Toivo Loukola - Kortesjärveltä olympiavoittajaksi ja maailmanennätyksen haltijaksiKeskiviikko 4.8.2010 - -Esko Erkkilä- Suomen Jääkärimuseon yhteydessä Kortesjärvellä on erillisosasto, jossa esitellään Kortesjärvellä syntyneen ja Amsterdamin olympiakisoissa kultamitalin voittaneen Toivo Loukolan vaiheita.
Vierailin museossa heinäkuussa 2010 ja tutustuin Toivo Loukolan saavutuksiin.
Toivo Aarne Loukola syntyi eteläpohjalaispitäjä Kortesjärvellä lokakuun 2. päivänä 1902 ja hän kuoli 10.1.1984 Helsingissä.
Loukola aloitti urheilu-uransa korkeushyppääjänä, mutta siirtyi estejuoksijaksi muutettuaan Helsinkiin. Aktiiviaikanaan Loukola edusti Helsingin Poliisi-Voimailijoita. Siviilissä Loukola toimi Helsingin poliisilaitoksen passiosastolla.
Toivo Loukola voitti kultamitalin 1928 Amsterdamin olympiakisoissa 3000 estejuoksun ajalla 9.21,8 - aika oli uusi maailmanennätys.
Toiseksi juoksussa sijoittui Paavo Nurmi ja Suomen kolmoisvoiton varmisti Ove Andersen.
Toivo Loukolan omaiset haluavat kunnioittaa Loukolan muistoa ja hänelle on rakennettu oma osastonsa Suomen Jääkärimuseon yhteyteen.
Osastolla on esillä Loukolan voitoistaan saamia kunniakirjoja, mitaleita sekä lukuisia muita esineitä, jotka liittyvät Loukolan urheilu-uraan.
Suosittelen poikkeamista Suomen Jääkärimuseon yhteydessä olevaan Toivo Loukolan saavutuksista kertovaan erillisnäyttelyyn.
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Toivo Loukola, Paavo Nurmi, Ove Andersen, Amsterdam, olympialaiset 1928, Kortesjärvi, Suomen Jääkärimuseo, 9.21.8, Helsingin Poliisi-Voimailijat, |
Jääkärikenraali Väinö Valveen muistohuone Suomen JääkärimuseossaTorstai 29.7.2010 - -Esko Erkkilä- Kortesjärvellä sijaitsevassa Suomen Jääkärimuseossa on perusnäyttelyn lisäksi jääkärikenraali Väinö Valveen muistohuone. Suomen Jääkärimuseon anti on muutenkin monipuolinen, sillä samoissa tiloissa sijaitsee olympiavoittaja Toivo Loukolaa esittelevä erillisnäyttely sekä Luontomuseo. Myös pelimanninurkkaus on sijoitettu Jääkärimuseoon.
Jääkärikenraali Valve oli viimeinen elossaollut jääkäri. Valve kuoli Helsingissä maaliskuun 11. päivänä 1995 - hän oli kuollessaan 99-vuotias ja olisi saavuttanut 100-vuoden iän saman vuoden joulukuussa.
Eräs syy Valveen muistohuoneen sijaitsemiseen Kortesjärvellä on se, että hän käytti Saksaan mennessään etappitalona Kortesjärvellä sijainnutta Suomelan kievaria.
Valve palasi Suomeen jääkärien pääjoukon mukana 25.2.1918 ja osallistui Vaasassa järjestettyyn jääkäriparaatiin seuraavana päivänä.
Valve osallistui Vapaussotaan ja hän taisteli valkoisten joukoissa mm. Tampereen valtauksessa sekä Viipurin taisteluissa.
Vapaussodan jälkeen Valve toimi Lappeenrannassa Raskaan tykistörykmentin komentajana.
Viiden vuoden jälkeen hänet siirrettiin rannikkotykistön komentajaksi. Valveen tehtävät laajenivat ensin rannikkopuolustukseen ja pian myös merivoimien komentajuuteen. Merivoimien komentajan tehtävää Valve hoiti myös Talvisodan ajan.
Valve toimi puolustusministerinä puolen vuoden jakson 1944 - 1945.
Jääkärikenraali Valveen viimeisimmät ylennykset ajoittuivat hyvin poikkeuksellisesti. Everstiksi hän yleni v. 1925, kenraalimajuriksi v. 1933, kenraaliluutnantiksi v. 1941 ja Tasavallan Presidentti Mauno Koivisto ylensi hänet jääkärikenraaliksi v. 1992.
