Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Onneksi Äyräpään kirkonrauniot saatiin suojelukohteeksi vuonna 1993

Lauantai 10.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Olen monesti saanut käydä Äyräpään kirkonrauniolla ja arvostan, että ne saatiin suojelukohteeksi vuonna 1993.

 

 

Äyräpään kirkko ja sen rauniot sijaitsevat Vuoksen rannalla Äyräpään kunnan itäosassa Pölläkkälässä Lammasniemessä.

 

 

Äyräpään ratkaisutaistelut käytiin kesä – heinäkuun vaihteessa 1944 ja taistelun lopputuloksena VKT-linja taipui, mutta ei murtunut. Venäläiset eivät operaatiollaan saavuttaneet yhteyttä Tali-Ihantalan alueella oleviin joukkoihinsa, joka oli heidän ensisijainen päämääränsä. Äyräpään - Vuosalmen taistelusta muodostui osa suomalaisten saavuttamaa laajempaa torjuntavoittoa Karjalankannaksella ja Laatokan Karjalassa.

 

 

Keskeinen toimija Äyräpään taistelussa oli silloinen everstiluutnantti Adolf Ehnrooth, joka kuitenkin joutui luovuttamaan Äyräpään kirkonseudun viholliselle.

 

 

Ehnrooth siirsi komentopaikkansa Vuoksen toiselle puolelle Vuosalmelle, josta hän sitten joutui antamaan käskyn tulittamaan Äyräpään kirkon maastoa. Olen joskus takavuosina päässyt käymään Adolf Ehnroothin komentopaikalla Vuosalmella.

 

 

Äyräpään kirkonrauniot saatiin suojelukohteeksi vuonna 1993 ja silloin ne venäläisten asuntovaunut ja muut lomaromppeet saatiin häädettyä muualle tältä suomalaisille niin merkittävältä taistelupaikalta.

 

 

 

IMG_3270.JPG

 

 

Kirkon muistomerkkiä suunniteltaessa valittiin muistomerkiksi itse kirkon rauniot. Mustasta marmorista valmistettu muistolaatta kiinnitettiin suureen teräsbetonin palaseen, jonka räjähdys oli repäissyt kirkon lattiasta ja nostanut pystyyn. Marmorilaatassa on kuva kirkosta ja laatassa teksti:

 

 

Äyräpäässä ja Vuosalmella Suomen sodissa 1939-1944 kaatuneitten suomalaisten sankarivainajien muistoa kunnioittaen

 

 

 

IMG_3249.JPG

 

 

Suomen valtio pystytti kirkon raunion vieressä sijaitsevalle 118 tuntemattomaksi jääneen sotilaan kenttähautausmaalle muistomerkin 12.8.1996. Tämän 4,3 metriä korkean graniittisen muistopaaden suunnitteli kuvanveistäjä Ari Laitila ja siinä on suomeksi ja venäjäksi teksti

 

 

Äyräpään sankarihautausmaa

 

Toisessa maailmansodassa

kaatuneitten

tässä lepäävien

suomalaisten sotilaiden muistoksi.

 

Suomen valtio.

 

 

 

Kunnia Äyräpään ja Vuosalmen taisteluun osallistuneille, sillä heidän ansiostaan olemme saaneet elää itsenäisessä Suomessa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

2 kommenttia . Avainsanat: Kyröläismatka2019, Äyräpää, Vuosalmi, Äyräpään-Vuosalmen taistelut, Äyräpään-Vuosalmen taistelut 1944, everstiluutnantti Adolf Ehnrooth, Adolf Ehnrooth, Äyräpään kirkonrauniot, Äyräpään kenttähautausmaa,

Kaksi suurta hallitsevat patsaina Käkisalmea!

Perjantai 9.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Olen monta kertaa saanut käydä ja yöpyä Käkisalmessa, mutta suurta kunnioitusta en tuohon sinänsä kunniakkaaseen kaupunkiin osaa tuntea – pyydän asennettani anteeksi käkisalmilaisilta ja heidän jälkeläisiltään.

 

 

Puna-armeija poltti perääntyessään Käkisalmen vuonna 1941 ja silloin kaupungista jäi polttamatta vain 10 %.  Puna-armeijan barbaarit liikkuivat tuossa vaiheessa Käkisalmen kaduilla ja heittivät kaikkiin taloihin tulisoihdut, jotka polttivat lähes kaikki tuon silloin niin kauniin kaupungin puutalot.

 

 

Kaupunki ei ole vieläkään pystynyt yli 70-vuoden aikana nousemaan uuteen kukoistukseensa ja se tilanne on kai minullakin päällimmäisenä, kun en osaa arvostaa Käkisalmea!

 

 

Käkisalmi on tuottanut maailmalle lukuisia tieteen, taiteen sekä bisnesmaailman kärkinimiä ja heistä voidaan mainita mm.:

 

  • Tuure Ara, laulaja
  • Aku Korhonen, näyttelijä
  • Rauno Meriö, entinen Ilmavoimien komentaja ja Karjala-liiton puheenjohtaja
  • Göran Stubb, jääkiekkovaikuttaja ja ex-pääministeri Alexsander Stubb´n isä
  • Urpo Ylönen, jääkiekkomaalivahti
  • Olavi Viestäjä, Aamulehden teatterikriitikko
  • Simo Kärävä, KOP:n entinen pankinjohtaja

 

 

 

 

Nyky-Käkisalmessa on keskeisellä paikalla kaksi maailmanhistorian suurnimeä, joista ainakin…

 

IMG_3170.JPG

 

 

…Pietari Suuri voidaan kirjata historiankirjoihin paljon positiivistakin aikaansaaneena, mutta toisen eli…

 

 

 

IMG_3135.JPG

 

 

…Vladimir Lenin ”ansioluettelosta” voidaan olla myös toista mieltä.

 

 

**************

 

 

IMG_3149.JPG

 

Olen aina ihmetellyt, että miten Käkisalmen keskustan äärellä puistossa sijaitseva ”Poika ja leopardi” liittyy Käkisalmeen, mutta en ole saanut vastausta – olisikohan Neuvostoliiton aikainen päähänpisto!

 

 

 

IMG_3193.JPG

 

 

Käkisalmen linna ja siellä olevat näyttelyt ovat aina mielenkiintoisia, mutta nyt Kyröläismatkallamme emme 8.7.2019 ehtineet siellä poiketa ja jouduimme tyytymään vain niiden…

 

 

IMG_3189.JPG

 

 

IMG_3190.JPG

 

 

 

 …kahden hyökkäysvaunun katseluun, jotka vahtivat maailmanmenoa Käkisalmen linnan edustalla.

Hyökkäysvaunujen takana näkyy se vuonna 1881 vaatimattomaksi kutistunut vesiväylä, jota pitkin siihen saakka Saimaan vedet virtasivat Laatokkaa.

Virallisten tietojen mukaan 21.5.1881 puhkesi Taipaleen kannas ja sen seurauksena Suvannon vedet purkautuivat Laatokkaan ja Käkisalmen kautta ennen kulkenut vesiuoma käytännössä kuivui.

 

 

 

IMG_3203.JPG

 

 

Ohitimme pysähtymättä Kiviniemen ja…

 

 

 

IMG_3206.JPG

 

 

…ylitimme Vuoksen sekä kiirehdimme seuraavaan kohteeseemme!

Harmillista muuten se, että emme pysähtyneet Kiviniemessä, sillä olisi ollut mukava käydä tervehtimässä sitä entistä Puna-armeijan hävittäjälentäjää, joka pitää kalakauppaa Kiviniemessä ja käyttää kalojensa rehuina Raision kalanrehuja!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Käkisalmi, Kyröläismatka2019, Käkisalmen linna, Poika ja leopardi Käkisalmessa, Lenin Käkisalmessa, Pietari Suuri Käkisalmessa, Taipaleenjoen muodostuminen 21.5.1881, Raision kalanrehut,

Apteekkari Jääskeläinen maksoi kyläläisille markan jokaisesta kivestä, jotka he toivat huvilan rakennustyömaalle!

Tiistai 6.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Sorvalalaisen apteekkari Tauno Jääskeläisen huvila sijaitsee Sortavalasta Pitkärannan ja Salmin kautta Aunukseen johtavan tien varrella Sortavalasta ajaen tien vasemmalla puolella 12 kilometrin etäisyydellä Sortavalasta.

