Ihantalassa saavutettiin vuonna 1944 todellinen torjuntavoitto

Tiistai 15.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Suomenkieleen on pesiytynyt sana ”torjuntavoitto” kuvaamaan erilaisia tilanteita – usein poliittisia tilanteita, joissa toinen tai monesti kiistan molemmat osapuolet sanovat saavuttaneensa torjuntavoiton.

 

Todellisen torjuntavoiton suomalaiset sotajoukot saivat kesällä 1944, kun ne pystyivät pysäyttämään puna-armeijan Ihantalassa ja siten estämään maamme valloittamisen idän ikeen alle.

 

Olen monesti saanut vierailla Ihantalassa, mutta menen sinne aina mieluusti, sillä Ihantalan kunniakkaat sotatantereet kertovat joka matkalla uutta sanomaa.

 

Sain 5.7.2014 jälleen kerran kuulua seurueeseen, joka saapui tutustumaan Ihantalan taistelumaastoon – maastoon, jossa käytyjen taistelujen tuloksena varmistui Suomen itsenäisyys.

 

 

 

 

 

Ihantalan taistelujen muistokivi on kohde, jonka luona suomalaiset retkikunnat pysähtyvät.

 

 

 

 

 

 

Maastosta löytyy yhä edelleen sotaromua ja siitä oli kerätty edustava näyte muistokiven juurelle.

 

 

*************

 

 

 

Nyt emme kävelleet maastossa, mutta olen kymmenisen vuotta sitten kävellyt lähellä sijaitsevalla Pyöräkankaalla ja siellä tapasin lähes puolimetrisen tykinkuulan. Samalla alueella osuin myös sellaiseen sananjalkakasvustoon, jota en ole aiemmin tavannut – sananjalat olivat ainakin metrin mittaisia, kun ne tuulessa hiljalleen heiluivat. Sananjalat kasvoivat maassa, jonka tykkituli oli 1944 möyhentänyt ja sen jälkeen kasvusto oli saanut olla rauhassa ihmisiltä.

 

 

 

 

 

 

Ihantalan maasto on kivistä ja louhikkoista. Kivinen maasto merkitsee, että vihollistulen sirpalevaikutus on suojautumattomalle sotilaalle tuhoisaa.

 

 

 

 

 

Isojen kivien alla olevat kolot olivat suomalaispuolustajille kullan arvoisia; on sanottava, että ne olivat henkikullan arvoisia!

 

 

 

 

 

Muistokiven luota näkyy Ihantalanjärvi ja siitä laskeva Pekarinoja – kuvassa näkyvä auto on juuri saapumassa Pekarinojan sillalle.

 

 

 

 

 

 

Tästä karttapiirroksesta nähdään Ihantalan kirkko, suomalaisten asemat, neuvostoliittolaisten asemat sekä Pekarinoja.

 

 

Pekarinojan silta oli suomalaisten toimesta miinoitettu, mutta miinoitusta  ei saatu toimimaan.

 

Vihdoin tykistömme sai Pakarinojan siltaan täysosuman joka sytytti myös miinoituksen ja Pekarinojan silta lensi taivaan tuuliin.

 

 

 

 

 

Tässä vielä toinen kuva Viipuri – Ihantala –tiellä sijaitsevasta Pekarinojan sillasta, jonka kuvassa näkyvä kuorma-auto on juuri ylittänyt.

**********

 

 

Tiedämme vallan hyvin, että Tali – Ihantalan voitokkaiden torjuntataistelujen avaimina oli useita syitä, mutta Pekarinojan sillan onnistunut räjäyttäminen oli yksi niistä niiteistä, joiden seurauksena puna-armeija siirtyi Ihantalassa puolustusryhmitykseen 13.7.1944.

 

 

**********

Kiivaat taistelut Ihantalassa jatkuivat vielä elokuulle saakka ja niiden aikana mm. kenraali Einar August Vihma kaatui 5.8.1944.

 

Jääkärikenraalimajuri Vihma on tiettävästi ainoa itsenäisen Suomeen kenraali, joka on kaatunut rintamalla.

 

Harmi, että en nytkään päässyt käymään kenraali Vihman kaatumispaikalla. Kuulin matkallamme, että kenraali Vihman tarkka kaatumispaikka – vaikka onkin nykyään merkitty muistolaatalla – on kiistanalainen.

 

 

Olen jatkossakin valmis tutustumaan Ihantalan taistelupaikkoihin, sillä olen todennut, että jokaisella matkalla saa uutta tietoa näistäkin paikoista!

Ehkä seuraavalla kerralla pääsen käymään myös kenraali Vihman kaatumispaikalla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Jääkärikenraali Väinö Valveen muistohuone Suomen Jääkärimuseossa

Torstai 29.7.2010 - -Esko Erkkilä-

Kortesjärvellä sijaitsevassa Suomen Jääkärimuseossa on perusnäyttelyn lisäksi jääkärikenraali Väinö Valveen muistohuone. Suomen Jääkärimuseon anti on muutenkin monipuolinen, sillä samoissa tiloissa sijaitsee olympiavoittaja Toivo Loukolaa esittelevä erillisnäyttely sekä Luontomuseo. Myös pelimanninurkkaus on sijoitettu Jääkärimuseoon.

 

Jääkärikenraali Valve oli viimeinen elossaollut jääkäri. Valve kuoli Helsingissä maaliskuun 11. päivänä 1995 - hän oli kuollessaan 99-vuotias ja olisi saavuttanut 100-vuoden iän saman vuoden joulukuussa.

