Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Varttikarjalaiset

Perjantai 3.5.2019 - -Esko Erkkilä-

Olen sukujuuriltani pirkanmaalainen, mutta kolme poikaani – neljännestusina – ovat varttikarjalaisia!

 

 

Arvaatte, että poikieni varttikarjalaisuus perustuu siihen, että Rouvani on puoliksi karjalainen, sillä hänen äitinsä oli syntynyt Salmin pitäjän Mantsinsaarella Laatokalla.

 

 

Anoppini sukunimi tyttönimenä oli Ahven.

 

 

Arvostan karjalaisuutta, sillä se heimo on vuosisatojen saatossa saanut kokea kovia.

 

 

Vaimoni sai aikoinaan tarpeekseen muutamasta matkastamme Neuvostoliittoon ja en ole häntä saanut kanssani Mantsiin, mutta keskipoika lähti kerran mukaani.

 

 

Poikkesimme anoppini ja keskipojan mummon kotitalon raunioilla Mantsinsaaren Työmpäisten kylässä ja mielessäni liikahti jotain lämpimästi, kun palatessamme keskipoika jäi muusta seurueesta jälkeen ja valokuvasi mummonsa nuoruuden maisemia!

 

 

Silloin tunsin, että olen ollut auttamassa perhekunnassamme karjalaisuuden kapulan vaihtamista vaikka en itse olekaan karjalainen!

 

 

 

*****************

 

 

 

 

IMG_0878.JPG

 

 

Olin vuosia sitten huutokaupassa Turussa ja kaupan oli tämä kipsitaulu Viipurin linnasta.

 

 

Siihen aikaan ainakin Turussa oli vähäinen kysyntä karjalaisesineille ja sain tuon taulun kahdellakympillä!

Tunnustan, että en muista oliko tuolloin vielä markka-aika vai oliko tuo kaksikymppinen euroja!!

 

 

Arvostan joka tapauksessa huutoani!

 

 *****************

 

Pääsen Viipuriin taas heinäkuun alkupäivinä, kun me viljakkalalaiset ja hämeenkyröläiset saamme osallistua kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäen johtamalle Kyröläismatkalle Sortavalaan, Petroskoihin, Kizhin saarelle ja lopulta myöskin Viipuriin.

 

 

Odotan matkaa suurella mielenkiinnolla ja ehkä sitten aikoinaan laadin matkastamme jonkun jutun tällekin saitille!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Varttikarjalaiset, Mantsinsaari, Työmpäinen, Salmi, Salmin kunta, Salmin pitäjä, Mantsi, Työmpäisten kylä Mantsinsaarella, Ahvenen talo Työmpäisissä, Työmpäisten Ahvenet, Viipurin linna, Kizhin saari, Petroskoi, Sortavala, Viipuri,

"Pyhyys on sinun huonees kaunistus, Herra, iankaikkisesti"

Maanantai 1.10.2018 - -Esko Erkkilä-

IMG_3726.JPG

 

Otsikossa olevat psalmi 93:n sanat ovat Tampereella Finlaysonin kirkon etuosan kuorikaaressa ja sieltä ne tervehtivät kirkkoon tulijaa.

 

Psalmi 93:5 kuuluu nyky-Raamatussa näin:

 

”Sinun todistuksesi ovat aivan vahvat, pyhyys on sinun huoneellesi arvollinen, Herra, hamaan aikojen loppuun.”

 

***************

 

Osallistuin Tampereen Vanhusneuvoston jäsenenä meille järjestettyyn ns. kaavakävelyyn Tampereen ydinkeskustassa 28.8.2018 ja kävelymme lopuksi poikkesimme Finlaysonin kirkkoon.

 

 

Tuolloinen käyntini oli ensimmäinen tuossa kauniissa ja idyllisessä kirkossa.

 

 

 

IMG_3743.JPG

 

 

IMG_3724.JPG

 

 

 

IMG_3742.JPG

 

 

Punatiilinen rakennus valmistui rukoushuoneeksi tehtaanportin tuntumaan jo vuonna 1879, mutta se vihittiin viralliseksi kirkoksi vasta vuonna 2009, kun Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo vihki sen virallisesti kirkoksi.

 

 

 

IMG_3727.JPG

 

 

Alttarin takaseinää hallitsevat von Nottbeckin Pietarista hankkimat ja Lontoossa 1850-luvulla Hill&Son – tehtaan valmistamat urut.

 

 *********************

 

 

Finlaysonin kirkko on Finlaysonin tehtaanjohtaja Wilhelm von Nottbeckin rakentama joka halusi huolehtia tehtaidensa työntekijöiden hengellisestä elämästä.

 

 

Kirkon piirustukset laati Frans Ludvig Calonius, joka toimi Tampereen kaupunginarkkitehtinä.

 

 

 

Kirkkosalin seinällä on kaksi tehtaan työntekijöiden silkistä valmistamaa seppelettä, joista tämä…

 

 

IMG_3740.JPG

 

…on Wilhelm von Nottbeckille (1818 – 1890) ja…

 

 

IMG_3735.JPG

 

…tämä hänen pojalleen Ernst Freidrick Rembert von Nottbeckille (1864 – 1885).

 

 

******************

 

 

IMG_3731.JPG

 

 

Finlaysonin kirkko toimii myös lasten katedraalina eli lasten omana kirkkona.

 

 

Kirkossa on kerronta-alttareilla kuvaelmia Raamatun eri tapahtumista.

 

 

****************

 

 

IMG_3725.JPG

 

 

Arvostan, että kirkon sisäänkäynnin vieressä on kolme muistotaulua niille Finlaysonin työntekijöille, jotka kaatuivat Talvi- ja Jatkosodassa.

 

 

Kannustan poikkeamaan Finlaysonin kirkossa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pyhyys on sinun huonees kaunistus Herra iankaikkisesti, Finlaysonin kirkko, Wilhelm von Nottbeck, Finlayson, psalmi 93, Frans Ludvig Calonius,

Säilyivät sodalta suojassa!

Keskiviikko 14.2.2018 - -Esko Erkkilä-

Vuonna 1915 syntynyt anoppini oli Salmin Mantsinsaarella Työmpäisten kylässä sijainneen Ahvenen talon monilapsisen perheen nuorimmainen.

 

 

Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30.11.1939 ja rajapitäjänä Salmi joutui heti sodan alkaessa sotatantereeksi.

 

 

Poliittinen tilanne oli Neuvostoliiton toimien johdosta kiristynyt jo marraskuun aikana ja mm. Mantsinsaaren väestölle annettiin marraskuun lopulla  evakuointimääräys.

 

 

Väestö evakuoitiin läheisen Lunkulansaaren kautta mantereelle, mutta väki ehti ottamaan mukaansa vain kaiken välttämättömimmän.

 

 

Ahvenen perhekunta ehti myös ottamaan mukaansa vain tärkeimmät esineensä ja he kaivoivat maakuoppaan mm. samovaarinsa, yhden kastrullin sekä kuparisen kahvipannunsa.

 

 

 

Puna-armeija ei löytänyt Ahvenen perheen kalleuksia Talvisodan aikana ja Suomen hyökkäysvaiheen aikana vuonna 1941 mantsinsaarelaiset palasivat kotikonnuilleen.

 

 

Ahvenen suku kaivoi sodalta säästyneet kalleutensa esiin ja olivat tyytyväisiä.

 

 

Uusi evakkomatka oli kuitenkin ennakoitavissa, sillä sotaonni kääntyi.

 

 

Nyt kuitenkin oli niin paljon aikaa, että myös samovaari, kastrulli sekä kahvipannu saatiin mukaan kohti Tervoa, jonne Ahvenen perhekunta sijoittui.

 

 

 

************************

 

 

 

Ahvenen kovia kokenut samovaari, kastrulli sekä kuparinen kahvipannu ovat eri vaiheiden jälkeen Rouvani omaisuutta ja nyt niillä on kunniapaikka omakotitalomme keittiökaappien päällä.

IMG_7312.JPG

 

Lainasin samovaaria, kastrullia ja kahvipannua, kun osallistuin Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen puheenjohtajana yhdistyksemme Maanantaitapaamiseen, jonka aiheena oli

 

 

”Erikoiset esineet”!

