Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Eduskunnan puhemies Kauno Kleemolan patsas tervehtii Kälviälle tulijoita!

Perjantai 5.8.2022 - -Esko Erkkilä-

Maanviljelysneuvos Kauno Kleemola oli aikoinaan Eduskunnan puhemies ja kolminkertainen ministeri.

 

 

IMG_5945.JPG

 

Kauno Kleemola on haudattuna synnyinkuntansa Kälviän hautausmaalle sukuhautaan.

 

 

IMG_5954.JPG

 

Kälviälle saapuvia tervehtii Kauno Kleemolan patsas ja ilahduttavaa on se, että…

 

 

IMG_5955.JPG

 

…kyseessä on näköispatsas!

 

 

IMG_5956.JPG

 

Teoksen on veistänyt kuvanveistäjä Risto Saalasti, jonka äiti on opetusneuvos Kerttu Saalasti, eno kuvanveistäjä Kalervo Kallio ja isoisä presidentti Kyösti Kallio.

Sain 1970-luvun alkupuolella tutustua Saalastin sukuun, sillä Tapani Saalasti Nivalassa oli uskollinen asiakkaamme!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Eduskunnan puhemies Kauno Kleemolan patsas tervehtii Kälviälle tulijoita!, Kauno Kleemola, eduskunnan puhemies Kauno Kleemola, maanviljelysneuvos Kauno Kleemola, Kälviä, kuvanveistäjä Risto Saalasti, Nivala, presidentti Kyösti Kallio, Kerttu Saalasti,

Halogeenivalaisin muodostaa varomattomasti käytettynä suuren palovaaran

Torstai 12.12.2013 - -Esko Erkkilä-

Tulesta sanotaan, että se on hyvä renki, mutta huono isäntä.

 

Samaa on sanottava myös halogeenivalaisimista.

 

 

melassileikepalot1

 

 

Käytin halogeenivalaisimia viimeksi Itsenäisyyspäivänä, kun valaisin omassa pihassamme liehuvan siniristilipun.
 
Itsenäisyyspäivänä siniristilipun valaiseminen on perheessämme jo pitkään jatkunut perinne.

 

 

melassileikepalot21

 

 

Lipputangon ja siniristilipun valaisemiseen käytin ”halogeenivalaisinrypästä”, jossa samassa rungossa on kolme erillistä valaisinta.

 

 

********     

 

 

Käyttämääni halogeenivalaisinryvästä ei mielestäni saa lainkaan käyttää sisätiloissa, sillä jo yksikin halogeenivalaisin muodostaa melkoisen paloturvallisuusriskin.

 

 

Kerron pari esimerkkiä omasta kokemuspiiristäni:

 

 

Molemmat kokemukseni liittyvät melassileikkeen kuljetukseen ja varastointiin.

 

Melassileike on sokerinjalostuksessa syntyvä kuiva ja briketoitu rehujae, joka on erinomainen raaka-aine erityisesti nautakarjan ruokinnassa.

 

 

Tapaus 1

 

Kilpailijamme toi 3.000 tonnin suuruisen laivalastin melassileikettä keski-Euroopasta Suomeen. Kyseessä oli uusi laiva ja miehistö oli lastaussatamasta lähdettäessä unohtanut lastiruumaan halogeenivalaisimet päälle.

 

Matkan aikana lasti syttyi palamaan, mutta kun ruuman luukut olivat kiinni, lasti ei päässyt ilmiliekkeihin.

 

Koko lasti ehti kuitenkin turmeltua niin, että se ei lainkaan kelvannut alkuperäiseen tarkoitukseensa.

 

Vahingot tästä tapauksesta olivat suuruusluokkaa 600.000 euroa!

 

 

Tapaus 2

 

Eräs toinen kilpailija oli tuonut Ouluun melassileikettä laivalastillisen ja siitä 1.000 tonnia oli ajettu satamavarastossa pyöreään varastosiiloon.

 

Kun tavaraa ajettiin tehtaalle, olivat autoilijat jättäneet halogeenivalaisimen valot päällä pölyiseen varastotilaan.

 

Halogeenivalaisin sytytti pölyn ja sitä kautta koko miljoonan kilon melassileikekasa alkoi palaa.

 

Koko määrä paloi käyttökelvottomaksi ja palosta aiheutui n. 200.000 euron suuruiset vahingot.

 

 

Kävin palopaikalla runsaan viikon kuluttua palosta ja paikalla oli edelleen kamala katku, vaikka melassileike sinänsä on miellyttävä tuoksultaan.

 

Varastoon, jossa palanut melassileike oli ollut varastoituna, ei pitkään aikaan voinut varastoida mitään rehuseosten raaka-ainetta, sillä haju oli niin vastenmielinen.

