Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Suomeen tarvitaan ruokavaltuutettu!

Maanantai 26.2.2018 - -Esko Erkkilä-

Elintarvikeketjun toimivuus paranee ja kaupan ylivaltaa saadaan suitsittua, jos maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän asettaman työryhmän tahto toteutuu.

 

 

Työryhmä esittää, että Suomeen asetetaan ruokavaltuutettu 1.1.2019 alkaen.

 

 

Ruokavaltuutetun tehtävänä olisi parantaa alkutuottajien ja kuluttajien asemaa elintarvikeketjussa.

 

 

On luonnollista, että elintarvikekauppaa edustava Päivittäistavarayhdistys PTY sekä Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa vastustavat ruokavaltuutetun asettamista.

 

 

Suurta ihmetystä puolestaan aiheuttaa se, että myös Elintarviketeollisuusliitto ETL vastustaa ruokavaltuutetun asettamista.

 

 

Osoittaako Elintarviketeollisuusliiton vastustus sen pelkoa kaupan keskusliikkeiden edessä?

 

 

Ruokavaltuutetun rooli tulee mielestäni ensisijaisesti ja viimekädessä olemaan kuluttajien edustaja, sillä sen keskeinen tehtävä on valvoa elintarvikeketjussa kuluttajan etua.

 

 

Merkittömien tuotteiden eli privat label-tuotteiden lisääntyminen kaikissa päivittäistavarakaupan ketjuissa, halpuuttaminen ja halpuuttamisen tuloksena tuotepuutteet päivittäistavarakaupan hyllyiltä ovat asioita, joihin ruokavaltuutetun tulee puuttua.  Kaupan ylivalta – jopa mielivalta – sopimussuhteissa ei täytä niitä kriteerejä, joita yritysten välillä muilla aloilla vallitsee.

 

 

Jos ja kun hallitus päättää ruokavaltuutetun asettamisesta, on mielenkiintoista seurata, että kuka tehtävään valitaan.

 

 

Kannatan ruokavaltuutetun asettamista ja jään mielenkiinnolla odottamaan, että kuka ”suuriin saappaisiin” valitaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomeen tarvitaan ruokavaltuutettu, ruokavaltuutettu, Päivittäistavarayhdistys PTY, Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa, Elintarviketeollisuusliitto ETL, Jari Leppä, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä, halpuuttaminen, private label,

Toisenlainen tapa muistella ja kunnioittaa edesmenneitä

Keskiviikko 2.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Kaikki tuntevat tavan, jolla voimme kirkoissa muistella ja kunnioittaa edesmenneitä, kun sytytämme kynttilän alttarilla olevalle paikalle, jossa on varattuna paikkoja muistelukynttilöille.

 

 

Hämeenkyrössä on Mäntyrinteen hautausmaalla toteutettu sama idea mielenkiintoisella tavalla.

 

 

 

IMG_1547.JPG

 

 

Hautausmaalla on pääkäytävän päässä…

 

 

 

IMG_1545.JPG

 

 

…suurikokoinen metalliverkosta rakennuttu risti…

 

 

 

IMG_1544.JPG

 

 

…jota vainajia muistelevat voivat täyttää kivillä!

 

 

 

IMG_1546.JPG

 

 

Muistoristin vierellä sijaitsee kivivarasto, josta muistelijat voivat valita haluamansa kiven ja kantaa sen muisteluristin täydennykseksi.

 

 

 

Muisteluristin idean isä on Hämeenkyrön kunnan entinen puutarhuri Detlev Liebing, joka eläköidyttyään tekee edelleen erilaisia puutarhasuunnittelutöitä.

 

 

Olimme taannoin Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen jäsenten kanssa kulttuuriretkellä Hämeenkyrössä ja Detlev Liebing`n suunnittelema muisteluristi Mäntyrinteen hautausmaalla oli eräs käyntikohteemme.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Hämeenkyrön seurakunta, Hämeenkyrön seurakunnan Mäntyrinteen hautausmaa, Mäntyrinteen kappeli, muisteluristi, Mäntyrinteen muisteluristi, Detlev Liebing,

EU:n virkamiehillä on asiantuntemattomia suunnitelmia metsäasioiden hoitamisessa

Keskiviikko 16.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Suomen metsäala on n. 22.000.000 hehtaaria ja se merkitsee, että metsät peittävät n. 72 % maamme maapinta-alasta. Metsäpinta-alan suhteellisella osuudella mitattuna Suomi on EU:n metsäisin maa.

