien puhdistaminen maksoi?

 

 

Se maksoi 35,00 euroa eli varsin edullinen hinta, sillä sama operaatio maksaa esimerkiksi Tampereen Mehiläisessa n. 55,00 euroa.

 

Mainittakoon, että Tampereella on aivan turha yrittää kunnalliseen hoitoon korvien puhdistamisen merkeissä – kerran yritin ja minulle sanottiin, että voit soittaa kahden viikon kuluttua uudestaan!!!!

 

****************

****************

 

Kerron vielä toisen esimerkin samalta kylpyläreissulta

 

 

Pyysin lääkäriltä mahdollisimman laajan veritutkimuksen.

 

Sovin sairaanhoitajan kanssa, että verinäytteet otetaan ”heti huomenaamulla” ja sain tarkat ohjeet olla nauttimatta mitään edellisiltana klo 21.00 jälkeen.

 

 

Verikoe otettiin seuraavana aamuna ja analysointia varten sairaanhoitaja otti kuusi putkiloa verta. Sairaanhoitaja oli todellinen ammattilainen, sillä verikokeen ottaminen ei tuntunut miltään.

 

 

Tulokset kuuteen putkiloon otetuista verinäytteistä sain seuraavana päivänä – analysoinnit muuten tehtiin äsken kertomani AS Fertilitas´n laboratoriossa – ja tuloksia kertyi peräti neljän A5-kokoisen tulostuksen verran.

 

Analyysin nimen jälkeen papereissa luki ”Tulemus” ja sen jälkeen ”Ref. väärtus” eli selitys jokaisen analysointituloksen sijoittumisesta normaaliarvoihin verrattuna.

 

Tutkin tuloksia ja havaitsin, että sain tulokset kaikkiaan tasan kolmestakymmenestä eri analysointikohteesta - tarkkaan tuli veriarvoni tutkittua!

 

Vaikka jokaisen analysointikohteen perässä olikin ”Ref. väärtus”, niin sairaanhoitaja selitti minulle jokaisen analysointituloksen sijoittumisen normaaliarvoihin verrattuna. Helpotti, kun sain kuulla, että jokseenkin kaikki veriarvoni ovat kohdallaan – niin maksa-arvot kuin sokeriarvotkin!

 

 

Täydellinen veriarvojen analysointi  + selitykset maksoivat yhteensä 30,00 euroa!

 

 

*************

 

 

Kokemukseni Virossa saatavasta palvelusta ovat vakava haaste suomalaiselle terveydenhoidolle.

 

Toivottelen mitä parhainta menestystä sille sote-ratkaisulle, jonka suuntaviivat Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän johdolla runsas viikko sitten linjattiin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Termi SPA on lyhenne sanoista Sanitas Per Aqua eli "terveyttä veden avulla"

Lauantai 22.3.2014 - -Esko Erkkilä-

Tapaamme ainakin kerran vuodessa käydä virolaisissa SPA-kylpylöissä ja niin teimme taas päättymässä olevalla viikollakin.

 

Toteutimme viiden päivän mittaisen kylpyläreissun tuttavapariskunnan kanssa ja reissumme suuntautui tällä kerralla Viimsin kylpylään Virossa.

 

Viimsi on Tallinnan naapurikunta ja sinne on matkaa Tallinnan keskustasta kymmenkunta kilometriä.

 

 

 

 

”Tallinn Viimsi SPA”, kuten kylpylän virallinen nimi kuuluu, on kahdeksankerroksinen rakennus.

 

 

 

 

Näkymä hotellihuoneemme ikkunasta kohti etelää.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

…ja laajentaminen tapahtuu ripeästi, sillä jo huhtikuun alussa uusi saunakeskus saadaan käyttöön.

******************

Viimsin kylpylään on helppo matkustaa julkisilla kulkuneuvoilla, sillä bussilinja 1A:n päätepysäkki sijaitsee kylpylän takana. Kannattaa jäädä busssista pois jo edellisellä pysäkillä, sillä silloin kävelymatka jää hieman lyhyemmäksi.

Bussit Viimsiin (siis linja 1A) lähtevät Hotelli Virun alakerrassa sijaitsevasta paikallisliikenteen terminaalista ja yhdensuuntainen matka maksaa 1,60 euroa. Matka-aika on vajaat puoli tuntia.

