Kansanmurhan uhrien museossa Vilnassa kerrotaan myös muista kuin Neuvostoliiton hirmuteoista

Keskiviikko 25.7.2018 - -Esko Erkkilä-

 

 

Neuvostoliitto ja Natsi-Saksa jakoivat etupiirinsä elokuun 23. 1939 päivätyllä sopimuksella, jonka allekirjoittivat Natsi-Saksan puolelta Joachim von Ribbentrop ja Neuvostoliiton puolelta Vyacheslav Molotov.

 

 

Sopimuksella sopijaosapuolet sopivat, että Baltian maat sekä Suomi kuuluvat Neuvostoliiton etupiiriin.

 

 

 

 

 

Näyttelyssä palautetaan katsojien mieliin myös ne Liettuan uudelleenitsenäistymiseen liittyvät tapahtumat, jotka tapahtuivat tammikuun 11 – 13 päivinä 1991.

 

 

Tuolloin Neuvostoliitto tappoi kolmetoista liettualaista.

 

 

**************************

 

 

 

 

 

Myös Gestapon Liettuassa harjoittamia juutalaisvainoja käsitellään museossa.

 

 

 

***************************

 

 

 

 

Liettualaisten Metsäveljien partisaanitoiminta neuvosto-miehittäjää vastaan saa merkittävän osuuden museon näyttelyissä.

 

 

Seuraavassa muutama kuva tästä osiosta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

**********************

 

 

 

Palaan vielä Neuvostoliiton KGB:n tuossa nykyisessä museorakennuksessa suorittamiin liettualaisten teloituksiin:

 

 

 

 

 

 

Jälkipolville onneksi Neuvostoliitto piti tarkkaa kirjanpitoa teloittamiensa liettualaisten lukumäärästä ja tästä kirjanpidosta ilmenee, että vuosina 1944 – 1947 nykyisessä museotalossa surmattiin 767 liettulaista.

 

 

Kun otetaan huomioon myös muilla paikkakunnilla ja tuon em. aikajakson ulkopuolella teloitetut liettualaiset, päästään lukumäärään 1.038 liettualaista.

 

 

**********************

 

 

On monesti todettu, että Stalin oli paljon katalampi diktaattori kuin Hitler, jos huomioidaan molempien eri tavoin likvidoimat ihmiset.

 

 

Tämä liettualaisdokumentti puhuu omaa kieltään Stalinista.

 

 

Mitä olisikaan tapahtunut suomalaisille, jos Talvisodan ja Jatkosodan lopputulos olisi ollut sellainen, että Neuvostoliitto olisi pystynyt valloittamaan Suomen?

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Konstantin Päts toivottaa vierailijat tervetulleeksi Saarenmaan Museoon sille osastolle, jolla kerrotaan Viron itsenäisyyden menettämisestä

Maanantai 21.9.2015 - -Esko Erkkilä-

 

 

 

 

Viron ensimmäistä presidenttiä Konstantin Päts´ä esittävä vahanukke toivottaa Kuressaaren Piispanlinnassa sijaitsevassa Saarenmaan Museossa kävijät tervetulleiksi osastolle, jolla kerrotaan Viron itsenäisyyden menettämisestä Molotov-Rippentrop –sopimuksen seurauksena.

 

 

Päts´n roolista todellisena itsenäisyysmiehenä on liikkeellä väitteitä myös toisenlaisena valtiomiehenä, kun viitataan hänen ja Viron Puolustusvoiman komentajan Johan Laidonerin toimiin Viron itsenäisyyden menettämisessä.

 

 

Päts n kovat koettelemukset myöhemmin Neuvostoliitossa antavat kuitenkin tukea sille, että Konstantin Päts pyrki toimimaan Viron ja virolaisten parhaaksi.

 

 

 

 

 

 

 

Sopimus solmittiin 23.8.1939.

 

 

 

 

 

 

Sopimuksen allekirjoitti Neuvostoliiton puolelta pääministeri ja ulkoasiain kansankomissaari (ulkoministeri) Vlatseslav Molotov, mutta ”taustapiruna” oli tietenkin diktaattori Josef Stalin.

 

 

 

 

 

 

Saksan puolelta sopimuksen allekirjoitti natsi-Saksan ulkoministeri Joachim von Ribbentrop, jolla taas puolestaan oli taustapiruna Adolf Hitler.