 

Suomen, Ruotsin ja Itävallan liittyminen Euroopan Unioniin tammikuun 1. päivänä 1995 merkitsi, että metsäasioiden painoarvo EU:ssa kohosi tyystin toiselle tasolle kuin se oli ennen.

 

Ruotsin metsäala merkitsee n. 66 %:n osuutta maan pinta-alasta ja Itävallassa metsäpinta-ala on n. 47 % maan kokonaisalasta.

 

Suomen, Ruotsin ja Itävallan jälkeen Euroopan Unioniin liittyneistä maista Slovenia yltää samalla tasolle, sillä siellä metsää on n. 55 % maan kokonaispinta-alasta.


Metsän merkityksestä suomalaisille kertoo se, että meillä metsää on 4,13 hehtaaria asukasta kohti, kun vastaava luku Ruotsissa on 3,08 ha/asukas. EU:ssa metsää on keskimäärin 0,32 ha/asukas!


Myös metsänsuojelussa Suomi on EU:n kärkijoukossa. Suomen metsistä 3,8 % on metsänsuojelullisesti luokassa, joka määritellään näin: "Mitään toimenpiteitä ei ole sallittu." EU:ssa vastaava osuus on 1,3 %.


Luokassa; "Rajoitetut toimenpiteet on sallittu" on Suomessa 3,1 % metsistä, kun vastaava osuus EU:ssa on 2,8 %.


Pinta-alatiedot ja metsänsuojeluluvut ovat peräisin Metsätilastollisesta vuosikirjasta 2011.


Pengoin asioita, kun Vihreät ja Vasemmistoliitto ovat tehneet Tampereen kaupunginvaltuustossa aloitteen, jossa perätään Tampereen kaupungin metsien suojelun laajentamista Teiskossa.


*********

 

Suomessa herättää nyt ihmetystä se, että EU kaavailee direktiiviä, jossa kiinteälle biomassalle asetettaisiin samat vaatimukset kuin liikenteen biopolttoaineille ja –nesteille.

 

EU haluaa varmistaa, että metsiä ei hakata liikaa metsähakkeen käytön vuoksi.

 

EU-byrokraatit eivät ole tajunneet, että puun eri osat päätyvät erilaisiin käyttötarkoituksiin. Osa puusta päätyy sahatavaraksi, osa paperiteollisuuden raaka-aineeksi ja osa muuhun käyttöön eli vaikkapa hakkeeksi lämmitykseen.

 

Suomessa metsänkasvatus on hidasta ja se merkitsee, että puuntuotannossa kiertoaika on pitkä.

 

Jos asioita tuntemattomat keski- ja etelä-euroopan byrokraatit pääsevät touhuamaan vapaasti, on olemassa suuri vaara, että päätehakkuun kynnyksellä olevat metsälöt määritellään aarniometsiksi ja sen jälkeen niiden hyödyntäminen vaikeutuisi.

 

Ylenmääräisessä holhoamisessa piilee vaarana myös se, että haketta ei laskettaisi uusiutuvan energian määrään. Jos näin kävisi, niin suunnitteilla oleva direktiivi puoltaisi fossiilisten energialähteiden kilpailukykyä.

 

On toivottavaa, että maamme virkamiehet ja poliittiset päättäjät pystyisivät pitämään tässä asiassa yhtä ja torppaamaan EU-virkamiesten suunnitelmat maamme metsätaloutta kaltoin kohtelevan direktiivin voimaantulosta.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomen metsätalous, Metla, Metlan raportit, Suomen merkitys EU:n metsätaloudelle,

Tämä on sanottava ääneen!