 

 

Olen vuosien saatossa päässyt muutaman kerran käymään Mantsinsaarella anoppini kotitalon raunioilla ja osaan arvostaa näitä esineitä!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Salmi - rajakunta, Mantsinsaari, Mantsinsaaren Työmpäisten kylä, Työmpäinen, Mantsinsaari Ahvenen suku Työmpäisistä, Ahvenen suku Mantsinsaarelta, Ahvenen suku Salmista, Härkäuhrin saari, Mantsin patteri, Mantsin linnake,

SDP vetää neuvotteluja

Keskiviikko 26.4.2017 - -Esko Erkkilä-

Kuntavaalien tuloksissa Tampereella suurimmaksi ryhmäksi nousi SDP.

 

 

Se merkitsi, että SDP pyrkii muodostamaan valtakoalition, joka hallisisi kaupunkia seuraavat neljä vuotta.

 

 

SDP valitsi pormestariehdokkaakseen Lauri Lylyn ja neuvotteluja valtakoalition muodostamiseksi käydään nyt hänen johdollaan.

 

 

********************

 

 

 

 

Aamulehti julkaisi neuvotteluista kuvan sähköisessä versiossaan maanantaina 24. päivänä huhtikuuta. Kuvassa Keskustan neuvotteluryhmä keskusteluissa SDP:n kanssa.

 

 

 

IMG_8876.JPG

 

 

Sama kuva oli Aamulehden printtiversiossa eilen ja nyt kuvatekstissä oli mainittu nimi nimeltä myös Keskustan neuvottelijat.

 

 

 

*******************

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajana olen mukana Keskustan neuvotteluryhmässä.

 

 

Muut neuvotteluryhmämme jäsenet ovat minusta vasemmalle kunniapuheenjohtajamme Matti Kaperi, nykyisen valtuustoryhmämme puheenjohtaja Matti Järvinen sekä uuden valtuustoryhmämme puheenjohtaja Jouni Ovaska.

 

 

Neuvottelut käydään siis SDP:n johdolla ja on luonnollista, että vain SDP kommentoi neuvottelujen etenemistä.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kuntavaalit 9.4.2017, Kuntavaalien suurin puolue Tampereella oli SDP, Kuntavaalien suurin puolue Tampereella, Matti Kaperi, Matti Järvinen, Jouni Ovaska, Lauri Lyly, pormestariehdokas Lauri Lyly, Pekka Salmi, Atanas Aleksovski, Harri Sandell,

Käkisalmi rakennettiin aikoinaan paikkaan, jossa käen kuultiin keväällä ensimmäisenä kukkuvan

Perjantai 12.8.2016 - -Esko Erkkilä-

Olen viime ja tänä kesänä päässyt Karjalan-matkoillani yöpymään Käkisalmessa.

 

 

 

kaki1.jpg

 

 

Molemmilla kerroilla olemme yöpyneet vuonna 1939 rakennetussa ja viipurilaisen arkkitehti Jalmari Lankisen suunnittelemassa hotellissa, jonka alkuperäinen nimi oli hotelli Vuoksenhovi - …

 

 

 

kaki2.jpg

 

 

…hotellin nykyinen nimi on Korela.

 

 

 

kaki3.jpg

 

 

En ole aikaisemmin huomannutkaan, että Korelan jokaisen hotellikerroksen aulassa on rekvisiittana Tikkakoskella valmistettu…

 

 

 

kaki4.jpg

 

 

…Tikka-ompelukone.

Tikkakoski joutui yrityksenä neuvostoliittolaisomistukseen sodan jälkeen, sillä aikaisemmin sen omistuksessa oli merkittävä osuus saksalaisilla.

Ovatkohan Korelassa olevat ompelukoneet valmistettu Suomessa venäläisomisteisen yrityksen tehtaalla?

 

 

 

kaki5.jpg

 

 

Hotellin edessä sijaitseva aukio on nimeltään Leninin aukio ja itse Lenin seisookin aukion itälaidalla.

 

 

 

kaki6.jpg

 

 

Aukion länsilaidalla sijaitsee Konevitsan luostarille kuuluva ortodoksikirkko – harmillista, että en ole koskaan päässyt vierailemaan siellä sisällä.

 

 

 

kaki7.jpg

 

 

Ortodoksikirkon edessä Pietari Suuri katselee tiukasti Leniniä aukion toisella laidalla.

 

 

Pietari Suurella on tiukka ilme ja Leninillä palttoo auki – mitä lienevät ajatella?

 

 

 

kaki8.jpg

 

 

Leninin selän takana sijaitsevassa Keskuspuistossa on ”Poika ja pantteri” –patsas.

 

 

Oletan, että patsas on neuvostoaikainen, sillä sen kolhiintunut ulkonäkö viittaa siihen.

Neuvostoaikaiseen taiteeseen viittaa sekin, että mitä yhteyttä Käkisalmella ja pantterilla on? Ainakaan minä en keksi mitään yhteyttä.  Kertokaa, jos tiedätte!

 

 ***************

 

Käkisalmen evankelisluterilainen kirkko on sitä kohdanneen tulipalon jäljiltä rappeutumassa.

 

 

Se on sen verran sivussa, että en nyt käynyt sen luona.

 

 

Emme poikenneet tällä kerralla Käkisalmen linnassakaan, sillä sateinen sää ja kireä aikataulu estivät tutustumisen linnaan.

*************

 

 

Neuvostoliitto harjoitti Jatkosodassa suomalaisten hyökkäysvaiheessa Käkisalmessa poltetun maan taktiikka, joten nykyään kaupungissa on vähän rakennuksia Suomen ajalta.

 

 

Puna-armeijan polttopartiot liikkuivat Käkisalmen kaduilla ja rikkoivat talojen ikkunat sekä heittivät sisään palavia soihtuja.

 

 

Neuvostoliitto väitti sotien jälkeen pitkään, että suomalaiset olisivat polttaneet Käkisalmen, mutta polttajia olivatkin neuvostoliittolaiset.

 

 

Monilla suomalaisilla merkkihenkilöillä on sukujuuret Käkisalmessa, joten se on yhä edelleen rakas kaupunki monille suomalaisille!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Käkisalmi, Lenin aukio, Leninin aukio Käkisalmessa, Poika ja pantteri, Vuoksenhovi, Korela, arkkitehti Jalmari Lankinen, Tikkakoski, Tikka ompelukone, Venäjä2016, Kyröläismatka2016,

Valamon luostarilla on neljä kantosiipialusta kuljettamassa pyhiinvaeltajia saarelle

Torstai 21.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Sain 14. Kyröläismatkan osanottajana vierailla Laatokan Valamossa 11.7.2016.

 

 

Matkanjohtajana toimi edellisvuosien tapaan kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki – kiitokset kenraalille!

 

*************

 

Kerron tässä jutussani kuvakertomuksen muodossa siitä, että miten Laatokan Valamoon kuljetaan.

 

 

 

 

vala1.jpg

 

 

Kuikka - tai mikä vesilintu lie ollut - oli hätään kärsimässä Sortavalan satamassa, kun meitä noutamaan tullut kantosiipialus lähestyi Sortavalan satamalaituria.

 

 

 

 

vala2.jpg

 

 

Kuikan hätä meni ohi, kun kantosiipialus vähensi vauhtiaan ja ”laskeutui alas”!

 

 

 

vala3.jpg

 

 

Vauhti oli melkoinen, kun kantosiipialus aloitti matkanteon kohti Valamoa.

 

 

 

vala4.jpg

 

 

Edessä oli tyyni Laatokka, jota kutsutaan ”seitsemän meren järveksi”.

 

 

 

vala5.jpg

 

 

Venäjällä on tapana paskoa seisaaltaan reiän päällä ja kun se ei ole meininki kantosiipialuksilla, niin oikeata paskomista pitää opastaa vessoissa.

 

 

 

vala6.jpg

 

 

Kantosiipialuksen välikannella on pieni tila, josta voi tuulen tuiverruksessa tutkailla ja nauttia vauhdikkaasta menosta – tässä näkymä eteenpäin kohti kantosiipialuksen ohjaamoa.

 

 

 

vala7.jpg

 

 

Kantosiipialuksessa on 124 istumapaikkaa ja tässä kuva keskiosan matkustamosta.

 

 

 

vala8.jpg

 

 

Kantosiipialuksen pohjakaavio.

 

 

 

vala9.jpg

 

 

Valamon satamassa liikkuu myös tavallisia laivoja ja muutenkin Valamon satamassa on vilkas liikenne.

 

 

 

vala10.jpg

 

 

Edellämme Sortavalasta Valamoon matkannut kantosiipialus ehti ennen meitä jo kääntymään satamassa.

 

 

 

vala11.jpg

 

 

Valamossa oli talvella tulipalo ja sen seurauksena satamaan on nyt vuokrattu kolmeksi vuodeksi asuntolaiva, jossa Valamossa työskentelevät siviilit saavat asua.

