Hallitus suitsii tolkuttomaksi yltynyttä elintarvikkeiden kopiointia

Perjantai 30.10.2020 - -Esko Erkkilä-

Hallitus päätti eilen esittää elintarvikemarkkinalain uudistamista ja eräs osa-alue tuossa uudistamisesityksessä on suitsia tolkuttomaksi edennyttä elintarvikkeiden kopiointia.

 

Käytännössä tuo tarkoittaa, että Keskon Pirkka-tuotteet ja S-Ryhmän Rainbow-tuotteet eivät enää saisi olla laadukkaiden merkkituotteiden kopioita – kopiotuotteita kutsutaan private label-tuotteiksi.

 

Muistan vallan hyvin, kun K-ryhmä aloitti merkkituotteiden kopioinnin vuonna 1986 – olin erään etelä-pohjalaisen K-kaupan markkinoilla, kun kauppias saapui Seinäjoella pidetystä kokouksesta suurella tohinalla ja uhosi, että nyt Kesko tuo markkinoille jotain ennenkuulumatonta.

 

Pirkka- ja Rainbow-tuotteet edustavat suuren luokan tuotevarkautta, sillä ne loukkaavat alkuperäisen merkkituotteen luojan oikeusturvaa.

*******************

 

Lainmuutoksen taustalla on EU:n kauppatapadirektiivi, joka vaatii yksityiskohtaisempaa sääntelyä elintarvikemarkkinoille.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä totesi eilen lakiesityksestä, että lain yksi keskeisin tavoite on vahvistaa tuottajan asemaa ruokajärjestelmässä.  Lailla vähennetään esimerkiksi tuottajien ja pienten elintarvikeyritysten liiketoiminnan riskejä tukien siten niiden kannattavuutta. Hyviä kauppatapoja edistämällä vahvistamme myös markkinoiden tervettä toimintaa ja koko alkutuotannon kilpailukykyä.

Lain valvontaviranomaisena toimii elintarvikemarkkinavaltuutettu, joka pystyy jatkossa paremmin puuttumaan epäkohtiin.

 

Myönnän, että valvonnassa tulee olemaan haasteita, sillä valitettavan monet laadukkaita suomalaisia merkkielintarvikkeita valmistavista yrityksistä ovat hairahtuneet valmistamaan myös private label –tuotteita.

 

On luonnollista, että päivälleen 40 –vuotta suomalaisen elintarviketeollisuuden palveluksessa olleena en ole syyllistynyt Pirkka- tai Rainbow –elintarvikkeiden hankkimiseen!

 

-Esko Erkkilä-

On hyvä, että hallitusohjelmassa puututaan private label -tuotteiden kilpailuasemaa vääristävään tilanteeseen

Torstai 6.6.2019 - -Esko Erkkilä-

Rinteen syntymässä olevan hallituksen hallitusohjelma ja sen yksityiskohdat avautuvat kaiken kansan nähtäville ja kommentoitavaksi pikkuhiljaa.

 

 

Hallitusohjelman eräs helmi on linjaus, että puututaan private label –tuotteiden aiheuttamaan vääristymään elintarvikemarkkinoilla.

 

 

Linjaus ei minua henkilökohtaisesti koske, sillä milloinkaan ostoskoriini ei ole osunut Pirkka- eikä Rainbow-tuotteita.

 

 

Muistan elävästi sen hetken, jolloin kuulin Keskon ja K-ryhmän alkavan panostamaan merkittömiin tuotteisiin.   Olin eräässä etelä-pohjalaisessa K-Maatalouskaupassa esittelemässä tuotteitamme, kun kauppias saapui innosta puhkuen Seinäjoen Keskon kauppiastapahtumasta ja kertoi, että on tapahtumassa jotain suurta. Nyt haarukoin tapahtuma-ajaksi 1977 tai 1978.

 

 

S-ryhmä katseli Keskon toimintaa monta vuotta, mutta sitten sekin toi markkinoille merkittömät tuotteet ja risti ne Rainbow-tuotteiksi.

 

 

Pirkka- ja Rainbow-tuotteet ovat laadultaan kakkos- tai kolmosluokan tuotteita, joissa kuluttajalaadulla ei ole mitään roolia, sillä ne ovat pelkkiä rahantekotuotteita päivittäistavarakaupalle.