 

 

***************

 

Hoitojen määräämisessä on virolaisissa kylpylöissä tapahtunut muutos, sillä nyt ohjelmaan kuuluvat hoidot oli jo valmiiksi ohjelmoitu hoitokorttiin.

 

Ennen kylpyläloma alkoi lääkärintarkastuksella ja asiakas pystyi neuvottelemaan hänelle sopivat hoidot lääkärin kanssa.

 

On selvää, että nykyinen systeemi on kylpylän kannalta kustannustehokas, kun asiakkaiden ei tarvitse – tai he eivät edes pysty - varaamaan haluamiaan hoitoja, vaan ne on jo valmiiksi ohjelmoitu hoitokorttiin. Toki kylpylämatkaan kuulumattomia hoitoja pystyy varaamaan, mutta ne pitää maksaa erikseen.

 

No, aikakin minun kohdallani etukäteisohjelmointi oli osunut kohdalleen, sillä olisin itsekin valinnut hoidoikseni yrttiporekylvyn, parafiini-osokeriittihoidon sekä hieronnan. Nämä hoidot sain kahtena eri päivänä viisi päivää kestäneen kylpylävierailumme aikana.

 

Uintimahdollisuudet Viimsissä ovat hyvät – erityisesti pidin ulkona sijaitsevasta kylmäaltaasta, jossa kävin useitakin kertoja päivässä.

 

Viimsin saunakeskus tarjoaa yli puolentusinaa erilaista saunomismahdollisuutta, joten valinnanvaraa on.

 

 

**********

 

 

Kävin perhekuntani kanssa Viimsissä edellisen kerran kymmenkunta vuotta sitten ja silloisesta käynnistä jäi huono maku.

 

Toki petrattavaa löytyi myös nyt, mutta kokonaisvaikutelma oli varsin hyvä.

 

Pystyn mielestäni arvioimaan virolaisten kylpylöiden palvelutarjonnan kattavasti, sillä olen saanut vierailla kylpylävieraana lähes kaikissa virolaiskylpylöissä.

 

Uskallan suositella Viimsin kylpylää!

 

Tarkoitukseni on lähipäivinä kertoa enemmän Viimsin kylpyläreissulla kokemiamme asioita, sillä Viimsin sijainti Tallinnan kupeessa antaa hyvät mahdollisuudet liittää kylpylämatkaan monenlaista oheisohjelmaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Brysselin metroverkosto muodostuu neljästä metrolinjasta

Torstai 13.3.2014 - -Esko Erkkilä-

Tammikuisella Brysselin matkallamme tutustuimme myös Brysselin metroon.

 

Metrolinjoja Brysselissä on neljä ja niiden yhteinen pituus 32 kilometriä.

 

 

 

 

Metroasemien portit ovat periaatteessa yksinkertaisia käyttää, mutta monta kertaa meillä oli ainakin pieniä haasteita päästä porteista läpi.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Nojailen tässä Schuman-aseman rullaportaiden kaiteeseen ja takanani näkyy Berlaymont rakennus eli Euroopan komission ”kotipesä”!

 

 

 

 

 

Paikallisoppaamme opastivat, että Brysselin metrossa ei pidä olla liian kohtelias ja sen kyllä vierailumme aikana totesimme.

 

Metrovaunut olivat aina täynnä ja varovainen esim. taskuvarkaiden varalta piti olla koko ajan.

 

Vaunujen pysähdysajat asemilla olivat lyhyitä ja vaunuun nousemiseen sekä vaunusta poistumiseen ei ollut paljon aikaa.

 

 

****************

 

 

 

 

Metroverkoston lisäksi Brysselissä on 24 kilometriä raiteita raitiotievaunuille.

 

 

 

 

Raitiovaunujen pyörästöt on koteloitu hyvin, jotta kanssakulkijoiden turvallisuus pystyttäisiin takaamaan.

 

 

 

Ei voi pienimmässäkään määrin todeta, että Brysselissä nauttisi metrolla matkustamisesta, mutta tokihan sillä liikkumaan pääsee.