 

 

 

vala12.jpg

 

 

Valamon neljä kantosiipialusta kuljettavat turisteja ja pyhiinvaeltajia saarelle Sortavalasta, Käkisalmesta ja Pietarista – tässä yksi kantosiipialus saapumassa Valamon satamaan.

 

 

 

Olen tyytyväinen, että sain 14. Kyröläismatkan aikana tutustua Valamoon!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valamo, Laatokan Valamo, Laatokan Valamo, Kyröläismatka2016, Venäjä2016, kantosiipialukset Valamoon, Sortavala, Käkisalmi, Pietari,

"Rohkaisevia" sanoja henkilöstölle

Tiistai 17.5.2016 - -Esko Erkkilä-

Kaikilla elämänaloilla tehdään virhepäätöksiä ja niin niitä tehdään ja on tehty myös liike-elämässä.

 

 

Tämä ilmeisen tosijuttuni tapahtui ennen sähköistä nettiaikaa, sillä en pysty googlaamallakaan selvittämään, että milloin avattiin ja milloin suljettiin Keskon Iisalmen konttori.

 

 

Muistan joskus lukeneeni – taisi olla Keskon historia, että kyseinen konttori oli kuitenkin hyvin lyhytaikainen.

 

 

Lyhytaikaisuutta ennakoi se Keskon pääjohtajan puhe Iisalmen konttorin vihkiäisissä, kun hän totesi näin:

 

”Nyt on viimeinen hetki alkaa suunnittelemaan, että milloin tämä konttori suljetaan!”

 

 

Olihan noissa sanoissa aikasmoinen negatiivinen motivointi upouuden konttorin henkilöstölle!

 

 

**************

 

 

Vihkiäisissä oli paikalla arvostamani esimieheni myyntipäällikkö Veikko Nikula (syntynyt 1925) ja häneltä olen kuullut tämän tosijutun.

 

 

Keskon pääjohtajana Iisalmen konttorin vihkiäisten aikaan oli Ilmo Olavi Nurmela ja kun Nurmela oli Keskon pääjohtajana 1957 – 1968, niin tuolle aikajaksolle ajoittuu Keskon Iisalmen konttorin vihkiäiset.

 

 

I.O.Nurmela oli ilmeisesti hyvissä väleissä presidentti Urho Kekkosen kanssa, sillä Kekkonen nimitti Nurmelan valtiovarainministeriksi Reino Kuuskosken virkamieshallitukseen vuonna 1958.

 

 

Tämmöinen muisteluksen muistelus tänään!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Keskon Iisalmen konttori, Kesko Iisalmi, Kesko Oy Iisalmi, pääjohtaja Ilmo Olavi Nurmela, valtiovarainministeri I. O. Nurmela, Keskon pääjohtaja Nurmela,

Talvisota alkoi 76 -vuotta sitten klo 06.50

Maanantai 30.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30.11.1939 klo 06.50.

 

 

Anoppini kotipitäjä Salmi oli ensimmäisiä Neuvostoliiton kohteita, kun suurvalta alkoi hyökkäyksensä.

 

 

Anoppini oli kotoisin Salmin pitäjän Mantsinsaarelta.

 

 

Vuonna 1915 syntynyt anoppini oli Talvisodan syttyessä 24 –vuotias ja hän oli jo aikoja sitten jättänyt kotisaarensa ja siirtynyt etsimään leveämpää leipää mantereelta.

 

 

Mantsinsaarella lähellä anoppini kotikylää Työmpäisiä sijaitsi kahden Canet-tykin patteri, jonka tykit olivat toiminnassa koko Talvisodan ajan.

 

 

Neuvostoliitto pystyi hyökkäämään mantereella aina Koirinojalle saakka, joten Mantsin linnake jäi kauas mantereella kulkevan rintamalinjan taakse.

 

 

Mantsin kaksi tykkiä ampuivat tehokasta tultaan vihollisen ryhmitykseen koko 105 päivää kestäneen Talvisodan ajan.

 

 

Mantsin miehet perääntyivät Mantsinsaarelta vasta rauhanteon jälkeen eli 13.3.1940.

 

 

Mantsinsaaren linnakkeen tarkka tykkituli oli mahdollista sen vuoksi, että ennen sodan alkamista linnake oli rauhan aikana kartta- ja maastoharjoituksina valmistellut useita kohteita mantereelta tykkitulen kohteiksi.

 

 

Olen muutaman kerran käynyt Mantsinsaarella ja eräs kohde joka kerralla on ollut Mantsin linnake.

 

 

Viimeisimmästä käynnistäni on kulunut aikaa jo kymmenkunta vuotta. Tykit ovat tukikohdasta poissa, mutta tykkiasemien tykkikehät ovat edelleen paikoillaan.

 

 

Tykkiasemien takana ruoho ei edelleenkään kasva, sillä tykkien taakse suuntautuneet lieskat ovat polttaneet maaston niin, että ruoho ei ole vielä saanut kasvunotetta.

 

 

Mantsinsaaren linnakkeen tykeistä ja niiden urheasta toiminnasta on Lauri Immonen kirjoittanut kirjan, jonka nimi on:

 

”Kaksi tykkiä: Mantsinsaari talvisodassa”

 

 

Kannustan hankkimaan Immosen kirjan, sillä se kertoo laajasti niistä taisteluista, joissa Mantsin miehet kunnostautuivat. Immosen kirjaa ei varmaankaan ole saatavissa minkään kirjaston hyllystä, mutta kirjastojen kaukolainauksella se varmaan vielä löytyy – minulla on kaksikin kappaletta noita kirjoja, mutta vaatisi aikamoisen etsinnän, että niistä edes toisen löytäisin helposti.

 

 

Näin Talvisodan syttymispäivän muistopäivänä on paikallaan muistella suurella arvonannolla niitä miehiä, jotka toiminnallaan ja monet omalla verellään takasivat sen, että Suomi säilytti itsenäisyytensä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Talvisota alkoi 30.11.1939 klo 06.50, Talvisota, Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30.11.1939, Mantsinsaari, Mantsinsaaren linnake, Lauri Immonen, Kaksi tykkiä, Lauri Immonen Kaksi tykkiä, Mantsin miehet, Mantsinsaari Talvisodassa, Salmi. Salmi Mantsinsaari

Käkisalmessa näkymä hotellihuoneesta - Lenin!

Lauantai 11.7.2015 - -Esko Erkkilä-

Kukapa ei matkoilla ollessaan kuvaisi näkymää hotellihuoneestaan – ainakin minä tapaan niin tehdä.

 

 

Voittopuolisesti näkymät hotellihuoneista ovat ankeita, mutta toki poikkeuksiakin on.

 

 

Useinkin näkymänä on vastapäisen rakennuksen seinä tai korkealla ollessa alempana sijaitsevien naapurirakennusten katot.

 

 

Keväällä Portugalissa ollessamme saimme ihailla merinäkymää – poikkeus tavanomaisesta.

 

 

 

 

lenin1.jpg

 

 

Käkisalmessa yövyimme hotelli Korelassa (osoite: ul. Kalinina 11) Lenin-aukion vierellä.

 

 

 

 

lenin2.jpg

 

 

Hotellia kuvataan ”vaatimaton hotelli ydinkeskustassa”, mutta ainakin minun mittapuuni mukaan se oli aivan OK-hotelli.

 

 

 

 

lenin3.jpg

 

 

Hotellihuoneemme erikoisuus oli, että saimme katsella Leninin patsasta – se alkaa olla harvinaista herkkua nykymaailmassa!

 

 

 

 

lenin4.jpg

 

 

Omien aamutoimien lomassa oli mukava seurata aamulla, kun kaupungin työntekijä saapui kastelemaan kukat Leninin patsaan ympärillä ja samalla hän antoi aamupesun myös Leninille!

 

 

 

 

lenin5.jpg

 

 

Toki olimme jo edellisiltana käyneet tutustumassa Käkisalmen Lenin-aukiota hallitsevaan bolsevikkipuolueen perustajan ja leninismin ideologian perustajan patsaaseen.

 

 

Käkisalmen Leninillä ei ole lainkaan lakkia. Kerrotaan, että Lenin-patsaita kun aikoinaan valmistettiin määrättömiä määriä Neuvostoliitossa, niin osalla patsaita oli lakki päässä ja osalla lakki on Leninin kädessä.

 

 

Patsaita kun tehtiin moduleista, niin kerran paljastustilaisuudessa huomattiin, että juuri paljastetulla Leninillä oli lakki päässä, mutta sen lisäksi lakki oli myös kädessä!  Samaan patsaaseen oli siis lakkipäiseen hahmoon hitsattu sellainen moduli, jolla oli lakki kädessä!