 

 

Osa Pirkka- ja Rainbow-tuotteista ovat ainakin ajoittain kotimaisten yritysten valmistamia, mutta useinkin Kesko ja S-ryhmä vaihtavat niiden valmistajan ulkomaiseksi ja se tapahtuu aina hintatasoa polkemalla.

 

 

Private label-tuotteet ovat surkeita laadusta piittaamattomia kopioita, joita vastuulliset elintarvikeyritykset eivät suostu valmistamaan.

 

 

Valitettavasti merkittömät tuotteet muodostavat tuoteryhmittäin sen alimman hintatason, johon kaupparyhmittymien sisäänostajat vertaavat myös laadukkaita merkkituotteita.  Kierre on valmis.

 

 

Toivon hallitukselta nopeita ja selkeitä päätöksiä, jotta private label –tuotteiden aiheuttama markkinavääristymä saadaan nopeasti korjattua, sillä se on ennen kaikkea kuluttajien etu!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Uudenvuodenlupauksia vuodelle 2019

Tiistai 1.1.2019 - -Esko Erkkilä-

Uudenvuodenlupausten julkistamisen olisi oikeastaan pitänyt tapahtua jo eilen, mutta ehkä niiden julkistaminen vielä tänäänkin sallitaan.

 

 

En lupaa mitään järisyttävän uutta, vaan lähinnä päivitän sitä toimintaa, jota olen toteuttanut jo aikaisemminkin.

 

 

Suurena punaisen lihan ja kotimaisen ruuan kannattajana lupaan lisätä punaisen lihan kulutustani ja sen, että kaikki kotimaassa syömäni liha on alkuperältään kotimaista.

 

 

Kananmunien osalta pyrin lisäämään niiden osuutta ruokavaliossani ja lupaustani kotimaisuuden puolesta lisää se, että Suomen edullisen hintatason vuoksi ulkomaisia kananmunia ei Suomessa onneksi ole edes tarjolla.

 

 

Lupaan tänäkin vuonna olla avaamatta Ikean ovea, sillä niin kaltoin Tampereella rakennusaikainen Ikea-helvetti koetteli Palokallion omakotialuetta – puolenkymmentä alueemme omakotitaloa kärsi suuruusluokaltaan 30.000 euron vahingot per omakotitalo.

 

 

Lidl saa edelleen odottaa ensi vuonnakin turhaan, että avaisin kyseisen puljun ovea. Lild´n Suomeen tuloa johtanut johtaja on toki saanut lopputilin, mutta en unohda sitä suomalaisen alkutuottajan ja suomalaisen elintarviketeollisuuden hyljeksintää, johon kyseinen saksalaisfirma syyllistyi Suomeen rantautuessaan.

 

 

Pysyn edelleen ruokapuolella ja totean, että tänäkään vuonna ostoskoriini ei erehdyksessään päädy Pirkka- eikä Rainbow-tuotteita, sillä ne ovat Keskon ja S-ryhmän aseet taistella kunnollisia ja laadukkaista merkkituotteita vastaan ja sitä vastaan, että suomalainen talonpoika saisi tuottamistaan elintarvikkeista kunnollisen hinnan.

 

 

Pyrin ensi kesänä panostamaan entistä enemmän omalla pellolla tuottamieni juuresten ja kasvisten kasvattamiseen, sillä arvostan yhä enemmän käyttämieni elintarvikkeiden alkuperän tuntemista.

 

 

Jatkan puilla lämmittämistä ja sen osalta asetan itselleni tavoitteeksi jo vuodelle 2020, että josko silloin kokeilisin puiden sytyttämistä päältä päin!

 

 

Tässäpä näitä Uudenvuodenlupauksia vuodelle 2019!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Private label-elintarvikkeita en hyväksy, mutta lääkkeiden rinnakkaistuotteet hyväksyn

Lauantai 13.10.2018 - -Esko Erkkilä-

Päivittäistavarakaupan ”private label” -tuotteet ovat sen jälkeen, kun Kesko aloitti ”Pirkka” -tuotteillaan hulluttelen, ajaneet suomalaisten elintarvikkeiden alkutuotannon ja kotimaisen elintarviketeollisuuden kestämättömään taloudelliseen ahdinkoon.

 

S-ryhmä viivytteli vastaavien tuotteiden lanseeraamisessa, mutta sitten iski maataloustuottajia sekä kotimaista elintarviketeollisuutta vasten kasvoja ja lanseerasi markkinoille ”Rainbow” –tuotteet.