 

 

 

IMG_3058.JPG

 

 

 

IMG_3059.JPG

 

 

 

IMG_3060.JPG

 

 

Taannoisella Kyröläismatkallamme ajoimme kahdestikin apteekkari Jääskeläisen huvilan ohitse, mutta vain paluumatkalla - kun istuin bussin oikealla puolella - sain heikkolaatuisia kuvia huvilasta.

 

 

Harmittelen, että en pyytänyt kuljettajaamme Raivoa pysähtymään tai edes hiljentämään, kun ajoimme apteekkari Jääskeläisen huvilan ohi!

 

 *******************

 

Sortavalan apteekkari Tauno Jääskeläinen (1888 – 1947) rakennutti Laatokan pohjoisrannalle Kirjavalahden rannalle funkistyylisen kaksikerroksisen kivirakennuksen, jonka suunnitteli vuonna 1935 arkkitehti Pauli Blomstedt.

 

 

Rakennuksen erikoisuus on se, että sen julkisivu on koristeltu pienillä kivenlohkareilla ja se valmistui vuonna 1937 eli kaksi vuotta ennen Talvisotaa.

 

 

Tutkin tätä juttuani varten apteekkari Jääskeläisen Kirjavanlahdella sijaitsevan huvilan historiaa ja totesin, että apteekkari Jääskeläinen tuki paikallista toimintaa ja maksoi jokaisesta kivestä, jotka kyläläiset toivat rakennustyömaalle, yhden markan!

 

 **************

 

Apteekkari Jääskeläisen huvilassa toimi Jatkosodan loppuvaiheessa Rannikkotykistörykmentti 13:n sairastupa ja komentotoimisto.

Myöhemmin siinä toimi joskus vajaat kolmisenkymmentä vuotta sitten kaikille avoin kahvila ja silloin olen poikennut siellä teellä ja maistuvia leivonnaisia nauttien – nykyisin Jääskeläisen huvila toimii venäläisten taiteilijoiden kesäkotina ja sen vuoksi se ei ole avoin ohikulkijoille.

 

Mainittakoon, että Blomstedt suunnitteli myös Jääskeläisen vuonna 1929 Helsinkiin Mannerheimintien ja Runeberginkadun kulmaan perustaman Carelia- apteekin ja apteekin painotuotteet. Carelia- apteekki on toiminut vuodesta 1996 alkaen Töölöntorin laidassa.

 

En tunne Carelia-apteekin nykytilannetta, mutta toivon, että se on yhä edelleen olemassa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Jääskeläisen huvila, Kyröläismatka2019, Kirjavanlahti, Carelia-apteekki, Sortavala, Pitkäranta, Salmi, Aunus, arkkitehti Pauli Blomstedt, Rannikkotykistörykmentti 13:n sairastupa, Rannikkotykistörykmentti 13:n komentotoimisto, taiteilijoiden kesäkoti,

Uskomatonta, jos Salmin ortodoksikirkko voidaan vielä pelastaa!

Maanantai 5.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Salmi on entinen suomalainen kunta pakkoluovutetussa Karjalassa.

 

Kunta sijaitsee silloisella Suomen itärajalla Laatokan pohjoisrannalla. Manneralueen lisäksi Salmiin kuuluvat minulle hyvinkin tutut Mantsinsaari ja Lunkulansaari – saaret ovat tulleet minulle tutuiksi kolmenkymmenen vuoden aikana, sillä anoppini oli syntynyt Mantsinsaarella ja olen ainakin kolmesti käynyt Mantsissa.

 

 

Mantsiin kuljetaan Lunkulansaaren läpi, joten myös se on ainakin ”läpiajosaarena” tullut minulle tutuksi.

 

 

*****************

 

 

Kuten eilen kerroin, poikkesimme Kyröläismatkallamme Salmin hautausmaalla, jossa sijaitsee mm. Aunuksen retkeläisten muistomerkki.

 

 

IMG_3041.JPG

 

 

Salmin keskustassa, Tulemajoen korkealla rantatöyräällä sijaitsee Salmin ortodoksinen kirkko eli Pyhän Nikolauksen kirkko.  

 

 

Toki tänään voidaan perustellusti todeta, että kyseessä on rauniokirkko, mutta toisaalta joudun toteamaan, että tuossa tilassa se on omien havaintojeni mukaan ollut jo kolmekymmentä vuotta.

 

 

 

IMG_3046.JPG

 

 

Kirkon rakentaminen alkoi vuonna 1817 Pavel ja Ivan Gromovin toimiessa rakennuttajina. Valmistuttuaan vuonna 1823 se vihittiin käyttöönsä.

 

 

On selvää, että kirkkoa piti korjata vuosien saatossa ja eräs korjausoperaatio oli se, kun kirkko sai päälleen uuden peltikaton.  Kuparikattoremontti ”liippaa” minua ja Rouvaani läheltä, sillä Rouvan eno – Juhani Ahven – osallistui nuorena poikana kirkon kattoremonttiin.

 

 

 

IMG_3048.JPG

 

 

Emme Kyröläismatkallamme käyneet kirkossa sisällä ja käynti siellä olisikin hengenvaarallista puuhaa, sillä putoilevat tiilet ovat ainainen uhka kirkkosalissa kävijöille.

 

 

Harmillista Salmi ortodoksisen kirkon osalta on se, että kellotapulissa aikoinaan olleista yhdestätoista kirkonkellosta ei yhtäkään onnistuttu pelastamaan, vaan ne kaikki jäivät miehittäjän saaliiksi.

 

 

***********************

 

 

Salmin tiilisellä ortodoksikirkolla on ollut edeltäjinä ainakin kaksi puukirkkoa ja niistä toinen on aikoinaan siirretty Mantsinsaarelle – olen joskus saanut nähdä Mantsin Työmpäisten kylässä rukoushuoneen jäännökset, mutta ilmeisesti Salmista Mantsiin siirrettyä kirkkoa ei uudelleenrakennettu Työmpäisiin vaan kyse on vaatimattomammasta tsasounasta.

 

 

**********************

 

 

Viittaan tämän juttuni otsikkoon, kun kerron Yle Uutisten 7.11.2017 julkaisemasta uutisesta, joka on otsikoitu näin:

 

 

”Salmin ortodoksikirkko vaurioitui sodissa pahoin – nyt se korjataan entiseen loistoonsa”

 

 

Toivon toki, että uutinen pitää paikkansa, mutta vaikea sitä on todeksi uskoa!

 

 

Joka tapauksessa suosittelen googlaamaan tuon yllä lainausmerkeissä olevan uutisotsikon, lukemaan jutun ja toivomaan, että se joskus olisi totta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kyröläismatka2019, Salmi, Tulemajoki, Mantsinsaari, Mantsi, Lunkulansaari, Työmpäinen, Mantsinsaaren Työmpäinen, Juhani Ahven, Salmin ortodoksinen kirkko eli Pyhän Nikolauksen kirkko, Yle Uutiset,

"Kaaduitte nuorna, nähdessä huomenen ruskon, puolesta maanne, puolesta heimoususkon"

Sunnuntai 4.8.2019 - -Esko Erkkilä-

IMG_3028.JPG

 

 

Otsikossa olevat sanat on kaiverrettu siihen muistomerkkiin, joka sijaitsee Salmin hautausmaalla ja kertoo meille ns. Aunuksen retkestä.

 

 

Sain jälleen kerran poiketa tuolla kunniakkaalla muistomerkillä, kun me kyröläismatkaajat osallistuimme Kyröläismatkalle heinäkuun alkupäivinä.

 

 

Aunuksen retken tarkoituksena oli liittää aunuksenkarjalaiset ja vepsäläiset maa-aloineen Suomen lipun alle. Eduskunnan päätöksellä retken rahoitti Suomen valtio. Hyökkäysosastot, joita oli kolme, lähtivät etenemään huhtikuussa 1919.

 

 

Kaikki kolme taisteluosastoa kärsivät kukin suunnallaan tappiota ja ne olivat pakotettu palaamaan Suomeen eli Aunus jäi vapauttamatta.

