Keskustan kuntaseminaari antoi vahvoja eväitä kuntauudistus- ja sote-keskusteluihin

Torstai 21.2.2013 - -Esko Erkkilä-

Suomen Keskusta järjesti tiistaina 19.3.2013 Kansallismuseon auditoriossa Helsingissä ajankohtaisseminaarin, jonka otsikko oli;

 

”Kunta, kuntalaiset ja palvelut tulevaisuudessa – kuntien uudistamisen perusteet.”

 

Tunnen vahvaa mielenkiintoa kuntauudistusta sekä sote-hapuilua kohtaan ja hankkiuduin omalla kustannuksellani junakyydillä paikalle. On helppo todeta, että en pettynyt!

 

 

 

Tilaisuuden avasi Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä ja…

 

 

 

 

…seminaarin puheenjohtajana toimi kansanedustaja Tapani Tölli.

 

 

Keskusta oli hankkinut seminaarin alustajiksi todelliset huippunimet ja esittelen alustajat tässä omalla kamerallani ottamieni kuvien kera:

 

 

 

Arto Haveri, Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulun professori 

Aihe: Kuntauudistus paikallisen itsehallinnon näkökulmasta

 

 

 

Pentti Meklin, emeritusprofessori 

Aihe: Kuntapalvelujen järjestämisen rahoitus tulevaisuudessa

 

 

 

Juha Kinnunen, Itä-Suomen yliopiston professori, dekaani 

Aihe: Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen

 

 

 

Kari Prättälä, Kuntaliiton johtava lakimies, OTL 

Aihe: Kuntauudistus lainsäädännön näkökulmasta

 

 

 

Risto Harinen, Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulun professori 

Aihe: Kunta-valtio –suhde

 

 

 

Risto Uimonen, Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja 

Aihe: Kuntauudistus – hoitaako vallanpitäjien vahtikoira tehtäväänsä?

 

 

Kuntaliiton projektipäällikkö Sini Sallisen alustuksen aihe oli ”Kunnallisen itsehallinnon kokonaisuus” – valitettavasti Sallisen kuvaaminen meni mielenkiintoista alustusta kuunnellessa minulta ohi!

 

Alustuksia oli kuuntelemassa lähes salintäysi kuulijoita.

 

Lähes kaikki Keskustan kansanedustajat olivat paikalla ja erityisen  ilahduttavaa oli se, että myös monet hallituspuolueiden kansanedustajat olivat kuuntelemassa alustuksia.

 

Alustusten jälkeen käytiin perusteellinen keskustelu ja se sujui kansanedustaja Tapani Töllin isällisessä ohjauksessa.

 

*******

 

Keskustan puoluetoimiston väelle on annettava suuri tunnustus, sillä kaikkien alustajien esitysmateriaalit ovat jo eilisestä alkaen olleet kaikkien nähtävissä www.keskusta.fi  -sivuilla.

 

Keskustan nettisivuilla oli eilen illalla myös videotallenteet useimmista alustuksista! Videotallenteet ovat katsottavissa kohdasta ”Keskusta TV”.

 

Esitysmateriaalin esilläolo sekä videotallenteet merkitsevät, että minulla ei ole suurtakaan tarvetta käsitellä mainion seminaarin antia näillä sivuilla.

 

Kiitokset vielä kerran hienosta seminaarista ja nopeasta toiminnasta Keskustan puoluetoimistolle!

 

Poiketkaahan katsomassa aineistoja!

 

 

-Esko Erkkilä-

Osattiin sitä ennenkin kaivosteollisuudessa tussaroida!

Sunnuntai 11.11.2012 - -Esko Erkkilä-

Sotkamossa sijaitsevan Talvivaaran kaivoksen tiimoilta on viime päivinä kohistu, kun kaivoksen kipsisakka-allas vuotaa.

 

Ongelma lienee jonkinmoinen ja se on paljastanut ainakin sen, että vihreiden ympäristöministeri Ville Niinistö ei pysty tekemään päätöksiä hallinnonalaansa kuuluvista ongelmista.