 

S-ryhmän toteuttama ”halpuutus” –kampanja tuhosi loputkin elintarvikkeiden kotimaisen alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden toimintaedellytykset.

 

On varmaa, että ostoskoriini ei vahingossakaan pääse yksikään Pirkka- tai Rainbow-tuote.

 

 

Pirkka- ja Rainbow-tuotteet ovat tavallisesti ”pahnanpohjimmaisia” eli laadultaan heikkoja kopiota alkuperäisistä merkkituotteista. Monesti ne ovat heikon laatutason lisäksi valmistettu ulkomailla.

 

Valitettavasti suomalainen elintarviketeollisuus on toki joissakin private label –tuotteissa valmistajana, mutta useinkin vain joitakin aikoja, sillä päivittäistavarakauppamme kilpailuttavat tavarantoimittajia niidenkin valmistuttamisessa.

 

 

*******************

 

 

Lääkkeiden valmistamisessa ja markkinoinnissa on hieman samanlainen tilanne kuin elintarvikkeiden private label –kaupassa.

 

Lääkebisneksessä on tuotelaadun kannalta kuitenkin erilainen tilanne kuin elintarvikkeissa, sillä lääkkeiden rinnakkaistuotteissa tehoaineet ja niiden pitoisuudet ovat täsmälleen samat kuin alkuperäislääkkeissä.

 

 

Laadultaan rinnakkaislääkkeet vastaavat alkuperäislääkkeitä, mutta elintarvikkeissa private label-tuotteet ovat riisuttuja kopiota alkuperäisistä merkkituotteista.

 

 

Rinnakkaislääkkeet ovat huomattavasti edullisempia kuin vastaavat alkuperäislääkkeet ja tästä seuraavassa esimerkki:

 

 

Poden parhaillaan peukaloni ”pinne-ongelmaa” ja siihen lääkärini määräsi

 

• kuurin Arcoxia 90 mg tabletteja 30 tabletin pakkauksen, jonka lopullinen hinta minulle olisi ollut 13,11 euroa

 

Onneksi apteekkini tiedusteli, että sopiiko minulle vastaava rinnakkaislääke ja se olisi

• Etoricoxib Krka 90 mg 30 tabletin pakkaus, jonka lopullinen hinta minulle olisi 7,28 euroa

 

Molemmissa tuotteissa tehoaineena on etorikoksibi ja molemmat ovat tarkoitettuja nivelrikon, nivelreuman, selkärankareuman ja kihtikohtauksen oireiden hoitoon.

 

 

Valitsin rinnakkaislääkkeen sitä huolimatta, vaikka se on valmistettu Sloveniassa.

 

 

*****************

 

 

Tiedän lääkebisneksestä sen verran, että lääkkeiden tuotekehittely on pitkäjänteistä ja kallista toimintaa, mutta kun kyseessä on täysin alkuperäistuotetta vastaava tuote, hyväksyn lääkkeissä rinnakkaistuotteet.

 

 

Mielestäni apteekin pitää omatoimisesti kysyä, että haluaako asiakas vaihtaa lääkärin määräämän tuotteen rinnakkaistuotteeksi, mutta jos farmaseutti ei sitä tee, niin asiakkaan pitää kysyä, että onko lääkärin määräämälle tuotteelle olemassa vastaavaa rinnakkaislääkettä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Niin tuttua private label -tuotteista!

Tiistai 23.1.2018 - -Esko Erkkilä-

S-ryhmä joutui eilen kertomaan, että sen myymässä…

 

 

…Rainbow Makeaa maissia -tuotteessa on löydetty listeriabakteeria (Listeria monocytognes) yli lainsäädännössä sallitun enimmäismäärän ja sen vuoksi S-ryhmä on oma-aloitteisesti suorittanut kyseisen tuotteen takaisinvedon.

 

 

Tuskin kenellekään on yllätys, että kyseessä on tuontielintarvike, sillä listerialla höystetyn tuotteen on valmistanut puolalainen Pinguin Foods Polska Sp. z o.o..