 

 

-Esko Erkkilä-

Nato-yhteensopivuus

Keskiviikko 12.3.2014 - -Esko Erkkilä-

Tammikuun lopulla, kun pääsin vierailemaan Suomen erityisedustustossa Natossa, sotilaspoliittisen katsauksen meille esitti kommodori Tapio Maijala.

 

Kannattaa mainita, että kommodori vastaa sotilasarvoltaan everstiä.

 

Kommodori Maijala toimii erityisedustustossa apulaissotilasedustajana ja hän raportoi erityisedustuston sotilasedustaja kenraalimajuri Markku Nikkilälle.

 

Kenraalimajuri Markku Nikkilä puolestaan toimii Puolustusvoimain komentajan edustajana Natossa ja Euroopan Unionissa.

 

Kommodori Maijalan esitys oli mielenkiintoinen ja sotilaallisen täsmällinen.

 

Puolustusvoimat ovat viime vuosina lisänneet monilla toimintalohkoillaan Nato-yhteensopivuutta; näin vaikka Suomi ei olekaan Nato-maa.

 

Kommodori Tapio Maijala mainitsi yhteensopivuuden osalta mm. seuraavat seikat:

 

• taktiset merkit

• ilmavoimien kieli on englanti

• tykistössä monet asiat ovat muuttuneet kenraali Nenosen opeista Nato-aikaan

• laivaston käskymerkit

• polttoainetäydennyksissä letkukoot on yhdenmukaistettu

• radiotaajuudet

 

***********

 

Naton ja sen jäsenmaiden kalustokysymyksistä kommodori Maijala totesi, että hävittäjät sekä panssarivaunut ovat jäsenvaltioiden, mutta esim. Awacs-tutkakoneet ovat Naton omistamia.

 

 

Naton päämajassa Brysselissä toimii Naton ylin poliittinen taso, mutta Naton operaatioiden toteuttamisesta vastaa ACO (Allied Command Operations) Belgian Mons´ssa.

 

 

Naton päätöksentekoprosessista kommodori Maijala kertoi, että päätöksiin vaaditaan aina konsensus.  Konsensukseen pääseminen vaati esim. Libyan kriisin kohdalla kuusi päivää!

 

*********

 

Olen joskus ollut palavereissa, joissa on todettu, että Huoltovarmuuskeskus on monen seikan osalta ”Suomen Nato”.

 

Kysyin asiaa kommodori Maijalalta hänen esityksensä jälkeen ja osin yllätyin, kun kommodori oli paljolti samaa mieltä kevyeksi heitoksi tarkoittamani seikan kanssa.

 

Kannattaa tutustua Huoltovarmuuskeskuksen nettisivuihin – ne löytyvät googlaten vaikkapa näin: ”Huoltovarmuuskeskus”!

 

***************

 

Oli mielenkiintoista päästä tutustumaan ”Suomen erityisedustusto Natossa” toimintaan ja kuulla suurlähettiläs Pia Rantala-Engberg ´n sekä kommodori Tapio Maijala esitykset Natosta ja Suomen erityisedustustosta Natossa.

 

**************

 

 

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Mitä merkitsee artikla 5?

Maanantai 10.3.2014 - -Esko Erkkilä-

Päätin eilisen Brysselin matkaamme selostaneen juttuni toteamalla Naton 5. artiklan, mutta sen avaaminen jäi tarkoituksella tekemättä.

 

Suomen ulkoasiainministeriön ja Suomen erityisedustusto Natossa –nettisivuilla todetaan artikla 5.:n tiimoilta näin:

 

Pohjois-Atlantin sopimus sitoo Naton jäsenmaat yhteistyöhön ja keskinäiseen avunantoon tilanteessa, jossa yhteen tai useampaan jäsenmaahan kohdistuu hyökkäys. Artikla 5:n nojalla kukin jäsenmaa sitoutuu auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta liittolaista ”tarpeellisiksi katsomillaan keinoilla”. Tällaisia voivat sotilaallisten keinojen ohella olla poliittiset toimenpiteet, joilla painostettaisiin uhkaavaa valtiota muuttamaan politiikkaansa. Kukin jäsenmaa päättää itsenäisesti ja kansallisten päätöksentekomenettelyjen mukaisesti antamansa avun luonteen ja laajuuden.

