Stalinin terroristipommitukset Tampereelle Talvisodan aikana tapahtuivat virolaisista lentotukikohdista

Sunnuntai 8.3.2020 - -Esko Erkkilä-

Neuvostoliitto miehitti Baltian maat virallisesti vasta 14. kesäkuuta 1940, mutta sitä ennen voimassa oli ns. tukikohtavaihe yhdeksän kuukauden ajan, sillä Neuvostoliitto pakotti Baltian maat solmimaan syys – lokakuussa 1939 avunantosopimuksen, joka merkitsi mm. neuvostojoukkojen sijoittamisen kaikkiin Baltian maihin.

 

Avunantosopimuksen ”solmiminen” merkitsi mm. sitä, että Stalinin terroristipommituslennot Tampereelle 1939 – 1940 saattoivat alkaa Virossa sijaitsevilta lentotukikohtien lentokentiltä.

 

 

 

 

Stalinin terroristipommitusten lähtöpaikkoina olivat seuraavat Virossa sijaitsevat lentotukikohdat:

 

• Kuressaari

• Ungros

• Haapsalu

• Paldiski

• Kuusiku

 

Lentotukikohdissa sijainneet puna-armeijan Tampereen pommituksiin osallistuneiden yksiköiden nimet ovat selvillä, mutta niiden nimet erottuvat heikosti tästä kuvasta.

 

Viro itsenäistyi uudelleen 21.8.1991 ja liittyi Natoon vuonna 2004.

 

Nopea on ollut ajanriento, vai onko se sittenkään ollut nopeaa, sillä Viron maaperältä tapahtuneista Tampereen pommituksista on kulunut 80 –vuotta ja Viron Natoon liittymisestä vasta 16 –vuotta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Aamukävely Kuressaaressa Piispanlinnan alueella

Maanantai 7.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Viron saarille eli Saarenmaalle ja Hiidenmaalle suuntautuneen kyröläismatkamme toinen aamu oli liikkeellelähdön kannalta verkkainen ja sen vuoksi lähdinkin aamulla tutustumaan Piispanlinnaan sen ulkopuolelta.

 

 

Saarenmaan musiikkijuhlat olivat edessä ja kun niiden pääesitykset esitetään Piispanlinnan linnanpihalla, niiden vaatimien rakenteiden rakentaminen olivat parhaillaan kiivaimmillaan.

 

 

Tässä kuvakertomus käynnistäni Piispanlinnan pihalla, vallihaudoilla ja linnan ympäristössä:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

**************

 

 

 

Aamukävelyn jälkeen palasin hotelliimme SPA Mereen!

 

 

 

 

 

************

 

 

 

Kuressaaressa pitää ehdottomasti käydä tutustumassa Piispanlinnassa sijaitsevaan museoon, mutta myös aamukävely linnanpihalla on paikallaan!

Kuressaaren torilla sai viime kesänä opastusta maataloustuotteiden käyttämisestä

Keskiviikko 28.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Vihjasin eilen, että näimme elokuisella kylpylälomallamme Kuressaaren torilla miten viljelijät ja neuvontajärjestöt valistivat kansalaisia juuresten käyttämisessä.

 

 

Olisiko tässä opiksi otettavaa MTK:lla, Martoilla ja tuotteidensa menekistä huolehtivilla viljelijöillä?

 

 

 

 

Neljapäeval eli torstaina elokuun 27. päivänä toriesittelyssä olivat seuraavat tuotteet

 

• kartul eli peruna
• kaalikas eli lanttu
• peet eli punajuuri
• porgand eli porkkana

 

 

Seurasin varsin pitkään perunan käyttöopastusta ja hetken porkkanan käyttöopastusta.

 

 

 

 

 

 

”Minun keittiöni torilla” oli nelituntisen havaintoesityksen teemana.

 

 

Tilaisuuden järjesti Saare O.T.T ja jälkeenpäin huomasin ”järjestävän seuran” fb-sivuilta, että perunaosuuden vetäneen asiantuntijan nimi oli Veeve Kaasik.

 

 

Tässä pieni kuvakimara perunaosuudesta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*********

 

 

 

 

On luonnollista, että havaintoesitysten ohella pitää tilaisuuden maksajien saada aikaiseksi myös myyntiä ja sen vuoksi esiteltäviä tuotteita oli läheisillä pöydillä myös myynnissä.

 

 

 

 

 

 

Kuulijajoukko oli melko harvalukuinen, mutta kun kuulijoina oli myös median edustajia, niin sanoma levisi lehdistön avulla koko saarelle ja varmaan laajemmaltikin Viroon.

 

 

 

Perunan satotasosta se, että Saarenmaalla saatiin viime kesänä hyvä perunasato, sillä tietojeni mukaan siellä hehtaarisato oli n. 40.000 kiloa.  Suomessa perunan keskisato oli Luke:n (Luonnonvarakeskus) mukaan viime vuonna 27.300 kiloa/hehtaari.

 

 

 

 

 

 

Porkkanan esittelyosuudessa valmistettiin herkullisia porkkanajuomia…

 

 

 

 

 

 

…ja niitä pääsi maistelemaan myös suomalainen torivieras!