 

 

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran verkkosivuilla kerrotaan listeriasta mm. seuraavaa:

 

 

Listeria monocytogenes on ympäristössä esiintyvä bakteeri, jota voi esiintyä myös käsittelemättömissä elintarvikkeissa kuten raa’assa lihassa ja kalassa, pastöroimattomassa maidossa ja tuoreissa kasviksissa sekä näistä valmistetuissa tuotteissa silloin, kun valmistusprosessi ei tuhoa listeriaa. Myös kuumennetut tuotteet voivat saastua listerialla lämpökäsittelyn jälkeen. Jälkisaastumisen riski on sitä suurempi, mitä enemmän valmiita tuotteita käsitellään valmistuksen jälkeen (esim. siivutus, suikalointi, paloittelu). Sama listeriakanta voi tehokkaasta pesusta huolimatta säilyä tuotantolaitoksessa monia vuosia saastuttaen aika ajoin tuotteita.

 

Evira kertoo listerian riskiryhmistä näin:

 

Vanhukset

Vastustuskyvyltään heikentyneet henkilöt (esimerkiksi syöpä- ja aids-potilaat, maksa- ja munuaistauteja sairastavat, elinsiirtopotilaat, diabeetikot tai kortisonilääkitystä saavat)

 

Raskaana olevat naiset

Vaarassa ovat erityisesti iäkkäät ja henkilöt, joilla on vaikeita perustauteja. Listerioosiin sairastuu vuosittain 20–60 henkilöä ja suurin osa sairastuneista on ollut yli 70 -vuotiaita.

 

Vastustuskyvyltään heikentyneillä listerioosi ilmenee tavallisesti vaikeana yleisinfektiona tai aivokalvontulehduksena. Kuolleisuus listerioosiin on korkea, jopa 20 – 40 %. Raskaana olevilla listerioosi ilmenee kuumetautina, joka muistuttaa tavanomaista influenssaa (kuume, päänsärky, lihaskivut) ja joka voi johtaa keskenmenoon tai ennenaikaiseen synnytykseen.

 

 

*********************

 

Toivon, että S-ryhmän eilen kertoma takaisinveto herättää kuluttajat huomaamaan tuontielintarvikkeissa piilevät vakavat riskit ja sen, että erityisen riskialttiita ovat kaupan omat merkkituotteet eli esimerkiksi Rainbow ja Pirkka.

 

 

-Esko Erkkilä-

Jälleen uusi vahvistus sille, että olen oikeassa!

Perjantai 18.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira joutui eilen saattamaan julkisuuteen tiedotteen, että K-ryhmän myymissä…

 

…Pirkka-tuotemerkillä myytävissä kananugeteissa on todettu salmonellaa ja ne on sen vuoksi vedetty pois myynnistä.

 

 

Tämä on jälleen esimerkki siitä, että päivittäistavarakauppa myy Pirkka- ja Rainbow-tuotemerkeillään jopa ihmisravinnoksi kelvottomia tuotteita.

 

 

Ostoskoriini ei missään tilanteissa livahda Pirkka- tai Rainbow-tuotteita ja toivon, että näin menettelisivät kaikki kuluttajat!

Muistan hetken, jolloin sain kuulla K-ryhmän aloittavan Pirkka-tuotteisiin panostamisen - se oli suomalaisen elintarviketeollisuuden, suomalaisen maataloustuotannon ja suomalaisten elintarviketyöläisten kannalta synkkä hetki; se on monesti paljastunut myös suomalaisten kuluttajien kannalta synkäksi päätökseksi.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Private label -tuotteet ovat elintarviketeollisuudelle jopa suurempi riesa kuin S-ryhmän halveksimiskampanja

Maanantai 23.1.2017 - -Esko Erkkilä-

S-syhmän halpuuttaminen jota aiheellisesti kutsutaan kotimaisten elintarvikkeiden halveksimiseksi, on vakava paikka Suomen huoltovarmuudelle, suomalaiselle alkutuotannolle ja suomalaiselle elintarviketeollisuudelle.

 

 

Kaikkien, jotka kantavat huolta suomalaisesta alkutuotannosta ja suomalisesta elintarviketeollisuudesta, pitää tuomita S-ryhmän halpuuttaminen, mutta samalla on muistettava, että Kesko ja K-ryhmä aloittivat aikoinaan Suomessa private label-tuotteiden markkinoinnin, kun se toi markkinoille Pirkka-tuotesarjan.

