Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Kananmuna on kotimainen elintarvike!

Lauantai 18.1.2025 - -Esko Erkkilä-

Kananmuna on ”kautta aikain” ollut kotieläintuote, joka kokonaisuudessaan on kotimainen tuote.

 

Kananmunien tuotantorakenne on muistini aikana muuttunut rajusti, sillä nykyään keskimäärin tilalla on on 20 000 kanaa, kun 20 000 kanan tilat olivat vielä parisenkymmentä vuotta sitten harvinaisia.

 

Vuonna 2022 Suomessa kulutettiin 64,5 miljoonaa kiloa kananmunia. Tämä tarkoittaa sitä, että keskimäärin suomalainen kulutti lähes 200 kananmunaa vuodessa!

 

 

***************

 

 

Olen varmaan keskimääräinen kananmunien kuluttaja, mutta usein tulee mieleen, että voisin vallan mainiosti syödä kananmunia enemmänkin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kananmuna on kotimainen elintarvike!, Kotimaisuus, Kanaloiden keskikoko,

Työvälineiden valinnassa pitää panostaa kotimaisiin tuotteisiin!

Keskiviikko 16.11.2022 - -Esko Erkkilä-

Huoltovarmuudessa ja kotimaisen työn suosimisessa kotimaisiin elintarvikkeisiin panostaminen on keskeinen kysymys.

 

Kotimaiset elintarvikkeet ja niihin panostaminen ovat tärkeintä, mutta kotimaisiin työkaluihin sekä kotimaisiin työvälineisiin panostaminen tuovat huoltovarmuutta sekä työtä kotimaahan.

 

 

IMG_6514.JPG

 

Meillä tuo kotimaisiin työkaluihin panostaminen on hoidettu sillä, että puutarhatyökalumme ovat pääosin Fiskars-työvälineitä!

 

Fiskars-työvälineet eivät ole markkinoiden halvimpia, mutta laadukkaimpia ne ovat!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Työvälineiden valinnassa pitää panostaa kotimaisiin tuotteisiin!, huoltovarmuus, kotimaiset elintarvikkeet, kotimaiset elintarvikkeet luovat huoltovarmuutta, Fiskars, Fiskars-tuotteet, Fiskars-puutarhatyövälineet, Fiskars-työvälineet lja kotimaisuus,

Onneksi entistä harvempi ostaa tuontilihaa omaan ruokapöytäänsä!

Tiistai 9.2.2021 - -Esko Erkkilä-

Korona-ajan eräs myönteisistä vaikutuksista on ollut se, että kotimaisen lihan osuus lihankulutuksen kokonaismäärästä on kasvanut.

 

Kehitystä perustellaan sillä, että laitosruokailun osuus on vähentynyt ja kotiruuanlaiton osuus on puolestaan kasvanut – on selvää, että tuontilihan hankkiminen omaan ruokapöytään on suuren kynnyksen takana.

 

Viime vuoden tilastot eivät vielä ole valmistuneet, mutta tehtyjen markkinatutkimusten mukaan lihankulutus kasvoi viime vuonna kaksi prosenttia vuoden 2019 luvuista; vuonna 2019 sianlihaa kulutettiin 30,8 kg/hlö, siipikarjanlihaa 26,6 kg/hlö ja naudanlihaa 18,8 kg/hlö.

 

Kotimaisen lihan osuus kokonaiskulutuksesta viime vuonna oli 83 %.

 

Lihan tuonti väheni viime vuonna 13 % ja se on paljolti pois laitosruokailun lihapaletin muutoksesta.

 

Suomen lihanvienti Kiinaan on alkanut suotuisasti.

 

Seuraava askel liha-alan kehittymisessä ja kehittämisessä olisi se, että lihan tuottajahintoihin saataisiin jonkinlainen lisä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Onneksi entistä harvempi ostaa tuontilihaa omaan ruokapöytäänsä!, lihan kotimaisuusaste on noussut,

Miksi Pirkanmaan Voimia Oy:n hallitusta ei kiinnosta yrityksen tarjoamien ruokien kotimaisuusaste?

