Tampereelle perustettu Järjestöedustamo korvasi toimimattomuudellaan hyvin toimineen Alvari-toiminnan

Keskiviikko 6.11.2019 - -Esko Erkkilä-

Kaunopuheissaan kuntaorganisaatiot puhuvat kauniisti asukasvaikuttamisen tärkeydestä kunnallisessa päätöksenteossa.

 

Puheet ovat kuitenkin puheita, kun mennään todellisen vaikuttamisen tasolle.

 

Tampereella oli taannoin hyvin toimiva Alvari-toiminta eli Alueellisen vaikuttamisen kanava, mutta eritoten virkamiehet ja heidän marionetteinaan toimivat luottamushenkilöt päättivät sen toiminnan lopettamisesta.

 

Ymmärrän virkamiesten ja marionetti-luottamushenkilöiden toiminnan, sillä Alvarit kehittävät toimintansa asiantuntemuksellaan niin korkealle tasolle, että virkamiehet ja vaaleilla valitut luottamushenkilöt kokivat asemansa uhatuksi.

 

Piti siis keksiä jotain uutta ja Virastotalon ajatushautomassa päädyttiin luomaan ”Järjestöedustamo”.

 

 

Järjestöedustamossa ovat edustettuina 16 eri toiminta-alueiden järjestöt ja on päivänselvää, että sen toiminta ei nyt uhkaa virkamiesvaltaa ja ei myöskään luottamushenkilöiden asemaa.

 

Nuo 16 eri järjestöaluetta muodostuvat näistä osa-alueista:

 

  Yleisjärjestöt

  Vammaisjärjestöt

  Potilasjärjestöt

  Omaisjärjestöt

  Mielenterveysjärjestöt

  Päihde- ja riippuvuusjärjestöt

  Liikuntajärjestöt

  Työllisyyden edistämisen ja työttömien järjestöt

  Kulttuurialan järjestöt

  Monikulttuurijärjestöt

  Ihmisoikeusjärjestöt

  Kaupunginosajärjestöt

  Ikääntyneiden järjestöt

  Lapsi- ja perhetyön järjestöt

  Nuorisojärjestöt

  Muut järjestöt

 

Jokaisella noista 16 osa-alueesta on ihmeellisellä valintatavalla valittu vastuuhenkilö, jonka pitäisi edustaa kaikkia niitä järjestöjä, jotka kuuluvat hänen toiminta-alueelleen.

 

On jokaiselle selvää, että tuollainen konklaavi on virkamiesten unelma, sillä eihän tuollainen porukka pysty olemaan mitään mieltä yhdestäkään asiasta eli virkamiesvalta on saatu kasvamaan.

 

Jokaiselta osa-alueelta Järjestöedustamoon valitun pitäisi etukäteen aktiivisesti kuulla oman vastuualueensa järjestöjä ja sen lisäksi olla aktiivinen osa-alueensa järjestöihin, että mitä Järjestöedustamossa on päätetty.

 

 

Kuulun päättäjänä erääseen tamperelaiseen ”Ikääntyneiden järjestöön” ja myös erääseen ”Kaupunginosajärjestöön”, mutta kummankaan edustaja Järjestöedustamossa ei ole milloinkaan ottanut minkäänlaista yhteyttä minuun tai muihin niihin henkilöihin, jotka kuuluvat edustamiini järjestöihin!

 

 

Virkamiesten ”märkä unelma” on siis saatu toteutettua eli Järjestöedustamo on osoittanut toimimattomuutensa!

 

Saivathan virkamiehet ja marionetteina toimivat luottamushenkilöt kuitenkin toimivan Alvari-systeemin kuopattua eli saavutus sekin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Alueverkoston rakentaminen on korvaamassa Alvari-toiminnan!

Keskiviikko 4.10.2017 - -Esko Erkkilä-

Tampereelle onnistuttiin luomaan Alueellisen Vaikuttamisen kanava – ALVARI – mutta kun virkahenkilöt ja keskeiset päättäjät vihdoinkin oppivat antamaan arvoa kansalaisvaikuttamiselle, se lopetettiin edellisen pormestarin valtakauden lopulla.

 

 

Nyt vastaavaa toimintaa ollaan käynnistämässä ja olin eilen paikalla, kun lausuttiin syntysanat…

 

 

 

 

 

…Etelän alueverkoston perustamiselle.

 

 

 

 

 

Kansalaisvaikuttamisen alueverkosto toimii, jos sen vetäjänä toimii osaava henkilö.

 

 

Etelän alueverkoston vetäjänä tulee toimimaan aluekoordinaattorina Aija Karttunen – Alvari-kokemusten perusteella tiedän, että homma tulee onnistumaan!

 

 

 *********************

 

 

Alueverkoston roolina tulee olemaan alueen omaehtoinen, vuorovaikutteinen yhteistyöja alueen kehittäminen – toiminta ei ole hallinnollista.

 

 

Alueverkosto on kuitenkin virallinen kanava, sillä Tampereen kaupunginhallituksen 21.11.2016 tekemän linjauksen mukaan alueverkosto voi antaa kannanottoja ja näkemyksiä valmistelussa oleviin asioihin sekä tehdä aloitteita.  Alueverkosto toimii kaupungin kumppanina.

 

 

Alueverkostolla ei ole erikseen nimettyjä jäseniä, mutta kulloinkin kokouksissa läsnä olevat muodostavat alueverkoston mielipiteen.

 

 

Koin syvää mieliharmia, kun hyvään vauhtiin päässyt Alvari-toiminta lopetettiin.

 

 

Alvarit olivat oman alueensa parhaita asiantuntijoita.

 

 

Oletan, että eräät luottamushenkilöt ja erityisesti virkahenkilöt kokivat Alvareiden nousseen asemaan, jossa ne typistivät arvonsa tuntevien luottamushenkilöiden sekä virkamiesten asiantuntemusta ja sen vuoksi toiminta piti ajaa alas.

 

 

Tervehdin suurella mielihyvällä, että uuden pormestarin aikana asukasvaikuttamista ollaan nostamassa uudestaan sille tasolle, jossa sen pitääkin olla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Päättynyt vaalikausi oli asukasdemokratian kannalta Tampereella synkkää aikaa

Perjantai 8.9.2017 - -Esko Erkkilä-

Tunnen Tampereen kunnallispolitiikkaa vuodesta 2009 alkaen, sillä osallistuin loppuvuonna 2008 järjestettyihin kunnallisvaaleihin ehdokkaana.

 

 

Ajanjakso 2009 – 2012 kirjataan Tampereella asukasdemokratian kannalta eräänlaisena kulta-aikana, sillä silloin myös XL-ryhmän ulkopuolisilla poliittisilla ryhmillä oli täydet vaikutusmahdollisuudet.

 

 

Pormestari Timo P. Nieminen (kokoomus) ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Hanna Tainio (sdp) järjestivät useita asukastilaisuuksia, joissa myös ns. XL-ryhmän ulkopuoliset poliittiset ryhmät saivat esiintyä kaupunkilaisille.  Pidin tilaisuuksista.

 

 

Kaikki hyvä heitettiin romukoppaan, kun vuonna 2013 alkoi kokoomusjohtoisen ns. valtakoalition aika, jolloin Tampereella luotiin kuntapolitiikkaan täysin uusi termi eli ”oppositio”.

 

 

Valtakoalition aika kesti neljä ja puoli vuotta ja se oli kuntalaisdemokratian kannalta synkkää aikaa.

 

 

Pormestari Anna-Kaisa Ikonen (kokoomus) ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sanna Marin (sdp) junailivat niin, että pormestarin ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajan asukasilloissa äänessä saivat olla vain valtakoalitioon kuuluvien puolueiden edustajat. Haettiinko mallia peräti onnettomasti päättyneen Neuvostoliiton menettelytavoista?

 

 

Kävin valtakoalition alkuaikoina muutamassa asukasillassa, mutta kun näin sen asukasvaikuttamisen alennustilan, johon valtakoalitio ajoi asukasvaikuttamisen, lopetin asukasilloissa käymisen.  Samoin tekivät myös muuta kaupunkilaiset ja sen vuoksi asukasillat lopetettiinkin.

 

 

Valtakoalitio junaili myös sen, että Tampereella kehitetty Alvari- toiminta lopetettiin (Alvari = Alueellisen vaikuttamisen kanava).

 

 

**********************

 

 

Nyt pitää katsoa eteenpäin, sillä muistot valtakoalitiosta ovat vain pahaa unta.

 

 

Demarit nousivat viime kuntavaaleissa Tampereen suurimmaksi ryhmäksi ja toivon, että pormestari Lauri Lylyllä riittää viisautta palauttaa Tampereelle suora asukasvaikuttaminen jossain muodossa.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Alvareiden hautajaiset olivat alakuloinen tilaisuus

Torstai 18.5.2017 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunki perusti vuonna 2007 Alvarit eli asukasvaikuttamisen alueelliset toimielimet, mutta niiden toiminnan lopettaa nykyinen valtakoalitio 31.5.2017.

 

 

Alvarit ovat olleet poliittisesti sitoutumattomien kaupunkilaisten kanava kaupungin päätöksentekoon.

 

 

On valitettavaa, että suora kansalaisvaikuttaminen Tampereella on päättymässä.  Alvareiden tilalle ollaan kaavailemassa jotain muka vastaavaa toimintaa, mutta ennusmerkit uuden toiminnan merkityksestä ovat perin heikot.

 

 

Pormestari Anna-Kaisa Ikosen johdolla järjestettiin 16.5.2017 Raatihuoneella Alvari-toiminnan hautajaiset. Tunnelma oli arvokkaasta ympäristöstä huolimatta apea, sillä kansalaisvaikuttamisen mahdollisuudet kaventuvat Alvari-toiminnan loppumisen myötä ratkaisevasti.

 

 

 

 

Etelä-Alvarin pitkäaikainen puheenjohtaja Juhani Skogberg arvosteli puheessaan tiukin sanoin nykyvallanpitäjien päätöstä, jolla suitsitaan kansalaisvaikuttamisen mahdollisuudet Tampereella.

Olen Skogbergin kanssa samaa mieltä!

 

 

Toivon lukuisten tamperelaisten tavoin, että kesäkuun alussa valtaa astuva koalitio uskaltaa ottaa päätöksenteossa avukseen Alvari-toiminnan tyyppisen kansalaisvaikuttamiskanavan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Pensasmustikan kasvattamisessa on monia haasteita

Maanantai 6.6.2016 - -Esko Erkkilä-

Elämme kesäkuun alkupäiviä ja varhaisen kesäntulon vuoksi on paras pensasmustikan kukinta-aika.