Jääkärikenraali Väinö Valveen muistohuoneessa Suomen Jääkärimuseossa Kortesjärvellä on osa Valveen mitalikokoelmasta, kirjoja, tauluja sekä muita esineitä kenraalin kodista sekä muuta häneen liittyvää mielenkiintoista aineistoa.
Mainittakoon, että Väinö Valveen kunniamerkit ovat esillä Suomen Tykistömuseossa Hämeenlinnassa ja hänen muistokseen on myös nimetty Helsingissä Siilitien metroaseman lähellä sijaitseva puisto - puiston nimi on "Väinö Valveen puisto - Väinö Valves park".
Yksistään Väinö Valveen muistohuone Suomen Jääkärimuseossa Kortesjärvellä on hyvä syy poiketa tässä mielenkiintoisessa erikoismuseossa!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Jääkärikenraali, Väinö Valve, Suomen Jääkärimuseo, Kortesjärvi, Toivo Loukola, Luontomuseo, Suomelan kievari, Vapaussota, Tampereen valtaus, merivoimien komentaja Suomen Tykistömuseo, Väinö Valveen puisto, puolustusministeri, |
Suomen Jääkärimuseo - tutustumisen arvoinen kohde KortesjärvelläKeskiviikko 28.7.2010 - -Esko Erkkilä- Suomen jääkäriliikkeen vaiheista kertova museo - Suomen Jääkärimuseo - sijaitsee pienessä etelä-pohjalaispitäjässä Kortesjärvellä. Kortesjärvi on kuntamuutosten pyörteissä yhdistynyt Kauhavan kaupunkiin, joten juridisesti Suomen Jääkärimuseo sijaitsee nykyisin Kauhavalla.
Olen suunnitellut tutustuvani Suomen Jääkärimuseoon jo vuosikaudet, mutta sain toteutettua suunnitelmani vasta heinäkuussa 2010.
Tutustuminen kannatti, sillä museokäynti antoi paljon lisätietoa isänmaamme vaiheista.
Jääkäriliike alkoi vuonna 1915, vaikka ensimmäiset neuvottelut asian tiimoilta käytiinkin jo edellisvuonna.
Kortesjärveltä jääkäriliikkeeseen lähti mukaan 39 paikkakuntalaista ja se oli pitäjän asukaslukuun suhteutettuna suurin määrä koko maassa. Tämä on syy, miksi Suomen Jääkärimuseo sijaitsee Kortesjärvellä!
Jääkärit siirtyivät Suomesta Saksaan kevareitten kautta ja eräs kevareista sijaitsi Kortesjärvellä. Kortesjärven kevari oli nimeltään Suomelan Kevari ja mm. Suomen viimeisin elossaollut jääkäri, kenraali Väinö Valve käytti siirtymisessään Suomelan Kevaria.
Kenraali Valveella on Suomen Jääkärimuseossa oma perinnehuone ja sen tiimoilta tässä blogissa myöhemmin oma juttunsa.
Jääkärimuseossa on pitäjäkohtainen luettelo koulutukseen lähteneistä jääkäreistä. Tarkistin luvut eräiden paikkakuntien osalta. Lähtijöistä tamperelaisia oli 31, messukyläläisiä 2 ja teiskolaisia 1, joten nykyisen Tampereen alueelta jääkäreitä oli yhteensä 34.
Viljakkalasta jääkäreitä oli 2 ja Hämeenkyröstä samoin 2.
Jääkärit saivat koulutusta Lockstedt`n leirillä ja sotakokemusta he hankkivat Saksan itärintamalla Riian edustalla, Kuurinmaalla, Aajoella, Ekkau-Kekkaussa ja Schmardenissa.
Jääkärien pääjoukko saapui Vaasaan 25.2.1918 ja vastaanottoparaati järjestettiin Vaasassa seuraavana päivänä. Valkoisten puolella Vapaussotaan osallistui 1.261 jääkäriä.
Suomen Jääkärimuseon kustannuksista vastaa Kauhavan kaupunki, johon Kortesjärven kunta on yhdistynyt.
Suomen Jääkärimuseon osana on kenraali Väinö Valveen huone sekä olympiavoittaja Toivo Loukolasta kertova nurkkaus. Valveesta ja Loukolasta näillä sivuilla myöhemmin.
Toivon, että monet suomalaiset vierailisivat Suomen Jääkärimuseossa, sillä jääkäreiden toiminta on luonut perustan itsenäisen Suomen kehittymiselle.
-Esko Erkkilä-
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomen Jääkärimuseo, Kortesjärvi, Kauhava, Suomelan kevari, Locstedt, jääkäriparaati, jääkärikenraali, Väinö Valve, Toivo Loukola, Tampere, Messukylä, Teisko, Viljakkala, Hämeenkyrö, |