 

 

 

 

 

 

Tässä vielä yhteenvetona Kuressaaren torilla Saare O.T.T:n viime kesänä järjestämät menekinedistämistilaisuudet, jotka olivat alkaneet jo kesäkuussa ja jatkuivat aina syyskuulle saakka.

Kannattaa tutustua Saare O.T.T:n toimintaan vaikkapa heidän fb-sivujensa kautta. Sieltä löytyy kattava reportaasi mm. tästä tilaisuudesta, josta tässä jutussani kerron!

 

 

 

Olisiko suomalaisilla tuottajilla jotain opittavaa saarenmaalaisten menekinedistämiskampanjasta?

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuressaaren tori - kannattaa käydä!

Tiistai 27.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Torit ovat aina paikkoja, joissa matkoilla kannattaa poiketa.

 

 

Kuressaaren tori sijaitsee keskellä kaupunkia ja meillä oli sen suhteen onni elokuun lopun kylpylämatkallamme, että tori sijaitsi melkein SPA-kylpylämme naapurissa.

 

 

Georg Ots-, Meri- ja Ryytli –SPA-kylpylöistä kävelymatkaa torille kertyy vajaa kilometri.

 

 

Tässä pienoinen kuvakertomus Kuressaaren torimaailmasta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tämän myyntipöydän äärellä leijaili hieno katajantuoksu!

 

 

Hauki 4 €/kg!

 

 

 

 

Venäjällä ja Virossakin useimmilla toreilla vaatemyyjät ovat valkovenäläisiä tai entisten neuvostotasavaltojen alueelta, mutta Kuressaaren torilla vaatetavara on alkuperältään virolaista - siitä pisteet kuressaarelaisille!

 

 

 

 

 

Minun tuntevat tietävät, että ulkomailla minut tapaa toreilta sen myyjän myyntipöydän luota, joka myy valkosipuleita - näin myös Kuressaaressa!

Halusin ostaa tältä mummulta kymmenellä eurolla valkosipuleita, mutta en osannut viestiä siten, että mummu olisi ymmärtänyt. Onneksi viereinen myyjä tuli apuun ja sain komeita valkosipuleita kympillä - mummukin oli tyytyväinen!

 

 

 

 

 

 

Toriostokseni jäivät valkosipuliostoksiin, mutta ehkä jo huomenissa kerron toritapahtumasta, josta suomalaiset viljelijät voisivat ottaa oppia!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuressaaren Vapaudenpatsas on ilmentymä saarenmaalaisten peräänantamattomasta mentaliteetista

Keskiviikko 30.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Vapaudenpatsaiksi nimettyjä patsaita on ympäri maailmaa monia.

 

 

Tunnetuin Vapaudenpatsas sijaitsee New Yorkissa, mutta Kuressaaressa sijaitsevan Vapaudenpatsaan olemassaolo on vakuuttava esimerkki saarenmaalaisten peräänantamattomasta mentaliteetista.

 

 

Tutustuimme Kuressaaren Vapaudenpatsaaseen heti kylpyläviikkomme aluksi, kun tuttavapariskunnan kanssa lomailimme Kuressaaren kylpylä Golden Rosessa elokuun lopulla viikon.

 

 

 

 

 

 

Kuressaaren Vapaudenpatsaan suunnitteli A. H. Adamson, yksi Viron tunnetuimmista kuvanveistäjistä. Kuvanveistäjä aloitti patsaan veistämisen Italiassa vuonna 1927 ja patsas valmistui 1928.

 

 

Patsas koki kovia, sillä Neuvostoliitto poisti sen 1941, mutta saksalaisten valloitettua Saarenmaan patsas tuotiin takaisin paikalleen.

 

 

Vuonna 1945 patsas poistettiin toistamiseen ja ilmeisesti upotettiin mereen, jotta sitä ei enää tuotaisi takaisin.

 

 

 

****************

 

 

 

Saarenmaalaiset eivät antaneet periksi, vaan olojen vähän vapauduttua patsaasta teetettiin valokuvien perusteella kopio ja se paljastettiin vanhalla paikallaan kesäkuun 6. päivänä 1990.

 

 

Patsaan veisti kuvien perusteella taiteilija Matti Varik.

 

 

 

 

 

 

Kuressaaren Piispanlinnassa on esillä kuva, jossa Vapaudenpatsas paljastetaan uudelleen kesäkuussa 1990.

 

 

 

 

 

 

Amatöörimäinen käännös patsaan tekstistä voisi kuulua vaikkapa näin:

 

 

”Saarenmaan kansa on kiitollinen Vapaussodassa 1918 – 1920 uhrinsa antaneille saarenmaalaisille”

 

 

 

 

 

 

Haavoittuneen soturin jaloissa olevat kukat tuovat mieleen Viron lipun värit.