 

 

No, sattuuhan sitä paremmissakin perheissä!

 

 

 

 

lenin6.jpg

 

 

Käkisalmessa olevalla Leninillä ei ole lakkia kädessään ja ei myöskään päässään!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Käkisalmi, Lenin-aukio, Hotelli Korela, venäjä2015, Lenin, Vladimir Iljits Lenin, V. I. Lenin, Vladimir Uljanov, Vladimir Iljits Uljanov,

Käkisalmessa kannattaa linnan museoon ja näyttelytilaan tutustumiseen varata aikaa

Perjantai 10.7.2015 - -Esko Erkkilä-

Käkisalmi oli taannoisella Äänisen ja Laatokan kierroksellamme eräs yöpymiskohde ja ennen yöpymistä ehdimme tutustumaan Käkisalmen linnaan.

 

 

Varsinaisessa linnassa ei ole paljon tutustumista, mutta linnanpihassa sijaitseviin museoon ja näyttelytilaan tutustumiseen kannattaa varata aikaa.

 

 

 

 

kaki1.jpg

 

 

Käkisalmen linna ja sen vierellä sijaitsevat rakennukset ovat kauniita katsella.

 

 

Käkisalmen linna oli linnanmuureja myöten veden ympäröimiä siihen saakka, kunnes Taipaleen kannas puhkaistiin ja Vuoksen purkautumissuunta Laatokkaan vaihtui.  Kannas puhkaistiin vuonna 1818.

 

 

 

 

kaki2.jpg

 

 

Museorakennus on hyvinhoidetun näköinen ja myös sisältä siisti.

 

 

 

 

kaki3.jpg

 

 

Museon lipunmyyjän takana oli vaatepuilla komeat rooliasut odottamassa niitä suuria yleisötapahtumia, joita Käkisalmen linnassa järjestetään.

 

 

 

 

Tässä muutamia kuvia museosta ja näyttelytilasta:

 

 

 

 

kaki4.jpg

 

 

 

 

kaki5.jpg

 

 

 

 

kaki6.jpg

 

 

 

 

kaki7.jpg

 

 

 

 

kaki8.jpg

 

 

 

 

kaki9.jpg

 

 

 

***********************

 

 

 

 

kaki10.jpg

 

 

Larin Paraske oli saanut oman ”ständinsä” museoon.

 

 

 

 

kaki11.jpg

 

 

Olen joskus sattunut paikalle, kun Käkisalmen linnamuseossa on ollut esillä mittava näyttely Puna-armeijan suomalaisilta saamaa sotamateriaalia.

 

 

Nyt saman aihepiirin osasto oli kovin vaatimaton, mutta esillä oli kuitenkin Suomi-konepistooli sekä Emma eli ”Degtarjev” –pikakivääri.

 

 

Suomalaiset saivat neuvostoliittolaista Degtjarjova Pehotnyi –pikakivääriä sotasaaliiksi Talvisodan ja Jatkosodan aikana n. 9.000 kappaletta. Isäni – joka kävi alusta loppuun Talvisodan ja Jatkosodan sekä sen lisäksi osallistui vielä Lapinsotaan - oli sodassa pikakiväärimies ja hän tunsi sodan jälkeenkin Emman ”omaksi aseekseen”!

 

 

Pääsymaksut linnaan, näyttelytilaan ja museoon olivat yhteensä 60 ruplaa eli euron verran, joten kustannuskysymys Käkisalmen linnaan tutustuminen ei ole!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Käkisalmi, Käkisalmen linna, Larin Paraske, Suomi-konepistooli, Degtarjev, Degtjarjova Pehotnyi, Degtjarjova Pehotnyi-pikakivääri, venäjä2015,

"Ranska ei tarvitse mitään, Ranskaan on myytävä!"

Perjantai 12.6.2015 - -Esko Erkkilä-

Olen saamassa luetuksi nelikymmenvuotisen työnantajani Raisio Yhtymän tiedotuspäällikkö Jarkko Heinon kirjoittaman muistelmateoksen ”Karvetin kätyri”.

Teoksen nimi tulee siitä, kun eräs median edustaja totesi Heinosta joskus: "Karvetin kätyri".

Lausahduksen tausta oli se, että Raision pääjohtajana oli tuolloin Mauri Karvetti ja tuo mainittu lehdistön edustaja antoi jossain tiedotustilaisuudessa yrityksemme tiedostuspäällikölle mainesanan "kätyri"!

 

 

 

 

tiedotuskatyri

 

 

Teos on 473-sivuinen järkäle ja täynnä mielenkiintoista asiaa.

 

 

 

Mielenkiintoista asiaa ainakin minulle ja kaikille raisiolaisille, sillä tiedotuspäällikkömme käsittelee koko muistelmateoksensa ajan niitä tapahtumia, joissa minäkin olen ollut työurani aikana mukana.

 

 

********************

 

 

Tämän jutun otsikkolause liittyy siihen, kun Raisio laajensi toimintaansa 1990-luvun lopulla Ranskaan ja tiedotuspäällikkö Heino junaili suomalaisia lehtimiehiä tutustumaan Raision toimintaan Ranskassa.

 

 

Otsikkolauseen suomalaisille lehtimiehille totesi ranskalaisen marketin keksihyllyjen välissä silloin Raision omistaman ja Hämeenlinnan Kantolan alueella toimineen keksitehtaan Delicant Oy:n Ranskan agentti Kari Helasvirta.

 

 

Helasvirran lausumassa on vahva viesti myös nykypäivän suomalaisille ja suomalaisille yrityksille; hyvä tuote ei vielä takaa markkinoita eikä menestystä – tuote pitää osata myös myydä!

 

 

Sain toimia Raisiolla tasan neljäkymmentä vuotta myynnin ammattilaisena ja tiedän, että mistä puhun. Ennen Raision uraani olin K-ryhmän palveluksessa puoli vuotta, joten myynnin ammattilaisena sain toimia kaikkiaan neljäkymmentä ja puoli vuotta.

 

 

Olen ylpeä, että sain hankkia itselleni ja perheelleni leivän yritysmaailmasta – en ole ollut päivääkään julkishallinnon palveluksessa.

 

 

Minut tuntevat saattavat ihmetellä ja muistuttaa, että toimithan Sinä osto- ja hankintatehtävissä Raision työurallasi viimeiset viisitoista vuotta.

 

 

Toimin todellakin raaka-aineiden hankinnasta vastaavana raaka-ainepäällikkönä työurani viimeiset viisitoista vuotta, mutta muistin myös sinä aikana arvostamani esimieheni ja uransa lopuksi Raision pääjohtajaksi kohonneen vuorineuvos Matti Salmisen sanat:

 

”Yrityksen jokainen työntekijä ja toimihenkilö on myyntimies!”

 

 

*****************

 

 

Muistutan kaikkia suomalaisia ja erityisesti yritysjohtajia siitä, että yrityksen kaikki työntekijät ovat myyntimiehiä ja vasta myyty tuote tuo yrityksen kassaan tuloja!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Karvetin kätyri, tiedostuspäällikkö Jarkko Heino, tiedotuspäällikkö Jarkko Heino_Karvetin kätyri, vuorineuvos Matti Salminen, myynnin ammattilainen, Raision tiedottajan tarina,

Tänään saan antaa tunnustusta SDP:lle ja teen sen mielelläni!

Maanantai 20.10.2014 - -Esko Erkkilä-

Olen ollut kitsas antamaan tunnustusta kilpaileville puolueille – syykin on varmaan kaikille selvä, sillä sellaisia toimenpiteitä ei ole ollut, joista tunnustusta olisi voinut antaa.

 

Huomasitte varmaan, että annoin konstailematonta tunnustusta tällä saitilla Kokoomukselle viime perjantaina eli 17.10.2014.

 

Antamani tunnustus tuli Kokoomukselle sen vuoksi, että hallitus kertoi korottavansa metsähakkeen tukea, alentavansa turpeen verotusta ja kaiken tämän lisäksi lupasi pidättäytyä pakkolunastamispainotteisista toimenpiteistä soidensuojeluohjelmassa.

 

On selvää, että kaikki nämä linjaukset olivat myrkkyä Vihreille. Voidaankin todeta, että jos Vihreät ärhentelevät joistain toimenpiteistä, on varmaa, että kyseinen toimenpide on ollut suomalaisten edun mukainen!

 

Kuten otsikossa totean, niin tänään annan tunnustusta SDP:lle.