 

 

En lähde kommentoimaan viidettä artiklaa sen kummemmin kuin toteamalla, että UM:n sananselityksen mukaan se saattaisi merkitä uhkaan joutuneen maan auttamisessa ehkä myös varsin mietoja toimenpiteitä!

 

Olenkohan käsittänyt oikein?

 

 

***************

 

 

Suurlähettiläs Rantala-Engberg mainitsi, että Awacs-tutkakoneet Nato-maat ovat hankkineet yhdessä.

 

 

***************

 

 

 

Suomen erityisedustusto Natossa –yksikön päällikkö suurlähettiläs Pia Rantala-Engbeg luetteli meille Naton ydintehtävät näin:

 

• jäsenmaiden yhteisen puolustuksen järjestäminen
• globaali kriisinhallintatoimija
• kansainvälisen vakauden edistäjä kumppanuus-järjestelmän avulla

 

 

Globaaleja haasteita ja uhkia suurlähettilään mukaan ovat;

 

• paikalliset konfliktit
• kyber-uhat
• energiaan ja turvallisuuteen liittyvät uhkakuvat
• merirosvous
• ihmisten salakuljetus
• biologiset ja kemialliset aseet

 

**********

 

 

Naton rahoituskuvioista suurlähettiläs Rantala-Engberg mainitsi järjestön tavoitteena olevan, että maa käyttää puolustusmenoihin 2 % bruttokansantuotteesta – nyt Nato-maista tähän yltää neljä maata ja 24 maata ei yllä tavoitteeseen.

 

Suomen puolustusmenot ovat 1,4 % bruttokansantuotteesta.

 

 

**************

 

 

Suurlähettiläs Rantala-Engberg muistutti, että Kataisen hallituksen hallitusohjelmaan sisältyy ns. Nato-optio.

 

Etsin eduskunnalle 22.6.2011 annetun valtioneuvoston tiedonannon ja siellä todetaan sivulla 22 näin:

 

 

”Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa ja harjoittaa yhteistyötä Naton kanssa sekä ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.”

 

 

Suurlähettiläs tiesi, että mitä hän meille puhui!

 

 

********

 

 

Suurlähettiläs Pia Rantala-Engberg selvitteli meille esityksensä lopuksi Naton ja EU:n eroja – kas näin:

 

• Naton pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen ei ole käynyt Pekingissä
• Vladimir Putin ei edellispäivänä Brysselissä käydessään vieraillut Natossa, mutta Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov kävi piipahtamassa Natossa
• Naton ja Venäjän vuoropuhelu on Suomen kannalta OK

 

Toisiko Suomen liittyminen Natoon kriisin?

 

Suurlähettiläs Rantala-Engbeg vastasi itse esittämäänsä kysymykseen, että Baltian maiden liittyminen Natoon aiheutti tiettyä keskustelua!

 

Kiitän suurlähettiläs Pia Rantala-Engberg´ä mielenkiintoisesta esityksestä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Mielenkiintoinen vierailu Suomen Nato-erityisedustustossa Brysselissä

Sunnuntai 9.3.2014 - -Esko Erkkilä-

Tammikuun lopulla toteutuneen Brysselin vierailumme eräs pääkohde EU-parlamentin ja EU-komission ohella oli tutustuminen Suomen erityisedustustoon Natossa ja sitä kautta Natoon.

 

Suomi on Naton kumppanuusmaa ja se antaa myös tavalliselle suomalaiselle mahdollisuuden vierailla Suomen erityisedustustossa Natossa – erityisedustusto sijaitsee Manfred Wörner -rakennuksessa samalla tontilla Brysselissä sijaitsevan Naton päämajan kanssa, mutta n. neljänsadan metrin etäisyydellä Naton päämajasta.

 

Tapaan usein ryydittää juttujani valokuvilla, mutta tämän jutun yhteydessä se ei ole mahdollista, sillä Naton päämaja-alueella on ehdoton valokuvauskielto.

 

Tämän jutun kuvat ovat amatöörikuvia edustuston nettisivuilta.

 

 

 

 

Vierailumme teknisenä isäntä toimi edustuston tiedotusassistentti Janne Leino.

 

 

Kamerat ja kännykät piti jättää bussiin ja sen jälkeen läpäisimme Leinon johdolla lentokentiltä tutun turvatarkastuksen kautta itsemme Naton päämaja-alueelle.