 

 

Retken muistoksi pystytettiin Salmin hautausmaalle muistomerkki ja sen paljastustilaisuudessa 7.7.1929 erästä taisteluosastoa johtanut silloinen jääkärimajuri Paavo Talvela – joka Itsenäisyyspäivänä 1966 sai ylennyksen jalkaväenkenraaliksi - piti puheen ja lausui muun muassa seuraavaa:

 

 

”Olemme saapuneet tänne kunnioittamaan muistoa niiden vainajien, jotka kymmenen vuotta sitten uhrasivat henkensä koettaessaan siirtää Isänmaamme rajoja sinne, minne luonto on ne määrännyt. Kohtalo ei silloin kuitenkaan sallinut yrityksen toteutuvan, mutta sitä ei voida pitää turhana. Kun Suomi vuonna 1918 karisti päältään orjan ikeen, ei se suinkaan ollut hetken työ vaan vuosisatojen määrätietoisen toiminnan tulos. Emme sen vuoksi voi epäillä, etteikö Karjalakin kerran ole vapautuva.”

 

 

Vasta tätä juttuani kirjoittaessani huomasin, että olimme paikalla tasan 90 –vuotta siitä, kun muistomerkki paljastettiin!

 

 

 

********************

 

 

IMG_3016.JPG

 

 

Kyröläismatkamme johtaja, hämeenkyröläissyntyinen kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki kertoi paikan päällä meille muistomerkin historiasta.

 

 

******************

 

 

Hautakumparetta ja sen siipiä reunustavat kivilaatat, joihin kuhunkin on merkittynä kaatuneen nimi, kotipaikka ja kaatumisaika. Laattoja on 24, ja yksi niistä on omistettu neljälletoista tuntemattomalle kaatuneelle.

 

 

Tässä kuvia joistakin muistolaatoista:

 

 

 

IMG_3008.JPG

 

 

 

IMG_3009.JPG

 

 

 

IMG_3011.JPG

 

 

 

IMG_3012.JPG

 

 

 

IMG_3013.JPG

 

 

 

IMG_3023.JPG

 

 

 

IMG_3024.JPG

 

 

 

IMG_3025.JPG

 

 

 

IMG_3026.JPG

 

 

 

IMG_3027.JPG

 

 

 

IMG_30292.JPG

 

 

 

Ansaitsee suuren arvostuksen, että Aunuksen retken muistomerkki on saanut olla Salmin hautausmaalla jo yhdeksänkymmentä vuotta rauhassa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

4 kommenttia . Avainsanat: Kaaduitte nuorna nähdessä huomenen ruskon puolesta maanne puolesta heimoususkon, Aunuksen retki, Salmin hautausmaa, Kyröläismatka2019, Aunuksen retken muistomerkki, Aunuksen retken muistomerkki Salmin hautausmaalla, jalkaväenkenraali Paavo Talvela,

"Venäjällä mikään ei toimi, mutta kaikki järjestyy"

Keskiviikko 10.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäen vetämälle Kyröläismatkalle Venäjälle 4. – 8.7.2019.

 

 

Kyröläismatkat saivat alkunsa, kun hämeenkyröläissyntyinen kenraali järjesti omistamansa Vihdin Liikenne Oy:n/VL-Matkat toimesta ensimmäisen sotahistoriamatkan hämeenkyröläisille ja viljakkalalaisille sotaveteraaneille viisitoista vuotta sitten.  Olen osallistunut kaikille Kyröläismatkoille, joista osa on Venäjän lisäksi suuntautunut Baltian maihin sekä Puolaan.

 

 

Otsikossa oleva lausahdus on tuttu monesta seikasta Venäjällä, mutta meidän matkallamme kaikki toimi ja kaikki järjestyi.

 

 

Kiertomatkamme pääkohteet olivat Sortavala, Petroskoi, Kizhin saari, Aunus, Rajakontu, Salmi, Sortavala uudestaan, Käkisalmi sekä Viipuri.

 

 

Sain matkalta paljon uutta aineistoa ja pyrin kertomaan matkastamme tarkemmin lähipäivinä.

 

 

 

*********************

 

 

 

Yövyimme matkallamme neljä yötä ja olimme kaikkiaan kolmessa eri hotellissa;

 

 

 

IMG_2497.JPG

 

 

Sortavalassa Piipun Piha on majoitusolosuhteiltaan ja myös aamiais- sekä illallistarjoiluineen oikein kelvollinen hotelli. Olen aikaisemminkin yöpynyt Piipun Pihassa.

 

 

 

IMG_2716.JPG

 

 

Petroskoissa yövyimme kaksi yötä laadukkaassa Hotelli Fregatissa. Majoitusolosuhteet Fregatissa ovat suorastaan huippulaadukkaat ja samaa on sanottava myös sen aamiais- sekä illallistarjonnasta. Toisena iltana ruokailimme Hotelli Pohjolan ravintolasalissa.

Olen yöpynyt monissa hotelleissa Petroskoissa, mutta Fregatissa ensimmäisen kerran vasta nyt.

 

 

 

IMG_3177.JPG

 

 

Käkisalmessa ei hotellien osalta ole paljon valinnanvaraa, mutta Hotelli Korela täyttää kaikki vaatimattoman matkaajan toiveet - olen yöpynyt Korelassa useasti.

 

 

 

Hotellin ja ravintoloiden henkilökunnan palvelutahto on korkealla tasolla ja ymmärtäähän sen, sillä matkailijoiden viihtyminen on hotellien henkilökunnan kannalta tulevaisuudessa ainoa elinehto!

 

 

Uskallan suositella kaikkia käyttämiämme hotelleja muillekin Karjalan matkaajille!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Venäjällä mikään ei toimi mutta kaikki järjestyy, kyröläismatka2019, Piipun Piha, Sortavala, Hotelli Fregatti, Petrokoi, Hotelli Korela, Käkisalmi,

Varttikarjalaiset

Perjantai 3.5.2019 - -Esko Erkkilä-

Olen sukujuuriltani pirkanmaalainen, mutta kolme poikaani – neljännestusina – ovat varttikarjalaisia!

 

 

Arvaatte, että poikieni varttikarjalaisuus perustuu siihen, että Rouvani on puoliksi karjalainen, sillä hänen äitinsä oli syntynyt Salmin pitäjän Mantsinsaarella Laatokalla.

 

 

Anoppini sukunimi tyttönimenä oli Ahven.

 

 

Arvostan karjalaisuutta, sillä se heimo on vuosisatojen saatossa saanut kokea kovia.

 

 

Vaimoni sai aikoinaan tarpeekseen muutamasta matkastamme Neuvostoliittoon ja en ole häntä saanut kanssani Mantsiin, mutta keskipoika lähti kerran mukaani.

 

 

Poikkesimme anoppini ja keskipojan mummon kotitalon raunioilla Mantsinsaaren Työmpäisten kylässä ja mielessäni liikahti jotain lämpimästi, kun palatessamme keskipoika jäi muusta seurueesta jälkeen ja valokuvasi mummonsa nuoruuden maisemia!

 

 

Silloin tunsin, että olen ollut auttamassa perhekunnassamme karjalaisuuden kapulan vaihtamista vaikka en itse olekaan karjalainen!

 

 

 

*****************

 

 

 

 

IMG_0878.JPG

 

 

Olin vuosia sitten huutokaupassa Turussa ja kaupan oli tämä kipsitaulu Viipurin linnasta.

 

 

Siihen aikaan ainakin Turussa oli vähäinen kysyntä karjalaisesineille ja sain tuon taulun kahdellakympillä!

Tunnustan, että en muista oliko tuolloin vielä markka-aika vai oliko tuo kaksikymppinen euroja!!

 

 

Arvostan joka tapauksessa huutoani!

 

 *****************

 

Pääsen Viipuriin taas heinäkuun alkupäivinä, kun me viljakkalalaiset ja hämeenkyröläiset saamme osallistua kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäen johtamalle Kyröläismatkalle Sortavalaan, Petroskoihin, Kizhin saarelle ja lopulta myöskin Viipuriin.

 

 

Odotan matkaa suurella mielenkiinnolla ja ehkä sitten aikoinaan laadin matkastamme jonkun jutun tällekin saitille!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Varttikarjalaiset, Mantsinsaari, Työmpäinen, Salmi, Salmin kunta, Salmin pitäjä, Mantsi, Työmpäisten kylä Mantsinsaarella, Ahvenen talo Työmpäisissä, Työmpäisten Ahvenet, Viipurin linna, Kizhin saari, Petroskoi, Sortavala, Viipuri,

"Pyhyys on sinun huonees kaunistus, Herra, iankaikkisesti"

Maanantai 1.10.2018 - -Esko Erkkilä-

IMG_3726.JPG

 

Otsikossa olevat psalmi 93:n sanat ovat Tampereella Finlaysonin kirkon etuosan kuorikaaressa ja sieltä ne tervehtivät kirkkoon tulijaa.

