Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Haverin kalliolouhinnat kuulostivat tykistön lähtölaukauksilta

Sunnuntai 28.2.2021 - -Esko Erkkilä-

Viljakkalassa sijainneen Haverin kultakaivoksen toiminta loppui vuonna 1960.

 

Synnyinkodistani on maanteitse matkaa Haveriin viitisen kilometriä ja linnuntietä luonnollisesti vähemmän.

 

Muistan, kun Haverissa räjäytettiin kalliota joka päivä puolenpäivän tienoilla, sillä ammunta kuului meille saakka hyvin.

 

****************

 

Isäni oli ”sotahommissa” Talvisodan, Jatkosodan sekä vielä myös Lapinsodassa ja päästyään siviiliin hän tuli kotivävyksi äitini synnyintilalle Viljakkalan Välimäkeen.

 

Muistan, kun isäni kertoi ensimmäisistä ajoistaan Välimäessä, että Haverissa suoritetut louhinnat muistuttivat tykistön lähtölaukauksia ja ne saivat hänen katselemaan pellolla ojanpohjia, että minne nyt pitäisi maastoutua.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Haverin kalliolouhinnat kuulostivat tykistön lähtölaukauksilta, tykistön lähtölaukaukset, Haveri, Haverein kultakaivos, Haverin kultakaivos Viljakkalassa, Viljakkala, Haveri, Talvisota, Jatkosota, Lapinsota,

Kansalaisten kaivosvaltuuskunnalle soisi nykyistä enemmän painoarvoa

Lauantai 27.2.2021 - -Esko Erkkilä-

Kansalaisten kaivosvaltuuskunta on 2017 perustettu yhdistys. Se estää ja rajoittaa kaivoshankkeiden haittoja ja lisää kaivoskriittistä yhteistyötä.

 

 

Luonnonsuojelun ja ympäristöasioiden ympärillä pyörii monia enemmän ja vähemmän tärkeitä yhdistyksiä ja muita vastaavia yhteenliittymiä, mutta viljakkalalaisena arvostan kansalaisten kaivosvaltuuskuntaa sekä sen työtä.

 

***************

 

Viljakkalalaisena sen vuoksi, että synnyinpitäjässäni Viljakkalassa aikoinaan toiminut Haverin kultakaivos teki suurta vahinkoa läheiselle järvelle eli Viljakkalanselälle.

Isäni kalasti Viljakkalanselän Parvilahdella, mutta siihen tuli 1950-luvulla ainakin muutaman vuoden tauko, kun Haverin kaivokselta järveen levinneet ympäristömyrkyt tappoivat järven kaikki kalat!

 

 ***************

 

 

Kansalaisten kaivosvaltuuskunnan toiminnassa on vaarana yltiöpäinen ”luonnonsuojelu” ja sen vuoksi se ei varmaankaan ole saanut kummoistakaan painoarvoa toiminnalleen.

 

 

Positiivista on se, että tuon valtuuskunnan ohjelmassa on mm. Viljakkalassa sijainneen Haverin kultakaivoksen kaivannaisjätteistä huolehtiminen.

 

 

Viime ja tälle vuodelle valtuuskunnalle on varattu 1,4 miljoonaa euroa kaivosten kunnostustarpeiden selvittämiseen – kaivoskohteita on kuitenkin peräti 19, joten kohdetta kohti määräraha on perin vaatimaton.

 

 

 

Kannatan kansalaisten kaivosvaltuuskunnan työtä, mutta mitään yltiöpäistä ns. luonnonsuojeluhaihattelua en hyväksy.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kansalaisten kaivosvaltuuskunnalle soisi nykyistä enemmän painoarvoa, kansalaisten kaivosvaltuuskunta, Haveri, Haverin kaivos, Haverin kultakaivos, Haverin kultakaivos Viljakkalassa, Viljakkala,

Kuntaliitoksen kokeneiden kuntien vaakunoiden arvo nousee vaikka niitä nykyisin kutsutaankin kotiseutuvaakunoiksi

Tiistai 23.6.2020 - -Esko Erkkilä-

Synnyinpitäjäni Viljakkalan kuntatunnuksen…

 

 

IMG_55962.JPG

 

 

…Viljakkalan vaakunan on suunnitellut Gustav von Numers ja Viljakkalan kunnanvaltuusto hyväksyi sen 21. tammikuuta 1950. Sisäasiainministeriö vahvisti sen käyttöön 3. huhtikuuta samana vuonna.