 

 

Ruokailimme omakustanteisesti Naton päämajan ruokalassa ja keräännyimme luentosaliin. jossa…

 

 

 

 

..Suomen erityisedustuston päällikkö, suurlähettiläs Pia Rantala-Engberg piti meille erinomaisen esityksen Natosta ja Suomen roolista Natossa.

 

 

Tässä joitain asiakokonaisuuksia, jotka tulivat esille suurlähettiläs Rantala-Engberg´n esityksessä:

 

• Suomen erityisedustuston henkilövahvuus on n. 20 henkilöä

 

• edustustossa ovat edustettuina ulkoministeriön, puolustusministeriön, pääesikunnan sekä Huoltovarmuuskeskuksen asiantuntijat

 

• edustusto seuraa paikan päällä ajankohtaisia keskusteluja sekä raportoi niistä presidentille, hallitukselle ja eduskunnalle

• Naton kumppanuus merkitsee, että vain osa Naton asioista on avoinna Suomelle

 

• luottamukselliset suhteet esim. Naton sihteeristöön ovat tärkeät

 

• Suomen oman puolustuspolitiikan tekeminen tunnetuksi on tärkeä työsarka

 

• edustuston tehtävänä on jakaa tietoa Suomen ja Naton välisestä yhteistyöstä

 

 

**************

 

• Natossa on nyt 28 jäsenmaata ja niistä 22 maata on jäsenenä EU:ssa

 

• 94 % EU-kansalaisista asuu Nato-maissa

 

• Nato on nyt erilainen kuin vuonna 1949, jolloin se perustettiin

 

• Word Trade Center´n kaksoistornien tuhoutuminen syyskuun 11. päivänä 2001 toi Naton tehtäviin uuden osatekijän, terrorismin torjunnan

 

• Nato on nyt muodostunut turvallisuuspoliittiseksi ja kansainvälistä kriisinhallintaa harjoittavaksi hallitusten väliseksi järjestöksi

 

• Naton päätöksenteossa konsensus on keskeinen seikka

 

• Natossa siviilit päättävät

 

 

 

*************

 

 

• Naton 5. artikla määrittää jäsenvaltioiden velvoitteen puolustaa muita jäsenvaltioita. Sen mukaan aseellinen hyökkäys Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa jotakin Naton jäsenvaltiota vastaan katsottaisiin hyökkäykseksi kaikkia liiton jäsenvaltioita vastaan.

 

************

 

Suurlähettiläs Pia Rantala-Engbeg´n esitys jatkui ja siitä lisää lähiaikoina!

 

 

-Esko Erkkilä-

Taustatieto Natosta on erityisen tarpeellista juuri nyt!

Tiistai 4.3.2014 - -Esko Erkkilä-

Kirjoitin eilen vierailustani Naton päämajassa.

 

Ukrainan tilanne kiristyy ja sen vuoksi kaikkinainen lisätietous Natosta on nyt tarpeellista.

 

Yritän muodostaa itselleni kuvaa Natosta ja kirjaan ainakin osan havainnoistani tähän blogikirjoitukseeni.

 

 

*************

 

 

 

Pohjois-Atlantin Liitto perustettiin 4. huhtikuuta 1949 Washingtonissa, Yhdysvalloissa.

 

Pohjois-Atlantin Liitosta käytetään yleisesti lyhennettä NATO, mutta sen rinnalla näkee melkein kaikissa yhteyksissä lyhenteen OTAN.

 

 

NATO on lyhenne liiton englanninkielisestä nimestä

 

North Atlantic Treaty Organization…

 

…ja lyhenne OTAN on puolestaan lyhenne liiton ranskankielisestä nimestä eli…

 

...Organisation du traité de l'Atlantique Nord.

 

Käytän jatkossa tässä jutussa termiä NATO.

 

 

**********

 

Suomen Ulkoasiainministeriö toteaa, että Pohjois-Atlantin Liitto (Nato) on monenkeskinen poliittis-sotilaallinen yhteistyöjärjestö.

 

*********

 

Natossa on tällä hetkellä 28 jäsenmaata ja se on perustamisensa jälkeen laajentunut monta kertaa.