 

 

 

Meidän on paikallaan antaa suuri tunnustus saarenmaalaisille, jotka ovat jaksaneet vaikeina miehitysvuosina uskoa Viron itsenäisyyteen ja saivat jo vuonna 1990 aikaan sen, että Vapaudenpatsas voitiin saarella paljastaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Veski on Kuressaaren tunnetuin nähtävyys

Tiistai 29.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Kuressaaren keskustan tuntumassa sijaitseva ”Veski” eli tuulimylly on kaupungin tunnetuin nähtävyys.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Veski trahter´n pihalla sijaitsevat ulkoilmapöydät ovat vanhoja myllynkiviä ja…

 

 

 

 

 

 

…ravintolan muukin rekvisiitta viittaa viljan jauhatukseen ja myllyssä käyntiin.

 

 

*************

 

 

On luonnollista, että viikon kestäneen kylpylälomamme aikana kävimme yhtenä iltana ruokailemassa Veskissä!

 

 

 

 

 

 

Mylly on seitsemäntoista metriä korkea ja ylimmässä asennossa tuulimyllyn siivet yltävät kahteenkymmeneenneljään metriin saakka.

 

 

 

 

 

 

Mylly on tyypiltään ns. Mamselli-mylly ja pohjakerroksessa istuskeleekin aito mamselli sekä…

 

 

 

 

 

 

…hänen ukkonsa oluttuoppiin nojaten.

 

 

 

 

 

 

Myllyn ensimmäinen kerros on viljakerros, sillä siellä mylläri vastaanotti asiakkaiden myllytettäväksi tuomat viljat – ensimmäisestä kerroksesta asiakkaat saivat sitten myllytyksen jälkeen viljansa jauhoina takaisin.

 

 

 

 

 

 

Toinen kerros on jauhovarasto ja nykyään siellä tarjoillaan juotavaa – asiakkaat istuvat kotoisasti jauhosäkkien päällä.

 

 

 

 

 

 

Kolmas kerros on jauhokerros ja siellä on nykyään täysin pölytöntä – viihtyisä ravintolaympäristö.

 

 

 

 

 

 

Neljäs kerros on nimeltään ”myllynkivikerros” ja se ilmenee mm. siitä, että neljännessä kerroksessa olevat ravintolapöydät ovat vanhoja myllynkiviä.

 

 

 

 

 

 

Nousimme myös viidenteen kerrokseen – viljatuuttikerrokseen – jossa mylläri kaatoi viljat myllyntuuttiin, jotta jauhaminen pääsi alkamaan.

 

 

Viljasäkit nostettiin viljatuuttikerrokseen nostolaitteella, joten säkkejä ei tarvinnut kantaa ylös.

 

 

 

 

 

 

Tästä kerroksesta pääsi ulos ylätasanteelle ja siellähän meillä oli myös seuralainen.

 

 

 

 

 

 

 

 

Viljatuuttikerroksesta oli näkymä kuudenteen kerrokseen eli pölykerrokseen, jossa tuulimyllyn ne koneet sijaitsevat, jotka muuttavat tuulimyllyn siipien liikkeen myllynkivien pyörittämiseksi.

 

 

 

 

 

 

Myllyrakennukseen tutustumisen jälkeen siirryimme pihalle ruokailukatokseen ja tavoilleni uskollisena sekä lammasruokien suurena ystävänä tilasin herkullisen annoksen lammasmakkaraa!

 

 

 

*****************

 

 

 

Kuressaaren Veski on julistettu valtion tärkeäksi arkkitehtuuriseksi muistomerkiksi.

 

 

Muistakaa, että Saarenmaalla ja Kuressaaressa pitää käydä tutustumassa Veskiin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Saarenmaalla käydessä kannattaa tutustua Sörvenniemeen - virolaisittain Sörve poolsaar

Perjantai 25.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Vietimme elokuun lopulla tuttavapariskunnan kanssa kokonaisen kylpyläviikon Saarenmaan Kuressaaressa.

 

 

Kuressaaren matkailutoimisto on neuvotellut valmiiksi useita taksimatkoja eri puolille Saarenmaata – matkoille on neuvoteltu matkailutoimiston puolesta kiinteät hinnat, joten niille on kukkaronkin puolesta turvallista lähteä.

 

 

Teimme eräänä päivänä neljän hengen voimin matkan Kuressaaresta Sörvenniemeen ja takaisin. Matkaa kertyi 110 kilometriä, sen ennakoitu kestoaika oli 2 tuntia 30 minuuttia ja valmiiksi neuvoteltu hinta 56,40 euroa.  Maksoimme 15 euroa per henkilö eli yhteensä 60,00 euroa – siitä huolimatta matka oli edullinen.

 

 

Seuraavassa pieni kuvakertomus taksimatkastamme:

 

 

 

*************

 

 

Sörvenniemi sijaitsee Saarenmaan lounaiskulmassa ja niemen pituus on hieman yli 30 kilometriä. Kapeimmillaan niemen leveys on kaksi kilometriä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Sörvenniemen sijainti ilmenee näistä kartoista eli se on tuo kello seitsemän suuntaan osoittava niemimaa.

 

 

 

 

 

 

Viron neuvostomiehityksen aikaisia suuria suunnitelmia oli rakentaa Saarenmaalle rautatieverkosto.

 

 

Sanotaan, että kyseessä oli ”komentojärjestelmän” virhe ja rataverkosto olisi käsketty rakentamaan tyystin muualle laajan Neuvostoliiton alueella.