 

Vihreät puhuvat paljon, mutta tosiasioiden edessä teot puuttuvat.

 

Talvivaaran tilanne tuo mieleen 1950 –luvulla Viljakkalan Haverissa ilmenneen ongelman, kun Vuoksenniska Oy:n omistamalta Haverin kaivokselta valunut syanidi tappoi kalat moniksi vuosiksi Viljakkalan selältä.

 

Viljakkalassa sijainnut Haverin kaivos toimi rautakaivoksena vuodesta 1773 vuoteen 1865 eli lähes sadan vuoden ajan. Rautamalmi kuljetettiin hevoskyydillä Tampereelle jalostettavaksi.

 

Hevospeleillä kyyditty malmi sisälsi myös kultaa ja sen vuoksi 1900 –luvulla on Viljakkalan ja Tampereen väliltä tehty erillislöytöjä kultaa sisältävistä näytteistä.

 

Löydöt on tehty suurten mäkien notkopaikoista ja selitys löydöille on se, että hevosmiehet ovat keventäneet kuormaansa ennen isoa mäkeä, jotta polle on selvinnyt kunnialla malmikuorman kanssa mäen päälle.

 

Haverin aika kultakaivoksena alkoi Talvisodan alkamisvuotena eli vuonna 1939.

 

Kaivostoiminta Haverissa loppui vuonna 1960 eli ”kulta-aikaa” Viljakkalassa kesti vain parisenkymmentä vuotta.

 

”Kulta-aikaan” sisältyi yksi ympäristökatastrofi, josta en googlaten löytänyt ainoatakaan mainintaa. Pitää siis kertoa se omakohtaisena kokemuksena.

 

Kultakaivoksilla käytettiin 1950 –luvulla kullan liuottamiseen hienoksi murskatusta malmista syanidia. Syanidin ongelmana on sen myrkyllisyys. En tiedä, että vieläkö syanidia käytetään tähän tarkoitukseen.

 

Viljakkalan Haverissa syanidia sisältänyt liete laskettiin Viljakkalasta Luhalahteen kulkevan tien toisella puolella sijaitsevalle järveä kohti viettävälle alueelle. Lietealueella on kaivostoiminnan lopettamisen jälkeen järjestetty lukemattomia jokamiesluokan autokilpailuja.

 

Syanidipitoinen liete ei pysynyt maalla vaan sitä valui järveen.

 

Valumisen seurauksena kaikki kalat kuolivat Viljakkalan selältä. En tiedä, että rajoittuiko tuho Inkulansalmen yläpuolelle, mutta sen tiedän, että esimerkiksi Parvilahdella kaikki kalat kuolivat.

 

Tiedän Parvilahden kohtalon sen vuoksi, että isäni oli innokas kalamies ja hänellä oli verkkoja sekä katiskoja Parvilahdella.

 

Kalaton aika Viljakkalassa kesti joitakin vuosia, mutta sitten kalat palasivat Viljakkalan selälle ja myös Parvilahteen.

 

Olen monesti ajatellut, että Viljakkalan kalakuolemat olisivat nykyaikana suuri mediatapahtuma. Asia ei kuitenkaan 1950 –luvulla ylittänyt uutiskynnystä ja sen saamasta vähäisestä kiinnostuksesta kertoo myös se, että tapahtumasta ei nettimaailmasta ennen tätä juttua löydy pienintäkään mainintaa!

 

 

-Esko Erkkilä-

MSL-Tampereen kuntaseminaarin esiintyjät esittivät paneelin päätteeksi rakentavat loppuyhteenvedot

Lauantai 25.2.2012 - -Esko Erkkilä-

MSL-Tampereen helmikuun 16. päivä järjestämän kuntaseminaarin panelistien loppupuheenvuorot olivat rakentavat ja yhteistyötä tavoittelevat.

 

Tampereen Yliopiston Linna-rakennuksen Väinö Linna –auditorioon kokoontunut yleisö jaksoi seurata tilaisuutta aktiivisena yli kaksi ja puoli tuntia.

 

Yleisön herkeämätön osallistuminen oli paras kiitos tilaisuuden järjestäjille.