Lauantai 15.9.2012 - -Esko Erkkilä-

Olen mutkan kautta tutustunut Helsingin Sanomien toimittajan Tuomas Kärkkäisen juttuun, jossa selvitellään kuntien ja yksityisen sektorin työllistämissuhteita. Kysymys on siitä, että miten monta ihmistä yksityinen sektori työllistää jokaista kymmentä kuntien palkkalistoilla olevaa työntekijää kohti.

 

Kaikille on kai selvää, että ainoastaan yksityissektorin työllistämä henkilö kasvattaa lisäarvoa esim. Tampereen kaupungille. 

 

Koko maassa Tuomas Kärkkäisen mukaan keskiarvo on 27 henkilöä. Valitettavasti Tampereella tuo luku alittaa valtakunnallisen keskiarvon, sillä meillä se on vain 24 henkilöä!

 

Tampereella on siis tussaroitu, kun yksityisen puolen työllistäminen on laiminlyöty!

 

Helsingin Sanomien artikkelissa on ETLAn johtajan Hannu Kasevan lausuma, jossa hän viitaten juuri käytävään kuntauudistushankkeeseen toteaa, että tämä on sellainen asia, jota ei saisi edes ääneen sanoa.


Vai ei saisi sanoa ääneen!!!!

 

Olen omaksunut erääksi tunnuslauseekseni, että…

 

…Esko uskaltaa…

 

…ja sen vuoksi haluan sanoa suureen ääneen toimittaja Tuomas Kärkkäisen toteaman ja Hannu Kasevan lausumat totuudet!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsingin Sanomat, Tuomas Kärkkäinen, ETLA, Hannu Kaseva, yksityisen sektorin tyollistämisen merkitys kuntatalouteen,

Kaikki Suomessa valmistettu olut täyttää lähiruuan kriteerit

Torstai 31.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Vilja-alan yhteistyöryhmä, Kauppamallastamojen Yhdistys sekä MTK järjestivät ”Mallasohran tuotannon mahdollisuudet” –seminaarin 29.3.2011 Tampereella.

Seminaariteeman alaviite oli: ”Kotimainen, laadukas raaka-aine pellolta pulloon”.

Seminaaripaikkana toimi Elokuvateatteri Plevna Finlaysonin alueella ja tilaisuuden ruokailut tapahtuivat vieressä sijaitsevassa Panimoravintola Plevnassa.

Osallistuin koko päivän kestäneeseen mielenkiintoiseen seminaariin.

Jo järjestäjätahoista ja seminaariteeman alaviitteestä voi päätellä, että päivän aikana käsiteltiin koko mallasketjun asioita ”Pellolta pulloon”.

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry:n Elina Ussa totesi alustuksessaan, että ala seuraa tarkasti seuraavan hallituksen linjauksia mm. sokeriveron ja alkoholiveron osalta.

Liiton jäsenyritykset ovat Oy Hartwall Ab, Nokian Panimo Oy, Olvi Oyj ja Oy Sinebrychoff Ab. Yhtiöiden osuus Suomen tilastoidusta olutmyynnistä on 90 %. Pienpanimoiden osuus on 1,5 % ja loppuosuus on tuontioluita.

Mallasketju työllistää Suomessa suoranaisesti 2.300 henkilöä ja välillisesti 38.000 työntekijää.

Suomen alkoholinkäytöstä (100 %:n alkoholipitoisuudella laskettuna) keskiolut merkitsee 37 %, vahva olut 4 % ja viina 28 %. Loppuosuus on siidereitä ja erilaisia viinejä.

Hartwall kuuluu Heineken-korserniin ja Sinebrychoff puolestaan Carlsberg-konserniin. Tämä hämärtää vahvasti mainittujen panimoiden ja siten jopa koko panimoalan kotimaisuus-imagoa.

Panimoilla raaka-aineen osuus tuotteen hinnasta on 80 %. Se merkitsee, että panimot kiinnittävät suurta huomiota mm. maltaan hintaan.

Suomessa mallas- ja olutketjun haaste on, että kokonaisvolyymi ei kasva. Kulutuspohjaa pyritään kasvattamaan viinan kustannuksella.