 

Eräs syy Valveen muistohuoneen sijaitsemiseen Kortesjärvellä on se, että hän käytti Saksaan mennessään etappitalona Kortesjärvellä sijainnutta Suomelan kievaria.

 

Valve palasi Suomeen jääkärien pääjoukon mukana 25.2.1918 ja osallistui Vaasassa järjestettyyn jääkäriparaatiin seuraavana päivänä.

 

Valve osallistui Vapaussotaan ja hän taisteli valkoisten joukoissa mm. Tampereen valtauksessa sekä Viipurin taisteluissa.

 

Vapaussodan jälkeen Valve toimi Lappeenrannassa Raskaan tykistörykmentin komentajana.

 

Viiden vuoden jälkeen hänet siirrettiin rannikkotykistön komentajaksi. Valveen tehtävät laajenivat ensin rannikkopuolustukseen ja pian myös merivoimien komentajuuteen. Merivoimien komentajan tehtävää Valve hoiti myös Talvisodan ajan.

 

Valve toimi puolustusministerinä puolen vuoden jakson 1944 - 1945.

 

Jääkärikenraali Valveen viimeisimmät ylennykset ajoittuivat hyvin poikkeuksellisesti. Everstiksi hän yleni v. 1925, kenraalimajuriksi v. 1933, kenraaliluutnantiksi v. 1941 ja Tasavallan Presidentti Mauno Koivisto ylensi hänet jääkärikenraaliksi v. 1992.

 

Jääkärikenraali Väinö Valveen muistohuoneessa Suomen Jääkärimuseossa Kortesjärvellä on osa Valveen mitalikokoelmasta, kirjoja, tauluja sekä muita esineitä kenraalin kodista sekä muuta häneen liittyvää mielenkiintoista aineistoa.

 

Mainittakoon, että Väinö Valveen kunniamerkit ovat esillä Suomen Tykistömuseossa Hämeenlinnassa ja hänen muistokseen on myös nimetty Helsingissä Siilitien metroaseman lähellä sijaitseva puisto - puiston nimi on "Väinö Valveen puisto - Väinö Valves park".

 

Yksistään Väinö Valveen muistohuone Suomen Jääkärimuseossa Kortesjärvellä on hyvä syy poiketa tässä mielenkiintoisessa erikoismuseossa!

 

-Esko Erkkilä-

Suomen Jääkärimuseo - tutustumisen arvoinen kohde Kortesjärvellä

Keskiviikko 28.7.2010 - -Esko Erkkilä-

Suomen jääkäriliikkeen vaiheista kertova museo - Suomen Jääkärimuseo - sijaitsee pienessä etelä-pohjalaispitäjässä Kortesjärvellä. Kortesjärvi on kuntamuutosten pyörteissä yhdistynyt Kauhavan kaupunkiin, joten juridisesti Suomen Jääkärimuseo sijaitsee nykyisin Kauhavalla.

 

Olen suunnitellut tutustuvani Suomen Jääkärimuseoon jo vuosikaudet, mutta sain toteutettua suunnitelmani vasta heinäkuussa 2010.

 

Tutustuminen kannatti, sillä museokäynti antoi paljon lisätietoa isänmaamme vaiheista.

 

Jääkäriliike alkoi vuonna 1915, vaikka ensimmäiset neuvottelut asian tiimoilta käytiinkin jo edellisvuonna.

 

Kortesjärveltä jääkäriliikkeeseen lähti mukaan 39 paikkakuntalaista ja se oli pitäjän asukaslukuun suhteutettuna suurin määrä koko maassa. Tämä on syy, miksi Suomen Jääkärimuseo sijaitsee Kortesjärvellä!

 

Jääkärit siirtyivät Suomesta Saksaan kevareitten kautta ja eräs kevareista sijaitsi Kortesjärvellä. Kortesjärven kevari oli nimeltään Suomelan Kevari ja mm. Suomen viimeisin elossaollut jääkäri, kenraali Väinö Valve käytti siirtymisessään Suomelan Kevaria.

 

Kenraali Valveella on Suomen Jääkärimuseossa oma perinnehuone ja sen tiimoilta tässä blogissa myöhemmin oma juttunsa.

 

Jääkärimuseossa on pitäjäkohtainen luettelo koulutukseen lähteneistä jääkäreistä. Tarkistin luvut eräiden paikkakuntien osalta. Lähtijöistä tamperelaisia oli 31, messukyläläisiä 2 ja teiskolaisia 1, joten nykyisen Tampereen alueelta jääkäreitä oli yhteensä 34.

 

Viljakkalasta jääkäreitä oli 2 ja Hämeenkyröstä samoin 2.

 

Jääkärit saivat koulutusta Lockstedt`n leirillä ja sotakokemusta he hankkivat Saksan itärintamalla Riian edustalla, Kuurinmaalla, Aajoella, Ekkau-Kekkaussa ja Schmardenissa.

 

Jääkärien pääjoukko saapui Vaasaan 25.2.1918 ja vastaanottoparaati järjestettiin Vaasassa seuraavana päivänä. Valkoisten puolella Vapaussotaan osallistui 1.261 jääkäriä.

 

Suomen Jääkärimuseon kustannuksista vastaa Kauhavan kaupunki, johon Kortesjärven kunta on yhdistynyt.

 

Suomen Jääkärimuseon osana on kenraali Väinö Valveen huone sekä olympiavoittaja Toivo Loukolasta kertova nurkkaus. Valveesta ja Loukolasta näillä sivuilla myöhemmin.

 

Toivon, että monet suomalaiset vierailisivat Suomen Jääkärimuseossa, sillä jääkäreiden toiminta on luonut perustan itsenäisen Suomen kehittymiselle.

 

-Esko Erkkilä-