 

 

En ole suuri asiantuntija pensasmustikan viljelyssä, mutta 19 pensaan kanssa puuhaaminen on vuosien aikana tuonut jonkinlaista kokemusta tuon hienon marjan kasvattamisessa.

 

 

Kerroin, että 19 pensasta, mutta on heti todettava, että mikään pensaistamme ei ole alkuperäisiä, vaan kato kävi ensimmäisinä vuosina ja kaikki pensaat on vuosien aikana vaihdettu!

 

 

Tässä olevat kuvat on kuvattu pensasmustikkamaaltamme 5.6.2016.

 

 

 

 

 

 

Jänisaidan on oltava niin korkea, että ristihuulet eivät pääse syömään pensasmustikkapensaita edes suurimpien luminietosten aikana.

 

 

Lumipeite on pensasmustikoille tärkeä ja sen vuoksi pensasmustikkamaan laidoille kannattaa jättää erilaisia varpuja kasvamaan, jotta lumipeite pensaiden kohdalla on riittävän suojaava.

 

 

Nyt olemme selvittäneet jänikset ja huolehtineet riittävästä lumipeitteestä, mutta nämä eivät vielä riitä.

 

 

 

 

 

Pensasmustikka on happaman maan kasvi ja sen vuoksi maata ei saa missään tapauksessa kalkita.

 

 

Happamuutta lisätään – jos oikein halutaan panostaa pensasmustikan viljelyyn – tuomalla suoruoppaa vaikkapa metsäojitustyömailta tai sellaiselta pellonnurkalta, jota ei ole koskaan kalkittu.

 

 

Meillä happamuutta on lisätty sillä, että pensasmustikkamaalle on tuotu muutaman vuoden välein traktorin peräkärryllinen kuoriketta sahalta, jossa puut kuoritaan ennen sahausta.  Kuorike pitää osaltaan myös rikkakasvit kurissa.

 

 

 

 

 

Pölyttymistä edistetään ainakin kahden eri lajikkeen rinnakkaisviljelyllä – meillä on kasvamassa Alvari ja Aino.  Nykyään saattaa olla myös uudempia lajikkeita.

 

 

 

 

 

 

Marjat kypsyvät hyvin eri aikaan, joten samankin oksan poimintaa pitää suorittaa monta kertaa sadonkorjuukautena.

 

 

Linnut ovat suuri ongelma pensasmustikanviljelyssä ja sen vuoksi riittävän varhain aloitettu verkottaminen onkin välttämätöntä.

 

 

Jos lintujentorjunnasta ei ole huolehdittu, niin kypsät marjat katoavat parempiin suihin otollisena hetkenä parissa tunnissa.  Kokemusta on, että myös maahan pudonneet marjat saavat samassa yhteydessä kyytiä!

 

 

 

Pensasmustikka on hieno marja aamuisin siinä marjakimarassa, jonka voi valmistaa pakastimessa olevista eri marjoista.

 

 

Kymmenellä pensaalla pääsee hyvään alkuun, mutta pari – kolme vuotta pensaiden istuttamisen jälkeen pitää jaksaa odottaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Keskusta kannustaa kuntalaisdemokratian kehittämisessä Tampereen Alvari -toiminnan sekä Ylöjärven Viljakkala- ja Kuru-neuvostojen tyyppiseen toimintaan

Sunnuntai 22.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Keskustan toiminnan kehittämisessä puoluekokousaloitteilla on tärkeä rooli.

 

Taannoin päättyneelle Turun puoluekokoukselle jätettiin 260 puoluekokousaloitetta Keskustan piirien, Keskustan kunnallisjärjestöjen sekä Keskustan paikallisyhdistysten toimesta.

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajana olen tyytyväinen, että monet Keskustan tamperelaiset järjestöt jättivät useita puoluekokousaloitteita.

 

Olin keskeisenä toimijana, kun Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö jätti puoluekokousaloitteen, joka kuului näin:

************

 

 

KUNTALAISDEMOKRATIAA PITÄÄ KEHITTÄÄ MONIPUOLISIN TAVOIN

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry esittää, että kuntalaisdemokratiaa pitää kehittää luovasti, monipuolisesti, ennakkoluulottomasti ja erilaisin tavoin eri kunnissa.

 

Kuntalaisdemokratian merkitys korostuu koko ajan, sillä tiedonvälitys monipuolistuu, tarpeet ovat kunnissa erilaiset ja kuntakokokin varmaan tulee kasvamaan. Tarvitaan erilaisia malleja, jotta kansalaiset voivat helposti myös vaalien välissä osallistua oman kuntansa kehittämiseen.

 

Onnistunut kuntalaisdemokratia merkitsee parhaimmillaan kahdensuuntaista tiedonvälitystä; päättäjät saavat oikeaa sekä suoraa palautetta kuntalaisilta päätöstensä perustaksi ja kuntalaiset puolestaan todenpohjaista tietoa tehtyjen päätösten perusteluiksi.

 

Kuntalaisdemokratian paras onnistuminen on kuitenkin se, kun kuntalaiset pystyvät aidosti vaikuttamaan asioihin jo niiden valmisteluvaiheessa.

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry on pannut tyydytyksellä merkille Tampereen kaupungin Alvari-toiminnan, joka perustuu alueellisen vaikuttamisen periaatteeseen. Kaupungin jakaminen neljään Alvari-alueeseen on merkinnyt alueellisten ongelmien välittymistä päättäjien tietoisuuteen.

 

Toisena esimerkkinä Tampereen kunnallisjärjestö haluaa tuoda esille Ylöjärven kaupungissa toimivat alueelliset Viljakkala- ja Kuru-neuvostot, jotka perustettiin sen jälkeen, kun Viljakkala sekä Kuru liittyivät kuntaliitoksessa Ylöjärven kaupunkiin.

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry toteaa kokemukseen perustuen, että Alvari- järjestelmässä ja Ylöjärven Viljakkala- sekä Kuru-neuvostoissa on paljon parannettavaa, mutta molemmat ovat oikeansuuntaisia toimenpiteitä kuntalaisdemokratian edistämisessä.

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry kannustaa Suomen Keskustaa tukemaan uusia, erilaisia ja ennakkoluulottomia hankkeita kuntalaisdemokratian edistämisessä.

 

 

******************

 

 

Puoluehallitus puolsi aloitettamme ja sen vastausesitys kuului näin:

 

 

”Puoluekokous yhtyy täysin Tampereen kunnallisjärjestön näkemykseen kuntalaisdemokratian kehittämisestä. Keskustan kunnallisvaaliohjelmassa 2012 yksi kolmesta kärkiteemasta oli nimenomaan kunnan asukkaiden ja heidän yhteisöjensä vaikutusmahdollisuuksien vahvistaminen kansanvaltaisesti valitun valtuuston ja muiden päätöksentekoelinten rinnalla.

 

Kuntalaisilla ja myös kunnassa osan vuotta asuvilla vapaa-ajanasukkailla on tiedoistaan, taidoistaan ja arkipäivän kokemuksistaan kumpuavaa osaamista ja resursseja, joita ei vielä ole tarpeeksi hyödynnetty kuntalaisten yhteiseksi hyväksi. Myös kolmannen sektorin järjestöjä tulee kuulla entistä vahvemmin ja ottaa ne mukaan palvelujen suunnitteluun ja toteutukseen.

 

Aloitteessa on kiinnitetty huomiota oleelliseen näkökulmaan; jokaisen kunnan on löydettävä omista ja asukkaiden lähtökohdista parhaat lähivaikuttamisen muodot. Yhtä ja samaa reseptiä kaikille kunnille ei ole olemassa.

 

Etenkin asukasmääriltään suurissa ja pinta-alaltaan laajoissa kuntaliitoskunnissa voidaan jopa harkita kunnanosavaltuustoja tai Rovaniemen kaltaisia aluelautakuntia omine budjetteineen ja päätösvaltoineen. Toisissa kunnissa voivat toimia paremmin ns. kevyemmät kuntalaisdemokratian muodot kuten kylä- ja kaupunkiosavaltioparlamentit, avoimet keskustelu- ja palautetilaisuudet, kansalais- ja käyttäjäraadit tai vaikkapa sosiaalisen median ja muiden sähköisten palaute- ja ideajärjestelmien hyödyntäminen.

 

Olipa kuntalaisdemokratian muoto mikä tahansa, on tärkeintä että kunnan asukkaat tulevat aidosti kuulluiksi ja he kokevat voivansa vaikuttaa kotikuntansa asioihin. Näennäisdemokratia vain etäännyttää ja passivoi asukkaita.

 

Puoluekokous panee tyytyväisyydellä merkille aloitteessa mainitut Tampereen ja Ylöjärven lähidemokratiakokeilut. Niiden kokemuksia – niin onnistumisia kuin havaittuja ongelmiakin – tulee hyödyntää Pirkanmaata laajemminkin kuntalaisten lähivaikuttamisen edistämisessä.”

 

 

*********

 

Olen tyytyväinen Puoluehallituksen vastausesitykseen ja erityisesti siihen, että puoluekokousaloitteemme hyväksyttiin näillä vahvoilla puoltolauseilla Keskustan ohjenuoraksi jatkossa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Sote-sopu veti Tampereen kaupungin päättäjät ja virkahenkilöt neuvottomiksi

Keskiviikko 26.3.2014 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin eilen Alue-Alvareiden yhteistilaisuuteen, jossa piti käsitellä ”Elinvoimainen Tampereen kaupunkiseutu” –selvitystyön loppuraporttia.

 

Emeritus-maaherra Rauno Saaren mittavan työn vaatineessa selvityksessä päädyttiin esittämään Tampereen seudulle eräitä vaihtoehtoja kuntauudistuksen toteuttamiseksi.

 

Tilaisuudelta putosi kuitenkin pohja pois, kun hallitus ja oppositio pääsivät viime sunnuntaina Juha Sipilän aloitteesta ns. sote-sopuun, jonka tärkeä pointti oli, että Kataisen hallitus luopuu kuntauudistuksesta ja kuntien pakkoliitoshaaveista.

 

 

 

 

On annettava tunnustus Tampereen kaupungin talous- ja liiketoimintaryhmässä toimivalle yhteyspäällikkö Tuukka Salkoaholle, joka heti tilaisuuden alussa totesi, että laadituilla selvityksillä ei nyt ole paljoakaan arvoa, kun hallitus ja oppositio ovat päässeet sopimukseen sote-uudistuksesta ja sen myötä jäädytettävistä kuntauudistushankkeista.