 

Psalmi 93:5 kuuluu nyky-Raamatussa näin:

 

”Sinun todistuksesi ovat aivan vahvat, pyhyys on sinun huoneellesi arvollinen, Herra, hamaan aikojen loppuun.”

 

***************

 

Osallistuin Tampereen Vanhusneuvoston jäsenenä meille järjestettyyn ns. kaavakävelyyn Tampereen ydinkeskustassa 28.8.2018 ja kävelymme lopuksi poikkesimme Finlaysonin kirkkoon.

 

 

Tuolloinen käyntini oli ensimmäinen tuossa kauniissa ja idyllisessä kirkossa.

 

 

 

IMG_3743.JPG

 

 

IMG_3724.JPG

 

 

 

IMG_3742.JPG

 

 

Punatiilinen rakennus valmistui rukoushuoneeksi tehtaanportin tuntumaan jo vuonna 1879, mutta se vihittiin viralliseksi kirkoksi vasta vuonna 2009, kun Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo vihki sen virallisesti kirkoksi.

 

 

 

IMG_3727.JPG

 

 

Alttarin takaseinää hallitsevat von Nottbeckin Pietarista hankkimat ja Lontoossa 1850-luvulla Hill&Son – tehtaan valmistamat urut.

 

 *********************

 

 

Finlaysonin kirkko on Finlaysonin tehtaanjohtaja Wilhelm von Nottbeckin rakentama joka halusi huolehtia tehtaidensa työntekijöiden hengellisestä elämästä.

 

 

Kirkon piirustukset laati Frans Ludvig Calonius, joka toimi Tampereen kaupunginarkkitehtinä.

 

 

 

Kirkkosalin seinällä on kaksi tehtaan työntekijöiden silkistä valmistamaa seppelettä, joista tämä…

 

 

IMG_3740.JPG

 

…on Wilhelm von Nottbeckille (1818 – 1890) ja…

 

 

IMG_3735.JPG

 

…tämä hänen pojalleen Ernst Freidrick Rembert von Nottbeckille (1864 – 1885).

 

 

******************

 

 

IMG_3731.JPG

 

 

Finlaysonin kirkko toimii myös lasten katedraalina eli lasten omana kirkkona.

 

 

Kirkossa on kerronta-alttareilla kuvaelmia Raamatun eri tapahtumista.

 

 

****************

 

 

IMG_3725.JPG

 

 

Arvostan, että kirkon sisäänkäynnin vieressä on kolme muistotaulua niille Finlaysonin työntekijöille, jotka kaatuivat Talvi- ja Jatkosodassa.

 

 

Kannustan poikkeamaan Finlaysonin kirkossa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pyhyys on sinun huonees kaunistus Herra iankaikkisesti, Finlaysonin kirkko, Wilhelm von Nottbeck, Finlayson, psalmi 93, Frans Ludvig Calonius,

Säilyivät sodalta suojassa!

Keskiviikko 14.2.2018 - -Esko Erkkilä-

Vuonna 1915 syntynyt anoppini oli Salmin Mantsinsaarella Työmpäisten kylässä sijainneen Ahvenen talon monilapsisen perheen nuorimmainen.

 

 

Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30.11.1939 ja rajapitäjänä Salmi joutui heti sodan alkaessa sotatantereeksi.

 

 

Poliittinen tilanne oli Neuvostoliiton toimien johdosta kiristynyt jo marraskuun aikana ja mm. Mantsinsaaren väestölle annettiin marraskuun lopulla  evakuointimääräys.

 

 

Väestö evakuoitiin läheisen Lunkulansaaren kautta mantereelle, mutta väki ehti ottamaan mukaansa vain kaiken välttämättömimmän.

 

 

Ahvenen perhekunta ehti myös ottamaan mukaansa vain tärkeimmät esineensä ja he kaivoivat maakuoppaan mm. samovaarinsa, yhden kastrullin sekä kuparisen kahvipannunsa.

 

 

 

Puna-armeija ei löytänyt Ahvenen perheen kalleuksia Talvisodan aikana ja Suomen hyökkäysvaiheen aikana vuonna 1941 mantsinsaarelaiset palasivat kotikonnuilleen.

 

 

Ahvenen suku kaivoi sodalta säästyneet kalleutensa esiin ja olivat tyytyväisiä.

 

 

Uusi evakkomatka oli kuitenkin ennakoitavissa, sillä sotaonni kääntyi.

 

 

Nyt kuitenkin oli niin paljon aikaa, että myös samovaari, kastrulli sekä kahvipannu saatiin mukaan kohti Tervoa, jonne Ahvenen perhekunta sijoittui.

 

 

 

************************

 

 

 

Ahvenen kovia kokenut samovaari, kastrulli sekä kuparinen kahvipannu ovat eri vaiheiden jälkeen Rouvani omaisuutta ja nyt niillä on kunniapaikka omakotitalomme keittiökaappien päällä.

IMG_7312.JPG

 

Lainasin samovaaria, kastrullia ja kahvipannua, kun osallistuin Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen puheenjohtajana yhdistyksemme Maanantaitapaamiseen, jonka aiheena oli

 

 

”Erikoiset esineet”!

 

 

Olen vuosien saatossa päässyt muutaman kerran käymään Mantsinsaarella anoppini kotitalon raunioilla ja osaan arvostaa näitä esineitä!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Salmi - rajakunta, Mantsinsaari, Mantsinsaaren Työmpäisten kylä, Työmpäinen, Mantsinsaari Ahvenen suku Työmpäisistä, Ahvenen suku Mantsinsaarelta, Ahvenen suku Salmista, Härkäuhrin saari, Mantsin patteri, Mantsin linnake,

SDP vetää neuvotteluja

Keskiviikko 26.4.2017 - -Esko Erkkilä-

Kuntavaalien tuloksissa Tampereella suurimmaksi ryhmäksi nousi SDP.

 

 

Se merkitsi, että SDP pyrkii muodostamaan valtakoalition, joka hallisisi kaupunkia seuraavat neljä vuotta.

 

 

SDP valitsi pormestariehdokkaakseen Lauri Lylyn ja neuvotteluja valtakoalition muodostamiseksi käydään nyt hänen johdollaan.

 

 

********************

 

 

 

 

Aamulehti julkaisi neuvotteluista kuvan sähköisessä versiossaan maanantaina 24. päivänä huhtikuuta. Kuvassa Keskustan neuvotteluryhmä keskusteluissa SDP:n kanssa.

 

 

 

IMG_8876.JPG

 

 

Sama kuva oli Aamulehden printtiversiossa eilen ja nyt kuvatekstissä oli mainittu nimi nimeltä myös Keskustan neuvottelijat.

 

 

 

*******************

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajana olen mukana Keskustan neuvotteluryhmässä.

 

 

Muut neuvotteluryhmämme jäsenet ovat minusta vasemmalle kunniapuheenjohtajamme Matti Kaperi, nykyisen valtuustoryhmämme puheenjohtaja Matti Järvinen sekä uuden valtuustoryhmämme puheenjohtaja Jouni Ovaska.

 

 

Neuvottelut käydään siis SDP:n johdolla ja on luonnollista, että vain SDP kommentoi neuvottelujen etenemistä.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kuntavaalit 9.4.2017, Kuntavaalien suurin puolue Tampereella oli SDP, Kuntavaalien suurin puolue Tampereella, Matti Kaperi, Matti Järvinen, Jouni Ovaska, Lauri Lyly, pormestariehdokas Lauri Lyly, Pekka Salmi, Atanas Aleksovski, Harri Sandell,

Käkisalmi rakennettiin aikoinaan paikkaan, jossa käen kuultiin keväällä ensimmäisenä kukkuvan

Perjantai 12.8.2016 - -Esko Erkkilä-

Olen viime ja tänä kesänä päässyt Karjalan-matkoillani yöpymään Käkisalmessa.