 

 

Muistan hyvin, kun ollessani 1970-luvulla tavallisena rivimyyntimiehenä Etelä-Pohjanmaalla sain ensimmäisen kerran kuulla eräältä kauppiaalta, että Kesko tuo markkinoille jotain ”todella uutta”.  Kyseinen kauppias oli Seinäjoen Keskon luottamushenkilökauppiaita ja hän rehvasteli minulle, että nyt Kesko tulee laittamaan elintarviketeollisuuden polvilleen.

 

 

Kesko aloitti Pirkka-sarjansa tietyillä elintarvikkeilla, joiden valmistajiksi se sai heikoissa taloudellisissa tilanteissa olleita suomalaisia elintarvikeyrityksiä.  Vahvat elintarvikeyritykset eivät taipuneet valmistamaan Pirkka-tuotteita, mutta nyt niitä taitavat valmistaa jo kaikki suomalaiset elintarvikevalmistajat.

 

 

Keskon Pirkka-tuotteiden lumo ylsi jopa rehuseoksiin saakka ja myös minun työnantajani oli kohteena, kun Kesko kinusi sitä ryhtymään Pirkka-rehuseosten valmistajaksi.

 

 

Rehuraisio Oy:n ja Alfa-Rehun osalta Kesko löi kirveensä kiveen, sillä niin alas emme vaipuneet, että olisimme alkaneet valmistamaan Pirkka-rehuseoksia!

 

 

Tänä päivänä K-ryhmän myynnistä Pirkka-tuotteet muodostavat merkittävän osan ja huomattava osa niistä valmistetaan ulkomailla – voi surkeus!

 

 

Minulle on suurta kärsimystä joutua sellaiseen pieneen K-kauppaan, jossa lähes koko tuotesortimentti on Pirkka-tuotteita.

 

 

Kuluttajan on hyvä tiedostaa, että Keskon Pirkka-tuotteet ja S-ryhmän Rainbow-tuotteet ovat talouselämämme suuri ongelma, sillä ne ovat ensinnäkin heikkolaatuisia kopioita kunnon merkkituotteista ja ne nakertavat sitä vaatimatonta taloudellista perustaa, joka suomalaisella elintarviketeollisuudella on ollut ja osin vieläkin on.

 

 

Minun ostoskoriini ei päädy Pirkka-  eikä Rainbow-tuotteita ja kannustan kaikkia Teitä toimimaan samoin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Halpuutus ajaa ahdinkoon alkutuottajan, elintarviketeollisuuden ja lopulta myös kuluttajan

Sunnuntai 14.6.2015 - -Esko Erkkilä-

Lukijoilleni ei liene yllätys, että kritisoin voimakkaasti kaupan omia merkkejä ja S-ryhmän markkinoimaa ”halpuutusta”.

 

 

Kaupan omat merkit – Rainbow ja Pirkka etunenässä – ovat ajaneet ja ajamassa suomalaisen alkutuotannon sekä suomalaisen elintarviketeollisuuden kestämättömään tilanteeseen.

 

 

Olen tyytyväinen, että suomalainen elintarviketeollisuus Saarioinen Oy:n hallituksen puheenjohtaja Kaisu Avotien suulla on viimeinkin uskaltanut avata suunsa tälle polttavalle ongelmalle.

 

 

 

 

 

 

Kaisu Avotie toteaa eilen Aamulehden etusivulla: ”Halpuutus ajaa ahdinkoon”!

 

 

Kaupan omat merkit – private label-tuotteet – ja halpuuttaminen ovat jakeluteiden keinoja, joilla ne laittavat suomalaisen elintarviketeollisuuden jaloilleen ja nöyryyttävät sitä ahdinkoon saakka.

 

 

Halpuuttamisen esitaistelija on S-ryhmä ja kadun syvästi, että olen joskus ollut taustatoimijana, kun S-ryhmälle on valittu luottamushenkilöitä.

 

 

Olin yhtä ajattelematon kuin ne SOK-osuuskauppojen luottamushenkilöelimiin valitut henkilöt, jotka taannoin eivät edes osanneet hävetä, kun S-ryhmä myönsi heille jopa päivittäistavaraostoista ylimääräistä alennusta.

 

 

Vieläkö nyt S-ryhmä myöntää erikoisalennuksia luottamushenkilöilleen ja yhäkö he rohkeavat suorastaan ylpeillä saamistaan alennuksista?