 

Kohdistan tunnustuksen Tampereen apulaispormestari Pekka Salmelle, joka Valkeakosken Sanomien mukaan toteaa ykskantaan:

 

 

"Tavasesta pitää luopua!"

 

 

Apulaispormestari Salmen haastattelu on julkaistu Valkeakosken Sanomissa 15.10.2014-

 

Pekka Salmen sanomisen painoarvoa nostaa, että hän on Tampereen kaupunginvaltuustossa SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja.

 

 

Tavasella on tekopohjavesilaitokseen liittyvä lupaprosessi pahasti kesken.

 

Pekka Salmi toteaa aivan oikein, että lupaprosessin lopputuloksella ei ole merkitystä, että käynnistetäänkö hanke vai ei.

 

Salmi linjaa, että vaikka lupa tulisikin, niin hanketta ei ole syytä käynnistää.

 

Järkipuhetta joka sana!

 

 

Olen erityisen tyytyväinen apulaispormestari Pekka Salmen linjauksesta, kun hän Valkeakosken Sanomien mukaan toteaa Tavasesta näin:

 

 

”Iso ongelma on myös Pälkäneen ja Kangasalan tiukka Tavasen vastustus. Moraalisista ja poliittisista syistä iso kaupunki ei voi lähteä jyräämään muiden kuntien alueelle.”

 

Hienoa puhetta mieheltä, jonka taustapuolue vielä jokunen aika sitten oli vahvasti liputtamassa Suur-Tampereen puolesta!

 

Pekka Salmi on SDP:n ehdokkaana Pirkanmaan vaalipiirissä kevään eduskuntavaaleissa.

 

Arvostan Pekka Salmen linjauksia ja toivon, että hän kerää demarien jäsentenvälisessä eduskuntavaalikisassa ääniä siten, että hänestä tulee yksi demarien pirkanmaalaisista kansanedustajista!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tavase, Tavasesta pitää luopua, Pekka Salmi: Tavasesta pitää luopua, apulaispormestari Pekka Salmi, SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Salmi, kansanedustajaehdokas Pekka Salmi, Valkeakosken Sanomat,

Raision päätökset ovat tulosta johdon epäonnistumisesta

Sunnuntai 20.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Olen seurannut tyrmistyneenä uutisia, joissa kerrotaan Raision luopumisesta sian- sekä siipikarjan rehuseosten valmistamisesta.

 

Päätös osoittaa yrityksen ylimmän johdon epäonnistumisesta ja se kertoo myös siitä, että yrityksen omistajat vähät välittävät ennen niin menestyneen yrityksen tulevaisuudesta.

 

Vuodelta 2013 rehuseosten valmistustilastoja ei vielä ole saatavissa, mutta vuonna 2012 sianrehuseoksia valmistettiin 309 miljoonaa kiloa ja siipikarjan rehuseoksia 317 miljoonaa kiloa. Rehuseosten kokonaisvalmistus vuonna 2012 oli 1.397 miljoonaa kiloa.

 

On suuri ihmettelyn aihe, jos Suomen toiseksi suurin rehunvalmistaja ei pysty kannattavaan valmistukseen volyymistä, jonka kokonaismarkkinat asettuvat tasolle yli 600 miljoonaa kiloa.

 

Toimin Raision rehuteollisuuden palveluksessa vuodesta 1970 alkanen tasan 40 vuotta ja myönnän, että oli vuosia, jolloin rehuseosten valmistaminen oli taloudellisesti tiukkaa.

 

Hanskojen heittäminen kehään on kuitenkin osoitus, että yhtymän johto ei ole tehtäviensä tasolla.

 

Kuudensadan miljoonan kilon kokonaismarkkinat Suomessa olisivat varmasti taanneet taloudellisesti terveen toiminnan, mutta makeisvalmistuksen näkymät kaukomailla sumensivat yritysjohdon silmät.

 

Totean selkeästi, että vuorineuvos Matti Salminen Raision pääjohtajana oli viimeinen johtaja, joka tajusi yrityksen kannalta kokonaisuuden – hänen seuraajansa ovat kvartaalitalouden juoksupoikia, jotka joutavat optioineen yritysmaailman romukoppaan.

 

 

***********

 

Hämmästelen MTK:n roolia ja lausuntoja sen jälkeen, kun Raisio ilmoitti 10.06.2014 luopuvansa sian- sekä siipikarjanrehujen valmistuksesta.

 

MTK ei suonut asian johdosta sanaakaan suomalaisen kotieläintuottajan puolesta, vaan esitti huolestumisensa ainoastaan siitä, että päätöksen myötä viljamarkkinat vaikeutuvat!

 

  • Miksi MTK ei kanna lainkaan huolta rehumarkkinoiden keskittymisestä?

 

  • Miksi MTK ei kanna huolta siitä, että sikatalouden ja siipikarjatalouden toimintaedellytykset heikkenevät Raision päätöksen vuoksi?

 

  • Miksi MTK ei kanna huolta siitä, että kotimaisen kotieläintalouden toimintaedellytykset heikkenevät?

 

  • Miksi MTK ei kanna huolta siitä, että suomalaisen kuluttajan ruokalasku kasvaa Raision päätöksen vuoksi?

 

Pidän valitettavana, että MTK asettui Raision päätöksen myötä ainoastaan viljanviljelijöiden puolestapuhujaksi!

 

 

-Esko Erkkilä-  

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Raisio, Raisio Yhtymä, Raisio Oyj, Raision Tehtaat, Oy Vehnä Ab, Kasviöljy Oy, Matti Salminen, vuorineuvos Matti Salminen, Raisio lopettaa sian- ja siipikarjan rehuseosten valmistamisesta, , MTK, rehuseosten valmistus 2012, rehuseosten valmistus,

Venäjän ja Suomen yhteistyö on tuonut tulosta; Äyräpäähän on saatu hauta- ja kirkkorauha

Sunnuntai 28.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Äyräpään taistelut Jatkosodassa turvasivat raskaista menetyksistä huolimatta Suomen itsenäisyyden, kun puna-armeija pystyttiin pysäyttämään Vuosalmen alueelle ja se ei päässyt yhteyteen Tali-Ihantalassa operoiviin Neuvostoliiton muihin valloittajayksiköihin.

 

Äyräpään taistelut kulminoituivat Äyräpään kirkon seutuville ja Vuosalmeen. Suomalaisten puolelta taisteluita johti everstiluutnantti Adolf Ehrnrooth. Ehrnrooth ylennettiin everstiksi 6.7.1944.

 

Olen saanut vierailla Äyräpään kirkon raunioilla useasti ja olen saanut myös käydä Ehrnrootin komentopaikalla Vuosalmen puolella kymmenkunta vuotta sitten.

 

Surullisena olen seurannut, kun venäläiset ovat saaneet vallata Äyräpään taistelutantereet markkinahumulle ja telttailulle.

 

Ilahduin, kun heinäkuun alussa toteutetun reissumme aikana sain todeta, että Äyräpään kirkonrauniot sekä Äyräpään hautausmaa on saatu rauhoitettua pyhiksi paikoiksi.

 


ayra1

 

 

Äyräpään kirkko ehti ”elää” ainoastaan kuusi vuotta. Tämä kuva kirkosta on Äyräpään kirkon ja hautausmaan opastaulussa.

 

 

 

ayra2

 

 

Nyt kirkosta on jäljellä ainoastaan raunioita.

 

 

 

ayra3

 

 

 

ayra4

 

 

 

ayra5

 

 


 

ayra6

 

 

 

Äyräpääläisten pitäjäseura ry on pystyttänyt kirkon paikalle tämän muistolaatan.

 

 

 

ayra7

 

 

 

Kirkonraunioiden vieressä on muistolaatta, jossa kerrotaan sillä paikalla sijainneesta sankarihautausmaasta.

 

 

 

ayra8

 

 

Suomen valtio on saanut pystyttää sankarihautausmaalle hautamuistomerkin.

 

 

ayra9

 

 

Vuoksi on Äyräpään kirkon kohdalla kapea ja sen kohdan puna-armeija oli valinnut Vuoksen ylityspaikakseen.

Tässä retkiporukkamme kuuntelee kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäen selostusta Äyräpään taisteluista.

Vuoksen takana Vuosalmea, jonne Neuvostoliiton Tali-Ihantalaan tähdännyt hyökkäys pystyttiin pysäyttämään.

 

 

 

ayra10

 

 

Vasikkasaari näytteli Äyräpään taisteluissa tärkeää maastonkohtaa.