 

 

Kaikesta aisti ja näki, että Tampereen kaupungin ylimmät päättäjät sekä virkahenkilöt ovat nyt neuvottomia ja vailla aloitekykyä.

 

 

Tampereen ylin johto, kaupungin valtakoalitio sekä virkahenkilöt ovat tiukan paikan edessä. Heidän haaveensa saada Tampereen kehyskunnat maksajiksi kaikkeen siihen turhuuteen, jota Tampereella ollaan toteuttamassa ja suunnittelemassa, ovat nyt valuneet hiekkaan.

 

 

 

 

 

 

Päätösesitysluonnoksessa todetaan näin:

 

 

 

Kaupunginhallitus päättää esittää valtuuston päätettäväksi

 

• että Elinvoimainen Tampereen kaupunkiseutu – tulevaisuuden vaihtoehdot vaikutuksineen selvitys merkitään tiedoksi,

 

• että selvitysmiehen esityksistä yhden kunnan vaihtoehto on Tampereen näkökulmasta selkein,

 

• että jatkotyön tarpeeseen Elinvoimainen kaupunkiseutu selvityksen pohjalta palataan kun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki on hyväksytty ja sen vaikutukset ovat selvillä,

 

• että kaupunkiseudun yhteistyössä korostuu vuoden 2014 aikana yhteinen arviointi ja vaikuttaminen esitettyyn sote-malliin. 

 

Yhteyspäällikkö Salkoaho totesi, että päätösesitysluonnoksen kaksi viimeistä kohtaa on laadittu sen jälkeen, kun hallituksen ja opposition sopima sote-sopu tuli tietoon.

 

Tuntuu, että me Alvarit saimme ensikäden tietoa, sillä tutkailin netistä Tampereen kaupunginhallituksen esityslistaa siihen kokoukseen, joka pidetään 31.3.2014, mutta en löytänyt.

 

 

Meitä Alvareita oli paikalla nelisenkymmentä ja tiedustelin yhteyspäällikkö Salkoaholta, että miten Tampereen kaupungin nykyinen n. 15.000 hengen henkilökuntamäärä tulee kehittymään sote-sovun myötä.

 

Yhteyspäällikkö Salkoaho kertoi, että kaupungin nykyisestä henkilökunnasta 5.500 henkilöä tulee siirtymään sote-ratkaisun myötä ”miljoonapiirin” palvelukseen.

 

Tuukka Salkoaho jatkoi kysymykseeni vastaamista ja totesi, että nykyiselle henkilömäärälle Tampereen kaupungin tilaajaryhmässä ei jatkossa riitä töitä.

 

Oli mielenkiintoista kuulla, että myös apulaispormestareiden lukumäärää tullaan vähentämään. Toki se on luonnollistakin, sillä eihän uudessa tilanteessa tietenkään kaikille nykyisille apulaispormestareille ole töitä.

 

 

Olen alkaneena vuonna osallistunut Alvari-työskentelyyn vähän, mutta eilinen neuvonpito osoitti, että siihen osallistumalla saa paljon ensikäden tietoa ja toivottavasti pystyy myös vaikuttamaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen valtakoalitio otti pitkän taka-askeleen asukasdemokratiassa!

Maanantai 16.9.2013 - -Esko Erkkilä-

Pormestari Timo P. Niemisen aikana Tampereella mentiin aimo askelin eteenpäin asukasdemokratian kehittämisessä – totean näin, vaikka lennänkin eri poliittisessa parvessa kuin pormestari Timo P. Nieminen.

 

Alueellisen vaikuttamisen kanavan eli Alvareiden luominen oli keskeinen toimenpide Niemisen aikakaudella, kun asukasdemokratiaa vietiin eteenpäin.

 

Toinen merkittävä askel asukasdemokratian vauhdittamisessa oli, kun kehitettiin pormestarin ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajan asukasiltoja. Molemmat asukasillat yhdistettiin samaksi tilaisuudeksi ja se oli oikea ratkaisu.

 

Oleellista ja oikeaa pormestarin ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajan asukasilloissa oli se, että valtaryhmittymän edustajien ohella ”opposition” edustajilla oli paikka yleisön edessä.

 

Timo P. Niemisen valtakaudella pidettiin tunnontarkasti kiinni siitä periaatteesta, että myös SDP:llä, Vasemmistoliitolla, Perussuomalaisilla ja SKP:llä oli aina paikka kateederilla, jotta heidän edustajansa pystyivät vastaamaan asukkaiden esittämiin kysymyksiin.

 

Poliittinen valta vaihtui viime kunnallisvaaleissa ja valtaan pääsivät Kokoomus, SDP, Vasemmistoliitto ja Vihreät sekä Kokoomuksen takiaispuolue RKP.

 

Kyyti oli oppositioon jääneille sen jälkeen kylmää ja armoa ei tunnettu asukasiltojen kuvioissakaan!

 

Perussuomalaiset, Keskusta, Kristillisdemokraatit, Sitoutumattomat ja SKP syrjäytettiin kylmästi siitä joukosta, jotka pääsivät vastaamaan kaupunkilaisten kysymyksiin.

 

Ymmärrän, että Kokoomukselle, RKP:lle ja Vihreille menettely sopii vallan hyvin, sillä nyt he pystyvät operoimaan tunneleillaan ja ratikoillaan ilman kaupunkilaisten vastaväitteitä, mutta ihmettelen SDP:n sekä Vasemmistoliiton toimintaa, että he hyväksyvät perussuomalaisten, keskustalaisten, kristillisdemokraattien, sitoutumattomien ja kommunistien syrjinnän.

 

Jaksan uskoa, että tapahtunut oli inhimillinen virhe SDP:lle ja Vasemmistoliitolle sekä toivon, että tilanteeseen saadaan pikaisesti muutos!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen meluntorjuntasuunnitelmaluonnos antaa haparoivaa ja puutteellista tietoa

Maanantai 18.3.2013 - -Esko Erkkilä-

Tampereella on suunnitteilla meluntorjunnan toimintasuunnitelma, jossa esitetään tärkeimmät meluntorjuntakohteet kaupunkiympäristössä vuosille 2013-2017. Suunnitelman eräissä valmisteluaineiston asiakirjoissa esitetään ajanjaksona vuosia 2013-2018!

 

Toimintasuunnitelmaluonnoksesta voidaan todeta, että se on jopa harhaanjohtava, vaikka sen saatesanoissa todetaankin sen koskevan ensisijaisesti tie-, katu- ja raideliikenteen melua.

 

Toimintasuunnitelma on harhaanjohtava sen vuoksi, että se ei lainkaan koske lentomelua. Tilannetta ei muuksi muuta se, että sen todetaan koskevan ensisijaisesti vain tie-, katu- ja raideliikennemelua.

 

Alvari-tilaisuudessa todettiin, että toimintasuunnitelmaan pitäisi vaikkapa eri värillä merkitä ne alueet, joille Tampereella kohdistuu häiritsevää lentomelua.

 

Lentomeluun liittyy myös se, että Pirkkalaan suunnitellun uuden kiitotien meluvaikutusta ei ole Tampereella lainkaan käsitelty. Nyt valmistelussa oleva meluntorjunnan toimintasuunnitelma olisi oikea paikka käsitellä myös sitä.

 

Toimintasuunnitelmaan on kirjattu 20 melukohdetta ja niistä kymmeneen on suunniteltu tarkempi meluntorjuntasuunnitelma.

 

Esitän, että tarkemman ja nopeutetun meluntorjuntasuunnitelman kohteiksi nostetaan virkahenkilöiden laatiman ”top-10” listan ulkopuolelta Järvensivun ja Rautaharkon kohteet.

 

Molemmissa kohteissa raideliikennemelu on häiritsevää ja on huomattava, että molemmissa kohteissa häiritsevä melutaso pysyy vuorokauden kaikkina aikoina korkeana ja Järvensivun kohdalla se jopa kohoaa öiseen aikaan.

 

Järvensivun kohdalla on positiivisena seikkana todettava, että Järvensivun kouluun kohdistuvat meluntorjuntatoimenpiteet sisältyvät em. top-10 -listalle.

 

Rautaharkossa melutason dB-taso ei kerro kaikkea alueella vallitsevasta melutasosta, sillä melun lähteenä olevalla ratapihalla syntyvä melu on iskumelu-tyyppistä ja sen vuoksi poikkeuksellisen häiritsevää.

 

Pidän suunnitteilla olevaa meluntorjuntasuunnitelmaa oikean suuntaisena, mutta sen toimenpide-ehdotuksia riittämättöminä.

 

Erityisesti kaipaan lentomelun edes jonkinasteista huomiointia.

 

Valitan, että virkahenkilöt ovat aina Tampereella suhtautuneet lähes pilkallisesti niihin asukkaisiin ja asukasjärjestöihin, jotka aktiivisesti pitävät esillä lentomelun aiheuttamia ongelmia.

 

Toivon, että valmistelussa olevaan meluntorjuntasuunnitelmaan sisällytetään edes jonkinasteinen maininta Tampereesta lentomelukaupunkina. Se palvelisi Tampereelle muuttoa suunnittelevia ja ohjaisi heidät etsimään asuinpaikkansa lentomelusta vapaalle alueelle.

 

 

-Esko Erkkilä-

Uudet Alue-Alvarit aloittivat työnsä

Lauantai 16.2.2013 - -Esko Erkkilä-

Tampereella on asukkaiden osallistumiseen luotu on kanavansa – Alue-Alvarit.

 

Alvari-esitteissä todetaan, että Alvarit ovat vuorovaikutuskanava asukkaiden ja kaupungin välillä. Sen kautta asukkaat saavat tietoa oman alueensa asioista ja pystyvät vaikuttamaan asuinympäristönsä ja palvelujen suunnitteluun.

 

Tiedonkulku Alvareiden avulla on siis kaksisuuntaista.

 

Tampereella toimii neljä alueellista Alvaria; Etelä-, Kaakkois-, Koillis- ja Länsi-Tampereella.

 

Keskikaupungilla ei ole omaa Alvari-ryhmää, mutta siellä toimii samaa tarkoittava sähköpostilista, jonka kautta keskikaupungin asukkaat saavat ajankohtaista tietoa kaupungin eri hankkeista ja suunnitelmista.

 

Alvareihin ilmoittautuminen on vapaaehtoista ja kaikki ilmoittautuneet ovat päässeet Alvareiden jäseniksi.