 

 

On valittaen todettava, että olemme – myös minä – kasvattaneet S-ryhmästä käenpojan, joka kuppaa merkittävän siivun alkutuottajan leivästä ja saattaa suomalaisen elintarviketeollisuuden suuriin vaikeuksiin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomalaisbusseja Karjalan kannaksella seuraavat "kauppa-autot" ovat monopolisoituneet, mutta eivät ole sortuneet private label -tuotteisiin

Torstai 24.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Karjalan kannaksella suomalaisia turistibusseja seuraavat paikalliset ”kauppa-autot” ovat mielenkiintoinen ilmiö.

 

Olen seurannut tilannetta runsaat kymmenen vuotta ja toiminnassa on tapahtunut muutoksia.

 

Aiemmin suomalaisbusseja seurasi 4 – 6 ”kauppa-autoa” ja kun suomalaisbussi pysähtyi, niin kauppa-autot olivat heti ryhmittyneinä puolikaaren muotoon bussin uloskäynnin eteen.

 

Nykyään toiminta on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta järjestäytynyttä, sillä yhden liikennöitsijän bussia seuraa vain yksi ”kauppa-autoyrittäjä”. Kaupan monopolisoituminen on siis totta Venäjälläkin.

 

Kauppa-autoyrittäjät puhuvat kohtuullista suomea, joten kaupankäynti heidän kanssaan on luontevaa.

 

Tiedustelin joskus bussiamme seuraavalta yrittäjältä, että onko joku ylempi taho jakanut kullekin yrittäjälle oman maantieteellisen reviirin tai tietyt liikennöitsijät, mutta yrittäjä kielsi näin olevan. Kysyin myös, että maksaako hän jollekin taholle toiminnastaan - on luonnollista, että yrittäjä kielsi maksamisen!

 

Olen vuosien saatossa matkaillut Venäjällä ja havaintoni on, että suomalaisilla busseilla on kullakin oma kauppa-autoyrittäjä, joka seuraa bussia pitkin matkaa. Systeemi on siis tietyllä tavalla monopolisoitunut!

 

Olen havainnoinut, että vastaavaa systeemiä ei ole muualla kuin Karjalan kannaksella ja se onkin luonnollista, sillä esimerkiksi Laatokan pohjoispuolella suomalaisbusseja on liikenteessä vain harvoin.

 

Tässäkin pätee siis markkinavoimat; Karjalan kannaksella liikkuu paljon suomalaisbusseja eli markkinat ovat siellä!

 

 

**********

 

 

Muutama kuva kauppa-autosta ja sen valikoimasta, joka oli ”yhteistyökumppaninamme” taannoisella matkallamme Viipurin kautta Pietariin. Voimme kutsua yrittäjää vaikkapa nimellä ”Konstja”.

 

 

 

 

 

 

Konstja odotti meitä Ihantalan muistomerkillä ja valikoima käsitti juomat vedestä väkeviin, kartat sekä myös valuutanvaihtopalvelun.

 

 

 

 

Konstjan myymät tuotteet ovat laatutuotteita – hän ei ole sortunut ”Pirkka”- eikä ”Rainbow” –vedätyksiin!

 

 

 

 

 

 

Ihantalassa oli poikkeustilanne, sillä Konstjan vieressä oli kilpailija ja jokunen meidänkin porukastamme sortui ostamaan Konstjan kilpailijalta.

 

Kilpailija oli liikkeellä vahvalla rekvisiitalla, sillä hänellä oli mukanaan kookas Suomen lippu ja sitä hän heilutteli Ihantalan muistomerkin edessä ennen kuin aloitti kaupanteon.

 

Konstja ei tykännyt kilpailijastaan ja antoikin ohjeen, että älkää ostako tuolta!

 

 

***********

 

 

Muutama kuva Konstjan valikoimasta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

************

Vihjeenä Konstjalle, että hanki autoosi kylmälaitteet, sillä kylmä siideri ja kylmä olut tekisivät varmasti oikein hyvin kauppansa!

Tutkailin Konstjan hintatasoa ja totesin, että vahvin Baltika eli Baltika 9-kutistekalvopakkaus maksoi 23 euroa. Baltika 9 on vahvuudeltaan 8,0 % ja tölkkikoko on 0,5 litraa - kutistekalvopakkauksessa on 24 tölkkiä eli vahvaa olutta olisi ollut saatavilla 12 litraa ja hintana 23,00 €!