 

 

Kaikki alustajat sekä kommenttipuheenvuorojen esittäjät vastasivat paneelissa yleisökysymyksiin.

 

Loppupuheenvuoroissa esitettiin mm. seuraavaa:

 

Professori Arto Haveri teki osaltaan hyvän yhteenvedon, kun hän totesi, että oikealla tavalla toteutettu kuntauudistus tukee yhteiskuntakehitystä.

 

Entinen kuntaministeri Tapani Tölli muistutti, että on harhaa jos ajatellaan, ettei tarvitse tehdä mitään. Hän valitteli, että kuntien välinen sekä kuntien ja valtiovallan välinen kehitystyö katkesi kesällä ja nyt on aika alkaa rakentaa luottamusta uudelleen.

 

Tölli halusi vielä loppupuheenvuorossaan muistuttaa, että kuntien tietojärjestelmät on saatava yhteensopiviksi ja se on ISO JUTTU!

Lempäälän kunnanjohtaja Olli Viitasaari totesi, että yhteistyötä kannattaa jatkaa ja kenenkään ei pidä käpertyä omiin oloihinsa.

 

Tampereen talous- ja strategiajohtaja Juha Yli-Rajala tiivisti, että tehdään yhteistyötä ja tehdään parempaa yhteistyötä!

 

Myös kansanedustaja Lea Mäkipää toivoi, että työtä tehtäisiin sulassa sovussa ja yhteisesti. Hän muistutti, että maan huoltovarmuus on turvattava. Kaupungit ja maaseutu tarvitsevat toisiaan, oli Mäkipään lopputoteamus.

 

 

Kuntaseminaarin juontajalla apulaispormestari Timo Hanhilahdella oli mieluinen työ päättää MSL-Tampereen järjestämä kuntaseminaari kiitoksiin.

 

MSL-Tampereen puheenjohtajana on helppo yhtyä Hanhilahden yleisölle sekä esiintyjille suuntaamiin kiitoksiin!

-Esko Erkkilä-

"Ulkoa pakotettu muutos ei toimi"

Lauantai 18.2.2012 - -Esko Erkkilä-

MSL-Tampereen 16.2.2012 Tampereen Yliopistolla järjestämä kuntaseminaari kokosi paikalle lähes sata asiasta kiinnostunutta.

Seminaarin teema oli:

Muuttuuko kunta ja mihin suuntaan?

Seminaarin ensimmäisen alustuksen piti Tampereen Yliopiston kunnallispolitiikan professori Arto Haveri

Haveri totesi esityksensä alussa, että kuntakoolla on merkitystä, mutta optimaalisia kuntakokoja voidaan määritellä ainoastaan yksittäisille palveluille ja tehtäville.

Samankokoisten kuntien välillä kustannuksissa on suuria eroja, jatkoi Haveri.

Kuntakoon tarkastelussa Haveri päätyi siis sille kannalle, kuntakoko on vain yksi selittävä tekijä palvelujen tuottamisen kustannuksissa.

Haveri lanseerasi kuntien kustannustehokkuuden ”mustaksi laatikoksi” joukon asioita, joiden pohjalta lopulta muodostuu kunnan kustannustehokkuus.

Tähän ”mustaan laatikkoon” kuuluvat mm.:

•    johtaminen
•    maantiede
•    ikärakenne
•    sitoutuminen
•    käytännöt
•    kulttuurit
•    teknologia

Professori Haveri on hyvä ja selkeäsanainen esiintyjä. Hyvästä ja asiastaan varmasta esiintyjästä kertoi se, että hän tuli luentopöydän takaa yleisön eteen ja piti siitä alustuksensa.

Haveri tarkasteli kaupunkiseudun kuntaliitosta ja hänen tässä kohdin esittämiään ajatuksia voidaan soveltaa Tampereen seudulle kaavailtuun Suur-Tampereeseen, vaikka sitä teemaa ei hänen esittämässään aineistossa esiintynytkään.