 

 

 

*************

 

 

ayra11

 

 

Vaikka olen käynyt Äyräpään kirkonraunioilla usein, niin vasta nyt pystyin hahmottamaan Äyräpään hautausmaan sijainnin.

 

 

 

ayra12

 

 

Hautausmaalla on muistolaatta, joka kertoo tarkemmin hautausmaasta.

 

 

 

ayra13

 

 

Muistolaatan vierellä on Salomon ja Katri Kannisen sekä Juho Juvosen hautakivet.

 

 

 

ayra14

 

 

Äyräpään hautausmaalla kasvaa nykyisin nuorehkoa männikköä.

 

 

*********

 

 

ayra15

 

 

Venäläiset ovat vallanneet Äyräpään kiivaimpien taistelujen tantereet Vuoksen rannalta vapaa-ajanviettopaikakseen,…

 

 

 

ayra16

 

 

…mutta onneksi Äyräpään kirkonraunioille sekä hautausmaille on saatu kirkko- ja hautausmaarauha.

 

 

 

Kiitokset kirkko- ja hautausmaarauhasta niille venäläisille ja suomalaisille, jotka ovat saaneet neuvoteltua asian onnelliseen päätökseen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Äyräpää, Äyräpään kirkko, Äyräpään sankarihauta, Äyräpään taistelut, Vuoksi, Vasikkasaari, Vuosalmi, Adolf Ehrnrooth, hautarauha, kirkkorauha, Äyräpään hautausmaa,

Käkisalmen luterilaisesta kirkosta on edelleen nähtävissä puna-armeijan perääntymisensä aikana sytyttämän tulipalon jäljet

Perjantai 26.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Olen muutaman kerran päässyt vierailemaan Käkisalmessa eli yhdessä niistä kaupungeista, joita puna-armeija ei koskaan viime sotien aikana pystynyt suomalaisilta asein valloittamaan.

 

Suomi toki menetti Käkisalmen Talvisodan ja Jatkosodan jälkeen; menettäminen tapahtui kynällä rauhanteon yhteydessä, mutta asein Suomi ei Käkisalmea ole menettänyt.


Pääsin taas heinäkuun alussa käymään Käkisalmessa.

 


 

kaki1

 

 

Käkisalmen luterilainen kirkko ei kärsinyt vahinkoja Talvisodan aikana, mutta neuvostoliittolaisten perääntyessä Käkisalmesta Jatkosodan alussa he polttivat koko kaupungin ja siinä yhteydessä myös kirkko kärsi palovahinkoja. Palovahingot ovat edelleen havaittavissa ainakin kirkontornissa, vaikka tuhopoltosta on kulunut jo yli 70 vuotta!

 

Neuvostoliiton puna-armeijalla oli Käkisalmesta perääntyessään käytössään polttajayksiköitä, jotka laittoivat tuleen lähes koko Käkisalmen kaupungin.

 

Kirkkoa kunnostettiin Jatkosodan aikana, mutta valmiiksi sitä ei ehditty saada ennen kuin kaupunki oli taas jätettävä vuonna 1944.

 

 

 

kaki2

 

 

Kirkko ei ole ollut kirkollisessa käytössä vuoden 1944 jälkeen ja nyt voi ruohottuneista sisäänkäyntien käytävistä päätellä, että kirkossa ei ole mitään toimintaa nykyisin.

 

 

 

kaki3

 

 

Käki-säätiö on vuonna 1996 pystyttänyt kirkon läheisyyteen muistomerkin, jonka tekstissä todetaan näin:

 

Tämä on 2. maailmansodassa kaatuneiden 105:n käkisalmelaisen soturin leposija

 

 

Muistomerkin pystyttämisen eri vaiheissa Käki-säätiö oli yhteydessä mm. silloisen suurlähettiläs Juri Derjabinin kanssa.



Toivoa sopii, että Käkisalmen luterilainen kirkko vielä näkisi sen päivän, jolloin siellä julistettaisiin Jumalan Sanaa.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Käkisalmi, Käkisalmen kirkko, Käkisalmen luterilainen kirkko, Käki-säätiö, Juri Derjabin, suurlähettiläs Juri Derjabin, Käkisalmen polttaminen, Talvisota, Jatkosota,

Hulvatonta meininkiä Maailmanlopun meiningissä Viitasaarella!

Torstai 11.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Sain torstaina 4.7.2013 olla mukana MSL-Tampereen järjestämällä hienolla kulttuurimatkalla Viitasaarelle.

 


 

viita1

 

 

Kohteenamme oli Viitasaaren Savivuorella Kulttuuriyhdistys Taidettako ry:n esittämä hulvaton Maailmanlopun meininki – niminen kesäteatteriesitys.

Kyseessä oli esityksen ensi-ilta, joten näimme jotain ainutlaatuista!

 


Maailmanlopun meininki pohjautuu Mikko Alatalon musiikkiin ja se kertoo fiktiivisesti maaseudun elämästä.

 

Näytelmässä käsitellään maalta kaupunkiin ”ajelehtimaan” lähteneen Kauno Paanasen elämää. Kauno palaa vuosien jälkeen maalle – Viitasaarelle – ja hauskat sekä koskettavat yhteensattumat ja vanhan kaveripiirin kohtaamiset tuovat monia uusia tilanteita esille.

 

Juoni nivoutuu hienosti kokoon Mikko Alatalon suosituimpien musiikkikappaleiden myötä.



viita2

 


Kesäteatteriesityksen kaikki viisi näyttelijää osaavat laulaa hyvin ja esityksen aikana yleisö saakin kuulla peräti parisenkymmentä kappaletta, joiden luojana on ollut Mikko Alatalo. Useimmat kappaleet kansantaiteilija Mikko Alatalo on luonut yhdessä Harri Rinteen kanssa.

 

 

************

 

Kesäteatteriesitystä edelsi kaikille avoin ja maksuton Mikko Alatalon johdattelema yhteislaulutilaisuus.

 

 

viita3

 

 

Mikko Alatalo ehti laulattaa meitä tunnin aikana kaikkiaan kuudentoista kappaleensa verran.

 

 

viita4

 

 

Mikon säestäjänä toimi Jammi Humalamäki. Olen saanut monta kertaa kuunnella Alatalo –Humalamäki –kaksikon esiintymistä, mutta kerta toisensa jälkeen heidän mainio yhteispelinsä yllättää myönteisesti.

 

 

viita5

 

 

Monistettujen ja yleisölle jaettujen kappaleiden lisäksi Mikko esitti parikin laulua, joiden sanoja ei ollut monisteessa.

Koskettavin niistä oli Mikon äitinsä hautajaisissa n. puolitoista vuotta sitten ensi kerran esittämä ”On kotipiha hiljainen”.

 

 

viita6

 

 

Olimme Viitasaarella parhaan mahdollisen oppaan ohjaamana, sillä saimme oppaaksemme Viitasaaren kaupunginjohtaja Jouko Räsäsen, joka tässä kiittelee Mikko Alataloa hienon yhteislaulutilaisuuden vetämisestä.

 

 

********

 

                     

Maailmanlopun meiningissä oli samoja kappaleita, joita myös Mikko Alatalo esitti yhteislaulutilaisuudessa.

 

 

Kaikki kunnia Mikolle ”Tytöt tahtoo pitää hauskaa” –kappaleesta, mutta kylläpä Kati Hyvärinen Saara Variksena ja Ilona Chevakova Virpi Pasasena esittivät sen todella vauhdikkaasti!

 

Sitä osuutta, jonka Mikko esittää tästä laulusta viroksi, ”tytöt” eivät toki esittäneet. Sehän on se osuus, joka aina hersyttää Mikon yleisön hyvälle tuulelle!

 

 

 

********

 

 

viita7

 

 

Kesäteatteriesityksen päätyttyä käsikirjoittaja ja ohjaaja Katri Häti sai yleisöltä ansaitut aplodeeraukset!

 

 

********

 

 

viita8

 


Mikko Alatalon viitasaarelainen kansanedustajakollega Teuvo Hakkarainen oli myös paikalla.

 

 

 

viita9

 

 

Kaikesta näki, että Mikko Alatalo nautti Maailmanlopun meiningistä oikein sydämensä kyllyydestä – niin muuten mekin!