 

 

Vaakunan aiheen vanhaa juomasarvea säilytetään kirkossa, mutta valitettavasti en ole koskaan nähnyt tuota juomasarvea – pitääpä päästä katsomaan!

 

Kupari-kultamerkki viittaa Haverin kaivokseen, josta jo Ruotsin vallan aikana kaivettiin rautamalmia, ja myöhemmin itsenäisyyden aikana kultaa ja kuparia – Helsingin Olympialaisten kultamitalit on valettu Viljakkalan maaperästä kaivetusta kullasta!

 

Haverin kaivos toi vuosikymmenet hyvinvointia Viljakkalaan.

 

Vaakunan selitys on ”kultakentässä palkeittain asetettu puna-sinikatkoinen, loivasti kaksikaarteinen sarvi, jonka keski- ja päätehelat sekä vitjat ovat hopeaa; sarven alapuolella punainen kupari-kultamerkki.”

 

Vaakuna jäi epäviralliseksi kotiseutuvaakunaksi vuonna 2007, kun Viljakkala liittyi Ylöjärven kaupunkiin.

 

Viljakkalan vaakunoita on jokaisen ihailtavana ainakin Viljakkalan Seurojentalolla, Viljakkalan kirjastossa sekä Toivolan tanssilavalla!

 

Kannattaa poiketa katsomaan ja ihailemaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Viljakkalan kuntavaakuna, Gustav von Numers, Viljakkalan vaakunan juomasarvi, Haverin kaivos, Haverin kultakaivos, Helsingin Olympialaisten kultamitalit,

Helsingin Olympialaisten kultamitalit vuonna 1952 olivat valmistettu Viljakkalan Haverista louhitusta malmista!

Torstai 26.9.2019 - -Esko Erkkilä-

Olen ylpeä viljakkalalainen, mm. sen vuoksi mitä totean tämän juttuni otsikossa.
 
 
Viljakkalan Haverin kultakaivoksen toiminta alkoi aikoinaan rautamalmikaivoksena ja päättyi kultakaivoksena 1960.
 
 
Alueella on ollut eri yritysten kaivosvaltauksia ja toivottavasti niistä joku johtaa kaivostoiminnan jatkamiseen - nykyinen valtaus on erään ruotsalaisyrityksen nimissä.
 
 
 

IMG_4654.JPG
 
 
Vuonna 1952 järjestettyjen Helsingin Olympialaisten kultamitalit on aikoinaan valmistettu Viljakkalan Haverista louhitusta malmista ja mm. sen vuoksi olen ylpeä viljakkalalaisista juuristani.

 
 
IMG_4695.JPG
 
 
Liitän tämän juttuni päätteeksi kuvan Gustav von Numersin suunnittelemasta Viljakkalan vaakunasta, jonka Viljakkalan kunnanvaltuusto hyväksyi 21.1.1950 kunnan vaakunaksi – sisäasiainministeriö vahvisti kunnanvaltuuston päätöksen 3.4.1950!

 
 
Valitettavasti Viljakkalan vaakuna on nykyisin vain ns. perinnevaakuna, sillä Viljakkala liittyi Ylöjärven kaupunkiin kuntaliitoksen seurauksena vuonna 2001!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Viljakkala, Viljakkalan Haveri, Viljakkalan Haverin kultakaivos, Helsingin Olypialaiset 1852, Helsingin Olympialaisten kultamitalit vuonna 1952, Gustav Numers, Viljakkalan vaakuna,

Myös se on tärkeä mielipide, että ei ole hyvää eikä pahaa sanottavaa Viljakkalan kuntaliitoksesta Ylöjärveen

Sunnuntai 9.6.2019 - -Esko Erkkilä-

IMG_1876.JPG

 

 

Olen kahden kaupungin ”luottamushenkilöloukussa”, sillä Tampereen kaupungin Vanhusneuvoston jäsenyyden lisäksi toimin Ylöjärvellä asukaslautakunnan alaisen Viljakkala-neuvoston puheenjohtajana.

 

 

IMG_1811.JPG

 

 

Viljakkala-neuvosto osallistui tänään omalla osastollaan Haverin konepäiville.

 

 

Osastomme rekvisiittana oli uuden uutukainen roll´uppimme, jossa mainitaan Ylöjärven 150-vuotiaasta historiasta.
 