Piipahdin Alkon nettisivuilla ja myös Alko myy Baltika 9 -olutta, toki pulloissa. 12 litraa Baltika 9:ä maksaa Alkossa 73,92 €.

 

 

**************

 

Sain Konstjan palveluista omakohtaista kokemusta, kun vaihdoin 50 euroa rupliksi.

 

Konstajan kurssi oli 46 ruplaa yhdestä eurosta ja se oli ihan kohdallaan, sillä katselen edellisellä Viipurin reissulla tekemääni Visa-ostosta ja silloin kurssi on ollut 45,5389.

 

 

************

 

Venäläinen kauppa-autosysteemi Karjalan kannaksella täydentää sitä palveluvarustusta, joka pakkoluovutetussa Karjalassa on varsin vaatimaton.

 

Kauppa-autosysteemi ei saa kuitenkaan johtaa siihen, että suomalaiset matkanjärjestäjät alkaisivat karttamaan paikallisten kauppojen palvelujen käyttämistä. En ole tämmöistä havainnut, mutta haluan siitä kuitenkin muistuttaa.

 

 

-Esko Erkkilä-

Koivistonkylän Prisma menetti 79,52 euron arvosta elintarvikemyyntiä!

Keskiviikko 13.7.2011 - -Esko Erkkilä-

Perhekuntamme kotiutui kuuden päivän mittaiselta lomamatkalta ja totesimme, että jääkaappimme oli tyhjä.

Vaimoni laati kauppalistan ja lähetti minut ostoksille. 

Lähikauppamme Tampereella on Koivistonkylän Prisma, mutta kun ostoslistaan sisältyi viisi ”HK balkan 300 g kevyt/viipale” –tuotetta, Prisma ei tullut ostospaikkana kyseeseen.

SOK on Rainbow-innostuksessaan karsinut HK:n valmistaman merkkituotteen valikoimistaan. Sitä ei siis löydy Prismojen kylmäaltaista.

Ihmettelen, että SOK:n sisäänostajat ovat pystyneet höynäyttämään HK:n ylimmän johdon Rainbow-tuotteen valmistajaksi myös ”kevytbalkan” -sarjassa. S-ryhmän kylmäaltaista siis löytyy Rainbow-kevytbalkan ja valmistajana on HK!

 

 

Onneksi HK on säilyttänyt kyseisen merkkituotteen valmistusohjelmassaan ja sitä on saatavissa mm. K-Citymarketeista.

 

Lomamatkamme jälkeinen jääkaapin täyttäminen maksoi 79,52 euroa ja HK:n kevytbalkanin vuoksi koko potti meni ohi Prisman ja päätyi Pirkkalan K-Citymarketin kassalle.

Rainbow-tuotteet ovat tärkeä osa SOK:n harjoittamalla talonpojan tappolinjalla ja samalla he yrittävät lopettaa suomalaisen elintarviketeollisuuden sekä sitoa kuluttajaparan entistä tiukemmin otteeseensa.

 HK:n kevytbalkan on kehityksestä hyvä esimerkki:

 

• aluksi on varmaan todettu, että SOK siirtyy kevytbalkaneissaan Rainbow-linjalle
• HK on mennyt ansaan ja tehnyt edullisen tarjouksen muka vastaavan tuotteen valmistamisesta. Asiantuntijamme kertoo, että SOK:n Rainbow-kevytbalkan ei laadultaan vastaa HK:n kevytbalkania, vaikka valmistaja molemmissa tuotteissa onkin HK.
• ei tarvitse omata kummoisiakaan ennustajanlahjoja, kun ennustaa, että lyhyen siirtymäkauden jälkeen SOK:lle Prismoihin, S-marketteihin, Alepoihin, Sale-myymälöihin sekä ABC-liikenneasemille kevytbalkanin toimittaa ulkomainen lihanjalostaja. Myös laadustaan tunnetut SOKOS-tavaratalojen elintarvikeosastot ovat ilmeisessä Rainbow-vaarassa!

 

Näin menetellen SOK on taas saanut kangettua muutaman sikatilallisen konkurssin partaalle, moni suomalainen elintarviketyöläinen on YT-neuvottelujen tuloksena paiskattu työttömyyskortistoon ja S-ryhmän kauppoihin on saatu hygienialtaan ja turvallisuudeltaan arveluttavaa ”merkitöntä” tuotetta.