 

Kaikki Alue-Alvarit järjestävät vuosittain n. kolmisenkymmentä tilaisuutta ja niihin toivotetaan tervetulleiksi myös ne, jotka eivät ole ilmoittautuneet Alue-Alvareiksi.

 

Alue-Alvareiden toimintakausi on kaksi vuotta ja kaudet on rytmitetty siten, että valtuustokausi on jaettu kahteen kaksivuotis-jaksoon.

 

Alue-Alvarit järjestäytyivät tämän viikon aikana ja myös Etelä-Alvari piti järjestäytymiskokouksensa torstaina 14.2.2013.

 

 

 

Järjestämiskokousta johti Etelä-Alvarin vuorovaikutussuunnittelija Aija Karttunen.

 

Tampereen kaupungin organisaatio saattaa tilaaja-tuottaja –malleineen olla monille hieman haasteellinen hahmotettava, mutta saimme todeta, että Aija pystyi selvittämään kaupunkiorganisaation yksinkertaisesti ja tajuttavasti. Aija esityksestä olisi opiksi otettavaa monelle virka- ja luottamushenkilölle!

 

 

 

Kaupunginhallitus nimesi Etelä-Alvariin 56 jäsentä ja heidän kaupunginosakohtaiset kotipaikkansa selviävät tästä kuvasta.

Huomaan, että olen ainoa palokalliolainen Etelä-Alvarissa.

 

 

Järjestäytymiskokouksen tärkein asia oli valita Etelä-Alvarille puheenjohtaja- sekä varapuheenjohtaja.

 

 

Kokous valitsi Ensi Järvisen sekä minut ääntenlaskijoiksi ja tässä Taina Lampun ottamassa kuvassa kerromme vaalin tuloksen.

Äänestykseen osallistui 38 henkilöä.

 

 

 

Äänestyksen tuloksena Juhani Skogberg toimii Etelä-Alvarin puheenjohtaja vuodet 2013 ja 2014 ja Taina Lampu toimii varapuheenjohtajanamme saman ajanjakson.

Mainittakoon, että he molemmat toimivat samoissa tehtävissä jo aiemminkin!

 

Onnittelut vastavalitulle puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Keskustaan saavutaan nopeasti, jotta voidaan olla hitaasti ja rauhallisesti perillä"

Torstai 20.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereen keskustan liikenneverkkosuunnitelman lopputulosta esiteltiin luottamushenkilöille ja muille asianosaisille torstaina 13.12.2012. Esittely tapahtui aamupäivätapahtumana Museokeskus Vapriikissa.

 

Olin paikalla Etelä-Alvareiden edustajana.

 

Kutsuttuja oli pitkä lista eli seuraavat tahot:

 

Keskustan kehittämisen seurantaryhmä

 

Luottamushenkilöt

Yhdyskuntalautakunta

Valtuustoryhmät

 

Kansalaisyhdistykset

Suomen liikenneliitto ry

Alue-Alvarit

 

Yrittäjät ja elinkeinoelämä

Tampere tunnetuksi ry

Tammerkosken yrittäjät

Tampereen kauppakamari

Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy

Tampereen Aluetaksi Oy

 

Tampereen kaupunki

Takli projektiryhmä

Keskustahanke

Joukkoliikenne

Liikennesuunnittelu

Kaavoitus

Vammais- ja esteettömyysasiamies

Tapahtumatoimisto

 

Muut asiantuntijat

Tampereen teknillinen yliopisto

Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä

Pirkanmaan ELY-keskus

 

On hämmästyttävää, että laajasta kutsuttujen joukosta huolimatta paikalla oli ainoastaan n. 25 henkilöä ja heistäkin osa poistui kesken tilaisuuden.

 

Tilaisuuden tekniset järjestelyt onnistuivat hyvin, sillä asiaohjelma oli onnistuttu sijoittamaan vajaan kahden tunnin jaksoon ja siitäkin keskusteluosuus käytti vajaan tunnin.

 

 

 

Tilaisuuden avannut apulaispormestari Timo Hanhilahti muistutti, että Tampereen keskustan kehittäminen on tärkeä asia, sillä Tampereen keskustan vetovoima merkitsee paljon koko Pirkanmaalle.

 

Hanhilahti korosti, että lopulliset ohjauspäätökset tulevat aikanaan luottamushenkilöiltä.

 

Hän peräsi vaihtoehtoja keskustan kehittämiseen, sillä vaihtoehtojen esittäminen takaa aina parhaan lopputuloksen

 

Apulaispormestari peräänkuulutti keskustan kehittämisessä muistettavan tamperelaisuutta. Hanhilahti konkretisoi tämän merkitsevän mm. sitä, että mistä tahansa Suomesta kotoisin olevan pitää viidensadan metrin keskustakävelyn perusteella tietää olevansa Tampereella!

 

 

 

Suunnittelutyötä johtanut Björn Silfverberg alusti varsinaisen asiaosuuden ja hänen esityksensä teema oli:

”Hidas ja nopea kaupunki kulkumuotojen yhteispelillä”.

 

Silfverberg muistutti, että suunnittelutyön johtavana teemana on ollut Tampereen kilpailukyvyn parantaminen.

 

-Monta isoa hanketta on tulossa suunnitteluun ja päätöksentekoon, sanoi Silfverberg.

 

Silfverbergin esityksen todellinen helmi oli mielestäni tämän jutun otsikkolause;

”Keskustaan saavutaan nopeasti, jotta voidaan olla hitaasti ja rauhallisesti perillä”

 

Toinen asia, josta olin mielissäni ja josta omaan myös tiettyä kokemusta, oli se kun Silfverberg totesi, että Würzburg on kaupunki, josta voidaan ottaa oppia Tampereen keskustaa kehitettäessä.

 

Vierailin lomamatkallani Würzburgissa viime Vappuna ja sain tästä baijerilaiskaupungista miellyttävän vaikutelman.

 

Myös se miellytti minua, kun Silfverberg totesi olevan tärkeää, että autolla pitää päästä keskustaan.

 

Polkupyöräilijät ovat ahtautuneet liiaksi Tampereen keskustaan ja suunnitelmien toteuttaminen merkitsee, että Hämeenkatu rauhoitetaan pyöräilyltä Koskipuiston ja Rautatienkadun väliseltä matkalta – hieno asia!

 

Eräs hyvä slougan, joka jäi ”soimaan” Silfverbergin esityksestä oli

 

”Järveltä järvelle”

 

Sen sisältö jäi tilaisuudessa hieman avoimeksi, mutta toivottavasti Tampereen kaupungin ideanikkarit pystyvät jalostamaan sen pohjalta hienon mainoslauseen Tampereen markkinointiin.

 

 

 

Projektiarkkitehti Kay Bierganns keskittyi ”Keskusta kehittyy” –esityksessään Tampereen keskustan maanalaisten pysäköintitilojen esittelyyn ja uusien pysäköintitilojen kaavailuihin.

 

P-Hämppi on tässä vaiheessa valmis, mutta P-Frenckell ´n osalta on laajentamissuunnitelmia.

 

P-Kunkku on kokonaan aloittamatta ja kulkuyhteys Näsinkallion eritasoliittymästä Tampereen keskustan maanalaisiin pysäköintitiloihin on luonnollisesti vasta suunnittelijoiden pöydällä, sillä se on osa mahdollisesti joskus toteutettavasta Rantaväylän tunnelista.

 

On todettava, että Bierganns´n esityksestä huokui hänen vajavainen suomalaisen ja tamperelaisen kulttuurin tuntemuksensa. Vast`ikään baijerilaisista maisemista palanneena voin todeta, että emme voi ja meidän ei kannata suoraan kopioida keski-eurooppalaisia ratkaisuja Tampereelle.

Konsulttien lennokkuus on kuitenkin tiettyyn rajaan saakka hyvä ja se voidaan tässä vaiheessa antaa anteeksi ja jopa hyväksyä, mutta asia on luottamushenkilöiden aikoinaan lopullisessa päätöksenteossa huomioitava.

 

Alustusten aikana ja niiden jälkeen käyty keskustelu oli vilkasta.

 

Hämeenkadun ehkä joskus tapahtuva rauhoittaminen henkilöautoliikenteeltä puhutti, sillä yhtenä "kiertoväylänä" käytettävä Satakunnankatu on paikoitellen vain n. kymmenen metriä leveä. Silfverberg vakuutti, että Satakunnankadun leveys on riittävä. Silfverbergin vastausta "on syytä epäillä"!

 

Tampereen keskustan liikenneverkon kehittäminen on tamperelaisten ja pirkanmaalaisten kannalta tärkeää.

 

Seitsemän kilometrin etäisyydellä Tampereen keskustasta asuvana se ei ole kuitenkaan minulle ”maailman tärkein” asia. Saan lähes kaikki tarvittavat palvelut Koivistonkylästä ja Tampereen-Pirkkalan rajamailla sijaitsevalta Sarankulman-Partolan alueelta.

 

Käyn toki Tampereen keskustassa, mutta viivyn siellä vain välttämättömän ajan.

 

Toivon, että ”keskusta-kansan” liikennejärjestelyihin ml. ratikat ja tunneli haaskattaisiin mahdollisimman vähän rahaa, sillä se kaikki on pois muista tärkeistä menoeristä.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuntademokratiayksikön tuottama "Avoin kaupunki - Tampere 2030" -aineisto antaa runsaasti tietoa päätöksenteon pohjaksi

Lauantai 1.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Valtuustosalissa oli 28.11.2012 tarkoitus järjestää kaupungin virkamiehille suunnattu Alue-Alvareiden 5-vuotiseen toimintaan liittyvä juhlaseminaari ”Avoin kaupunki – Tampere 2030”.

 

Seminaariin oli kuitenkin niin laimea kiinnostus, että se jouduttiin peruuttamaan.

 

Juhlaseminaarin jälkeen suunniteltu Alue-Alvareiden 2011 – 2012 –kauden päätöskokous kuitenkin järjestettiin ja saimme sen lopuksi tutustua siihen aineistoon, joka oli ollut tarkoitus esittää virkamiehille.

 

 

Kuntademokratiayksikön esittelemä kokonaisuus pohjautuu Alue-Alvareiden tuottamaan aineistoon ja tämän ansiosta se kuvastaa hyvin sitä tulevaisuudenkuvaa, jonka tavallinen tamperelainen toivoo kotikaupungissaan toteutuvan vuonna 2030.