 

IMG_1820.JPG

 

 

Osastollamme oli palautelaatikko asukasmielipiteille sekä hedelmäkori arvontapalkintona niille, jotka antoivat joko risuja tai ruusuja kauttamme Ylöjärven päättäjille.
 

 

 

IMG_1841.JPG

 

 

Tapio Lieskon kanssa yhdessä otimme vastaan viljakkalalaisten  tuntemuksia välitettäväksi Ylöjärven päättäjille.

 

 

 

IMG_1863.JPG

 

 

Nella-onnetar nosti hedelmäkorin omistajaksi…

 

 

 

IMG_1865.JPG

 

 

…Markku Vuorenmaan, jolle luovutimme Viljakkala-neuvoston hankkiman hedelmäkorin.

 

 

 

Seuraavan kerran Viljakkala-neuvosto kerää asukasmielipiteitä Karhen markkinoilla 29.6.2019 – tervetuloa silloin Karhelle!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Haverin konepäivät 2019, Viljakkala-neuvosto 2019, Viljakkala.neuvosto, Haverin kultakaivos, Haveri, Viljakkala, Viljakkalan Haveri, Viljakkalja-neuvosto, Ylöjärvi, Ylöjärven asukaslautakunta,

Yli kuusikymmentä vuotta siihen tulee kulumaan!

Keskiviikko 6.6.2018 - -Esko Erkkilä-

Synnyinpitäjässäni Viljakkalassa toimi vuoteen 1960 saakka Haverin kaivos.

Haveri aloitti aikoinaan rautamalmikaivoksena, mutta sitten huomattiin, että Haverista louhittu kiviaines sisälsi kultaa.

Me viljakkalalaiset olemme ylpeitä, että Helsingin Olympialaisten vuoden 1952 kultamitalit on valmistettu Haverin kullasta!

Rautamalmi kuljetettiin hevosilla Tampereelle jalostettavaksi ja yhä edelleen taidetaan Tampereelle johtavilta kulku-urilta isojen mäkien alapäästä tehdä irtolohkareista kultalöydöksiä - hevosmiehet kevensivät kuormaansa ja armahtivat hevosiaan, jotta koko malmilastia ei olisi tarvinnut vetää mäen päälle.

Kultakaivosaika kesti aikansa ja sen aikana syntyi 18,7 hehtaarin suuruinen rikastushiekka-alue, jonka purkautuminen Viljakkalanselälle aiheutti nykymittapuun mukaan merkittävän ympäristökatastrofin.

Muistan 1950-luvulta, kun kaikki kalat kuolivat mm. Parvilahden alueelta, jossa isäni harrasti kalastusta. Myös kaivoksen naapurissa sijainneen lypsykarjatilan lehmistä muutama kuoli, kun lehmien laidunmaahan kuului läheinen rantalaidun.

Rikastushiekka-alueella on korkeita pitoisuuksia mm. kuparia sekä kohonneina pitoisuuksina vanadiinia, arseenia, sinkkiä, kobolttia sekä muita aineita ja raskasmetalleja.

Viljakkala koki kuntaliitoksen Ylöjärven kaupunkiin vuonna 2007 ja nyt Ylöjärven kaupunki on aloittanut Haverin kaivoksen rikastushiekka-alueen kunnostamisen.

Hanke on kustannuksiltaan mittava, sillä Ylöjärvi on varannut hankkeen toteuttamiseen 5,6 miljoonaa euroa. Projekti kestää useita vuosia ja budjettivarausta puretaan hankkeen etenemisen tahtiin.

Haverin rikastushiekka-alueen kunnostaminen on esimerkki ympäristökatastrofien pitkästä, vaivalloisesta ja suuria kustannuksia vaativasta kunnostusprojektista.

Hankkeen rahoittaminen on nyt mahdollista, kun Ylöjärven kaupungin taloudellinen tilanne on hyvä ja siellä on osattu satsata oikeisiin asioihin.

Miten kunnat ja kaupungit voivatkaan olla niin erilaisia talousasioiden hoidossa - Tampere on täysin persaukinen ja tulee tänä vuonna tekemään tappiota 60 M€, mutta naapuri-Ylöjärvellä on mahdollisuus satsata mittavia summia yli kuusikymmentä vuotta sitten tehtyjen virheiden korjaamiseen!