 

 

Toisaalta on tieto, että vuonna 1951 Saarenmaalle alettiin rakentamaan sotilastarkoituksiin rautatieverkostoa, mutta kun ohjuskalusto syrjäytti Puna-armeijassa tykkikaluston, niin ratojen rakennustyöt lopetettiin vuonna 1956.

 

 

Se, että rataverkoston ratapenkat saatiin valmiiksi, oli Saarenmaan liikenneolosuhteiden kannalta hyvä asia, sillä saaren monet tiet on sitten aikanaan rakennettu ratapenkkojen päälle.

 

 

Tässä on taksin etupenkiltä otettu kuva ratapenkan päälle rakennetusta tiestä…

 

 

 

 

 

 

…ja samoin tässä!

 

 

 

 

 

 

Sörvenniemessä sijaitsee Sörven majakka, jonka korkeus on merenpinnasta 53 metriä.

 

 

 

 

 

 

Majakkaan ei pääse sisälle, mutta sen edessä voi kuvauttaa itsensä.

 

 

 

 

 

 

Majakan vieressä sijaitsee Sörve Kylästyskeskus eli Sörve Visitor Centre eli Sörven vierailukeskus. 

Kiireen vuoksi emme ehtineet poiketa Sörven vierailukeskuksessa, mutta kannattaa antaa taksikuskille hieman ylimääräistä, jotta ehtii poikkeamaan näyttelyssä – hieman harmittaa, että en tehnyt edes pikavierailua!

 

 

 

 

 

 

Sörven vierailukeskuksen – www.sorvekeskus.ee – portaat ovat Saarenmaan dolomiittia.

 

 

 

 

 

 

Sörven vierailukeskuksen pihamaalta on Latvian rannikolle matkaa kolmisenkymmentä kilometriä ja saimme omakohtaisesti kokea Latvia läheisyyden, sillä matkapuhelimemme kiinnittyivät Sörvessä Latvian matkapuhelinverkkoon.

 

 

Tältä paikalta ulapan toisella puolella on Kuurinmaa ja tätä vesialuetta kutsutaan Irbensalmeksi.

 

 

 

 

 

 

Sörven niemimaan kärki on majakalta parisensataa metriä lounaaseen ja tuo niemenkärki on se paikka, josta Puna-armeija ajoi viimeisetkin saksalaissotilaat mereen vuonna 1944.

 

 

 

 

 

 

 

Sörven niemimaalla on vielä tänäänkin paljon sotaromua, mutta siitä asiasta enemmän lähipäivinä – ehkä jo huomenissa!

 

 

 

 

 

 

On luonnollista, että Sörven majakan maisemissa on myös matkamuistomyyjiä.

 

Myyjä oli lupsakka, tuotteet hyödyllisiä sekä mielenkiintoisia, mutta taisimme kaikki säästyä ostamiselta!

 

 

 

 

 

 

Seuraava ”siviilikohteemme” oli Ohessaaren kalkkikivijyrkänne, jonne taksinkuljettajamme meidät kuljetti.

 

 

Ohessaaren kalkkikivijyrkänteeltä on löydetty melkein kaikkien fossiilien jäännöksiä yli 400 miljoonan vuoden takaiselta Siluri-aikakaudelta.

Paikan nimi on viroksi: "Saarte Silurimaa Geopark".

 

 

 

 

 

 

Me katselimme Ohessaaren kalkkikivijyrkänteeltä merenrannan kivillä lepääviä lintuja.

 

 

Sörvenniemi on muuttolinnuille se paikka, joka osuu monien lajien muuttoreitille. Sieltä on lyhyin matka Latvian mantereelle ja sitä kautta keskiseen Eurooppaan.

 

 

 

 

 

 

Matkalla saimme ihailla tuulimyllyjä…

 

 

 

 

 

 

…ja kauniita riukuaitoja.

 

 

 

 

Matkamme jatkui vielä pariinkin sotilaskohteeseen, mutta niistä erikseen myöhemmin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Henkilöitä Viron itsenäistymisprosessissa

Keskiviikko 23.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Viro saavutti ensimmäisen itsenäisyytensä Tarton rauhassa 2. helmikuuta 1920.

 

 

 

 

 

 

Saarenmaan Museossa Kuressaaren Piispanlinnassa on useitakin muotokuvaveistoksia Viktor Kingissepp´stä.

 

 

Viktor Kingissepp syntyi 1888 ja kuoli 1922 Tallinassa. Hän oli virolainen bolsevikki, Viron kommunistisen puolueen perustaja ja sen johtaja.

 

Viktor Kingissepp kohtasi Neuvosto-Venäjän oloissa tavanomaisen kohtalon, sillä hänet teloitettiin 5.5.1922.

 

Viron toisessa maailmasodassa miehittänyt Neuvostoliitto kuitenkin arvosti Kingissepp´ä ja Saarenmaan ainoa kaupunki Kuressaari sai kantaa nimeä ”Kingissepa” vuodesta 1952 –> vuoteen 1988.  Sen jälkeen Kuressaari on taas saanut olla Kuressaari!