 

 

 

*****************

 

 

 

 

 

 

Saarenmaan Museossa tuodaan esille kaksi synkkää päivämäärää; 14.6.1941 ja 30.6.1941.

 

 

• 14.6.1941 Saarenmaalta kyydittiin Neuvostoliiton toimesta 479 saarenmaalaista Siperiaan

 

ja

 

• saman kohtalon koki 30.6.1941 peräti 654 saarenmaalaista.

 

 

 

***************

 

 

Kuressaaren Piispanlinnassa sijaitsevassa Saarenmaan Museossa on esillä kaksi lippua, jotka ovat merkinneet surua, pelkoa, vainoja sekä kuolemaa miljoonille ihmisille Euroopassa ja koko maailmassa;

 

 

 

 

 

Saksan hakaristilippu

 

 

ja

 

 

 

 

 

 

Neuvostoliiton lippu, jossa on kuvattuna sirppi ja vasara.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Sinimäkien taisteluista kertova museo on poikkeamisen arvoinen paikka Itä-Vironmaalla

Lauantai 25.10.2014 - -Esko Erkkilä-

Palaan viime heinäkuun 8. päivään, kun sain vierailla Itä-Vironmaalla Vaivarassa sijaitsevassa Sinimäkien taistelujen museossa.

 

Sinimäkien taistelut käytiin 25.7. – 10.8.1944 välisenä aikana.

 

Vaivara ja Sinimäet sijaitsevat Suomenlahden rannalla Sillamäen kaupungista hieman Tallinnaa kohti.

 

Sinimäkien taistelut päättyivät saksalaisten torjuntavoittoon ja ne hidastivat ratkaisevasti Puna-armeijan etenemistä kohti länttä.

 

Sinimäkien taistelujen merkitys oli ratkaisevaa sille, että Karjalan kannaksella vihollista vastaan taistelleet suomalaisjoukot pystyivät koko ajan suuntaamaan aseensa idästä rynnivää vihollista kohti.  Ilman Sinimäkien taisteluja olisi ollut mahdollista, että Neuvostoliitto olisi edennyt Tallinnaan ja ylittänyt Suomenlahden, jolloin Karjalan kannaksella taistelleet esi-isämme olisivat joutuneet valtaisaan mottiin.  

 

 

 

**************

 

 

Olen useasti saanut tutustua Sinimäkien taistelumaastoihin, mutta vasta viime heinäkuussa pääsin vierailemaan taisteluista kertovassa museossa – museon nimi on

Vaivara Sinimägede Muuseum.

 

 

 

 

 

Vaivara Sinimägede Muuseum sijaitsee rakennuksessa, joka aikaisemmin on ilmeisesti palvellut maatilan kotieläinsuojana.

 

 

 

 

 

Museorakennus sijaitsee tontilla, jolla on myös Vaivaran historiallisen teemapuiston ja retkeilyreitistön lähtöpiste. Teemapuiston ja reitistön rakentaminen on saanut EU-tukea.

 

Seuraavassa kuvasarja museorakennuksessa esillä olevasta sotamateriaalista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Museossa on jonkin verran karttoja sekä todellisessa tilanteessa otettuja valokuvia suurennoksina:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*************

 

 

Museossa on esillä virolaisten ja saksalaisten taistelutahtoa kohottaneita julisteita…

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

…sekä myös pelottavan näköisiä neuvostoliittolaisia esittäviä julisteita:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

**********

 

 

 

 

 

 

Julistepinkassa oli myös Adolf Hitleriä esittänyt juliste – kuvasin myös sen!

 

Miltähän ajalta tuo Hitlerin kuva on, kun julisteen teksti on venäjäksi – onko kuva otettu silloin, kun Molotov ja Ribbentrop jakoivat Baltian maat ja Suomen Neuvostoliiton etupiiriin kuuluviksi?

Neuvostoliitto ja Saksa solmivat Molotov-Ribbentropin sopimuksen 23.8.1939. Hitler näyttää tässä kuvassa melko nuorelta ja sodan rasituksista ei vielä näy jälkeäkään!

 

 

**********

 Museon julisteet olisivat ihan oman näyttelynsä aihe.

Nyt julisteet ovat museon sivupöydällä parissa pinkassa ja aivan ala-arvoisesti esillä arvoonsa nähden.

Kuvasin julisteista vain osan.