 

 

On heti kärkeen todettava, että tavallisten tamperelaisten tulevaisuudenkuva on tyystin toisenlainen, kuin se linja jolla poliittiset päättäjät aikovat edetä.

 

 

Esitän seuraavassa suoria lainauksia Alue-Alvareille 28.11.2012 esitetystä ”Avoin kaupunki – Tampere 2030" -aineistosta:

 

 

Länsi-Tampere…

 

…nähdään vuonna 2030 olevan vihreä, monipuolisesti ja sopusuhtaisesti rakennettu, pientalovaltaiset asuinalueensa säilyttänyt alue, jossa yhteisöllisyys toimii, julkiset palvelut ovat kaikkien saatavilla ja ympäristöstä huolehtiminen kuuluu kaikille.

 

 

Etelä-Tampereen…

 

…Alue-Alvarit puolestaan näkevät alueensa olevan ”vihreä keidas” lähellä keskustaa.

 

Etelä-Tampereella luonnonläheisyys ja viheralueet on säilytetty täydennys- ja rantarakentamisesta huolimatta. Veden läheisyys, alueen historia ja arvot näkyvät.

 

Viheralueet ja riittävät ulkoilualueet tarjoavat mahdollisuuden ihmisen ja luonnon vuorovaikutukselle. Viherkäytävät yhdistävät alueita toisiinsa.

 

 

Kaakkois-Tampere…

 

…on vuonna 2030 Alue-Alvareiden mukaan alue, jossa mm. luonnonläheisyys luo pohjan hyvälle elämälle ja menestykselle.

 

Alue on väljä ja siellä on kaikkien ulottuvilla luonto, viheryhteydet sekä Herukka-reitti!

 

Alueen väljyys toistuu aineistossa, ei tehorakentamista, vain harkittua tiivistämistä, infran ja rakennusten vanhenemiseen on varauduttu.

 

 

Koillis-Tampere…

 

…on 2030 vireä ja vehreä alue vesistöineen.

 

Maaseutu elää vireästi ja siellä pientaloja on valmistunut väljille tonteille tuoden uusia perheitä maaseudulle.

 

Koillis-Tampereen kaupunkialue on vuonna 2030 rakennettu väljästi ja pientalovaltaisesti jättäen tilaa ympäröivälle luonnolle.

 

Hyvin huolletut puistot ja ulkoilureitit tarjoavat mahdollisuuden monipuoliseen harrastus- ja virkistyskäyttöön sekä rauhoittumiseen.

 

 

Toivon, että uuden kaupunginvaltuuston jäsenet nopeasti tutustuvat tähän hienoon aineistoon.

 

Mitään ratkaisevaa ei vielä ole Tampereen kaupunkisuunnittelussa menetetty, mutta nykymeno tiivistysrakentamisineen, hajarakentamiskieltoineen ja kaupunkilaisten ahtaminen keskustaan on nyt saatava järjellisiin mittasuhteisiin.

 

”Avoin kaupunki – Tampere 2030” –aineistoon kannattaa mielestäni perehtyä myös Tampereen kehyskuntien asukkaiden sekä päättäjien.

 

Tutustuminen auttaa ymmärtämään, että tamperelaiset eivät kannata kaiken keskittämistä Tampereelle – tamperelaiset haluavat asua väljästi ja lähellä luontoa.

Maalla tai maaseutumaisessa ympäristössä asuminen on monen tamperelaisen toiveena. Jos Tampere ei siihen pysty, niin siinä piilee kehyskunnille suuri mahdollisuus.

 

Haja-asutusalueiden rakennuskiellot ja älytön tiivistysrakentaminen ovat harvojen mielipide – tavallisten tamperelaisten mielipide ne eivät ole!

 

 

-Esko Erkkilä-

Pormestarin tarjoamat juhlakahvit Raatihuoneella olivat tunnustuksen osoitus Alvari-toiminnalle

Perjantai 9.11.2012 - -Esko Erkkilä-

Pormestari Timo P. Nieminen tarjosi Alue-Alvareille 5 –vuotisjuhlakahvit Tampereen Raatihuoneella eilen eli torstaina 8.11.2012.

 

Alue-Alvarit ovat Tampereen kaupungin päätöksentekoon kuuluva alueellisen vaikuttamisen verkosto, joka on saanut alkunsa pormestari Timo P. Niemisen nyt päättyvän 6 –vuotisen kauden alussa.

 

Tampereella toimii neljä Alue-Alvaria ja keskikaupungin Facebook-Alvari. Niihin kuuluu yhteensä 264 jäsentä.

 

Alue-Alvarit ovat asukkaista ja yhdistysten tai järjestöjen edustajista koottuja alueellisia työryhmiä, jotka kaupunginhallitus on nimennyt.

 

Olen ollut Etelä-Alvarin jäsen sen perustamisesta lähtien.

 

Pormestari Timo P. Niemisen toimintaa on arvioitu myötäsukaisesti ennen kunnallisvaaleja käydyissä paneelikeskusteluissa ja samoin myös kunnallisvaalien jälkeen järjestetyissä paneeleissa.

 

 

 

 

Aamulehden 5.11.2012 järjestämässä ”Pormestarikatsastuksessa” yleisö arvioi Timo P. Niemisen kehittäneen eniten Tampereen keskustan elinvoimaa, mutta heti seuraavana hänen ansiolistallaan tuli demokratian lisääminen.

Itse äänestin Timo P.  Niemisen kehittäneen eniten demokratiaa.

 

 

 

Raatihuoneella järjestetyn juhlatilaisuuden odotustunnelmissa kamerani linssiin osui Etelä-Alvarin vetäjä eli vuorovaikutussuunnittelija Aija Karttunen (vasemmalla) ja Koillis-Alvarin vuorovaikutussuunnittelija Annamaria Valanto-Pyhältö.

 

 

 

Tapasin myös Etelä-Alvarin varapuheenjohtaja Taina Lampun (oikealla) sekä aina vaan nuorentuvan Ensi Järvisen.

 

 

 

Pormestari Timo P. Niemisen reipas kädenpuristus ja tervetulotoivotus odotti meitä jokaista alvarilaista, jotka olimme saapuneet Raatihuoneelle juhlatilaisuuteemme.

 

 

 

 

Pormestari korosti puheenvuorossaan Alvari-toiminnan merkitystä suoran informaation antajana kaupungin ylimmälle johdolle.

Timo P. Nieminen mainitsi mielestäni aivan oikein, että ylimmän johdon virkamiehiltä ja jopa luottamushenkilöiltä saama informaatio on vanhaa. Mutkien kautta saatu informaatio saattaa olla myös tarkoitushakuista, mainitsi pormestari.

Pormestari muisteli Alvareiden alkuaikoina saaneensa virkamiehiltä varoituksen sanat, että nyt tulet kuulemaan todellisia toiveiden tynnyreitä. Nieminen kertoi vastanneensa, että antaa tulla vaan!

Pormestari Timo P. Nieminen korosti Alvareiden toiminnan saaneen häneltä alusta alkaen luottamusta ja arvostusta. Hän kiitteli Alvari-toiminnan olleen vastuullista ja alueellista toimintaa, jota ylimmät päättäjät ovat tahtoneet.

Puheenvuoronsa lopuksi pormestari osoitti lämpimät kiitoksen sanat Alvareille ja toivoi, että Alvari-toimintaa kehitettäisiin tulevaisuudessakin.

 

 

 

Pormestarin puheenvuoron jälkeen Etelä-Alvarin puheenjohtaja Juhani Skogberg kiitti saamastamme kutsusta ja toimintamme arvostuksesta.

 

 

Puheenvuorojen jälkeen siirryimme kahvipöytään ja nauttimaan kahveista Raatihuoneen eri saleihin sekä tutustumaan Raatihuoneen seinillä oleviin taideteoksiin.

 

 

Kiertelin Alvareiden joukossa ja näppäilin muutamia valokuvia:

 

 

 

Etelä-Alvarin jäsen Niilo Paldanius ja vuorovaikutussuunnittelija Aija Karttunen kuuntelivat pormestarin puhetta tarkkaavaisina.

 

 

 

Myös Lasse Kristeri (vasemmalla), Toivo Aura sekä Tuomo Hakkarainen ovat Alvareita!

 

 

 

 

Juhani Skogberg´n kamerallani ottamassa kuvassa keskustelen pormestarin kanssa meitä molempia kiinnostavista Suomen historiaan liittyvistä asioista.

 

 

Tampereen Raatihuoneella on mittavat kokoelmat Suomen huipputaidetta.

 

 

 

Professori Martti Häikiö totesi taannoin eräässä toisessa tilaisuudessa, että tästä Pekka Halosen maalaamasta teoksesta suorastaan aistii tervan tuoksun!

 

 

 

Tampereen kaupunginjohtajana 1957 – 1969 toiminut Erkki Napoleon Lindfors sekä…

 

 

 

 

…samassa virassa 1969 – 1985 toiminut Pekka Paavola katselevat muotokuvina nykymenoa Raatihuoneen toisessa kerroksessa.

On toki muistettava, että Pekka Paavola on edelleen vahva ja arvostettu taustavaikuttaja Tampereella.

 

 

 

Raatihuoneen kattokruunun valot sammuivat Alvareiden merkeissä, mutta tiedän niiden taas syttyneen muutaman hetken kuluttua erään toisen tilaisuuden juhlistamiseksi.

 

 

-Esko Erkkilä-

Esko on valmis jatkamaan työtä palokalliolaisten hyväksi!

Tiistai 23.10.2012 - -Esko Erkkilä-

Esko on valmis jatkamaan työtä palokalliolaisten hyväksi!

               

    208  

Eskon luottamustoimet kuluneen neljän vuoden aikana:

• Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtaja 2009 – 2012
• Tampereen Keskusvaalilautakunnan jäsen 2010 – 2012
• Etelä-Alvarin aktiivinen jäsen sen perustamisesta alkaen

 

Tampereen Infra on kaupungin yksiköistä ainoa, jonka toimintaa on valtuustokauden aikana pystytty tehostamaan. Tehostamisen säästöt ovat n. 10 miljoonaa euroa vuodessa ja palvelutaso on silti säilynyt.

 

Palokalliolla lähivuosien haasteet ovat kovat:

 

Lahdesjärvellä aiotaan räjäyttää kalliota jopa seitsemän metrin syvyydeltä ja se tietää suuria ongelmia Palokallion rivi- ja omakotitaloille. Ikean räjäytystöiden vauriot pelottavat ja sen vuoksi Esko on oikea luottamushenkilö jatkamaan taistelua palokalliolaisten puolesta!