 

 

*********

 

Maailmanlopun meininki on Viitasaaren kesäteatterin ohjelmistossa 21.7.2013 saakka – kannattaa ehdottomasti poiketa katsomassa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Maailmanlopun meininki, Mikko Alatalo, Teuvo Hakkarainen, Taidettako ry, Harri Rinne, Manu Havisalmi, Kati Hyvärinen, Ville Seivo, Ilona Chevakova, Ville Virkkunen, Viitasaari, Viitasaaren kesäteatteri, Jouko Räsänen, Jammi Humalamäki, MSL-Tampere,

Terveisiä Käkisalmesta, Konevitsan luostarista ja Viipurista

Keskiviikko 10.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Sain osallistua jo kymmenentenä kesänä peräkkäin matkalle, jonka osanottajat olivat Talvi- ja Jatkosodassa taistelleiden Hämeenkyrön ja Viljakkalan miesten sukulaisia tai muuten tuntevat kiinnostusta mainioon matkaseuraan!

 

Retkemme johtajana toimi edellisvuosien tapaan hämeenkyröläissyntyinen kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki.

 

Sotahistoriaan, alueen kulttuuriin, maantieteeseen ja moneen muuhun osa-alueeseen keskittyvä matkamme suuntautui tämä vuonna Käkisalmeen, Konevitsan luostariin ja Viipuriin – taistelupaikkoihin tutustuminen oli keskeisellä sijalla retkemme ohjelmassa.

 

 

kenraali1

 

Ylitimme rajan Pelkolassa eli vanhan Enson kohdalla.

 

 

Enson jälkeen ajoimme Jääsken, Antrean ja Räisälän kautta Käkisalmeen.

 

 

kenraali2

 

Menomatkan kohokohtia olivat tutustuminen Kuukaupin siltaan…

 


 

kenraali3

 

..ja Räisälän kirkkoon.

 

 

 

kenraali4

 

Toisena matkapäivänä tutustuimme Konevitsan luostariin.

Pyrin laatimaan Konevitsan käynnistämme oman jutun.

 

 

*********

 

 

Kiviniemi, Äyräpää, Taipaleenjoki ja Summa olivat taistelupaikoista taas kerran tutustumisemme kohteita.

 

Vaikka olen käynyt monia kertoja kaikilla näillä kunniakkailla taistelupaikoilla, niin aina jokainen käynti täydentää kuvaa taistelujen etenemisestä.

 

 

********

 


kenraali5

 

Viipurin linnan näkeminen…

 

 

 

kenraali6

 

…ja matkan päätöslounas Pyöreässä tornissa kruunasivat hienon matkamme.

 

 


Matkalta kertyi juttuaineistoa paljon ja pyrin palaamaan matkamme antiin lähipäivinä yksityiskohtaisemmin.

 

Matkustaminen on mukavaa, mutta kotiintulo vielä mukavampaa!

 

 

-Esko Erkkilä-

3 kommenttia . Avainsanat: Viipuri, Konevitsa, Konevitsan luostari, Käkisalmi, Kuukaupin silta, Enso, Pelkola, Pelkolan raja-asema

Toivottavasti voimme luottaa apulaispormestari Pekka Salmen lupaukseen!

Torstai 16.5.2013 - -Esko Erkkilä-

Tampereelle taannoin rakennettu Ikea-tavaratalo aiheutti rakennusaikanaan lähialueellaan sijaitseville taloille todellisen Ikea-helvetin.

 

Ikea-liittymien vaatimat louhinnat aiheuttivat suurta vahinkoa Palokallion alueen omakotitaloille.

 

Ikea-tavaratalon vaatimien louhintojen ohella Tampereen kaupunki tuki ruotsalaisjätin rantautumista Tampereelle peräti 30 miljoonaa euroa maksavilla liikennejärjestelyillä.

 

 

Vaimoni asiantuntevan rakentamissuunnittelun ansioista omakotitalomme rakennettiin huolella ja sen ansiosta talomme kärsi Ikea-helvetissä vain 600 euron vahingot. Tampereen kaupunki korvasi meille aiheutuneet vahingot.

 

Lähempänä Ikea-helvettiä sijainneet omakotitalot kärsivät suuret räjäytystöiden aiheuttamat vahingot, sillä useat talot kärsivät puolueettoman arvioinnin mukaan yli 30.000 euron vauriot.

 

Teimme Palokallion Omakotiyhdistyksen toimesta Tampereen kaupungin kanssa ns. Ikea-sopimuksen, mutta kaupunki on tulkinnut sopimusta todellisessa paikassa vessapaperin arvoiseksi.

 

Arvostan Tampereen ensimmäistä pormestaria Timo P. Niemistä monessa asiassa, mutta tässä asiassa hän juoksupoikineen veti oikein kunnolla nenästä meitä palokalliolaisia.

 

Meille oli pitävä valitus Ikean Tampereelle tulemisen estämiseksi Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa, mutta tyhmyyksissämme vedimme sen pois, kun pormestari hännystelijöineen lupasi meille yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista.

 

********

 

Pelkäämme, että meitä odottaa Ikea-helvettiä pahempi tilanne, kun Lahdesjärven teollisuusaluetta ollaan laajentamassa Ikeasta etelään moottoritien itäpuolella.

 

Meille on kerrottu, että Ikean eteläpuoliselta alueelta joudutaan räjäyttämään kalliota peräti seitsemän metrin verran, jotta alue saadaan tasaiseksi!

 

Räjäytykset merkitsisivät täystuhoa omakotitaloillemme!

 

Laadin meitä vaanivasta uhasta kysymyksen viime viikolla olleelle kaupunginvaltuuston puheenjohtajan ja pormestarin asukasillalle. En itse päässyt paikalle, mutta kysymykseni kuului näin:

 

**********

 

Pelkäämme Lahdesjärven alueelle Ikean eteläpuolelle moottoritien varteen suunniteltuja mammuttilouhintoja.

 

Olemme saaneet kuulla, että alueelta tullaan louhimaan jopa seitsemän metrin verran kalliota, jotta Ikean eteläpuolinen alue saadaan tasaiseksi. Sen lisäksi tulevat ne louhinnat, jotka tarvitaan maanpinnan tasosta alaspäin tapahtuvalle rakentamiselle.

 

Ns. Ikea-louhinnat aiheuttivat Palokallion omakotialueella useihin omakotitaloihin suuret vahingot. Puolueettomien arvioiden mukaan useat talot kärsivät yli 30.000 euron vahingot.

 

On todennäköistä, että suunniteltavat louhinnat aiheuttaisivat taloillemme Ikea-louhintoja suuremmat vahingot.

 

Aikooko Tampereen kaupunki toteuttaa Lahdesjärven alueella Ikea-louhintoja suuremmat räjäytystyöt?

 

Jos aikoo, miten Palokallion omakotialueen taloille tapahtuvat vauriot aiotaan minimoida?

 

Kuinka Tampereen kaupunki aikoo korvata Lahdesjärven uusista louhinnoista Palokallion omakotitaloille aiheutuvat räjäytysvahinkovauriot?

 

 

*********

 

En päässyt tilaisuuteen, mutta olen tyytyväinen apulaispormestari Rekka Salmen kysymykseeni antamaan vastaukseen.

 

Salmi oli vastannut näin:

 

Lahdesjärvellä ei aiota käynnistää laajoja räjäytyksiä vaan suunnittelussa mennään maaston muotojen ehdoilla.  

 

********

 

Lyhyt vastaus, mutta toivon, että se pitää tosipaikassa kutinsa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pekka Salmi, apulaispormestari Pekka Salmi, Ikea, Ikea-helvetti, Lahdesjärvi, Ikea-räjäytykset, Ikea-louhinnat. Lahdesjärven louhinnat,

Valtuuston puheenjohtajan ja pormestarin asukasillat ovat valtakoalition yksipuolinen äänitorvi

Torstai 9.5.2013 - -Esko Erkkilä-

Tampereella on käytössä useita erilaisia keinoja asukasdemokratian laajentamiseksi.

 

Eräs parhaista keinoista olivat kaupunginvaltuuston puheenjohtajan ja pormestarin yhteiset asukasillat. Näin oli kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Irene Roivaisen (vihreät) ja pormestari Timo P. Niemisen (kokoomus) valtakaudella.

 

Viime syksyn kunnallisvaalien tulos romutti hyvän menettelyn, sillä nyt valtuuston puheenjohtajan ja pormestarin asukasilloiksi kutsutuista tilaisuuksista on muodostunut valtakoalition kilpalaulantatilaisuus.

 

Irene Roivaisen ja Timo P. Niemisen aikana valtaapitänyt ns. XL-ryhmä huolehti tunnontarkasti, että jokaisessa asukasillassa saivat puheenvuoroja myös silloisen valtakoalition ulkopuoliset SDP, Vasemmistoliitto, perussuomalaiset ja SKP. Kaikki kaupunginvaltuustossa edustettuina olleet puolueet olivat yleisön edessä vastaamassa kysymyksiin yhdessä XL-ryhmän edustajien kanssa.