 

Nykyiset jäsenmaat ovat liittyneet järjestöön seuraavasti :

 

 

Perustajajäsenmaat (1949)

 

• Alankomaat
• Belgia
• Islanti
• Italia
• Kanada
• Luxemburg
• Norja
• Portugali
• Ranska
• Tanska
• Iso-Britannia
• Yhdysvallat

 

 

Ensimmäinen laajentuminen (1952)

 

• Kreikka
• Turkki

 

 

Toinen laajentuminen (1955)

 

• Saksa

 

 

Kolmas laajentuminen (1982)

 

• Espanja

 

 

Neljäs laajentuminen (1999)

 

• Puola
• Tsekki
• Unkari

 

 

Viides laajentuminen (2004)

 

• Bulgaria
• Latvia
• Liettua
• Romania
• Slovakia
• Slovenia
• Viro

 

 

Kuudes laajentuminen (2009)

 

• Albania
• Kroatia

 

 

 

Jäsenmaiden ohella Natolla on rauhankumppanuusmaita.

 

Naton rauhankumppanuusohjelma (Partnership for Peace) on tarkoitettu luottamuksen luomiseksi ja yhteistyön kasvattamiseksi Naton ja siihen kuulumattomien maiden välillä.

 

Suomi liittyi Naton rauhankumppanuusmaaksi vuonna 1994.

 

Suomen lisäksi muut Naton rauhankumppanuusmaat ovat :

 

• Armenia
• Azerbaidzan
• Bosnia ja Hertsegovina
• Georgia
• Irlanti
• Itävalta
• Kazakstan
• Kirgisia
• Makedonian tasavalta
• Malta
• Montenegro
• Moldova
• Ruotsi
• Serbia
• Sveitsi
• Tadzikistan
• Turkmenistan
• Ukraina
• Uzbekistan
• Valko-Venäjä
• Venäjä

 

 

Kiristyvä Ukrainan tilanne on vaarassa osoittaa, että Naton rauhankumppanuudella ei ole tositilanteessa paljonkaan arvoa, sillä ovathan molemmat kiistakumppanit Venäjä ja Ukraina NATO :n rauhankumppanuusmaita !

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Mielenkiintoinen vierailu Naton päämajassa

Maanantai 3.3.2014 - -Esko Erkkilä-

Pohjois-Atlantin liitto eli NATO perustettiin vuonna 1949 Yhdysvalloissa, Washingtonissa.

 

NATO:n päämaja sijaitsee Brysselissä ja pääsin käymään siellä tammikuun lopulla. Joillekin saattaa olla yllätys, että Naton päämaja sijaitsee Euroopassa eikä esimerkiksi Yhdysvalloissa!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vierailimme lippurivistön vasemmalla puolella näkyvässä rakennuksessa.

 

 

 

 

 

 

 

***********

 

 

Suomi on Naton kumppanuusmaa ja Suomella onkin samalla tontilla Suomen Nato-edustusto.

 

Suomen Nato-edustusto sijaitsee n. 400 metrin etäisyydellä Naton päämajasta, mutta Naton päämajan kokoustilat ovat suomalaisryhmien käytettävissä ja sen vuoksi emme käyneetkään Suomen Nato-edustuston tiloissa lainkaan.

 

Saimme nauttia omakustanteisesti maittavan lounaan Naton päämajan ruokalassa. Tarjottimelle kerättiin kunkin maun mukaisesti erilaisia ruokia, annokset punnittiin kassalla ja maksettiin omasta pussista!

 

Ruokailumme aikana päämajan työntekijät olivat omaan tahtiinsa ruokailemassa ja pääosin he olivat siviilivaatteissa – pieni osa esiintyi kotimaidensa sotilaspuvuissa.

 

 

************

 

 

 

 

 

 

Naton päämajalle ollaan rakentamassa uutta toimitaloa pääväylän toiselle puolelle.

 

 

 

 

Naton uusi päämaja valmistuu vuonna 2016 ja silloin Suomen Nato-edustusto pääsee muuttamaan nykyisen päämajan tiloihin.

 

 

Uskaltaako tulevaisuutta ennakoiden todeta, että jos Suomi on Nato-maa vuonna 2016, niin tilanne tietysti muuttuu!