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Haverin kaivos, Haverin kultakaivos, Haverin vanhan rikastushiekka-alueen kunnostaminen, Ylöjärven talous on kunnossa. Viljakkala-neuvosto,

"Toripäivä on joka lauantai, mutta Haverin Konepäivät vain kerran vuodessa!"

Maanantai 8.6.2015 - -Esko Erkkilä-

Paikalliset kesätapahtumat värittävät Suomen kesän.

 

 

Kesätapahtumiin kokoontuvat paikalliset asukkaat ja myös lomalaiset. 

 

 

Puhun kokemuksesta, kun totean, että synnyinseudun kesätapahtumat ovat erityisen tärkeitä niille, jotka ovat muuttaneet synnyinseuduiltaan pois.

 

 

Omalta osaltani tämän vuoden kesätapahtumat alkoivat Viljakkalan Haverissa järjestetyillä Haverin Konepäivillä 6.6.2015..

 

 

Haverin Konepäivien järjestäjät ovat onnistuneet yhdistämään Haverin kaivosmiljöön hienosti konepäivän kanssa.

 

 

Viljakkalan Haverissa toiminut kultakaivos lopetti toimintansa kultamalmin ehtymisen vuoksi vuonna 1960.

 

 

Haverin alueen hyödyntäminen kaivostoiminnan jälkeen on takkuillut, mutta nyt toista kertaa järjestetyt Konepäivät merkitsevät, että pientä eloa on havaittavissa.

 

**************

 

 

 

 

 

kone1

 

 

Kaivostorni…

 

 

 

 

kone2

 

 

…ja avolouhos ovat tänä päivänä ne keskeiset tunnusmerkit, jotka ovat nähtävissä Haverin kultakaivosajasta.

 

 

 

 

kone3

 

 

 

 

kone4

 

 

 

Traktorikuljetukset ovat Haverin Konepäivien erikoisuus. Niiden avulla pääsee vaivattomasti liikkumaan alueella.

 

 

 

Muutamia kuvia näytteillä olleista traktoreista, niiden työkoneista ja maatalouskalustosta:

 

 

 

 

kone5

 

 

 

 

kone6

 

 

 

 

kone7

 

 

 

 

kone8

 

 

 

 

kone9

 

 

 

**************

 

Haverin Konepäivien perinne jatkuu, sillä ensi vuonna ne järjestetään 11.6.2016.

 

 

Kannattaa varata päivämäärä jo nyt kalenteriin!

 

 

Niin, kuulin tuon otsikossa toistamani lauseen keskustelusta, jonka kaksi tuttavaani kävivät näyttelykentällä – totta joka sana!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Viljakkala, Viljakkalan Haveri, Haverin kultakaivos, Haverin Konepäivät, Haverin Konepäivät 6.6.2015, Haverin Konepäivät 11.6.2016,

Hienoa, että Viljakkalan Haveri ry:n järjestämä tilaisuus onnistui yli odotusten

Keskiviikko 11.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Viljakkalan Haverissa on kaivostoimintaa harjoitettu jo vuodesta 1773 alkaen, mutta tunnetuin vaihe Haverin historiassa on se, kun siellä kaivettiin kultaa vuodesta 1939 vuoteen 1960 saakka.

 

Haverista saatiin kultaa n. 300 kiloa vuodessa ja se riitti tyydyttämään kaivoksen toiminta-aikana kotimaisen kysynnän.

 

On tunnettua, että Helsingin Olympiakisojen kultamitalit valmistettiin Haverin kullasta.

 

Viimeinen kaivoskäynti Haverissa suoritettiin 11.10.1961.

 

Haverin kaivosalue on hakenut rooliaan ja hakusessa se on edelleenkin.

 

On pantava ilolla merkille, että vuonna 1999 perustettu Viljakkalan Haveri ry on saamassa ilmaa siipiensä alle ja monet odottavatkin nyt kaivosalueen nykyistä parempaa hyödyntämistä.

 

 

Haveri-yhdistys järjesti lauantaina kesäkuun 7. päivänä kaivoalueella ”Haverin konepäivät” ja oli mukava kuulla sekä omin silmin nähdä, että kävijöitä oli hieman puolenpäivän jälkeen tullut porteista sisään jo yli tuhat!

 

 

Muutama kuva tapahtumasta:

 

 

 

kone1

 

 

Kaivostorni seisoo yhä ylväänä paikoillaan.