Julisteet ovat kookkaita ja vahvalle pahville painettuja - ne ovat kooltaan ja materiaaliltaan samankaltaisia, kuin olivat kansakoulujen opetustaulut Suomessa 1950-luvulla.

Löytyisikö Suomesta tarmoa opastaa virolaisia, jotta he pystyttäisivät Vaivaran museossa olevista julisteista näyttelyn, joka kiertäisi Viron lisäksi esim. Suomessa?

***************

 

Olen tyytyväinen, sillä käyntimme Vaivara Sinimägede Muuseum´ssa täydensi merkittävästi sitä tietoa, joka minulle on kertynyt niistä taisteluista, joilla turvattiin Suomen itsenäisyys 70 vuotta sitten.

Kuten Sinimäkien taisteluista huomamme, niin Suomen itsenäisyyttä ei taisteltu yksinomaan Suomen ja Neuvostoliiton välillä, vaan itsenäisyytemme turvaamiseen osallistuivat merkittävällä panoksellaan myös ne saksalaiset ja virolaiset sotilaat, jotka taistelivat Itä-Vironmaalla Vaivaran Sinimäillä.

 

Vaivarassa sijaitsevaan museoon on helppo osata, sillä se sijaitsee melko lähellä Tallinnasta Narvaan kulkevaa valtatietä ja hieman Sillamäen kaupungista Tallinnaan päin – poiketkaa!

 

Olen julkaissut tällä saitilla 30.8.2010 jutun, jossa kerron Sinimäkien taisteluista tarkemmin. Juttu löytyy googlaten vaikkapa näin: ”Esko Erkkilä Sinimäki”.

 

 

-Esko Erkkilä-

Ulkoministeri von Rippentropin jalanjäljillä nykyisessä Puolassa

Keskiviikko 25.1.2012 - -Esko Erkkilä-

Joachim von Ribbentrop oli kansallissosialistisen Saksan ulkoministerinä 1938-1945. Hän kuuluu Suomen historiaan kahdenkin eri vaiheen kautta merkittävästi.

 

Ensimmäisen kerran Rippentrop vaikutti Suomen historiaan, kun hän elokuun 23. päivänä 1939 allekirjoitti Moskovassa Neuvostoliiton ulkoministeri Molotovin kanssa kommunistisen Neuvostoliiton ja natsi-Saksan välisen hyökkäämättömyyssopimuksen, joka tunnetaan Molotovin-Rippentropin sopimuksena. Sen salaisessa lisäpöytäkirjassa Suomi oli Puolan itäosan sekä Baltian maiden ohella luvattu Neuvostoliiton etupiiriin.

 

Toisen kerran Rippentrop vaikutti ratkaisevasti Suomen asioihin kesäkuussa 1944, kun Suomi oli joutunut Neuvostoliiton suurhyökkäyksen edessä ahtaalle ja Neuvostoliitto ilmoitti vaativansa ehdotonta antautumista. Kesäkuun 22. päivänä von Ribbentrop lensi Helsinkiin vaatimaan Suomelta sitoumusta sodan jatkamisesta tai Saksa vetäisi sotilaallisen tukensa välittömästi pois. Ulkoministeri Rippentropin Suomessa käymien neuvottelujen tuloksena presidentti Ryti lähetti kesäkuun 26. päivänä 1944 Saksan johtaja Adolf Hitlerille kirjeen, jossa Ryti ilmoitti, että hän sitoutuu olemaan tekemättä rauhaa Neuvostoliiton kanssa ilman Saksan hyväksyntää. Rytin kirjeen ansiosta Suomi sai Saksasta edelleen materiaalista apua ja sillä oli ratkaiseva merkitys, että Suomi pystyi säilyttämään itsenäisyytensä.

 

Sain perhekuntani, sukulaisperheen sekä hämeenkyröläisten sota- ja kulttuurimatkalaisten kanssa viime kesänä vierailla ulkoministeri Rippentropin jalanjäljillä.

 

Puolaan ja Baltian maihin suuntautuneen sotahistoriaan ja kulttuuriin keskittyneen matkamme eräs kohde oli Sudenpesä eli toisen maailmansodan aikainen paikka silloisessa Itä-Preussissa. Sudenpesästä Hitler johti toista maailmansotaa yli 800 päivän ajan.