 

 

 

kaki1.jpg

 

 

Molemmilla kerroilla olemme yöpyneet vuonna 1939 rakennetussa ja viipurilaisen arkkitehti Jalmari Lankisen suunnittelemassa hotellissa, jonka alkuperäinen nimi oli hotelli Vuoksenhovi - …

 

 

 

kaki2.jpg

 

 

…hotellin nykyinen nimi on Korela.

 

 

 

kaki3.jpg

 

 

En ole aikaisemmin huomannutkaan, että Korelan jokaisen hotellikerroksen aulassa on rekvisiittana Tikkakoskella valmistettu…

 

 

 

kaki4.jpg

 

 

…Tikka-ompelukone.

Tikkakoski joutui yrityksenä neuvostoliittolaisomistukseen sodan jälkeen, sillä aikaisemmin sen omistuksessa oli merkittävä osuus saksalaisilla.

Ovatkohan Korelassa olevat ompelukoneet valmistettu Suomessa venäläisomisteisen yrityksen tehtaalla?

 

 

 

kaki5.jpg

 

 

Hotellin edessä sijaitseva aukio on nimeltään Leninin aukio ja itse Lenin seisookin aukion itälaidalla.

 

 

 

kaki6.jpg

 

 

Aukion länsilaidalla sijaitsee Konevitsan luostarille kuuluva ortodoksikirkko – harmillista, että en ole koskaan päässyt vierailemaan siellä sisällä.

 

 

 

kaki7.jpg

 

 

Ortodoksikirkon edessä Pietari Suuri katselee tiukasti Leniniä aukion toisella laidalla.

 

 

Pietari Suurella on tiukka ilme ja Leninillä palttoo auki – mitä lienevät ajatella?

 

 

 

kaki8.jpg

 

 

Leninin selän takana sijaitsevassa Keskuspuistossa on ”Poika ja pantteri” –patsas.

 

 

Oletan, että patsas on neuvostoaikainen, sillä sen kolhiintunut ulkonäkö viittaa siihen.

Neuvostoaikaiseen taiteeseen viittaa sekin, että mitä yhteyttä Käkisalmella ja pantterilla on? Ainakaan minä en keksi mitään yhteyttä.  Kertokaa, jos tiedätte!

 

 ***************

 

Käkisalmen evankelisluterilainen kirkko on sitä kohdanneen tulipalon jäljiltä rappeutumassa.

 

 

Se on sen verran sivussa, että en nyt käynyt sen luona.

 

 

Emme poikenneet tällä kerralla Käkisalmen linnassakaan, sillä sateinen sää ja kireä aikataulu estivät tutustumisen linnaan.

*************

 

 

Neuvostoliitto harjoitti Jatkosodassa suomalaisten hyökkäysvaiheessa Käkisalmessa poltetun maan taktiikka, joten nykyään kaupungissa on vähän rakennuksia Suomen ajalta.

 

 

Puna-armeijan polttopartiot liikkuivat Käkisalmen kaduilla ja rikkoivat talojen ikkunat sekä heittivät sisään palavia soihtuja.

 

 

Neuvostoliitto väitti sotien jälkeen pitkään, että suomalaiset olisivat polttaneet Käkisalmen, mutta polttajia olivatkin neuvostoliittolaiset.

 

 

Monilla suomalaisilla merkkihenkilöillä on sukujuuret Käkisalmessa, joten se on yhä edelleen rakas kaupunki monille suomalaisille!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Käkisalmi, Lenin aukio, Leninin aukio Käkisalmessa, Poika ja pantteri, Vuoksenhovi, Korela, arkkitehti Jalmari Lankinen, Tikkakoski, Tikka ompelukone, Venäjä2016, Kyröläismatka2016,

Valamon luostarilla on neljä kantosiipialusta kuljettamassa pyhiinvaeltajia saarelle

Torstai 21.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Sain 14. Kyröläismatkan osanottajana vierailla Laatokan Valamossa 11.7.2016.

 

 

Matkanjohtajana toimi edellisvuosien tapaan kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki – kiitokset kenraalille!

 

*************

 

Kerron tässä jutussani kuvakertomuksen muodossa siitä, että miten Laatokan Valamoon kuljetaan.

 

 

 

 

vala1.jpg

 

 

Kuikka - tai mikä vesilintu lie ollut - oli hätään kärsimässä Sortavalan satamassa, kun meitä noutamaan tullut kantosiipialus lähestyi Sortavalan satamalaituria.

 

 

 

 

vala2.jpg

 

 

Kuikan hätä meni ohi, kun kantosiipialus vähensi vauhtiaan ja ”laskeutui alas”!

 

 

 

vala3.jpg

 

 

Vauhti oli melkoinen, kun kantosiipialus aloitti matkanteon kohti Valamoa.

 

 

 

vala4.jpg

 

 

Edessä oli tyyni Laatokka, jota kutsutaan ”seitsemän meren järveksi”.

 

 

 

vala5.jpg

 

 

Venäjällä on tapana paskoa seisaaltaan reiän päällä ja kun se ei ole meininki kantosiipialuksilla, niin oikeata paskomista pitää opastaa vessoissa.

 

 

 

vala6.jpg

 

 

Kantosiipialuksen välikannella on pieni tila, josta voi tuulen tuiverruksessa tutkailla ja nauttia vauhdikkaasta menosta – tässä näkymä eteenpäin kohti kantosiipialuksen ohjaamoa.

 

 

 

vala7.jpg

 

 

Kantosiipialuksessa on 124 istumapaikkaa ja tässä kuva keskiosan matkustamosta.

 

 

 

vala8.jpg

 

 

Kantosiipialuksen pohjakaavio.

 

 

 

vala9.jpg

 

 

Valamon satamassa liikkuu myös tavallisia laivoja ja muutenkin Valamon satamassa on vilkas liikenne.

 

 

 

vala10.jpg

 

 

Edellämme Sortavalasta Valamoon matkannut kantosiipialus ehti ennen meitä jo kääntymään satamassa.

 

 

 

vala11.jpg

 

 

Valamossa oli talvella tulipalo ja sen seurauksena satamaan on nyt vuokrattu kolmeksi vuodeksi asuntolaiva, jossa Valamossa työskentelevät siviilit saavat asua.

 

 

 

vala12.jpg

 

 

Valamon neljä kantosiipialusta kuljettavat turisteja ja pyhiinvaeltajia saarelle Sortavalasta, Käkisalmesta ja Pietarista – tässä yksi kantosiipialus saapumassa Valamon satamaan.

 

 

 

Olen tyytyväinen, että sain 14. Kyröläismatkan aikana tutustua Valamoon!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valamo, Laatokan Valamo, Laatokan Valamo, Kyröläismatka2016, Venäjä2016, kantosiipialukset Valamoon, Sortavala, Käkisalmi, Pietari,

"Rohkaisevia" sanoja henkilöstölle

Tiistai 17.5.2016 - -Esko Erkkilä-

Kaikilla elämänaloilla tehdään virhepäätöksiä ja niin niitä tehdään ja on tehty myös liike-elämässä.

 

 

Tämä ilmeisen tosijuttuni tapahtui ennen sähköistä nettiaikaa, sillä en pysty googlaamallakaan selvittämään, että milloin avattiin ja milloin suljettiin Keskon Iisalmen konttori.

 

 

Muistan joskus lukeneeni – taisi olla Keskon historia, että kyseinen konttori oli kuitenkin hyvin lyhytaikainen.

 

 

Lyhytaikaisuutta ennakoi se Keskon pääjohtajan puhe Iisalmen konttorin vihkiäisissä, kun hän totesi näin:

 

”Nyt on viimeinen hetki alkaa suunnittelemaan, että milloin tämä konttori suljetaan!”

 

 

Olihan noissa sanoissa aikasmoinen negatiivinen motivointi upouuden konttorin henkilöstölle!

 

 

**************

 

 

Vihkiäisissä oli paikalla arvostamani esimieheni myyntipäällikkö Veikko Nikula (syntynyt 1925) ja häneltä olen kuullut tämän tosijutun.

 

 

Keskon pääjohtajana Iisalmen konttorin vihkiäisten aikaan oli Ilmo Olavi Nurmela ja kun Nurmela oli Keskon pääjohtajana 1957 – 1968, niin tuolle aikajaksolle ajoittuu Keskon Iisalmen konttorin vihkiäiset.