 

Lakalaivan alueen rakentaminen aloitetaan lähiaikoina ja silloin alueen luottamushenkilöltä vaaditaan laaja-alaista kokemusta sekä kaupunkikoneiston tuntemusta. Vain siten alueemme viihtyisyys ja palvelutaso pystytään turvaamaan jatkossakin.  Esko on oikea henkilö tähänkin!

 

Eskon kaupunkitasolla ajamat asiat:

 

• EI mielettömälle Tavase-tekopohjavesihankkeelle, sillä saamme Näsijärvestä puhdasta lähivettä
• EI Sulkavuoren keskuspuhdistamolle, sillä Ikean räjäytystöiden tuhot pelottavat
• EI TKL:n bussien korjaamiselle Virossa, sillä Tampereen kaupungilla on ammattitaitoisia asentajia
• EI Houkanojan ja Vihiojan myrkyttämiselle, sillä emme saa pilata Pyhäjärveä emmekä Kokemäenjokea

 

Rantaväylän tunnelikysymys on 28.10.2012 valittavan kaupunginvaltuuston päätettävä tarvittaessa uudestaan!

 

Kansalaisvaikuttamisen pioneeri Tampereella!

 

-Esko Erkkilä-

Ruokomäenkatu 32, 33840 Tampere

050 556 4878

esko.erkkila@gmail.com

www.eskoerkkila.fi

Tampere-talon toimitusjohtaja Paulina Ahokas toimi Etelä-Tampereen hienosti onnistuneen kesäjuhlan juontajana

Tiistai 21.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Etelä-Tampereen neljännet kesäjuhlat järjestettiin torstaina 16.8.2012 Koivistonkylän kentällä Nirvankadulla Tampereella.

 

Viime vuonna kesäjuhlat järjestettiin Järvensivulla ja kaksi ensimmäistä kesäjuhlaa Hatanpään kartanon puistossa.

 

Kesäjuhlien vastuullisena pääjärjestäjänä oli nyt Koivistonkylän Omakotiyhdistys ry, mutta sen apuna olivat mm. seuraavat tahot:

 

• Partiolippukunta Viinikan Siniset
• Koivistonkylän Kunto
• Lions Club Tampere Koivistonkylä
• Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut
• Koivistonkylän nuorisokeskus
• Pirkanmiehet
• Mannerheimin  Lastensuojeluliiton Tampereen osasto

 

Kesäjuhlan onnistumisessa oli keskeinen rooli Etelä-Alvarilla, sillä myönsimme tapahtuman järjestäjille huomattavan taloudellisen panostuksen niistä rahoista, joista Etelä-Alvari pystyy päättämään.

 

Alvari -toiminta on Tampereen kaupungin virallista toimintaa ja se merkitsee alueelliseen vaikuttamiseen keskittyvää toimintaa.

 

Olen toiminut Etelä-Alvarissa sen perustamisesta saakka.

 

 

 

Kesäjuhlamme terhakkaana juontajana toimi tammikuun alussa Tampere-talon toimitusjohtajana aloittanut Paulina Ahokas.

Oli hieno asia, että kulttuuriin vahvasti keskittyneen kesäjuhlan juontajana toimi henkilö, joka työkseen koko ajan vaikuttaa näköalapaikalla kulttuurin parissa!

 

 

 

Puhallinorkesteriyhdistys Harmo ry puhalteli kesäjuhlan alussa reippaita säveliä kesäjuhlayleisön viihdyttämiseksi.

 

 

 

Koivistonkylän Omakotiyhdistyksen varapuheenjohtaja Henry Myllyniemi toivotti kesäjuhlavieraat tervetulleiksi juhlaan.

 

 

 

Etelä-Alvarin puheenjohtaja Juhani Skogberg kosketteli avajaistervehdyksessään melkein kaikkia Tampereen suurhankkeita, sillä lähes ne kaikki koskettavat meitä etelä-tamperelaisia.

Moniin hankkeisiin tosin saamme osallistua vain maksajina!

Pidin kovasti tervetulotoivotuksen siitä osiosta, jossa Skogberg tyrmäsi Sulkavuoreen suunnitellun jätevesien keskuspuhdistamohankkeen.

Sulkavuori-suunnitelman toteuttaminen merkitsisi, että me tamperelaiset suostuisimme kauniin Pyhäjärven osalta vuosikymmeniksi sen saastumisen jatkamiseen ja jopa ”tehostamiseen”!

Tampereen järjettömintä tulevaisuudenhanketta eli Tavasea Skogberg ei käsitellyt, mutta sen riepottelun aika kyllä tulee!

 

 

 

Razzmatazz´n junnuryhmän esitys oli vauhdikas ja se keräsi esiintymislavan äärelle suuren joukon esityksestä kiinnostuneita pikkutyttöjä!

 

 

 

Apulaispormestari Leena Kostiainen toi kesäjuhlaamme Tampereen kaupungin tervehdyksen.

Kostiainen antoi tunnustusta Etelä-Tampereen ja Etelä-Alvarin aloitteellisuudelle.

Hän totesi osallistuneensa moniin kaupunginosatilaisuuksiin, mutta tämän tilaisuuden osanottajamäärä kertoo ainutlaatuisesta innostuksesta alueelliseen aktiivisuuteen.

Apulaispormestari Kostiainen mainitsi, että matalan kynnyksen kulttuuripalvelujen tuottaminen on tärkeää ja tämä kesäjuhla, jos mikä on sitä!

 

 

 

Viisisatapäinen kesäjuhlayleisö oli valmiina nauttimaan seuraavasta ohjelmanumerosta eli…

 

 

 

…Pirkanmiesten esittämistä neljästä mieskuorolaulukappaleesta.

Pirkanmiehet on v. 1946 perustettu mieskuoro. Kuorossa on 37 laulajaa. Olen mökkimaailmassani kuoromiesten ympäröimä, sillä kaksi mökkinaapuriani laulaa Pirkanmiehissä!

Kuoro on tavallaan etelä-tamperelainen, sillä sen tukikohtana toimii Koivistonkylässä sijaitseva Aktia-Laulutalo. Kuoroa johtaa Tuomas Laatu.

 

 

 

Jorma Saros tarinoi Koivistonkylän historiasta…

 

 

 

…ja hänen jutustelunsa aikana iltaohjelman viimeiset esiintyjät eli Riemukkaat…

 

 

 

…sekä Rantaperkiön Iskun Luna-ryhmä odottivat malttamattomina vuoroaan.

 

 

 

Tampereen Kaupunkilähetyksen Rongankodin kehitysvammaryhmän Tanhuryhmä Riemukkaat on tanhunnut jo 15 –vuotta.

Ryhmän jäsenet asuvat eri yksiköissä kaupungilla ja he kokoontuvat tanhuharjoituksiin kerran viikossa.

 

 

 

Tanhuryhmä Riemukkaat on hankkinut yhtenäiset esiintymisasut, sillä ryhmällä on usein esiintymisiä.

 

 

 

Ryhmän säestäjänä toimii Niinirannan Pelimannit, jonka äänitteitä on hankittavissa mm. Suomen Kansanmusiikkiliiton Nettiputiikista.

 

 

 

 

Kesäjuhlan lavatapahtumat päätti Rantaperkiön Iskun Luna-ryhmän vauhdikas esiintyminen. Luna-ryhmä koostuu 14 – 16 –vuotiaista tytöistä, jotka osallistuvat menestyksellä myös valtakunnallisiin naisvoimistelukilpailuihin.

Vauhdikasta ja näyttävää katseltavaa!

 

 

Kesäjuhlakentällä tapahtui lavaohjelman lisäksi paljon.

 

 

 

Aluepelastuslaitoksen autoyksikkö oli erityisesti lasten suuren mielenkiinnon kohteena. Auton miehistönkuljetusosastolle oli jatkuvasti moni napero odottamassa tutustumisvuoroaan.

 

 

 

Kentän laidalle oli rakennettu koirien agility-rata ja siellä järjestettiin koko ajan agility-näytöksiä.

 

 

 

Lapset saivat opetusta agilitystä ja varmaan monen mielessä agility-harrastus nousi omaksi hartaaksi toiveeksi.

 

 

 

Oli mielenkiintoista seurata, että myös kookkailta koirilta agility-pujottelu onnistui vauhdikkaasti.

 

 

 

Tapahtumakentän pisimmät jonot oli ”Vihaiset Linnut Live” –paikalle.

 

 

Paikalla sai ampua jättikokoisella ritsalla…

 

 

 

…Vihaisilla Linnuilla…

 

 

 

…kohti styrox-maalia.

 

 

  

Nuorimmat ja pienimmät osanottajat saivat avustusta vanhemmiltaan.

 

 

Kiitokset hyvälle säälle, hienolle ohjelmalle ja runsaalle joukolle etelä-tamperelaisia – kesäjuhla onnistui nappiin!

 

Kiitokset järjestäjille – osaan aavistella, että millainen voimainponnistus tapahtuma oli tilaisuuden pääjärjestäjälle eli Koivistonkylän Omakotiyhdistykselle!

 

 

 

Tampereen kuntademokratiayksikön vuorovaikutussuunnittelija ja Etelä-Alvarin vetäjä Aija Karttunen (vasemmalla) sekä projektipäällikkö Eija Uurtamo olivat koko juhlan ajan tiiviissä työn touhussa – kiitokset heille!

 

Alustavien kaavailujen mukaan ensi vuonna tapaamme samoissa merkeissä Härmälässä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen Veden Sulkavuori-suunnitelmien YVA-teelmäksen hylkääminen vahvistaa uskoa asukasvaikuttamisen mahdollisuuksiin

Torstai 1.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan ELY-keskus antoi 29.11.2011 lausuntonsa Tampereen Veden YVA-suunnitelmasta rakentaa Pirkanmaan keskuspuhdistamo Tampereen Sulkavuoreen.

 

Keskuspuhdistamon YVA-selostuksessa on ELY-keskuksen mielestä lukemattomia puutteita ja sen vuoksi se totesikin YVA-selostuksen riittämättömäksi.

 

Olin useiden muiden tavoin ollut menettämässä luottamustani ELY-keskusten lausuntoihin erilaisten hankkeiden YVA-prosesseissa. Sulkavuori-case osoittaa, että aktiivisella asukasmielipiteen esiintuomisella YVA-prosessista muodostuu todellinen ja olenkin nyt mieluusti valmis muuttamaan mielipiteeni!