Kaupunkiseudun kuntaliitoksen mahdollisuuksiksi…

…Haveri mainitsi, että päätöksenteko voisi lähteä koko kaupunkiseudun eikä yksittäisten kuntaintressien näkökulmasta. Esimerkkinä Haveri mainitsi yhdyskuntarakenteen koordinoidun kehittämisen.

Politiikanteon ammattilaistuminen olisi kaupunkiseudun kuntaliitoksen tuloksena mahdollista – osa ehkä näkee tämän mahdollisuutena, mutta ilmeisesti yhtä monia haittana.

Kaupunkiseudun kuntaliitos loisi edellytyksiä tehokkuuden parantamiselle niissä tehtävissä, joissa suuremmasta kuntakoosta olisi hyötyä.

Uhkina kaupunkiseudun kuntaliitoksessa…

…professori Arto Haveri näki monia tekijöitä.

Lähidemokratian ja osallisuuden hiipuminen olivat Haverin mielessä päällimmäisenä.

Reuna-alueiden edustuksen väheneminen, josta sitten taas seuraisi tarve luoda erilaisia kaupunginosademokratian (käsite on jo sinällään melkoinen sanahirviö = kirjoittajan toteamus) malleja, olisi Haverin mielestä eräs uhka.

Kaupunkiseudun kuntaliitoksessa menetettäisiin monia hyviä ja toimivia malleja, kun koko kaupunkiseutu joutuisi byrokratisoitumaan ja seudullinen ”mosaiikki” yhtenäistyisi.

Kaupunkiseudun kuntaliitoksen alkuvaiheessa kunnallispolitiikka tukkeutuisi ja olisi vaarana muodostua vanhoihin kuntarajoihin tukeutuvia ”kuntapuolueita”. Haveri pitää mahdollisena, että kunnallispolitiikka voisi tukkeutua tulevassa suurkunnassa jopa vuosikymmeneksi kuntapuolueiden toiminnan kautta!

Olen tällä palstalla joku aika sitten pitänyt positiivisena kuntien keskinäistä kilpailua. Tyytyväisyyteni oli suuri, kun Haveri mainitsi, että kaupunkiseudun kuntaliitoksessa menetettäisiin kuntien positiivinen kilpailu.

Loppuyhteenvedossaan professori Haveri totesi tämän jutun otsikoksi laittamani toteamuksen, että ulkoa pakotettu muutos ei toimi. Haveri jatkoi, että Suur-Tampere - nyt hän mainitsi nimeltä Suur-Tampereen – voisi toimia, jos siihen päädyttäisiin yhteisymmärryksessä.

Sitä ennen yhteistyö on parempi vaihtoehto.

-Esko Erkkilä-

MSL-Tampereen järjestämä kuntauudistusta käsitellyt tilaisuus sai yleisöltä kiitosta

Perjantai 17.2.2012 - -Esko Erkkilä-

Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry eli tuttavallisemmin MSL-Tampere järjesti eilen ajankohtaista kuntauudistusprosessia käsitelleen alustus- ja keskustelutilaisuuden Tampereen yliopistolla Väinö Linna –auditoriossa.


Paikalle saapui lähes sata kiinnostunutta ja tilaisuus kesti yli kaksi ja puoli tuntia.


MSL-Tampereen puheenjohtajana sain avata tilaisuuden.


Tilaisuudessa toimivat alustajina Tampereen Yliopiston Yhdyskuntatieteiden laitoksen kunnallispolitiikan professori Arto Haveri ja entinen kuntaministeri, kansanedustaja Tapani Tölli.


Kommenttipuheenvuorot teeman ”Onko Suur-Tampere toimiva malli – etuja ja haittoja” pohjalta esittivät johtaja Juha Yli-Rajala Tampereen kaupungilta ja Lempäälän kunnanjohtaja Olli Viitasaari.


Kansanedustaja ja Kihniön kunnanvaltuuston puheenjohtajan Lea Mäkipään esityksen otsikko oli: ”Pienen kunnan menestymisen mahdollisuus”.


Tilaisuuden juontajana toimi Tampereen apulaispormestari Timo Hanhilahti.