 

 

I.O.Nurmela oli ilmeisesti hyvissä väleissä presidentti Urho Kekkosen kanssa, sillä Kekkonen nimitti Nurmelan valtiovarainministeriksi Reino Kuuskosken virkamieshallitukseen vuonna 1958.

 

 

Tämmöinen muisteluksen muistelus tänään!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Keskon Iisalmen konttori, Kesko Iisalmi, Kesko Oy Iisalmi, pääjohtaja Ilmo Olavi Nurmela, valtiovarainministeri I. O. Nurmela, Keskon pääjohtaja Nurmela,

Talvisota alkoi 76 -vuotta sitten klo 06.50

Maanantai 30.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30.11.1939 klo 06.50.

 

 

Anoppini kotipitäjä Salmi oli ensimmäisiä Neuvostoliiton kohteita, kun suurvalta alkoi hyökkäyksensä.

 

 

Anoppini oli kotoisin Salmin pitäjän Mantsinsaarelta.

 

 

Vuonna 1915 syntynyt anoppini oli Talvisodan syttyessä 24 –vuotias ja hän oli jo aikoja sitten jättänyt kotisaarensa ja siirtynyt etsimään leveämpää leipää mantereelta.

 

 

Mantsinsaarella lähellä anoppini kotikylää Työmpäisiä sijaitsi kahden Canet-tykin patteri, jonka tykit olivat toiminnassa koko Talvisodan ajan.

 

 

Neuvostoliitto pystyi hyökkäämään mantereella aina Koirinojalle saakka, joten Mantsin linnake jäi kauas mantereella kulkevan rintamalinjan taakse.

 

 

Mantsin kaksi tykkiä ampuivat tehokasta tultaan vihollisen ryhmitykseen koko 105 päivää kestäneen Talvisodan ajan.

 

 

Mantsin miehet perääntyivät Mantsinsaarelta vasta rauhanteon jälkeen eli 13.3.1940.

 

 

Mantsinsaaren linnakkeen tarkka tykkituli oli mahdollista sen vuoksi, että ennen sodan alkamista linnake oli rauhan aikana kartta- ja maastoharjoituksina valmistellut useita kohteita mantereelta tykkitulen kohteiksi.

 

 

Olen muutaman kerran käynyt Mantsinsaarella ja eräs kohde joka kerralla on ollut Mantsin linnake.

 

 

Viimeisimmästä käynnistäni on kulunut aikaa jo kymmenkunta vuotta. Tykit ovat tukikohdasta poissa, mutta tykkiasemien tykkikehät ovat edelleen paikoillaan.

 

 

Tykkiasemien takana ruoho ei edelleenkään kasva, sillä tykkien taakse suuntautuneet lieskat ovat polttaneet maaston niin, että ruoho ei ole vielä saanut kasvunotetta.

 

 

Mantsinsaaren linnakkeen tykeistä ja niiden urheasta toiminnasta on Lauri Immonen kirjoittanut kirjan, jonka nimi on:

 

”Kaksi tykkiä: Mantsinsaari talvisodassa”

 

 

Kannustan hankkimaan Immosen kirjan, sillä se kertoo laajasti niistä taisteluista, joissa Mantsin miehet kunnostautuivat. Immosen kirjaa ei varmaankaan ole saatavissa minkään kirjaston hyllystä, mutta kirjastojen kaukolainauksella se varmaan vielä löytyy – minulla on kaksikin kappaletta noita kirjoja, mutta vaatisi aikamoisen etsinnän, että niistä edes toisen löytäisin helposti.

 

 

Näin Talvisodan syttymispäivän muistopäivänä on paikallaan muistella suurella arvonannolla niitä miehiä, jotka toiminnallaan ja monet omalla verellään takasivat sen, että Suomi säilytti itsenäisyytensä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Talvisota alkoi 30.11.1939 klo 06.50, Talvisota, Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30.11.1939, Mantsinsaari, Mantsinsaaren linnake, Lauri Immonen, Kaksi tykkiä, Lauri Immonen Kaksi tykkiä, Mantsin miehet, Mantsinsaari Talvisodassa, Salmi. Salmi Mantsinsaari

Käkisalmessa näkymä hotellihuoneesta - Lenin!

Lauantai 11.7.2015 - -Esko Erkkilä-

Kukapa ei matkoilla ollessaan kuvaisi näkymää hotellihuoneestaan – ainakin minä tapaan niin tehdä.

 

 

Voittopuolisesti näkymät hotellihuoneista ovat ankeita, mutta toki poikkeuksiakin on.

 

 

Useinkin näkymänä on vastapäisen rakennuksen seinä tai korkealla ollessa alempana sijaitsevien naapurirakennusten katot.

 

 

Keväällä Portugalissa ollessamme saimme ihailla merinäkymää – poikkeus tavanomaisesta.

 

 

 

 

lenin1.jpg

 

 

Käkisalmessa yövyimme hotelli Korelassa (osoite: ul. Kalinina 11) Lenin-aukion vierellä.

 

 

 

 

lenin2.jpg

 

 

Hotellia kuvataan ”vaatimaton hotelli ydinkeskustassa”, mutta ainakin minun mittapuuni mukaan se oli aivan OK-hotelli.

 

 

 

 

lenin3.jpg

 

 

Hotellihuoneemme erikoisuus oli, että saimme katsella Leninin patsasta – se alkaa olla harvinaista herkkua nykymaailmassa!

 

 

 

 

lenin4.jpg

 

 

Omien aamutoimien lomassa oli mukava seurata aamulla, kun kaupungin työntekijä saapui kastelemaan kukat Leninin patsaan ympärillä ja samalla hän antoi aamupesun myös Leninille!

 

 

 

 

lenin5.jpg

 

 

Toki olimme jo edellisiltana käyneet tutustumassa Käkisalmen Lenin-aukiota hallitsevaan bolsevikkipuolueen perustajan ja leninismin ideologian perustajan patsaaseen.

 

 

Käkisalmen Leninillä ei ole lainkaan lakkia. Kerrotaan, että Lenin-patsaita kun aikoinaan valmistettiin määrättömiä määriä Neuvostoliitossa, niin osalla patsaita oli lakki päässä ja osalla lakki on Leninin kädessä.

 

 

Patsaita kun tehtiin moduleista, niin kerran paljastustilaisuudessa huomattiin, että juuri paljastetulla Leninillä oli lakki päässä, mutta sen lisäksi lakki oli myös kädessä!  Samaan patsaaseen oli siis lakkipäiseen hahmoon hitsattu sellainen moduli, jolla oli lakki kädessä!

 

 

No, sattuuhan sitä paremmissakin perheissä!

 

 

 

 

lenin6.jpg

 

 

Käkisalmessa olevalla Leninillä ei ole lakkia kädessään ja ei myöskään päässään!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Käkisalmi, Lenin-aukio, Hotelli Korela, venäjä2015, Lenin, Vladimir Iljits Lenin, V. I. Lenin, Vladimir Uljanov, Vladimir Iljits Uljanov,

Käkisalmessa kannattaa linnan museoon ja näyttelytilaan tutustumiseen varata aikaa

Perjantai 10.7.2015 - -Esko Erkkilä-

Käkisalmi oli taannoisella Äänisen ja Laatokan kierroksellamme eräs yöpymiskohde ja ennen yöpymistä ehdimme tutustumaan Käkisalmen linnaan.

 

 

Varsinaisessa linnassa ei ole paljon tutustumista, mutta linnanpihassa sijaitseviin museoon ja näyttelytilaan tutustumiseen kannattaa varata aikaa.

 

 

 

 

kaki1.jpg

 

 

Käkisalmen linna ja sen vierellä sijaitsevat rakennukset ovat kauniita katsella.

 

 

Käkisalmen linna oli linnanmuureja myöten veden ympäröimiä siihen saakka, kunnes Taipaleen kannas puhkaistiin ja Vuoksen purkautumissuunta Laatokkaan vaihtui.  Kannas puhkaistiin vuonna 1818.

 

 

 

 

kaki2.jpg

 

 

Museorakennus on hyvinhoidetun näköinen ja myös sisältä siisti.

 

 

 

 

kaki3.jpg

 

 

Museon lipunmyyjän takana oli vaatepuilla komeat rooliasut odottamassa niitä suuria yleisötapahtumia, joita Käkisalmen linnassa järjestetään.