 

 

Mitä opimme näistä?

 

 

Halogeenivalaisimet ovat palovaarallisia valaisimia ja niiden käyttämisessä on noudatettava suurta varovaisuutta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: halogeenivalaisin, halogeenivalaisin on palovaaralllinen, melassileike, melassileikepalot,

Elinkeinojen kehittäminen laiminlyödään kuntaliitoksen tapahduttua

Keskiviikko 2.5.2012 - -Esko Erkkilä-

Kalajoki, Alavieska, Ylivieska, Sievi, Nivala ja Haapavesi olisivat ministeri Virkkusen kuntakartalla tulevaisuudessa yhtä kuntaa.

 

Olen työurani alkuvaiheessa liikkunut työkseni kaikkien näiden kuntien – osa on nykyisin kaupunkeja – alueella. Työnantajani Ylivieskaan rakentama uusi rehutehdas ja sen raaka-ainehankkinnoista vastaaminen saivat aikaan sen, että sain liikkua mm. Kalajokilaaksossa tiiviisti vielä 2000 luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana.  Tunnen juttuni alussa mainitsemani kunnat, niiden keskinäiset suhteet, yhteiset voimavarat sekä myös keskinäiset jännitteet.

 

Entinen kuntaministeri Tapani Tölli tuntee mainitut kunnat minua paremmin ja hän käsittelikin niiden kehittymistä taannoisessa MSL-Tampereen järjestämässä kuntaseminaarissa.

 

Tapani Tölli, jota monet puoluekantaan katsomatta pitävät Suomen parhaana kunta-asiantuntijana, mainitsi Kalajokilaaksosta kaksi onnistunutta hankekokonaisuutta, jotka eivät olisi toteutuneet, jos ministeri Virkkusen nyt haahuilema kuntakartta olisi ollut voimassa.

 

Töllin mainitsemat hankekokonaisuudet ovat Kalajoen Hiekkasärkkien palvelukokonaisuus ja Nivalan Teollisuuskylä –hanke.

 

Tunnen toki Nivalan, mutta Nivalan Teollisuuskylä Oy:n tunnen ainoastaan nettitutkailun perusteella.

 

Sitäkin paremmin tunnen Kalajoen Hiekkasärkkien palvelukokonaisuuden. Olen ex-kuntaministeri Töllin kanssa täsmälleen samaa mieltä, kun hän totesi, että osana suurkuntaa Kalajoen Hiekkasärkkiä ei koskaan olisi toteutettu nykyisenkaltaiseksi kokonaisuudeksi.

 

Omaan kokemusta, kun totean, että Kalajoen Hiekkasärkät sekä siihen läheisesti liittyvä Kalajoen Satama ovat Kalajoen kaupungin silmäterä ja aikaansaannos, joita ei olisi olemassa, jos ministeri Henna Virkkusen kuntakartta olisi ollut todellisuutta. Niitä ei olisi olemassa ja niitä ei olisi kehitetty, jos Kalajokilaakson mammuttikuntaa olisi johdettu Ylivieskasta – kaikki kunnia kuitenkin ylivieskalaisille.

 

Ajatukseni palasivat Tapani Töllin esittämiin seikkoihin, kun jokin aika sitten olin tilaisuudessa, jossa keskusteltiin Teiskon elinkeinoelämän näivettymisestä Tampereeseen liittymisen jälkeen.

 

Teiskon kanssa saman kohtalon on nyt kokemassa synnyin-, maatila- ja mökkikuntani Viljakkala, kun se liittyi Ylöjärveen.

 

Viljakkalassa viimeinen oli jo sammuttamassa valot, kun Jämijärven Osuuspankki päätti huhtikuussa 2012 avata siellä pankkikonttorin.

 

Tämän kirjoituksen ”opetus” on se, että itsenäiset kunnat ovat ainoita, jotka huolehtivat alueiden elinvoimaisuudesta ja se tapahtuu alueiden elinkeinoelämää tukemalla sekä sitä aktivoimalla.

 

Ministeri Virkkusen haahuilemat suurkunnat unohtaisivat haja-asutusalueiden kehittämisen ja keskittäisivät toiminnot muutamaan kivikylään.

 

Niin ei saa päästää tapahtumaan, vaan on huolehdittava koko Suomen pitämisestä elinvoimaisena!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tapani Tölli, Kalajokilaakso, Kalajoen kaupunki, Kalajoen Hiekkasärkät, Kalajoen Satama, Nivalan Teollisuuskylä, Teisko, Jämijärven Osuuspankki, Viljakkala,