Alustukset ja kommenttipuheenvuorot olivat mielenkiintoisia. Ne valottivat ajankohtaista kuntauudistuskeskustelua monelta näkökulmalta.


Totesin avaussanoissani, että Maaseudun Sivistysliitto tukee ihmisten monipuolista kehittymistä, kykyä toimia yhteisöissä ja edistää kansanvaltaisuutta sekä jatkoin, että tämän tilaisuuden tavoite on juuri näiden asioiden edistäminen.


Pyrin lähipäivinä palaamaan tarkemmin kuntaseminaarimme antiin, mutta tässä kolme valokuvaa eilen illalla järjestetystä tilaisuudesta:

MSL-Tampere sai viime vuonna oman pöytästandaarin ja se oli kunniapaikalla tilaisuudessa.








Juontajana toimi Tampereen apulaispormestari Timo Hanhilahti ja hyvin toimikin, sillä yleisö tuntui viihtyvän.






Esitysten jälkeen alustajamme vastasivat yleisön kysymyksiin paneelissa.


Vasemmalta Arto Haveri, Tapani Tölli, Olli Viitasaari, Lea Mäkipää ja Juha Yli-Rajala – seisomassa Timo Hanhilahti.

Palaan tilaisuudessa esitettyihin asioihin erikseen!


-Esko Erkkilä-

Talvisota alkoi 72 vuotta sitten

Keskiviikko 30.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen tasan 72 vuotta sitten eli 30.11.1939 klo 06.30 – Talvisota oli alkanut!

Talvisota kesti 105 päivää ja se oli kunniakas taistelu Suomen itsenäisyyden puolesta. Isiemme ponnistelujen tuloksena pystyimme säilyttämään itsenäisyytemme.

Sodan seurauksena Suomi menetti Neuvostoliitolle 11 prosenttia pinta-alastaan ja maan toiseksi suurimman kaupungin eli Viipurin.

Yhdistyneitten Kansakuntien edeltäjä Kansainliitto erotti Neuvostoliiton sen Suomeen tekemän hyökkäyksen johdosta jäsenyydestään 14. joulukuuta 1939.

Talvisodan aluksi neuvostojohto muodosti Otto-Ville Kuusisen johdolla Terijoelle nukkehallituksen, jonka piti edustaman Suomen Kansanvaltaista Tasavaltaa. Sodan edetessä ja neuvostojoukkojen kohdatessa tiukkaa vastarintaa Neuvostoliiton diktaattori Josef Stalin kuitenkin ”unohti” Kuusisen hallituksen ja tunnusti pääministeri Risto Rytin johtaman hallituksen viralliseksi Suomen hallitukseksi.

Isäni, joka oli syntynyt 1915, taisteli Talvisodan ajan etulinjassa. Talvisodan jälkeen hän oli etulinjan taistelija myös Jatkosodassa ja osallistui kenraali Siilasvuon johdolla myös Tornion valtaukseen Lapin sodassa.

Isäni toimi sodissa pikakivääriampujana ja hänen sodanaikainen apulaisensa toimi sotien jälkeen sora-alan yrittäjänä samassa kylässä Viljakkalassa. Muistan ne lukemattomat kerrat, kun sotakaverukset muistelivat menneitä. Vasta myöhemmin olen tajunnut, että taistelujen loputon kertaaminen oli vaikeiden muistojen purkamista ja kaverusten keskinäistä tukemista.

Haverin kultakaivos sijaitsi meiltä muutaman kilometrin etäisyydellä ja isäni kertoi myöhemmin, että kaivoksella päivittäin suoritetut räjäytykset muistuttivat tykkien lähtölaukauksia. Hän kertoi, että aina Haverin räjäytysäänien kuullessa piti vaistomaisesti alkaa etsimään sopivaa painannetta, johon pystyisi maastoutumaan.

Sotiemme veteraanien muistaminen on tänään ajankohtaista, kun vietämme Talvisodan alkamisen muistopäivää.

Heidän ansiostaan saamme elää vapaassa maassa!

-Esko Erkkilä-