 

 

 

kone2

 

 

Kaivosalueella on edelleen joitain kaivoksessa käytettyjä koneita,…

 

 

 

kone3

 

 

…mutta huonoon kuntoonhan ne ovat taivasalla menneet, sillä aikaa niiden käyttämisestä on kulunut jo 55 vuotta!

 

 

 

kone4

 

 

Avolouhos on nyt täyttynyt vedellä.

 

Avolouhoksella on syvyyttä 85 metriä ja leveyttä 120 metriä.

 

Haverin avolouhos on suosittu sukelluspaikka, sillä siellä on ihanteelliset sukellusolosuhteet. Ilman tapaturmia Haverissa ei sukellustoiminnassa ole selvitty, sillä kuolonuhreja on tullut.

 

 

 

kone5

 

 

Myös 1800-luvulla kaivetut avolouhokset ovat edelleen vaaranpaikkoja Haverissa.

 

 

 

kone6

 

 

Järjestäjät olivat järjestäneet väen kulkemisen helpottamiseksi traktorin peräkärrykyydityksen ja pitihän sitä varten olla myös pysäkit.

 

 

 

kone7

 

 

Traktorikyyti olikin suosittu tapa liikkua kaivosalueella.

***********

 

 

Haverin konepäivänä oli konekentällä paljon nähtävää, mutta siitä ehkä joskus toisella kertaa!

 

 

Kiitokset Haveri ry:lle hienon tilaisuuden järjestämisestä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Haveri, Haveri ry, Viljakkalan Haveri ry, Haverin kaivos, Haverin kultakaivos, Viljakkalan Haveri, Helsingin Olympialaiset, Helsingin olympialaisten kultamitalit, Haverin kulta,

Osattiin sitä ennenkin kaivosteollisuudessa tussaroida!

Sunnuntai 11.11.2012 - -Esko Erkkilä-

Sotkamossa sijaitsevan Talvivaaran kaivoksen tiimoilta on viime päivinä kohistu, kun kaivoksen kipsisakka-allas vuotaa.

 

Ongelma lienee jonkinmoinen ja se on paljastanut ainakin sen, että vihreiden ympäristöministeri Ville Niinistö ei pysty tekemään päätöksiä hallinnonalaansa kuuluvista ongelmista.

 

Vihreät puhuvat paljon, mutta tosiasioiden edessä teot puuttuvat.

 

Talvivaaran tilanne tuo mieleen 1950 –luvulla Viljakkalan Haverissa ilmenneen ongelman, kun Vuoksenniska Oy:n omistamalta Haverin kaivokselta valunut syanidi tappoi kalat moniksi vuosiksi Viljakkalan selältä.

 

Viljakkalassa sijainnut Haverin kaivos toimi rautakaivoksena vuodesta 1773 vuoteen 1865 eli lähes sadan vuoden ajan. Rautamalmi kuljetettiin hevoskyydillä Tampereelle jalostettavaksi.

 

Hevospeleillä kyyditty malmi sisälsi myös kultaa ja sen vuoksi 1900 –luvulla on Viljakkalan ja Tampereen väliltä tehty erillislöytöjä kultaa sisältävistä näytteistä.

 

Löydöt on tehty suurten mäkien notkopaikoista ja selitys löydöille on se, että hevosmiehet ovat keventäneet kuormaansa ennen isoa mäkeä, jotta polle on selvinnyt kunnialla malmikuorman kanssa mäen päälle.

 

Haverin aika kultakaivoksena alkoi Talvisodan alkamisvuotena eli vuonna 1939.

 

Kaivostoiminta Haverissa loppui vuonna 1960 eli ”kulta-aikaa” Viljakkalassa kesti vain parisenkymmentä vuotta.

 

”Kulta-aikaan” sisältyi yksi ympäristökatastrofi, josta en googlaten löytänyt ainoatakaan mainintaa. Pitää siis kertoa se omakohtaisena kokemuksena.

 

Kultakaivoksilla käytettiin 1950 –luvulla kullan liuottamiseen hienoksi murskatusta malmista syanidia. Syanidin ongelmana on sen myrkyllisyys. En tiedä, että vieläkö syanidia käytetään tähän tarkoitukseen.

 

Viljakkalan Haverissa syanidia sisältänyt liete laskettiin Viljakkalasta Luhalahteen kulkevan tien toisella puolella sijaitsevalle järveä kohti viettävälle alueelle. Lietealueella on kaivostoiminnan lopettamisen jälkeen järjestetty lukemattomia jokamiesluokan autokilpailuja.