 

 

 

 

 

 

Virossa ilmeisesti arvostetaan Nikita Sergejevitš Hruštšov´a, sillä hänen kuvansa on Saarenmaan Museossa tärkeällä paikalla.

 

Hruštšov oli Neuvostoliiton ministerineuvoston puheenjohtaja 1958 – 1964.

 

 

 

 

 

 

On luonnollista, että Lydia Koidulalla (1843 – 1886) ei ollut välitöntä roolia Viron kummassakaan itsenäistymisessä, mutta kansakunnan idoli kun oli, oli hänen roolinsa molemmissa itsenäistymisissä merkittävä.

 

 

 

 

 

 

Lennart Meri – jonka vaalijuliste presidentinvaaleissa on tässä – omaa keskeisen roolin Viron toisen itsenäistymisen toteuttamisessa.

 

 

Sain kerran nähdä Lennart Meren, kun hän oli valtiovierailulla Suomessa.

 

 

 

 

 

 

Saarenmaan Museossa on nähtävissä asiakirja, jonka ovat allekirjoittaneet Lennart Meri ja Boris Jeltsin sen takeeksi, että Viro on itsenäinen tasavalta.

 

 

 

 

 

 

Saarenmaan Museossa Kuressaaren Piispanlinnassa on kuva myhäilevästä Mihail Sergejevitš Gorbatšov´sta, jonka valtakausi Neuvostoliiton johdossa lopulta varmisti Viron itsenäisyyden.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

 

 

 

Kuressaaren Piispanlinnassa sijaitsevaan Saarenmaan Museoon kannattaa jokaisen Kuressaaressa käyvän tutustua

Lauantai 19.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Kuressaaren Piispanlinna on kohde, johon jokaisen Kuressaaressa käyvän soisi tutustuvan.

 

 

Hoidimme ”velvollisuutemme” 25.8.2015, kun vietimme Kuressaaressa kylpyläviikkoa!

 

 

 

 

 

 

Piispanlinnaan pääsee kahdenkin eri sillan kautta – tässä seurueemme matkalla Piispanlinnaan.

 

 

 

 

 

 

Linnaa ympäröivät muurit ovat vankkaa tekoa.

 

 

 

 

 

 

Linnanpihalla on esiintymislava sekä katsomo, jotka ovat kesäisin Kuressaaren Musiikkijuhlien tärkeä tapahtumapaikka.

 

 

 

 

 

 

Linnanpihalla kasvaa ikivanha pyökki.

 

 

 

 

 

 

Piispanlinnassa sijaitsevan Saarenmaan Museon aukioloajat ovat riittävät, jotta myös kiireinen kylpylävieras ehtii tutustumaan museoon.

 

 

 

 

 

 

Saimme oppaaksemme Anneli Kadarik´n, jolla on omakohtaisia kokemuksia mm. Viron neuvostomiehityksen ajalta.

 

 

 

 

 

 

Oppaamme kertoi, että Piispanlinnan julmanäköisen portin raamit on niin rakennettu, että portti ei voi tipahtaa kenenkään päälle.

 

 

 

 

 

 

Piispan asuintilojen seinillä on hienoja puunveistotaideteoksia – vaakunamuistotauluja.

Niiden valmistus liittyi aatelisten vanhaan, Saksassa jo 1300-luvun alussa alkunsa saaneeseen tapaan jättää kirkkoon kuolleen vaakuna, jota oli kannettu mukana hautajaiskulkueessa.

 

 

 

 

 

 

Kappelin – jota nykyisin käytetään erinomaisen akustiikan omaavana konserttisalina – helmenä on tammipuinen alttarikohokuva “Marian kruunaaminen “, jonka valmisti todennäköisesti Lyypekissä syntynyt ja opiskellut puuveistäjä ja maalari Jürgen Dreyer.

 

Teos on ollut Haapsalun tuomiokirkossa, josta se runsaat sata vuotta sitten tuotiin Kuressaaren Piispanlinnan kappeliin.

 

 

 

 

 

 

Myös tämä alttaritaulu on ollut eräässä virolaiskirkossa osana komeaa alttaritaulukokonaisuutta, mutta nyt se on saanut arvoisensa paikan Kuressaaren Piispanlinnassa.

 

 

 

*****************

 

 

Kuressaaren Piispanlinnassa sijaitsevassa Saarenmaan Museossa on laaja näyttely Viron lähihistoriasta, mutta siitä osastosta erikseen myöhemmin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Piispanlinna on Kuressaaren merkittävin nähtävyys ja mielenkiintoinen käyntikohde

Sunnuntai 13.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Saarenmaan Kuressaaressa sijaitsevan Piispanlinnan vanhimmat osat on rakennettu jo 1200-luvulla.

 

Piispanlinna on Saarenmaan merkittävimpiä nähtävyyksiä ja se on Baltian parhaiten säilyneitä keskiaikaisia linnoituksia.

 

 

Olen tutustunut Piispanlinnaan joskus yli parisenkymmentä vuotta sitten, mutta nyt sain tutustua siihen uudestaan elokuun viimeisellä viikolla, kun vietimme kylpyläviikon Kuressaaressa.