Mallasketjun ongelma kaikissa vaiheissa on alhainen kannattavaisuus. Olutkulttuuri on hintamielikuvan tiukassa puristuksessa.

Kaupan omat olutmerkit ovat tulleet mukaan myös päivittäistavarakauppaan. Se merkitsee, että kaikki arvoketjun osat tinkivät kaiken pohjahintaan. Kaupan merkkien myötä kotimaisuuden arvo vähenee, sillä kaupan merkit siirtyvät yleensä tietyn ”kuherruskuukauden” jälkeen ulkomailla valmistettaviksi.

Raision Juhani Elonheimo käsitteli mallasohran maailmankaupan globaaleja kuvioita.

Elonheimo mainitsi, että mallasohranviljelijän kannattaa seurata ainakin seuraavia seikkoja:

  • Sää (Venäjä, Argentiina, Australia, Kanada, USA)
  • Kiinan tilanne
  • Varastotilanteet
  • Politiikka (Pohjois-Afrikka)
  • Valuuttasuhde (euro/dollari)
  • Spekulantit
  • Raakaöljyn hintakehitys

Mallas ja mallasohra ovat Suomelle merkittäviä vientituotteita.

Kotimaan mallastarve on 60.000 tonnia vuodessa ja esim. Raision sekä Viking Malt´n yhteistuotanto on 160.000 tonnia. Näiden kahden mallastamon yhteinen vientitarve on siis 100.000 tonnia mallasta vuodessa.

Vientitarpeeseen on lisättävä se volyymi, jonka viljakauppiaat toimittavat mallasohraa vientimarkkinoille.

Hyvällä syyllä voidaankin todeta, että mallasohrantuottaja on vientituotteiden tuottaja!

Laihian Mallas Oy:n toimitusjohtaja Lasse Koski totesi selkeästi, että kauppa tarjoaa aina halvinta vaihtoehtoa, jos kuluttaja ei osaa vaatia kotimaista elintarviketta.

Mainio mallas- ja mallasohraseminaari päättyi Panimoravintola Plevnassa olutmaistiaisiin – joka härjillä ajaa se härjistä puhuu!

 

pict0536.jpg

 

Tässä entiset työkaverini, mallasalan rautaiset amattilaiset, Raisio Malt`n Erja Kotaviita (oikealla) ja Tuula Lönnqvist (vasemmalla) ovat pöydän päässä maistelemassa Plevnan mainioita oluita. Molemmilla näyttää olevan "maistelulaseissaan" vehnäolutta.

 

Hyviltä Plevnan oluet maistuivat myös blogistin mielestä!

 

Kiitän tilaisuuden järjestäjiä ja kaikkia seminaarin osanottajia hyvän sekä kattavan tilaisuuden aikaansaamisesta. Tamperelaisena oli mukava tavata kaikki mallasohra-, mallas- ja panimoalan asiantuntijat Tampereella teemaan sopivissa puitteissa eli Plevnassa!

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vilja-alan yhteistyöryhmä, VYR, ETL, Kauppamallastamojen Yhdistys, MTK, Elina Ussa, Juhani Elonheimo, Lasse Koski, Panimoravintola Plevna, Plevna, Elokuvateatteri Plevna,

Järjetöntä, että riidan osapuolet sahaavat oksaa, jolla molemmat sekä kaikki suomalaiset istuvat

Torstai 29.4.2010 - -Esko Erkkilä-

Olemme viime päivinä saaneet seurata surkuhupaisaa näytelmää, jonka käsikirjoittajina toimivat Elintarviketeollisuusliitto (ETL) ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto (SEL).

 

Kyse on kotimaisen elintarvikeketjun olemassaolosta.

 

En tunne työtaistelun yksityiskohtia, mutta tuntuma on, että molemmat osapuolet sahaavat innolla sitä hentoa oksaa, jolla suomalainen elintarvikeketju istuu.

 

Kyse näyttää olevan ensisijaisesti teurastamopatruunoiden sekä SEL:n välisestä kiistasta.

 

Kummastustani herättää, että teurastamopuolella ei enää ole patruunoita...

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ETL, SEL, Atria, HK