 

 

 

 

Tässä muutamia kuvia museosta ja näyttelytilasta:

 

 

 

 

kaki4.jpg

 

 

 

 

kaki5.jpg

 

 

 

 

kaki6.jpg

 

 

 

 

kaki7.jpg

 

 

 

 

kaki8.jpg

 

 

 

 

kaki9.jpg

 

 

 

***********************

 

 

 

 

kaki10.jpg

 

 

Larin Paraske oli saanut oman ”ständinsä” museoon.

 

 

 

 

kaki11.jpg

 

 

Olen joskus sattunut paikalle, kun Käkisalmen linnamuseossa on ollut esillä mittava näyttely Puna-armeijan suomalaisilta saamaa sotamateriaalia.

 

 

Nyt saman aihepiirin osasto oli kovin vaatimaton, mutta esillä oli kuitenkin Suomi-konepistooli sekä Emma eli ”Degtarjev” –pikakivääri.

 

 

Suomalaiset saivat neuvostoliittolaista Degtjarjova Pehotnyi –pikakivääriä sotasaaliiksi Talvisodan ja Jatkosodan aikana n. 9.000 kappaletta. Isäni – joka kävi alusta loppuun Talvisodan ja Jatkosodan sekä sen lisäksi osallistui vielä Lapinsotaan - oli sodassa pikakiväärimies ja hän tunsi sodan jälkeenkin Emman ”omaksi aseekseen”!

 

 

Pääsymaksut linnaan, näyttelytilaan ja museoon olivat yhteensä 60 ruplaa eli euron verran, joten kustannuskysymys Käkisalmen linnaan tutustuminen ei ole!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Käkisalmi, Käkisalmen linna, Larin Paraske, Suomi-konepistooli, Degtarjev, Degtjarjova Pehotnyi, Degtjarjova Pehotnyi-pikakivääri, venäjä2015,

"Ranska ei tarvitse mitään, Ranskaan on myytävä!"

Perjantai 12.6.2015 - -Esko Erkkilä-

Olen saamassa luetuksi nelikymmenvuotisen työnantajani Raisio Yhtymän tiedotuspäällikkö Jarkko Heinon kirjoittaman muistelmateoksen ”Karvetin kätyri”.

Teoksen nimi tulee siitä, kun eräs median edustaja totesi Heinosta joskus: "Karvetin kätyri".

Lausahduksen tausta oli se, että Raision pääjohtajana oli tuolloin Mauri Karvetti ja tuo mainittu lehdistön edustaja antoi jossain tiedotustilaisuudessa yrityksemme tiedostuspäällikölle mainesanan "kätyri"!

 

 

 

 

tiedotuskatyri

 

 

Teos on 473-sivuinen järkäle ja täynnä mielenkiintoista asiaa.

 

 

 

Mielenkiintoista asiaa ainakin minulle ja kaikille raisiolaisille, sillä tiedotuspäällikkömme käsittelee koko muistelmateoksensa ajan niitä tapahtumia, joissa minäkin olen ollut työurani aikana mukana.

 

 

********************

 

 

Tämän jutun otsikkolause liittyy siihen, kun Raisio laajensi toimintaansa 1990-luvun lopulla Ranskaan ja tiedotuspäällikkö Heino junaili suomalaisia lehtimiehiä tutustumaan Raision toimintaan Ranskassa.

 

 

Otsikkolauseen suomalaisille lehtimiehille totesi ranskalaisen marketin keksihyllyjen välissä silloin Raision omistaman ja Hämeenlinnan Kantolan alueella toimineen keksitehtaan Delicant Oy:n Ranskan agentti Kari Helasvirta.

 

 

Helasvirran lausumassa on vahva viesti myös nykypäivän suomalaisille ja suomalaisille yrityksille; hyvä tuote ei vielä takaa markkinoita eikä menestystä – tuote pitää osata myös myydä!

 

 

Sain toimia Raisiolla tasan neljäkymmentä vuotta myynnin ammattilaisena ja tiedän, että mistä puhun. Ennen Raision uraani olin K-ryhmän palveluksessa puoli vuotta, joten myynnin ammattilaisena sain toimia kaikkiaan neljäkymmentä ja puoli vuotta.

 

 

Olen ylpeä, että sain hankkia itselleni ja perheelleni leivän yritysmaailmasta – en ole ollut päivääkään julkishallinnon palveluksessa.

 

 

Minut tuntevat saattavat ihmetellä ja muistuttaa, että toimithan Sinä osto- ja hankintatehtävissä Raision työurallasi viimeiset viisitoista vuotta.

 

 

Toimin todellakin raaka-aineiden hankinnasta vastaavana raaka-ainepäällikkönä työurani viimeiset viisitoista vuotta, mutta muistin myös sinä aikana arvostamani esimieheni ja uransa lopuksi Raision pääjohtajaksi kohonneen vuorineuvos Matti Salmisen sanat:

 

”Yrityksen jokainen työntekijä ja toimihenkilö on myyntimies!”

 

 

*****************

 

 

Muistutan kaikkia suomalaisia ja erityisesti yritysjohtajia siitä, että yrityksen kaikki työntekijät ovat myyntimiehiä ja vasta myyty tuote tuo yrityksen kassaan tuloja!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Karvetin kätyri, tiedostuspäällikkö Jarkko Heino, tiedotuspäällikkö Jarkko Heino_Karvetin kätyri, vuorineuvos Matti Salminen, myynnin ammattilainen, Raision tiedottajan tarina,

Tänään saan antaa tunnustusta SDP:lle ja teen sen mielelläni!

Maanantai 20.10.2014 - -Esko Erkkilä-

Olen ollut kitsas antamaan tunnustusta kilpaileville puolueille – syykin on varmaan kaikille selvä, sillä sellaisia toimenpiteitä ei ole ollut, joista tunnustusta olisi voinut antaa.

 

Huomasitte varmaan, että annoin konstailematonta tunnustusta tällä saitilla Kokoomukselle viime perjantaina eli 17.10.2014.

 

Antamani tunnustus tuli Kokoomukselle sen vuoksi, että hallitus kertoi korottavansa metsähakkeen tukea, alentavansa turpeen verotusta ja kaiken tämän lisäksi lupasi pidättäytyä pakkolunastamispainotteisista toimenpiteistä soidensuojeluohjelmassa.

 

On selvää, että kaikki nämä linjaukset olivat myrkkyä Vihreille. Voidaankin todeta, että jos Vihreät ärhentelevät joistain toimenpiteistä, on varmaa, että kyseinen toimenpide on ollut suomalaisten edun mukainen!

 

Kuten otsikossa totean, niin tänään annan tunnustusta SDP:lle.

 

Kohdistan tunnustuksen Tampereen apulaispormestari Pekka Salmelle, joka Valkeakosken Sanomien mukaan toteaa ykskantaan:

 

 

"Tavasesta pitää luopua!"

 

 

Apulaispormestari Salmen haastattelu on julkaistu Valkeakosken Sanomissa 15.10.2014-

 

Pekka Salmen sanomisen painoarvoa nostaa, että hän on Tampereen kaupunginvaltuustossa SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja.

 

 

Tavasella on tekopohjavesilaitokseen liittyvä lupaprosessi pahasti kesken.

 

Pekka Salmi toteaa aivan oikein, että lupaprosessin lopputuloksella ei ole merkitystä, että käynnistetäänkö hanke vai ei.

 

Salmi linjaa, että vaikka lupa tulisikin, niin hanketta ei ole syytä käynnistää.

 

Järkipuhetta joka sana!

 

 

Olen erityisen tyytyväinen apulaispormestari Pekka Salmen linjauksesta, kun hän Valkeakosken Sanomien mukaan toteaa Tavasesta näin:

 

 

”Iso ongelma on myös Pälkäneen ja Kangasalan tiukka Tavasen vastustus. Moraalisista ja poliittisista syistä iso kaupunki ei voi lähteä jyräämään muiden kuntien alueelle.”

 

Hienoa puhetta mieheltä, jonka taustapuolue vielä jokunen aika sitten oli vahvasti liputtamassa Suur-Tampereen puolesta!

 

Pekka Salmi on SDP:n ehdokkaana Pirkanmaan vaalipiirissä kevään eduskuntavaaleissa.