 

 

Tarkoitukseni on lähipäivinä kertoa, että mitä näimme Piispanlinnan muurien sisäpuolella, mutta tässä muutamia kuvia linnasta sen ulkopuolelta.

 

 

Piispanlinnan pystyy kiertämään kävelyteitä ja katuja pitkin ja suosittelenkin, että Kuressaaressa käydessänne kierrätte linnan - kävelymatkaa kertyy kilometrin verran!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

************************

 

 

 

 

 

 

Piispanlinnan sisäänkäynnin yläpuolella on julmannäköinen porttirakennelma – ehkä lähipäivinä kerron kuvien kera, että millaiselta portin takana näyttää!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kylpylän kylmävesiallas oli paras paikka!

Torstai 10.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Vietin taannoisen Kuressaaren kylpylälomaviikkomme aikana melkoisen ajan hotellimme kylmävesialtaassa.

 

 

Olen aiemmin ollut aikamoinen ”vilukissa”, mutta vuoden 2013 maaliskuusta alkaen olen käynyt vähintään kerran kuukaudessa uimassa talvisaikaan avannossa ja kesäaikana montakin kertaa kuukaudessa järvessä.  Kesäaikaan uintikertoja järvessä kertyy päivän aikana parhaimmillaan jopa puolentusinaa.

Uusherännyt uintiharrastukseni on auttanut pääsemään pois vilukissan roolista.

 

 

Pidin avantouinnissa taukoa 45 vuotta, sillä harrastin avantouintia ennen vuotta 2013 edellisen kerran vuonna 1968!

 

 

Kannustan kaikkia harrastamaan kesällä ”avovesiuintia” ja talvella avantouintia, sillä en ole sairastanut flunssaa lainkaan sen jälkeen, kun maaliskuussa 2013 aloitin säännöllisen avanto- ja avovesiuintikauteni.

 

 

En harrasta avovesiuintia ja en myöskään avantouintia saunomisen yhteydessä, vaan menen järveen ja avantoon ilman saunomista.  Toki järveen menen joskus myös saunasta.

 

 

Meillä on talvella avantouintipaikalle matkaa kilometrin verran ja tapaan laittaa uimahousut päälleni, saappaat jalkaan sekä pyyheliinan takapuoleni alle ja ajan autolla avantouintipaikalle.  On luonnollista, että otan mukaani joko Rouvan tai jonkun muun perhekuntani jäsenen, sillä ”avunhuutaja” pitää aina olla varmistamassa avantouintia.

 

 

 

 

 

 

Kylmävesiallas oli paras paikkani, kun vietimme elokuun viimeisen viikon Gran Rose SPA-hotellissa kylpylälomalla Saarenmaan Kuressaaressa.

 

 

Kylmävesialtaassa vesi oli + 12 asteista eli oikein sopivaa kehon viilennykseen ja karaistumiseen.

Kylpylässä taisi olla ainakin seitsemän erilaista saunaa ja kerran yhden kylpyläreissun aikana kävin jokaisessa saunassa ja jokaisen saunakäynnin jälkeen pulahdin kylmävesialtaaseen - virkisti!

 

 

 

 

 

 

Kylmävesialtaan vieressä oli kipattava kylmävesikiulu, jonka kumoaminen itsensä päälle oli suuri nautinto ja valmisteli mukavasti kylmävesialtaaseen menoa.

 

 

 

Kannustan lukijoitani viimeistään nyt aloittamaan avovesiuinnin ja jatkamaan uintia avantouintina järvien jäädyttyä.

 

 

Uskallan vakuuttaa, että kannattaa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuressaaren kylpylät viestivät lippusalkorivistöillään halutuimmista asiakkaistaan?

Maanantai 7.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Vietimme elokuun viimeisen viikon Saarenmaan kylpylälomastamme Kuressaaressa keskikaupungilla sijaitsevassa Grand Rose SPA –hotellissa.

 

 

 

 

 

 

Hotellimme oli ulkoasultaan vaatimattoman näköinen, mutta kaikkiin sen tarjoamiin palveluksiin oli helppo olla tyytyväinen.

 

 

Erinomainen asia on Gran Rosen keskeinen sijainti Kuressaaren keskustassa, sillä kaupungilla oleviin palveluihin ja kohteisiin oli lyhyt kävelymatka.

 

 

Voin suositella hotellia kylpyläviikon viettämiseen!

 

 

Grand Rose SPA –hotellilla ei ollut lippusalkorivistöä, jolla se olisi voinut viestiä eri maista saapuvien vieraiden arvostamisestaan.

 

 

 

********************

 

 

 

Kuressaaren sataman lähellä sijaitsee kolme suurta kylpylää, joista kahdessa olen jo vuosia sitten saanut viettää perhekuntani kanssa kylpyläviikon.

 

 

On mielenkiintoista, että kaikki nuo kolme kylpylää viestivät lippusalkorivistöllään niistä kansallisuuksista, jotka muodostavat valtaosan kunkin kylpylän asiakkaista.

 

 

 

 

 

 

Lähimpänä satamaa sijaitsee Georg Ots SPA Hotel.