 

 

 

 

 

Naton päämajassa oli saatavana esite, jossa oli kuvattuna tuleva päämajarakennus – hyvin ovat suunnitelmat etenemässä, sillä puolivalmis rakennus muistuttaa jo nyt suunniteltua lopputulosta!

 

 

 

 

 

Esitteessä oli esitettynä varsin yksityiskohtaisesti uuden päämajarakennuksen kustannusarvio.

 

”Total estimated construction cost” 750 M€, …

  

…mutta ”Total programme cost” esitettiin 1 B€!

 

Palaan ehkä vielä parissakin yhteydessä päämajassa saamaamme tietopakettiin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tyrmistyttävää: Kokoomuksen Kimmo Sasi ei tiedä valtiovelan suuruutta ja SDP:n Miapetra Kumpula-Natrilla ei ole samasta asiasta edes hajuakaan

Lauantai 1.3.2014 - -Esko Erkkilä-

En ollut uskoa korviani, kun kuulin huhuja, että kokoomuksen kansanedustaja Kimmo Sasi ja SDP:n Miapetra Kumpula-Natri ovat mokailleet oikein kunnolla A-studion Talk- ohjelmassa 7.2.2014.

 

Onneksi on olemassa Ylen Areena, josta pystyi tarkistamaan asian ja hämmästykseni olikin suuri, kun sain omin silmin nähdä ja omin korvin kuulla sen käsittämättömän tietämättömyyden, jonka perusteella Kokoomus sekä SDP johtavat Suomea.

 

Ohjelman juontaja Susanna Päivärinta kysyi 7.2.2014 lähetetyn ”Velka vie ja hallitus vikisee” –ohjelman aluksi, että kuinka paljon Suomella on valtionvelkaa.

 

 

 

 

 

Suuren valiokunnan puheenjohtaja ja talousvaliokunnan jäsen Miapetra Kumpula-Natri häpäisi ohjelmassa itsensä, SDP:n eduskuntaryhmän ja jopa koko Eduskunnan, kun hänellä ei ollut pienintäkään kuvaa siitä, että kuinka suuri on Suomen valtionvelka!

 

”Ei voi olla totta, että et tiedä kuinka paljon Suomen valtiolla on velkaa”...

...oli juontaja Susanna Päivärinnan enemmän kuin oikeutettu kommentti Kumpula-Natrin tietämättömyydelle.

 

 

 

 

 

 

Kumpula-Natrin täystöppäyksen jälkeen juontaja Susanna Päivärinta kysyi samaa asiaa valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasilta ja ohjelman katselijoiden hämmästys oli suuri, kun...

...Sasi paukautti velkasummaksi 97 miljardia euroa!

 

Tamperelainen kokoomuskansanedustaja on ilmeisesti hahmottanut velkamääräksi sen, joka lienee Kataisen hallituksella lähiaikojen tavoitteena (!), sillä todellinen velkamäärä on nyt hieman alle 93 miljardia euroa!

 

On järkyttävää huomata, että kahden hallituspuolueemme eduskuntaryhmien kärkipoliitikoilla on täysin hukassa maamme taloudellinen tilanne – kokoomuksen Sasi liikkuu oikeassa kokoluokassa, mutta SDP:llä ei ole pienintäkään käsitystä maamme velkamäärästä.

 

Tilanne on tosi pelottava, kun keskeiset päättäjämme ovat täysin ulkona taloudellisista tosiasioista!

 

 

 

 

 

Studion takaseinälle oli heijastettuna päivitetty valtiovelan ajantasainen laskuri ja se kertoi, että valtiovelan määrä oli ohjelman aikana noin

 

yhdeksänkymmentäkaksimiljardia

kolmesataaviisikymmentäkaksimiljoonaa

satakahdeksankymmentätuhatta

seitsemänsataakuusikymmentäyksi

euroa ja

kaksikymmentäkolme

senttiä!

 

 

Summa merkitsee – kuten juontaja Susanna Päivärinta totesikin – että jokainen suomalaisen saa synnyinlahjakseen hieman yli seitsemäntoistatuhatta euroa valtionvelkaa!

 

 

*************

 

 

Tässä jutussa käsitelty ohjelma on vielä muutaman päivän nähtävissä Yle Areenalla.