 

Syanidipitoinen liete ei pysynyt maalla vaan sitä valui järveen.

 

Valumisen seurauksena kaikki kalat kuolivat Viljakkalan selältä. En tiedä, että rajoittuiko tuho Inkulansalmen yläpuolelle, mutta sen tiedän, että esimerkiksi Parvilahdella kaikki kalat kuolivat.

 

Tiedän Parvilahden kohtalon sen vuoksi, että isäni oli innokas kalamies ja hänellä oli verkkoja sekä katiskoja Parvilahdella.

 

Kalaton aika Viljakkalassa kesti joitakin vuosia, mutta sitten kalat palasivat Viljakkalan selälle ja myös Parvilahteen.

 

Olen monesti ajatellut, että Viljakkalan kalakuolemat olisivat nykyaikana suuri mediatapahtuma. Asia ei kuitenkaan 1950 –luvulla ylittänyt uutiskynnystä ja sen saamasta vähäisestä kiinnostuksesta kertoo myös se, että tapahtumasta ei nettimaailmasta ennen tätä juttua löydy pienintäkään mainintaa!

 


 

-Esko Erkkilä-

1 kommentti . Avainsanat: Haverin kalakuolemat, Vuoksenniska Oy, Haveri, Viljakkalan Haveri, Haverin rautakaivos, Haverin kultakaivos, kalakuolemat, Viljakkalan kalakuolemat, Talvivaara, Ville Niinistö, Vihreät,

Talvisota alkoi 72 vuotta sitten

Keskiviikko 30.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen tasan 72 vuotta sitten eli 30.11.1939 klo 06.30 – Talvisota oli alkanut!


Talvisota kesti 105 päivää ja se oli kunniakas taistelu Suomen itsenäisyyden puolesta. Isiemme ponnistelujen tuloksena pystyimme säilyttämään itsenäisyytemme.


Sodan seurauksena Suomi menetti Neuvostoliitolle 11 prosenttia pinta-alastaan ja maan toiseksi suurimman kaupungin eli Viipurin.


Yhdistyneitten Kansakuntien edeltäjä Kansainliitto erotti Neuvostoliiton sen Suomeen tekemän hyökkäyksen johdosta jäsenyydestään 14. joulukuuta 1939.


Talvisodan aluksi neuvostojohto muodosti Otto-Ville Kuusisen johdolla Terijoelle nukkehallituksen, jonka piti edustaman Suomen Kansanvaltaista Tasavaltaa. Sodan edetessä ja neuvostojoukkojen kohdatessa tiukkaa vastarintaa Neuvostoliiton diktaattori Josef Stalin kuitenkin ”unohti” Kuusisen hallituksen ja tunnusti pääministeri Risto Rytin johtaman hallituksen viralliseksi Suomen hallitukseksi.


Isäni, joka oli syntynyt 1915, taisteli Talvisodan ajan etulinjassa. Talvisodan jälkeen hän oli etulinjan taistelija myös Jatkosodassa ja osallistui kenraali Siilasvuon johdolla myös Tornion valtaukseen Lapin sodassa.


Isäni toimi sodissa pikakivääriampujana ja hänen sodanaikainen apulaisensa toimi sotien jälkeen sora-alan yrittäjänä samassa kylässä Viljakkalassa. Muistan ne lukemattomat kerrat, kun sotakaverukset muistelivat menneitä. Vasta myöhemmin olen tajunnut, että taistelujen loputon kertaaminen oli vaikeiden muistojen purkamista ja kaverusten keskinäistä tukemista.


Haverin kultakaivos sijaitsi meiltä muutaman kilometrin etäisyydellä ja isäni kertoi myöhemmin, että kaivoksella päivittäin suoritetut räjäytykset muistuttivat tykkien lähtölaukauksia. Hän kertoi, että aina Haverin räjäytysäänien kuullessa piti vaistomaisesti alkaa etsimään sopivaa painannetta, johon pystyisi maastoutumaan.


Sotiemme veteraanien muistaminen on tänään ajankohtaista, kun vietämme Talvisodan alkamisen muistopäivää.


Heidän ansiostaan saamme elää vapaassa maassa!


-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Talvisota, Neuvostoliitto, Haveri, Haverin kultakaivos, Viljakkala,