 

 

Georg Ots SPA Hotel kertoo lippurivistöllään, että siellä arvostetaan Viron, EU:n, Suomen, Ukrainan sekä Liettuan kansalaisia.

 

 

Georg Ots SPA Hotel on sataman lähellä sijaitsevista kylpylöistä se, jossa minä ja perhekuntani emme ole lomailleet.

 

 

 

 

 

 

Geosr Ots´n vierellä sijaitsee SPA Hotel Meri.

 

 

Sanotaan, että SPA Hotel Meri on saanut nimensä Viron pidetyn presidentti Lennart Meren mukaan.

 

 

SPA Hotel Meri viestii lippusalkorivistöllään, että hotelliin ovat erityisen tervetulleita Viron, EU:n, Saksan, Suomen, Liettuan sekä Latvian kansalaiset.

 

 

Olen viettänyt perhekuntani kanssa taannoin yhden kylpylälomaviikon SPA Hotel Meressä!

 

 

 

 

 

 

 

Spa Hotell Rüütlin edustalla liehuvat Viron, EU:n, Suomen ja Ruotsin liput.

 

 

Rüütlin osalta sanotaan puolestaan, että se on nimetty presidentti Arnold Rüütel`n kunniaksi.

 

 

Myös Spa Hotell Rüütlissä olen perhekuntani kanssa vuosia sitten viettänyt kylpyläviikon!

 

 

 

******************

 

 

Kuressaaren kylpylöiden lippisalkorivistöissä hieman kummastuttaa, että rivistöissä ei näy Venäjän lippua.

 

 

No, sillekin on varmaan oma selityksensä!

 

 

Venäläiset eivät varmaankaan käy suurin joukoin Saarenmaalla ja oletan, että ei heitä sinne liiemmälti kaivatakaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuressaari - kaupunki, jolla on ollut useita nimiä kuluneen sadan vuoden aikana

Lauantai 5.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Vietin Rouvan ja tuttavapariskunnan kanssa elokuun viimeisen viikon Saarenmaalla Kuressaaressa kylpylälomalla.

 

 

Kuressaari on kaupunki, joka on viimeisen sadan vuoden aikana joutunut maailman myrskyissä muuttamaan nimensä monta kertaa.

 

 

Nykyisen Kuressaaren nimi oli vuoteen 1918 saakka Arensburg, jolloin Viron itsenäistyessä sen nimeksi tuli Kuressaare eli suomeksi Kuressaari.

 

 

Kuressaari sai olla Kuressaarena vuoteen 1952 saakka, jolloin Neuvostoliiton miehityksen vuoksi Kuressaaren nimeksi muutettiin Kingissepa.

 

 

Nimi Kingissepa perustui sille, että se oli Neuvostoliiton kunnianosoitus Saarenmaalla syntyneelle virolaiselle bolsevikille ja Viron kommunistisen puolueen perustajalle Viktor Kingissepp – nimiselle henkilölle.

 

 

Synkkää aikaa riitti aina vuoteen 1998 saakka, jolloin Viron toisen itsenäisyyden alkaessa Kuressaren nimeksi palautui Kuresaare eli suomeksi Kuressaari.

 

 

Nyt kun Viro on EU:n sekä Naton jäsen, on oletettavissa, että Saarenmaan ainoa kaupunki Kuressaari saa pitää nimensä kauas hamaan tulevaisuuteen saakka!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuressaaren Matkailuneuvontapisteen tarjoamat taksipalvelut kannattaa hyödyntää

Perjantai 4.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Olen kuluneiden viidentoista…kahdenkymmenen vuoden aikana käynyt Rouvan kanssa lähes kaikissa Viron kylpylöissä viikon kylpylälomalla.

 

 

Yleensä kylpyläviikon aikana matkanjärjestäjä tarjoaa useita mahdollisuuksia lisämaksullisiin retkiin.

 

 

Viime aikoina asiakkaiden kiinnostus lisämaksullisiin retkiin on hiipunut ja niitä ei yleensä järjestetä vajavaisen kysynnän vuoksi.  On valitettavaa, että suomalaiset matkanjärjestäjät kuitenkin mainostavat lisämaksullisia retkiä, vaikka todennäköisesti tietävätkin, että riittävää kiinnostusta retkiin ei ole ja sen vuoksi retket eivät toteudu.

 

 

Kohdistan tässä moittivan katseeni Ikaalisten Matkatoimistoon, joka esitteissään mainostaa lisämaksullisia retkiä vaikka varmasti tietää, että ne eivät pääsääntöisesti toteudu.

 

 

 

 

 

 

Kuressaaren Matkailutoimisto on tarttunut ns. härkää sarvista ja on sopinut ”Arensburg Takso” –yrityksen kanssa edullisista kiinteähintaisista taksimatkoista eri puolille Saarenmaata.

 

 

Tarjolla on 37 erilaista taksimatkaa eri kohteisiin Saarenmaalla ja taksimatkojen hinnat ovat suomalaisen mittapuun mukaan edullisia.