 

Se löytyy googlaten vaikkapa näin: ”Velka vie ja hallitus vikisee”. Kannattaa omin silmin todeta keskeisten päättäjiemme tietämättömyys!

 

Miapetra Kumpula-Natrin ja Kimmo Sasin tietämättömyys paljastuu ohjelmassa kohtaan 2 minuuttia ja 20 sekuntia mennessä, joten asian toteamiseen ei aikaa kulu paljon!

 

 

************

 

Hämmästykseni on suuri, kun kokoomuksen ja SDP:n keskeiset kansanedustajat ovat täysin pihalla maamme taloudellisesta tilanteesta!

 

 

-Esko Erkkilä-

"EU ei tee tärkeitä päätöksiä ilman Saksan mielipidettä"

Torstai 27.2.2014

Filosofian tohtori, professori, Seinäjoen kaupunginvaltuutettu, sanomalehti Ilkan ex-päätoimittaja ja paljon muuta Kari Hokkanen on ollut ja on yhä edelleen vahva vaikuttaja suomalaisessa yhteiskunnassa.

 

Sain kuulua samaan vierasryhmään tohtori Hokkasen kanssa, kun tutustuimme tammikuun lopulla Euroopan Unionin toimintaan Brysselissä.

 

Matkamme eräs ohjelmanumero oli, kun tohtori Hokkanen esitti meille katsauksen Saksan roolista Euroopassa.

 

 

 

 

 

Tohtori Kari Hokkasen tiivistelmä katsauksessaan oli, että EU ei tee tärkeitä päätöksiä Euroopassa ilman Saksan mielipidettä.

 

Tohtori Hokkasen mielipiteeseen on helppo yhtyä ja sitä kannattaa, sillä onhan Saksa ehdoton veturi taloudellisesti koko Euroopassa.

 

Se, joka on saattanut taloutensa hyvään iskuun, sillä pitää olla sananvaltaa Euroopan kehittämisessä!

 

Primus inter pares eli ensimmäinen vertaistensa joukossa pätee, kun Saksa mainitaan eurooppalaisena maana.

 

 

 

 

 

Tohtori Hokkanen oli jaotellut esityksensä kuuteen osaan ja ne olivat:

 

• Saksa ennen Saksaa
• Saksa vuodesta 900 vuoteen 1648
• Itävallan ja Preussin kilpailu
• Saksan keisarikunta
• Versallesin tasavalta ja Hitlerin kolmas valtakunta
• Kahtiajaettu ja yhdistynyt Saksa

 

Oli mielenkiintoista lyhyessä tiivistelmässä ”olla kanssakulkijana”, kun Saksan eri vaiheita kuvattiin pitkän ajanjakson aikana. Kiitokset professori Hokkaselle!

 

 

 

 

Poimin lopuksi joitain kohtia ”ranskalaisin viivoin”, jotka ponnahtivat esille professori Hokkasen esityksestä:

 

• Saksalla on ollut hyvä ”johtajaonni”
  • Konrad Adenauer
  • Willy Brandt
  • Helmut Kohl

• Angela Merkel on nyt Euroopan tärkein johtaja

• Saksa ja saksalaiset elävät historiansa onnekkainta aikaa

• saksalaiset ovat nyt yhtä ylpeitä kuin Bismarck´n aikana

• Saksa ei vihaa ketään ja eikä pelkää mitään

• Suomessa Lapin polttaminen on unohdettu

• Saksaan muuttanut laaja muukalaisjoukko ja siitä puhuminen ovat tabu

• Saksa rakastaa maahanmuuttajiaan omalla tavallaan

• onko muu Eurooppa jo antautunut Saksalle?

• natsismin hirmutekoja esittelevät nykyään eniten saksalaiset

• tulee aika, jolloin Venäjällä puhutaan kommunismin huonoista puolista

• Euroopan historia on kirkkohistoriaa

 

On selvää, että jokaisesta kohdasta voisi vallan helposti pitää pitkänkin alustuksen, mutta toivon, että lyhyinä ja iskevinä lauseina ne saattavat jokaisen harmaat aivosolut liikkeelle!

 

Kiitän professori Kari Hokkasta mainiosta esityksestä!

 

 

-Esko Erkkilä-