 

Arvostan Pekka Salmen linjauksia ja toivon, että hän kerää demarien jäsentenvälisessä eduskuntavaalikisassa ääniä siten, että hänestä tulee yksi demarien pirkanmaalaisista kansanedustajista!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tavase, Tavasesta pitää luopua, Pekka Salmi: Tavasesta pitää luopua, apulaispormestari Pekka Salmi, SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Salmi, kansanedustajaehdokas Pekka Salmi, Valkeakosken Sanomat,

Raision päätökset ovat tulosta johdon epäonnistumisesta

Sunnuntai 20.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Olen seurannut tyrmistyneenä uutisia, joissa kerrotaan Raision luopumisesta sian- sekä siipikarjan rehuseosten valmistamisesta.

 

Päätös osoittaa yrityksen ylimmän johdon epäonnistumisesta ja se kertoo myös siitä, että yrityksen omistajat vähät välittävät ennen niin menestyneen yrityksen tulevaisuudesta.

 

Vuodelta 2013 rehuseosten valmistustilastoja ei vielä ole saatavissa, mutta vuonna 2012 sianrehuseoksia valmistettiin 309 miljoonaa kiloa ja siipikarjan rehuseoksia 317 miljoonaa kiloa. Rehuseosten kokonaisvalmistus vuonna 2012 oli 1.397 miljoonaa kiloa.

 

On suuri ihmettelyn aihe, jos Suomen toiseksi suurin rehunvalmistaja ei pysty kannattavaan valmistukseen volyymistä, jonka kokonaismarkkinat asettuvat tasolle yli 600 miljoonaa kiloa.

 

Toimin Raision rehuteollisuuden palveluksessa vuodesta 1970 alkanen tasan 40 vuotta ja myönnän, että oli vuosia, jolloin rehuseosten valmistaminen oli taloudellisesti tiukkaa.

 

Hanskojen heittäminen kehään on kuitenkin osoitus, että yhtymän johto ei ole tehtäviensä tasolla.

 

Kuudensadan miljoonan kilon kokonaismarkkinat Suomessa olisivat varmasti taanneet taloudellisesti terveen toiminnan, mutta makeisvalmistuksen näkymät kaukomailla sumensivat yritysjohdon silmät.

 

Totean selkeästi, että vuorineuvos Matti Salminen Raision pääjohtajana oli viimeinen johtaja, joka tajusi yrityksen kannalta kokonaisuuden – hänen seuraajansa ovat kvartaalitalouden juoksupoikia, jotka joutavat optioineen yritysmaailman romukoppaan.

 

 

***********

 

Hämmästelen MTK:n roolia ja lausuntoja sen jälkeen, kun Raisio ilmoitti 10.06.2014 luopuvansa sian- sekä siipikarjanrehujen valmistuksesta.

 

MTK ei suonut asian johdosta sanaakaan suomalaisen kotieläintuottajan puolesta, vaan esitti huolestumisensa ainoastaan siitä, että päätöksen myötä viljamarkkinat vaikeutuvat!

 

  • Miksi MTK ei kanna lainkaan huolta rehumarkkinoiden keskittymisestä?

 

  • Miksi MTK ei kanna huolta siitä, että sikatalouden ja siipikarjatalouden toimintaedellytykset heikkenevät Raision päätöksen vuoksi?

 

  • Miksi MTK ei kanna huolta siitä, että kotimaisen kotieläintalouden toimintaedellytykset heikkenevät?

 

  • Miksi MTK ei kanna huolta siitä, että suomalaisen kuluttajan ruokalasku kasvaa Raision päätöksen vuoksi?

 

Pidän valitettavana, että MTK asettui Raision päätöksen myötä ainoastaan viljanviljelijöiden puolestapuhujaksi!

 

 

-Esko Erkkilä-  

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Raisio, Raisio Yhtymä, Raisio Oyj, Raision Tehtaat, Oy Vehnä Ab, Kasviöljy Oy, Matti Salminen, vuorineuvos Matti Salminen, Raisio lopettaa sian- ja siipikarjan rehuseosten valmistamisesta, , MTK, rehuseosten valmistus 2012, rehuseosten valmistus,

Venäjän ja Suomen yhteistyö on tuonut tulosta; Äyräpäähän on saatu hauta- ja kirkkorauha

Sunnuntai 28.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Äyräpään taistelut Jatkosodassa turvasivat raskaista menetyksistä huolimatta Suomen itsenäisyyden, kun puna-armeija pystyttiin pysäyttämään Vuosalmen alueelle ja se ei päässyt yhteyteen Tali-Ihantalassa operoiviin Neuvostoliiton muihin valloittajayksiköihin.

 

Äyräpään taistelut kulminoituivat Äyräpään kirkon seutuville ja Vuosalmeen. Suomalaisten puolelta taisteluita johti everstiluutnantti Adolf Ehrnrooth. Ehrnrooth ylennettiin everstiksi 6.7.1944.

 

Olen saanut vierailla Äyräpään kirkon raunioilla useasti ja olen saanut myös käydä Ehrnrootin komentopaikalla Vuosalmen puolella kymmenkunta vuotta sitten.

 

Surullisena olen seurannut, kun venäläiset ovat saaneet vallata Äyräpään taistelutantereet markkinahumulle ja telttailulle.

 

Ilahduin, kun heinäkuun alussa toteutetun reissumme aikana sain todeta, että Äyräpään kirkonrauniot sekä Äyräpään hautausmaa on saatu rauhoitettua pyhiksi paikoiksi.

 


ayra1

 

 

Äyräpään kirkko ehti ”elää” ainoastaan kuusi vuotta. Tämä kuva kirkosta on Äyräpään kirkon ja hautausmaan opastaulussa.

 

 

 

ayra2

 

 

Nyt kirkosta on jäljellä ainoastaan raunioita.

 

 

 

ayra3

 

 

 

ayra4

 

 

 

ayra5

 

 


 

ayra6

 

 

 

Äyräpääläisten pitäjäseura ry on pystyttänyt kirkon paikalle tämän muistolaatan.

 

 

 

ayra7

 

 

 

Kirkonraunioiden vieressä on muistolaatta, jossa kerrotaan sillä paikalla sijainneesta sankarihautausmaasta.

 

 

 

ayra8

 

 

Suomen valtio on saanut pystyttää sankarihautausmaalle hautamuistomerkin.

 

 

ayra9

 

 

Vuoksi on Äyräpään kirkon kohdalla kapea ja sen kohdan puna-armeija oli valinnut Vuoksen ylityspaikakseen.

Tässä retkiporukkamme kuuntelee kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäen selostusta Äyräpään taisteluista.

Vuoksen takana Vuosalmea, jonne Neuvostoliiton Tali-Ihantalaan tähdännyt hyökkäys pystyttiin pysäyttämään.

 

 

 

ayra10

 

 

Vasikkasaari näytteli Äyräpään taisteluissa tärkeää maastonkohtaa.

 

 

 

*************

 

 

ayra11

 

 

Vaikka olen käynyt Äyräpään kirkonraunioilla usein, niin vasta nyt pystyin hahmottamaan Äyräpään hautausmaan sijainnin.

 

 

 

ayra12

 

 

Hautausmaalla on muistolaatta, joka kertoo tarkemmin hautausmaasta.

 

 

 

ayra13

 

 

Muistolaatan vierellä on Salomon ja Katri Kannisen sekä Juho Juvosen hautakivet.

 

 

 

ayra14

 

 

Äyräpään hautausmaalla kasvaa nykyisin nuorehkoa männikköä.

 

 

*********

 

 

ayra15

 

 

Venäläiset ovat vallanneet Äyräpään kiivaimpien taistelujen tantereet Vuoksen rannalta vapaa-ajanviettopaikakseen,…

 

 

 

ayra16

 

 

…mutta onneksi Äyräpään kirkonraunioille sekä hautausmaille on saatu kirkko- ja hautausmaarauha.

 

 

 

Kiitokset kirkko- ja hautausmaarauhasta niille venäläisille ja suomalaisille, jotka ovat saaneet neuvoteltua asian onnelliseen päätökseen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Äyräpää, Äyräpään kirkko, Äyräpään sankarihauta, Äyräpään taistelut, Vuoksi, Vasikkasaari, Vuosalmi, Adolf Ehrnrooth, hautarauha, kirkkorauha, Äyräpään hautausmaa,

Vanhemmat kirjoitukset »