Torstai 12.3.2020 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan Voimia Oy on Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin yhteisesti omistama yritys, joka tarjoaa vuosittain 12 miljoonaa ateriaa mm. päiväkodeissa, kouluissa, sairaaloissa ja ikäihmisten asumispalveluissa.  Sen lisäksi se huolehtii tilojen puhtaudesta ja viihtyisyydestä yli 400 kiinteistössä.

 

Sain eilen olla mukana tilaisuudessa, jossa Pirkanmaan Voimia Oy:n intomielinen edustaja kertoi työnantajansa toiminnasta.

 

Neljäkymmentä vuotta suomalaisen elintarviketeollisuuden palveluksessa olleena esityksessä kummastutti se, että yrityksen edustaja ei sanallakaan viitannut siihen, että Pirkanmaan Voimia Oy arvostaisi tarjoamiensa ruuan ja elintarvikkeiden kotimaisuutta.

 

Otin asian esille ja sen jälkeen tuo intomielinen henkilö alkoi paasaamaan edustamansa yrityksen kotimaisuuden suosimisesta.

 

Miksi Pirkanmaan Voimia Oy:lle kotimaisuuden esilletuominen on niin vaikeaa?

 

Pirkanmaan Voimia Oy:n osakekannasta Tampereen kaupunki omistaa 80 % ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 20 %; sen hallituksen muodostavat puoluepoliitikot ja toisaalta ymmärrän, että heille ovat ne muhkeat vuosikorvaukset (2.500 euroa per vuosi) ja kunnolliset kokouspäivärahat (samat, jotka maksetaan Tampereen kaupunginhallituksen jäsenille) niin tärkeitä, että yrityksen tarjoamien ruoka-annosten kotimaisuusaste ei paljoakaan kiinnosta!

 

Valitettavaa, mutta ilmeisen totta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pirkanmaan Voimia Oy, Pirkanmaan Voimia Oy:n omistavat Tampereen kaupunki ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Pirkanmaan Voimia Oy:n hallitus, Pirkanmaan Voimia Oy:n hallituksen muodostavat poliitikot, Miksi Pirkanmaan Voimia Oy:tä ei kiinnosta kotimaisuus?

Vantaan päättäjät eivät tunne antibioottien ja kasvinsuojeluaineiden käyttömääriä eri maissa

Sunnuntai 3.9.2017 - -Esko Erkkilä-

Luin jostakin, että Vantaalla kouluruokakustannus on maan alhaisin.

 

 

Vantaa on eräs maamme velkaisimmista kaupungeista, sillä vuonna 2015 kaupungilla oli velkaa 10 006,05 euroa per asukas. Mainittakoon, että Tampereen velkataakka tuolloin oli 5 670,33 euroa asukasta kohti.

 

 

Otan Vantaan tässä jutussani lähempään käsittelyyn, sillä sain internetin mittaamattoman suurista tietovirroista tiedon, että Vantaalla päiväkotilapsille tarjottavasta ruuasta järkyttävän paljon on tuontiruokaa.

 

Tässä poimintoja Vantaan päiväkotilapsille tarjottavan ruuan alkuperästä:

 

 

  • Broilerin fileesuikale Virosta
  • Kinkku Saksasta tai Tanskasta
  • Naudan jauheliha (10 %, kypsä) Saksasta
  • Omenat Puolasta
  • Juuressekoitus ja keittojuures (pakaste) Belgiasta
  • Kukkakaali (pakaste) Belgiasta
  • Kurkku Espanjasta
  • Juusto, ruoanvalmistusjuusto ja juustocreme Tanskasta
  • Margariini (leivonta ja ruoanvalmistus) Tanskasta
  • Kalapuikko Virosta
  • Kasvispuikko ja vegepuikko Tanskasta
  • Quorn-kuutioiden alkuperämaa on Britannia

 

Vantaalla päiväkotilasten ruuasta 89 % hankkii Vantaan kaupungin omistama...

...”Vantaan Tilapalvelut Vantti Oy”...

...ja ylläolevat tiedot koskevat Vantin hankkimien ruokien alkuperää.