 

Nyt kokoomus, SDP, vasemmistoliitto, vihreät ja RKP ovat romuttaneet tämänkin kaupunkilaisten kuntademokratiamahdollisuuden, sillä valtakoalition ulkopuolelle jääneiden perussuomalaisten, keskustan, kristillisten, sitoutumattomien ja SKP:n edustajat päästetään hädin tuskin saliin. Ei puhettakaan, että heillä olisi nimetty paikka kaupunkilaisten edessä!

 

Kaupunginvaltuuston puheenjohtajan ja pormestarin sekä apulaispormestareiden mielestä on kai riittävää, kun asukasillan ilmoituksissa mainitaan paikalla olevan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sanna Marin, pormestari Anna-Kaisa Ikonen, apulaispormestarit Pekka Salmi, Leena Kostiainen, Olli-Poika Parviainen ja Mikko Aaltonen…

 

”…sekä muita kaupunginvaltuutettuja.”  


Vahvennus on tämän jutun kirjoittajan.


***********


asukasiltaoikea


Valtakoalitiolta on ehkä jäänyt huomaamatta asukasillan mainoksissa se, että otsikossa todetaan näin:


Pormestarin ja kaupunginvaltuuston


ASUKASILTA


*********


Onko "kaupunginvaltuusto" todellinen kaupunginvaltuusto ilman perussuomalaisia, keskustalaisia, kristillisdemokraatteja, sitoutumattomia ja SKP:n kaupunginvaltuutettuja?


*********

 

Miksi kokoomus, SDP, vasemmistoliitto, vihreät ja RKP pelkäävät perussuomalaisia, keskustalaisia, kristillisdemokraatteja, sitoutumattomia ja SKP:tä?

 

Olen laittanut mieluusti merkille, että SKP:n kaupunginvaltuutettu Jari Heinosen tästä asiasta jo vuonna 2011 jättämä valtuustoaloite tulee Tampereen kaupunginvaltuuston käsittelyyn 13.5.2013.

 

On mielenkiintoista kuulla, että kuka valtakoalition edustaja ilkeää puolustella kansalaisdemokratiaa polkevaa menettelyä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kaupunginvaltuuston puheenjohtajan ja pormestarin asukasilta, asukasilta, kuntalaisdemokratia, Sanna Marin, pormestari Anna-Kaisa Ikonen, Pekka Salmi, Leena Kostiainen, Olli-Poika Parviainen, Mikko Aaltonen, Timo P. Nieminen, Irene Roivainen,

Pormestarin ja valtuuston puheenjohtajan asukasilta oli ladattu odotuksia täyteen, mutta toteutus ontui

Lauantai 6.4.2013 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sanna Marinin ja pormestari Anna-Kaisa Ikosen ensimmäinen asukasilta järjestettiin Takahuhdin koululla torstaina huhtikuun 4. päivänä 2013 klo 17.00…19.00.

 

Yleisöä oli paikalla auditorio täynnä.

 

Olin mukana tilaisuudessa.

 

asukasilta1

 

Asukasillan aluksi apulaispormestari Mikko Aaltonen kertoi lyhyesti vastuualueensa eli toimintakykyä ja terveyttä edistävien palvelujen sekä ikäihmisten palvelujen ajankohtaisista asioista.

 

 

asukasilta2

 

Puhetta asukasillassa johti kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sanna Marin (SDP).

Marinin kokemattomuus teki tepposet ja asukasillan aikana tuli monta kertaa ikävä kaupunginvaltuuston edellisen puheenjohtajan Irene Roivaisen (vihreät) tapaa johtaa puhetta asukasilloissa jämäkästi.

Marin antoi asukkaiden jaaritella aivan liian pitkään ja muutenkin hänen otteissaan ei ollut kaivattua ”särmää”.

Nuoruus ja kokemattomuus ovat kuitenkin sellaisia ominaisuuksia, että ne paranevat iän ja kokemuksen karttuessa, joten nyt on jaksettava odottaa!

 

 

asukasilta3

 

Pormestariviisikko oli kokonaisuudessaan paikalla.

 

Vasemmistoliiton Mikko Aaltonen (vasemmalla) selvisi ensimmäisestä apulaispormestaritentistään kunnialla, vaikka joutuikin moneen kertaan toteamaan, että ei tunne asiaa.

 

Aaltosen vierellä istunut vihreiden apulaispormestari Olli-Poika Parviainen pärjäsi lähes yhtä hyvin kuin Aaltonen. Parviainen käytti asukasillan aikana onnistuneesti tietokonettaan ja kaivoi tilaisuuden edetessä sieltä tietoja, joita ei heti osannut vastata - nykyaikaisen tietotekniikan hyväksikäyttöä parhaimmillaan!

 

Pormestariviisikon keskellä istunut kokoomuksen Leena Kostiainen pystyi tutulla vakuuttavalla esiintymisellään osoittamaan, että hän tuntee oman vastuualueensa asiat.

 

Toisena oikealta istunut pormestari, kokoomuslainen Anna-Kaisa Ikonen oli selkeä alisuorittaja. Puheenjohtaja Sanna Marin joutui pariinkin kertaan keskeyttämään pormestarin puheenvuoron, kun siitä ei meinannut tulla lainkaan loppua. Nyt pormestarilta tarvittaisiin Timo P.:n "niemismäistä"  selkeyttä, jämäkkyyttä ja uskottavuutta.

 

SDP:n apulaispormestari Pekka Salmi on lyhytpuheinen ja selkeäsanainen poliitikko - pohjimmiltaan pidän hänen suoraviivaisesta tyylistää.


Asiapuolella Salmelle sattui tilaisuuden lopulla moka, kun hän peräänkuulutti edellisen valtuustokauden päättäjiä Teiskon vesiongelmien ratkaisuista. On selvää, että vallassaolevat aina kantavat vastuun ja sitä tosiasiaa ei pysty kiertämään.


************

 

Valtuuston puheenjohtajan ja pormestarin asukasillat ovat jo aikaisemmin olleet asukkaita kiinnostavia tilaisuuksia. Niissä on aina ennen olleet pormestarin ja apulaispormestareiden lisäksi täysillä mukana kaikki kaupunginvaltuustossa edustettuina olevat puolueet.

 

Nyt tähän menettelyyn on näköjään tullut muutos. Näin siitä huolimatta, vaikka…

 

asukastilaisuus4

 

 

…tilaisuuden ennakkomainonnassa kerrottiin mukana olevan ”joukko kaupunginvaltuutettuja”.

 

Muiden puolueiden kaupunginvaltuutettuja toki oli muutama paikalla, mutta heille ei entiseen tapaan ollut paikkoja yleisön edessä ja heitä ei myöskään puheenjohtajan toimesta esitelty. Päinvastoin, sillä Sanna Marin totesi ainakin kerran yleisön joukossa olleille kaupunginvaltuutetuille, että nyt ei anneta puheenvuoroja valtuutetuille.

 

Valtakoalition ulkopuolella olevien kaupunginvaltuutettujen syrjiminen on uutta tamperelaista kulttuuria ja siitä toivoisi mahdollisimman pian päästävän pois.

 

Uutta syrjivää menettelytapaa ei poista se tekoselitys, että kyseessä on kaupunginvaltuuston puheenjohtajan ja pormestarin asukastilaisuus.

 

Tilaisuudessa tuli esille useita parannusta kaipaavia kohtia Tampereen kaupungin toiminnassa. En tässä yhteydessä kuitenkaan käsittele kaupunginvaltuuston puheenjohtajan ja pormestarin asukasiltaa tämän enempää - ehkä joskus toiste!

 

Toivon, että seuraavaan asukasiltaan varataan pöydän takaa tuolit myös perussuomalaisille, keskustalaisille, kristillisdemokraateille, Tampereen sitoutumattomille sekä SKP:lle.

 

Ilmaisin mielipiteeni myös siinä palautelapussa, jonka asukkaiden toivottiin tilaisuudessa täyttävän. Merkitsin lappuun myös nimeni, sillä en halua kriittisen palautteen antajana piileskellä nimettömyyden takana.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pormestarin ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajan asukasilta, asukasilta, Sanna Marin, Anna-Kaisa Ikonen, Mikko Aaltonen, Leena Kostiainen, Olli-Poika Parviainen, Pekka Salmi, asukasdemokratia, avoimuus, Irene Roivainen, Timo P. Nieminen,

Vanhemmat kirjoitukset »