 

Tampereen Veden Sulkavuori-hankkeestaan laatimaa YVA-selvitystä voidaan täydellä syyllä kutsua teelmäkseksi, sillä hankkeen yhteysviranomaisen lausunto on koko pituudeltaan karua luettavaa. Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunto on pituudeltaan 33 sivua ja kun teelmäksen arvostelu alkaa heti lausunnon alussa, on selvää, että laadittu YVA-selvitys on lähes arvoton.

 

Yhteysviranomaisen antamien kattavien moitteiden vuoksi onkin ihmeteltävä sitä Tampereen kaupungin nettisivuille 29.11.2011 klo 15.51 ilmestynyttä tiedotetta, jonka otsikkona on: ”Tampereen Vesi täydentää keskuspuhdistamon YVA-selostusta”.

 

Tiedotteessa vähätellään niitä puutteita, jotka Pirkanmaan ELY-keskus on antanut YVA-selostuksesta.

 

Nettiin Tampereen kaupungin sivuille ilmestyneessä ja Tampereen Veden toimitusjohtaja Pekka Pesosen allekirjoittamassa tiedotteessa todetaan, että Tampereen Vesi tulee täydentämään arviointiselostuksen pikaisesti yhteysviranomaisen puutteellisiksi arvioimilta osin.

 

Nyt mielestäni täydentäminen ei riitä, vaan on laadittava kaikkia sijoituspaikkaehtoja koskeva vertaileva ympäristövaikutusten arviointiselostus – vanhan korjaileminen ei riitä!

 

Toimin Tampereen Vedelle ilman korvausta konsulttina, kun kerron, että Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunnossa sivulla 2 todetaan ykskantaan: ”Hankkeen YVA-menettelyä ei ole yhteen sovitettu muiden menettelyiden kanssa.”

 

Lause merkitsee, että aikaisemmin laaditut YVA-sijoituspaikkavaihtoehdot eivät ole yhteismitallisia nyt kenkää saaneen YVA:n kanssa – menee siis kokonaan uusix!

 

Uudessa YVA:ssa on samoista lähtökohdista arvioitava kaikki aikaisemmat sijoituspaikkavaihtoehdot, nolla-vaihtoehto eli nykyisten puhdistamojen saneeraaminen sekä on tarkasti tutkittava myös eräät uudet sijoituspaikkaehdot, joita nyt hylätyssä YVA:ssa monet lausuntojen antajat ja mielipiteiden esittäjät ovat esittäneet.

 

Mielipiteitä nyt hylättyyn YVA:aan jätettiin lukuisia ja ne kaikki olivat hyvin perusteltuja. Uskon, että niillä oli ratkaiseva vaikutus, kun Pirkanmaan ELY-keskus tyrmäsi Tampereen Veden Sulkavuori-suunnitelmat.

 

Osallistuin kahden mielipiteen aikaansaamiseen – Palokallion Omakotiyhdistys ry:n sekä Etelä-Alvarin mielipiteiden muotoiluun. Sen lisäksi lähetin oman henkilökohtaisen mielipiteeni, joka esiintyy Pirkanmaan ELY-keskuksen loppulausunnon liitetiedostoissa ”Asukas B, Ruokomäenkatu” –nimellä.

Puutun vielä ”YVA:ilun” kustannuspuoleen.

Tampereen Veden toimesta on nyt laadittu monia YVA- ja muita sevityksiä jätevesien keskuspuhdistamosta. Konsulttifirmat ovat tyytyväisiä, sillä niiden kassat pullistelevat tamperelaisten veronmaksajien rahoista. Nyt hylätty YVA-suunnitelma on kultakimpale konsulttiyrityksille. Kaikki joudutaan aloittamaan alusta (ja kaukaa) sekä laatimaan yhteismitalliset YVA:t aikaisemmin kolutuille sijoituspaikkavaihtoehdoille!

Peräänkuulutan erityisesti Tampereen Vesiliikelaitoksen johtokunnan roolia taloudellisissa kysymyksissä. Onko liikelaitoksen operatiivinen johtaminen riittävän tiukasti johtokunnan näpeissä?

Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunto löytyy helposti nettiosoitteesta www.ely-keskus.fi -> ELY-keskukset -> Pirkanmaan ELY -> Tiedotteet -> Pirkanmaan keskuspuhdistamon Sulkavuoren vaihtoehdon arviointiselostus riittämätön.

 

Opettavaisia lukuhetkiä!

 

-Esko Erkkilä-

Etelä-Alvarin kesäjuhla järjestettiin nyt Järvensivun Omakotiyhdistyksen kanssa yhteistyössä

Sunnuntai 4.9.2011 - -Esko Erkkilä-

Etelä-Alvarin kesäjuhla on aiempina vuosina järjestetty ”omin yhteisin voimin”, mutta nyt sen järjestäminen tapahtui yhdessä Järvensivun Omakotiyhdistys ry:n kanssa.

Kesäjuhla järjestettiin 18.8.2011.

Kokeilu oli mielenkiintoinen ja kesäjuhlien jatkoa on erikseen pohdittava.

Aikaisempina vuosina kesäjuhlapaikkana on ollut Hatanpään kartanon tienoot, mutta nyt tapahtumapaikkana oli Järvensivunpuisto.

Laaja puistoalue haittasi tunnelmaa, sillä aikaisemmin juhla-alue on ollut pienempi ja ”kompaktimpi”.

Järvensivun alue on järvensivulaisille lähellä, mutta muille etelä-Tampereen asukkaille se on kaukana ja outo. Kaukainen sijainti merkitsi, että juhlayleisö oli pääosin lähialueelta ja kauempana asuvat tamperelaiset eivät kokeneet tapahtumaa omakseen.

Kesäjuhlayleisöä Järvensivunpuistoon oli saapunut yli 300 henkeä.

 

 

Kesäjuhlan juontajana toimi Komediateatterin ”isäntä” Esko Raipia. Valitettavasti heikkotehoiset äänentoistolaitteet veivät osan osaavan juontajan panoksesta.

 

Miiru Millisentti sai koko juhlan aikana esiintyä innostuneelle lapsijoukolle.

 

 

Kypärä päähän ja ratsastamaan - se vasta on jännää hommaa!

 

Mielestäni kesäjuhlan parasta antia oli Etelä-Alvarin puheenjohtaja Juhani Skogberg´n avajaispuheenvuoro.

 

En ehtinyt muiden menojeni vuoksi kuuntelemaan Skogberg´n puheenvuoroa ”livenä”, mutta nykytekniikan avulla sain kuunnella sen videoversiona jo juhlan aikana.

 

Skogberg käsitteli sopivan kriittisessä avauspuheenvuorossaan maan ja Tampereen taloudellista tilannetta sekä suuria Tampereelle suunniteltuja hankkeita.

 

Etelä-Alvarin puheenjohtajaksi jo toiseksi kaksivuotiskaudeksi valittu Juhani Skogberg totesi, että puheen aikana parhaillaan Helsingissä käydään tiukkoja budjettineuvotteluja.

 

-On varmaa, että rahasta on puutetta, totesi Skogberg.

 

Sama tilanne on Skogberg`n mukaan myös Tampereella, mutta siitä huolimatta kaupunkiin suunnitellaan Rantaväylän tunnelia, pikaratikkaa, ohitusrataa ja montaa muuta sinällään hyvää asiaa.

 

Pidin siitä, että puheenjohtaja Skogberg mainitsi tervetulosanoissaan kriittisiä arvioita myös Sulkavuoreen suunnitellusta jätevesien keskuspuhdistamosta.

 

Vesi- ja kalastusasioiden asiantuntija Skogberg pelkäsi, että Sulkavuoren keskuspuhdistamon myötä Tampereen Pyhäjärvi pilataan sadaksi vuodeksi!

 

Etelä-Alvarin yhdessä Järvensivun Omakotiyhdistyksen kanssa toteuttamaa kesäjuhlaa suosi kesäinen ja lämmin sää. Hyvät olosuhteet olivat houkutelleet paikalle yli kolmesataa tamperelaista.

 

Tilaisuus oli koko perheen juhlaa parhaimmillaan, mutta sen asiaosuuteen sisältyi sopiva annos kritiikkiä niistä monista hankkeista, joihin Tampereen kaupunki nyt tiukassa taloudellisessa tilanteessa hamuaa.

 

Toivottavasti kritiikki tavoittaa Tampereen päättäjät!

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen kaavoituksesta vastaavat virkahenkilöt suorastaan haluavat kaavavalituksia?

Tiistai 9.8.2011 - -Esko Erkkilä-

Olen näillä palstoilla monesti antanut tunnustusta Tampereen kaupungin Alvari-toiminnalle.

 

Niin teen myös nyt, mutta annan suuren epäluottamuslauseen Tampereen kaupungin kaavoitustoimintaa hoitaville pikkuvirkahenkilöille. Epäluottamuslauseeni syynä on pikkuvirkahenkilöiden ”harrastuksen puute” virkatehtäviensä suorittamisessa.

 

Tampereella on meneillään osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Lahdesjärven eteläalueen osalta.

 

Mahdolliset mielipiteet tulee toimittaa Tampereen kaupungin kirjaamoon 11.08.2011 mennessä.

 

Etelä-Alvarin järjesti asian tiimoilta teematilaisuuden keskiviikkona 3.8.2011 Tampereen kaupungin Virastotalolla, mutta kenellekään kaavoitusasioita hoitavalle virkahenkilölle ei sopinut tulla selittämään suunnitelmaa! Parisenkymmentä asiasta kiinnostunutta kaupunkilaista odotti virkahenkilöitä turhaan!

 

Kesäloma-aika ei käy selitykseksi, sillä töiden pitää hoitua myös kesäaikana! Myöskään se ei käy selitykseksi, että tilaisuutemme alkoi vasta klo 17.30!

 

Tuntuu, että Tampereen kaupungin kaavoitusasioita hoitavat pikkuvirkahenkilöt ja heidän esimiehensä suorastaan kaipaavat kaavavalituksia, kun eivät suostu valmisteluvaiheessa taustoittamaan hankkeita.

 

Vähintään on kyse siitä, että kesäloma-aikana vastuuhenkilöiden lomansijaisuuksista sopiminen on laiminlyöty. Kuka vastaa kaavoitustoiminnasta?

 

Yleissuunnitelman osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (Diaarinumero TRE:2905/10.02.01/2011) työn tilaaja/kaavoitusviranomainen on:

 

Tampereen kaupunki

Kaupunkiympäristön kehittäminen

Maankäytön suunnittelu

Asemakaava-arkkitehti

Sakari Leinonen

puh. 040 701 5792

Arkkitehti Anna Hyyppä

puh. 040 800 7905

 

Toivon ”Kaupunkiympäristön kehittäminen” –yksikön vastausta!