 

 

Vantin hankkimista ruuissa kotimaisuusaste on vain 57 %.

 

 

Päiväkotilasten ruuasta 11 % tulee muilta kuin Vantilta ja Vantin ulkopuolisten tavarantoimittajien ruuassa kotimaisuusaste on 75 %!

 

 

Käsittämätöntä tupeksintaa Vantaan ruokahankinnoissa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vantaan velkamäärä, Vantaa, päiväkotilasten ruuan kotimaisuusaste Vantaalla, Vantaan Tilapalvelut Vantti Oy, ruuan kotimaisuusaste, kotimainen ruoka,

Lähiruoka - nyt se on määritelty, mutta kaupan omat merkit eivät mielestäni täytä lähiruuan kriteerejä!

Maanantai 11.7.2011 - -Esko Erkkilä-

”Lähiruoka on tuoretta, mahdollisimman lähellä tuotettua suomalaista ruokaa, jonka alkuperä, tuottaja ja valmistaja tiedetään.”

 

Näin on MTK:n johtokunta määritellyt lähiruuan toukokuun lopulla pitämässään kokouksessa.

Kysyin eduskuntavaalitaistelun aikana useissa tilaisuuksissa juontajana toimiessani Keskustan Pirkanmaan vaalipiirin ehdokkailta, että mitä tarkoittaa lähiruoka.

Olin tyytyväinen, että aina Keskustan ehdokkaat vastasit kysymykseeni siten, kuin lähiruoka nyt on määritelty.

Lähiruoka –termin määrittelemiseen osallistuivat MTK:n johtokunta ja järjestön luottamus- sekä toimihenkilöt.

Onnitteluni onnistuneesta määritelmästä!

 

Ehdin työelämässä toimia elintarviketeollisuuden, maatalouden ja kotieläintalouden parissa yli 40 vuotta, joten uskon omaavani taustaa lähiruuan määrittelemisessä.

 

Lähiruoan täytyy olla kotimaista

On selvää, että lähiruuan pitää olla kotimaista. Ruotsista, Virosta tai Venäjältä tuotuja elintarvikkeita ei voi kutsua lähiruuaksi, vaikka kuljetusmatka tuottajalta kuluttajalle olisi lyhytkin.

Lähiruuan alkuperä pitää olla tiedossa

Lähiruuan osalta kuluttajan on tiedettävä sen tuottaja ja/tai valmistaja.

Henkilökohtaisesti haluan lisätä tähän kohtaan, että kuluttajan on pitkäjänteisesti tiedettävä lähiruuan tuottaja ja/tai valmistaja.

Tarkennukseni sulkee lähiruoka –käsitteen ulkopuolelle ns. kaupan omat merkit. Perustelen tätä sillä, että yhdellä päivittäistavarakaupan hinnoittelujaksolla jokin Pirkka-, Rainbow- tai Eldorado-tuotemerkin omaava elintarvike voi olla suomalaisen yrityksen valmistama, mutta seuraavalla hinnoittelujaksolla taas ei!

 

Karsastan kaupan omia merkkejä ja henkilökohtaisesti en niitä ainakaan elintarvikkeiden kohdalla ostoskärryyni salli.

Kunnioitan ja arvostan suomalaista ruuantuottajaa ja elintarviketyöntekijää siten, että en hyväksy kaupan omia tuotemerkkejä. Lyhytaikaisesti ne voivat toki olla suomalaisia, mutta yleensä niiden valmistaminen valuu ulkomaille lyhyen ”kuherruskuukauden” jälkeen.

 

Erittäin valitettavaa on se, että kaupan omien merkkien "kankivaikutuksella" päivittäistavarakaupan sisäänostajat painavat alas todellisen lähiruuan hintaa. Tämä vaarantaa koko kotimaisen elintarviketuotannon!

 

Tätä me kuluttajat emme todellakaan halua!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lähiruoka. kotimaisuus, jäljitettävyys, Pirkka-tuotteet, Rainbow-tuotteet, Eldorado-tuotteet, private label, kaupan omat merkit,