 

Monet natsi-Saksan johtajista viettivät paljon aikaansa Sudenpesässä, mutta ulkoministeri Rippentrop oli valtaosin Berliinissä. Sudenpesässä Rippentropilla ei ollut omaa nimikkobunkkeria, vaikka hän kävikin siellä usein. Rippentrop asui Sudenpesästä parinkymmenen kilometrin etäisyydellä sijaitsevassa nykyisin Sztynortiksi kutsutussa kylässä.

 

Sodan aikana kylää kutsuttiin Steinortiksi ja siellä oleva kartanolinna toimi ulkoministeri Joachim von Rippentropin majapaikkana.

 

Juuri tuon kartanolinnan pihamaalla pieni ryhmä viime kesän matkalaisiamme poikkesi käymään.

 

Lähdimme bussilla Sudenpesästä ja matkaseurueemme piti kahvinkeittotauon kartanolinnan mailla.

 

Tässä muutama valokuva kreivi Heinrich von Lehndorff´n sodan aikana omistaman kartanolinnan nykytilasta:

 

 

Yleisnäkymä kartanolinnan rakennuksista kuvattuna siltä alueelta, jonne pysäköimme bussimme kahvinkeittoa varten.

 

Vasemmalla näkyvät päivänvarjot ovat kartanolinnan erääseen ulkorakennukseen rakennetun ravintolan terassin päivänvarjoja. Kävimme pienellä ryhmällä nauttimassa oluet päivänvarjojen alla.

 

Kartanolinna on viime vuosina vaihtanut omistajaa usein. Nyt ulkorakennukset omistaa matkailuyritys ja kuten kuvasta näkyy, rakennuksia restauroidaan kuumeisella kiireellä.

 

 

Kreivi Lehndorff´n omistaman kartanolinnan kunto on nykyään varsin heikko. Välttämättömät kattoremontit on tehty, mutta todelliset entisöintityöt odottavat.

 

Ulkoministeri Rippentropin asui sodan aikana kartanolinnan parhaimmissa huoneissa ja isäntäväki joutui tyytymään rakennuksen päässä sijaitseviin pienempiin huoneisiin.

 

 

Kreivi Heinric Lehndorff oli natsi-Saksassa vastarintaliikkeen miehiä ja voi vain kuvitella tilannetta, että ulkoministeri Rippentropp asui vastarintaliikkeeseen kuuluvan kreivin omistamassa kartanolinnassa. Kaiken huipuksi kreivi jatkoi asumistaan Rippentropin ”valtaamassa” kartanolinnassa!

 

Heinäkuun 20. päivänä 1944 eversti Claus von Stauffenberg suoritti Sudenpesässä Hitlerin eliminoimiseksi suunnitellun pommiattentaatin. Attentaatti epäonnistui ja sen jatkoselvittelyjen aikana niin Stauffenberg kuin kreivi Lehndorff´kin teloitettiin.

 

Kreivi Heinrich von Lehndorff´n ruumis päätyi joukkohautaan.

 

 

Lehndorff´lle kuuluneen kartanolinnan pihalle on pari vuotta sitten pystytetty muistopaasi, jota kreivi Lehndorff´n lapset ja muu jälkimaailma pitävätkin nykyään Heinrich Lehndorff´n hautakivenä.

Muistokivessä on maininta talon omistajan osuudesta Hitlerin eliminoimiseksi toteutettuun pommiattentaattiin.

 

Kreivi Lehndorff´n kaikki neljä lasta – Marie Elenore, Vera, Gabriele ja Katharina - olivat saapuneet paikalle, kun kartanolinnan vaiheista kertova muistokivi kesällä 2009 paljastettiin. Iäkkäät siskokset julistivat silloin kuvassa näkyvän muistokiven isänsä vertauskuvalliseksi hautakiveksi.

Kartanolinnan ulkorakennukset ovat matkailuyrityksen omistuksessa, mutta se palautti varsinaisen kartanolinnan saksalais-puolalaiselle säätiölle.

Toivottavasti nyt Sztynortin kartanolinna on hiljalleen palautumassa arvonsa mukaiseen kuntoon.

 

 

Tässä vielä kuva haikarasta, joka oli rakentanut tukevan pesän kartanolinnan erään kattorakennelman päälle!

 

Kiitokset jälleen kerran kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäelle, että saimme viime kesänä olla mukana hienolla sotahistoria- sekä kulttuurimatkalla Puolassa ja Baltian maissa!

Näimme matkalla mm. Hitlerin komentopaikan eli Sudenpesän sekä ulkoministeri Rippentropin majapaikkanaan käyttämän kartanolinnan!