 

 

Hyödynsimme Rouvan ja tuttavapariskunnan kanssa taksimatkan Kuressaaresta Sörvanniemeen ja takaisin.

 

 

Matkaa kertyi 110 kilometriä ja aikaa kului 2 tuntia 30 minuuttia – matka oli kiinteähintainen 56,40 euroa, mutta maksoimme 15,00 €/henkilö eli taksiyrittäjä sai kyydistämme 60,00 euroa.

 

 

Taksiyrittäjällä oli kohtuullinen suomenkielentaito, joten saimme häneltä matkan edetessä mielenkiintoista lisätietoa Saarenmaasta.

 

 

Täytyy mainita, että samainen yritys – Arensburg Takso – tarjoaa Kuressaaresta taksimatkoja Narvaan hinnalla 430 euroa, Tallinnaan 220 euroa ja mm. Tarttoon 330 euroa eli varsin edullisesti.

 

 

On selvää, että harva suomalainen lähtee Kuressaareen, jotta voi sieltä matkata taksilla Narvaan tai vaikkapa Tarttoon, mutta hintaesimerkit osoittavat taksimatkojen edullisuuden Virossa.

 

 

Pitää tiedostaa, että kolme henkilöä taksin takapenkillä merkitsee hieman ahtautta, mutta edulliset hinnat kompensoivat ahtauden!

 

 

Käyttäkää Kuressaaressa Arensburg Takson palveluita, kun haluatte tutustua edullisesti Saarenmaahan!  Arensburg Takson palvelut saatte Kuressaaren Matkailuneuvonnasta, jossa Teitä palvellaan suomenkielellä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuressaaren joukkoliikennebussissa maksu on 55 senttiä/matka

Torstai 3.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Kuressaari on Saarenmaan ainoa kaupunki ja siellä on n. 13.000 asukasta. Pienestä koostaan huolimatta kaupungissa on toimiva joukkoliikenne.

 

 

Taannoisen kylpylälomaviikkomme aikana pääsin tutustumaan Kursesaaren joukkoliikenteeseen kattavasti.

 

 

 

 

 

 

Kuressaaressa joukkoliikennettä hoitaa Atko Group AS, jolla on julkista joukkoliikennettä monissa virolaisissa kaupungeissa.

 

 

Atko työllistää yli 600 työntekijää ja sillä on yli 350 matkustajalinjaa eri puolilla Viroa.

 

 

Viime vuonna Atkon linjakapasiteetti oli yli 16.000.000 linjakilometriä.

 

 

 

 

 

 

Ensimmäinen kosketuksemme Kuressaaren julkiseen liikenteeseen oli, kun neljän hengen seurueemme palasi läheisestä ostoskeskuksesta keskikaupungille.

 

 

Suorastaan nauratti, kun neljän hengen matka maksoi yhteensä vain 2,20 euroa!

 

 

 

 

 

 

Lähdin seuraavana päivänä yksikseni seikkailemaan julkisella liikenteellä eri puolille Kuressaarta.

 

 

 

 

 

 

Atkon autojen tuulilasissa on kerrottuna eri linjojen pysäkit ja Kuressaaressa julkisella liikenteellä on turistin helppo liikkua, sillä kaikki linjat palaavat samaan paikkaan puoli tuntia tai tunnin kestävän lenkkinsä jälkeen.

 

 

Maksu koko lenkistä on 0,55 euroa/henkilö.

 

 

 

 

 

 

Tein koelenkit eri kahdella linjalla ja sijoitin kokemukseeni 1,10 euroa.

 

 

Linjat kulkevat kaupungin sivukaduilla eli Kuressaaressa joukkoliikenne palvelee oikeaoppisesti syrjäkulmia!

 

 

 

 

 

 

On ilmeistä, että erillisellä matkalipulla maksettaessa matkan hinta on edullisempi kuin kertamaksu.

 

 

Huomasin, että vakiomatkustajilla oli matkakortti, jonka kuljettaja leimasi maksupäätteen lukulaitteessa.

 

 

Kuljettajan huolehtiminen leimaamisesta on teknisesti mahdollista, sillä matkustajia oli linjaa kohti vain kymmenkunta. Matkustajat olivat pääosin eläkeläisiä tai nuoria.

 

 

 

 

 

 

Toinen ”koelinjoistani” poikkesi Kuressaaren ulkopuolella…

 

 

 

 

 

 

…ja palasi sitten taas Kuressaareen.

 

 

 

 

 

 

Harmittaa, että en jäänyt bussista pois Auriga-kauppakeskuksen takana sijaitsevalla hautausmaan pysäkillä.  Minulla olisi ollut tunti aikaa tutustua Kuressaaren hautausmaahan ja palata sitten keskelle kaupunkia seuraavalla vuorolla.

 

 

 

 

 

 

Atkolla on hyvät nettisivut www.atko.ee ja niihin kannattaa tutustua.

 

 

 

Kun käytte Kuressaaressa, suosittelen, että tutustuttu kaupunkiin mm. siten, että hyppäätte julkisen liikenteen bussiin ja ajatte sillä muutaman puolen tunnin lenkin eri puolilla kaupunkia!

 

 

-Esko Erkkilä-