Jatkamme HK:n kevytbalkan –asiakkaina ja se merkitsee, että muutaman kerran kuukaudessa suuntaamme elintarvikeostoksemme muualle kuin lähikauppaamme Koivistonkylän Prismaan.

Peräänkuulutan kuluttajilta elintarvikkeiden alkuperävalvontaa, sillä vain siten kauppaketjujen yhä lisääntyvä ulkomaisen ruuan tarjonta pystytään pitämään kohtuudessa.

On tiedostettava, että kaupan private label-tuotteet ovat pitkä askel kotimaisten elintarvikkeiden syrjimisessä – näin siitä huolimatta, että ne jollakin päivittäistavarakaupan hinnoittelujaksolla saattavat olla kotimaisen teollisuuden valmistamia. Sen vuoksi ne eivät mielestäni täytä lähiruuan käsitettä – eivät silloinkaan, kun ne sattumalta ovat kotimaista valmistetta.

 

-Esko Erkkilä-

Lähiruoka - nyt se on määritelty, mutta kaupan omat merkit eivät mielestäni täytä lähiruuan kriteerejä!

Maanantai 11.7.2011 - -Esko Erkkilä-

”Lähiruoka on tuoretta, mahdollisimman lähellä tuotettua suomalaista ruokaa, jonka alkuperä, tuottaja ja valmistaja tiedetään.”

 

Näin on MTK:n johtokunta määritellyt lähiruuan toukokuun lopulla pitämässään kokouksessa.

Kysyin eduskuntavaalitaistelun aikana useissa tilaisuuksissa juontajana toimiessani Keskustan Pirkanmaan vaalipiirin ehdokkailta, että mitä tarkoittaa lähiruoka.

Olin tyytyväinen, että aina Keskustan ehdokkaat vastasit kysymykseeni siten, kuin lähiruoka nyt on määritelty.

Lähiruoka –termin määrittelemiseen osallistuivat MTK:n johtokunta ja järjestön luottamus- sekä toimihenkilöt.

Onnitteluni onnistuneesta määritelmästä!

 

Ehdin työelämässä toimia elintarviketeollisuuden, maatalouden ja kotieläintalouden parissa yli 40 vuotta, joten uskon omaavani taustaa lähiruuan määrittelemisessä.

 

Lähiruoan täytyy olla kotimaista

On selvää, että lähiruuan pitää olla kotimaista. Ruotsista, Virosta tai Venäjältä tuotuja elintarvikkeita ei voi kutsua lähiruuaksi, vaikka kuljetusmatka tuottajalta kuluttajalle olisi lyhytkin.

Lähiruuan alkuperä pitää olla tiedossa

Lähiruuan osalta kuluttajan on tiedettävä sen tuottaja ja/tai valmistaja.

Henkilökohtaisesti haluan lisätä tähän kohtaan, että kuluttajan on pitkäjänteisesti tiedettävä lähiruuan tuottaja ja/tai valmistaja.

Tarkennukseni sulkee lähiruoka –käsitteen ulkopuolelle ns. kaupan omat merkit. Perustelen tätä sillä, että yhdellä päivittäistavarakaupan hinnoittelujaksolla jokin Pirkka-, Rainbow- tai Eldorado-tuotemerkin omaava elintarvike voi olla suomalaisen yrityksen valmistama, mutta seuraavalla hinnoittelujaksolla taas ei!

 

Karsastan kaupan omia merkkejä ja henkilökohtaisesti en niitä ainakaan elintarvikkeiden kohdalla ostoskärryyni salli.

Kunnioitan ja arvostan suomalaista ruuantuottajaa ja elintarviketyöntekijää siten, että en hyväksy kaupan omia tuotemerkkejä. Lyhytaikaisesti ne voivat toki olla suomalaisia, mutta yleensä niiden valmistaminen valuu ulkomaille lyhyen ”kuherruskuukauden” jälkeen.

 

Erittäin valitettavaa on se, että kaupan omien merkkien "kankivaikutuksella" päivittäistavarakaupan sisäänostajat painavat alas todellisen lähiruuan hintaa. Tämä vaarantaa koko kotimaisen elintarviketuotannon!

 

Tätä me kuluttajat emme todellakaan halua!

 

-Esko Erkkilä-