 

-Esko Erkkilä-

 

PS. Etelä-alvarilaiset saivat maanantaina 8.8.2011 tiedon, että Sakari Leinonen ja Anna Hyyppä ovat mukana Etelä-Alvarin uudessa tilaisuudessa 10.8.2011. Virkahenkilöiden "myöhäherännäisyys" ei muuta miksikään varsinaisessa blogitekstissäni toteamaani!

Rakennusliikkeet himoitsevat Viinikanlahden jätevedenpuhdistamon 8,5 hehtaarin tonttia Pyhäjärven rannalta rakennusmaaksi

Keskiviikko 22.6.2011 - -Esko Erkkilä-

Etelä-Alvarin jäsenillä oli 23.5.2011 mahdollisuus tutustua Tampereen Veden Viinikanlahden jätevedenpuhdistamoon.

Olin mukana, sillä uskoin saavani tutustumisen aikana uutta tietoa Tampereen Veden toiminnoista. En pettynyt, sillä kuulimme ja näimme monipuolisesti uutta tietoa Tampereen vesiasioiden hoidosta ”putken molemmista päistä” eli puhtaan veden tuotannosta ja varsinkin jätevesien käsittelystä.

 

 

Käyttöpäällikkö Heikki Sandelin (seisomassa) toimi asiantuntevana oppaana, kun saimme tutustua laitoksen toimintaan. Vasemmalla Etelä-Alvarin puheenjohtaja Juhani Skogberg ja oikealla Niilo Paldanius.

 

Viinikanlahden jätevedenpuhdistamolla jätevedet puhdistetaan mekaanisesti, kemiallisesti ja biologisesti.

Puhdistamo valmistui vuonna 1968. Viinikanlahti oli ennen puhdistamoa uimakiellossa, mutta vuosina 1980…1982 uimakiellot voitiin purkaa.

Viinikanlahden pohjasedimentti on kuitenkin Nokian kondensaattoritehtaan toiminnan vuoksi siinä kunnossa, että sitä ei voida koskaan mennä käsittelemään. ”Ei koskaan” on ajallisesti voimakas ilmaisu pohjasedimentin rauhoittamiselle, mutta niin se nykytietämyksen ja nykytekniikan valossa on!

Mekaanisen puhdistusvaiheen jälkeen tapahtuvassa kemiallisessa puhdistuksessa käytetään vaikuttavana aineena ferrisulfaattia. Sen ”veljesainetta” ferrosulfaattia eli rautasulfaattia käytetään monissa teollisuuden prosesseissa, joten kyse ei ole mistään ongelmallisesta aineesta.

 

 

 

Puhdistamolla on monenlaista vempelettä, jotta jätevesi saadaan puhdistettua. Nämä kanavat kuuluvat puhdistamon mekaanisen puhdistamisen osaan.

 

 

 

Tässä eräs puhdistamoallas tyhjillään. Tässä vaiheessa prosessiin on lisätty ferrisulfaattia eli kyseessä on puhdistusprosessin kemiallinen vaihe.

 

 

 

Puhdistamolla jätevettä siirretään prosessissa eteenpäin kapeiden kanavien kautta. Kanavat tuovat mieleen kylpylöiden vasta- ja myötävirta-altaat - näihin kanaviin ei tosin vapaaehtoisesti kukaan mene uimaan!

 

 

 

Puhdistusprosessin viimeinen vaihe on biologinen puhdistus. Se tapahtuu  tällä allaskentällä.

Oli mieluisaa huomata, että lintuja ei puhdistamoalueella näkynyt. Siisteys jätevedenpuhdistamollakin on A ja O, jotta linnut pysyvät alueelta poissa!

 

Biologisessa puhdistusvaiheessa - josta ylläoleva kuva - ”työmiehinä” ovat tietyt bakteerit ja alkueläimet, jotka käyttävät ravinnokseen jätevedessä siinä vaiheessa vielä olevat ravinteet. Osa ravinteita syöneistä bakteereista ja alkueläimistä poistetaan ja jätevesi puhdistuu täten sellaiseksi, että se voidaan laskea turvallisin mielin Pyhäjärveen.

 

Tamperelaiset voivat ajoittain todeta, että Viinikanlahden jätevedenpuhdistamolla haisee.

 

Käyttöpäällikkö Sandelin vakuutti, että ainoa hajunmuodostus voi tapahtua, kun puhdistamolla syntyvää lietettä kuormataan autoon.

Viinikanlahden jätevedenpuhdistamolla syntyy lietettä 25 tonnia tunnissa. Osa siitä mädätetään ja osa kuivataan – molemmat prosessit ovat hallittuja. Kiintoainetta syntyy Viinikanlahden puhdistamolla lopulta 50 tonnia vuorokaudessa ja se kuljetetaan Koukkujärven kaatopaikan maisemointiin. Raholan jätevedenpuhdistamolla vastaavaa materiaalia syntyy 5 autokuormaa viikossa.

Tampereella on maan alla 700 kilometriä vesijohtoverkostoa ja saman verran myös jätevesiverkostoa. Sadevesiviemäreitä Tampereella on 500 kilometriä.

 

Miksi Viinikanlahden puhdistamosta pitäisi luopua ja siirtää toiminnot Sulkavuoren sisään?

 

Tampereella on nyt kova paine luopua Viinikanlahden jätevedenpuhdistamosta ja siirtää toiminnot Sulkavuoren sisään. Asian poliittinen tausta selvisi, kun saimme kuulla, että rakennusliikkeet ovat kaavailemassa Viinikanlahden rannalla sijaitsevalle 8,5 hehtaarin tontille ökyrikkaille suunnattuja kerrostaloasuntoja!

Koivistonkylässä ja muuallakin Sulkavuoren ympäristössä on tulossa kovat ajat, jos ja kun Tampereen seudun jäteveden keskuspuhdistamo rakennetaan Sulkavuoren sisään. Erityisesti pelkään rakennustyön aikaisia ongelmia. Saimme esimakua Ikean rakennustyömaasta, jonka vuoksi monet omakotitalot vaurioituivat pahoin ja vaurioiden korvaajaa ei löydy mistään!

Ikean kokemusten perusteella vastustan Sulkavuoreen suunniteltua jäteveden keskuspuhdistamoa.

 

 

Tämä kaikille tamperelaisille tuttu Viinikanlahden tulopumppaamon ruuvipumppu on ollut käytössä 1971 – 1997 ja se on pumpannut vettä kaikkiaan 250 miljoonaa kuutiometriä.

 

Ruuvipumppu on nostettu nykyiselle paikalleen Viinikanlahden puhdistamon pihalle Vesilaitoksen 100-vuotisjuhlavuonna 1998.

 

Kiitän Etelä-Alvaria paljon uutta tietoa antaneen tutustumiskäynnin järjestämisestä.

 

Kiitokset myös käyttöpäällikkö Heikki Sandelin ! Pätevän ja asiantuntevan oppaan esitystä oli mielenkiintoista kuunnella!

 

-Esko Erkkilä-

Miksi osallistuminen ja vaikuttaminen eivät kiinnosta?

Torstai 16.6.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupungin Kuntademokratiayksikkö osallistui omalla osastollaan Keskustorin markkinoille maanantaina kesäkuun 6. päivänä.

Osastolla olivat esittelyssä mm. Valma-valmistelufoorumi, Alvari eli alueellinen vaikuttamiskanava, Mansetori eli paikallinen yhteisöportaali, josta löytyvät eri kaupunginosien sivut seä pormestarin ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajan asukasillat.

Kuntademokratiayksikkö oli nähnyt paljon vaivaa osaston järjestämisessä, sillä mukana torilla olivat vammais- ja esteettömyysasiamies Jukka Kaukola, vanhusasiamies Päivi Kemppainen sekä kolme neljästä apulaispormestarista eli Timo Hanhilahti, Leena Kostiainen ja Anna-Kaisa Ikonen.

 

Poikkesin osastolla puolenpäivän jälkeen, jolloin ohjelman mukaisesti paikalla olivat vanhusasiamies sekä kolme apulaispormestaria.

Hämmästyin, sillä asioista kiinnostuneita tamperelaisia oli paikalla ainoastaan muutama.

Miksi yhteiset asiat eivät kiinnosta ainakaan silloin, jos paikalle on saatu asioista päättäviä?

 

 

Apulaispormestari Timo Hanhilahti – joka tässä keskustelee Länsi-Alvarin vuorovaikutussuunnittelija Birgitta Tunturin kanssa -  vastaa yhdyskuntapalveluista, johon kuuluvat

• maaomaisuuden hallinta ja kehittäminen
• kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito
• viranomaispalvelut
• joukkoliikenne ja
• pelastustoimi

 

 

 

Apulaispormestari Anna-Kaisa Ikonen (vasemmalla) vastaa seuraavista alueista:

toimintakykyä ja terveyttä edistävät palvelut, johon kuuluvat

• vammaispalvelut
• perusterveydenhuollon avopalvelut
• päihde- ja mielenterveyspalvelut
• erikoissairaanhoito
• sosiaalisen tuen palvelut

ikäihmisten palvelut, johon kuuluvat

• kotona asumista tukevat palvelut
• asumis- hoito- ja kuntoutuspalvelut
• pitkäaikaishoidon ja –hoivan palvelut

 

Apulaispormestari Anna-Kaisa Ikonen kuvassa vanhusasiamies Päivi Kemppaisen kanssa.

 

 

 

Apulaispormestari Leena Kostiainen - joka kuvassa kirjaa muistiin kaupunkilaisen asioita - vastaa lasten ja nuorten palveluista, johon kuuluvat

• päivähoito
• perusopetus
• neuvola- ja terveydenhuoltopalvelut
• psykososiaalisen tuen palvelut
• vapaa-ajan palvelut

Paikalla olleiden apulaispormestareiden vastuualueet ovat laajat ja koskettavat jokaista kaupunkilaista.

Olisin suonut, että enemmän tamperelaisia olisi ollut paikalla osallistumassa ja vaikuttamassa.

Kiitän Kuntademokratiayksikön vuorovaikutussuunnittelijoita osallistumisesta Keskustorin markkinoille - jaksakaa pitää osallistumiseen ja vaikuttamiseen tähtäävää asukasvaikuttamista yllä!

 

-Esko Erkkilä-