 

-Esko Erkkilä-

Gdansk - kaupunki, josta maailmaa mullistaneet tapahtumat alkoivat vuonna 1939 ja uudestaan vuonna 1980

Torstai 21.7.2011 - -Esko Erkkilä-

Sain heinäkuun 7. päivänä vierailla puolalaisessa Gdanskin kaupungissa ja tutustua kahteen koko maailmaa mullistaneen tapahtumaan niiden aidoilla tapahtumapaikoilla. Kyse on mullistuksista, jotka alkoivat Gdanskista vuosina 1939 ja 1980.

 

Kerron tässä jutussa vuoden 1939 tapahtumista.

 

Neuvostoliiton diktaattori Josef Stalin ja Saksan diktaattori Adolf Hitler olivat 23.8.1939 solmineet keskenään hyökkäämättömyyssopimuksen, jota nimitetään Molotov-Rippentrop –sopimukseksi sen vuoksi, että Neuvostoliiton ulkoministeri Vjatjeslav Molotov sekä hänen saksalainen kollegansa Joachim von Rippentrop allekirjoittivat sopimuksen.

 

Sopimuksessa Neuvostoliitto ja Saksa sopivat etupiirijaosta, joka koski Suomea, Viroa, Latviaa, Liettuaa, Puolaa sekä Romaniaa.

 

Hitler ei sopimuksen toteuttamisessa viivytellyt, sillä Saksa aloitti sodan Puolaa vastaan 1.9.1939.

 

Ennen ensimmäistä maailmansotaa rakennettu saksalainen taistelulaiva Schleswig-Holstein purjehti Gdansk´n gin satamaan muka rauhanomaiselle laivastovierailulle elokuun lopulla 1939. Alus ankkuroitui kanavaan Westerplatten ja mantereen välille lähelle puolalaisten varuskuntaa. Se vietti satamassa muutaman hiljaisen päivän.

 

 

 

Gdansk’ n satamalaituri. Näillä paikoilla saksalainen taistelulaiva Schleswig-Holstein vietti elokuun lopulla 1939 muutaman hiljaisen päivän ”rauhanomaisella” laivastovierailullaan.

 

 

 

Gdansk´n satamarakennus ja majakkatorni rannasta katseltuina.

 

 

Yllättäen 1. syyskuuta 1939 klo 04.45 paikallista aikaa taistelulaiva Schleswig-Holstein ampui täyslaidallisen 280 mm ja 150 mm tykeillään kohti Westerplatten linnoitusta.

Westerplatten sijaitsee n. kilometrin etäisyydellä Gdansk´n satamasta.

 

 

 

Westerplatten´lla on nykyisin toisen maailmasodan ensimmäisten laukausten merkiksi ja urhoollisten puolalaisten puolustajien kunnioittamiseksi 25 metriä korkea muistomerkki.

Emme käyneet muistomerkillä, sillä sinne ajaminen olisi merkinnyt useiden kymmenten kilometrien ajolenkkiä. Kuva on otettu kauko-objektiivilla Gdansk´n satamasta eli n. kilometrin etäisyydeltä.

 

Westerplatten sitkeä vastarinta ylivoimaa vastaan kannusti muuta Puolaa taistelemaan. Puolalaisten puolustukselle ei annettu juuri mahdollisuuksia, sillä pian myös toinen suurvalta, Neuvostoliitto hyökkäsi Puolaan vallaten maan itäosan.

 

Käynti Gdansk´n satamassa ja Westerplatt´n muistomerkin näkeminen lähietäisyydeltä ovat merkittävä kokemus.

 

Vuoden 1939 syyskuun tapahtumat tällä alueella olivat sananmukaisesti lähtölaukaus kahden vallanhimoisen diktaattorin – Stalinin ja Hitlerin – miljoonille ihmisille aiheuttamille kärsimyksille ja kuolemille. Täältä alkoi toinen maailmasota!

 

-Esko Erkkilä-

Talvisodan syttymisestä on tänään kulunut 70 vuotta

Maanantai 30.11.2009 - -Esko Erkkilä-

Venäjän edeltäjä Neuvostoliitto aloitti Talvisodan Suomea vastaan 30.11.1939 eli tasan 70 vuotta sitten.

 

Sotaa edelsi kommunistisen Neuvostoliiton ja natsi-Saksan...

Lue lisää »