Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Evankelis-luterilainen kirkko on korona-kriisin aikana osoittanut notkeutensa

Keskiviikko 13.5.2020 - -Esko Erkkilä-

Tuskin olen ollut ainoa, joka on pitänyt evankelis-luterilaista kirkkoamme sinänsä kansalaisten sielunelämää hyvin palvelevana, mutta jäykkänä, kaavoihinsa kangistuneena – jopa byrokraattisena.

 

Olen monta kertaa omaisten surupöydässä istuneena arvostellut samassa pöydässä istuneille kirkkoherroille kirkkoamme muotoköyhyydestä ja tämä havaintoni perustuu siihen, että olen elämäni varrella saanut läheltä seurata ortodoksikirkkoa ja sen kirkollisia tapahtumia – anoppini kun oli syntynyt Salmin Mantsinsaarella ja monesti sain osallistua anoppini sisarten ortodoksisiin ja muotorikkaisiin hautajaismenoihin.

 

**************************

 

Olen korkeintaan jonkinmoinen ”rivikristitty”, joka vain muutaman kerran vuodessa osallistuu jumalanpalveluksiin – todellinen ”takapenkintaavi”, vaikka kirkonmenoissa pyrinkin istumaan ristikongin etupuolelle.

 

 

**************************

 

Nyt korona-kriisin aikana olen mieluusti muuttanut käsityksiäni kirkkomme toiminnasta.

 

Syynä mielenmuutokseeni on kirkkomme nopeus ja notkeus levittää Sanaa netin välityksellä.

 

Sananlevittämisessä Tampereen hiippakunnassa eturivissä on piispamme Matti Repo, jonka jokailtaiset hartaus- ja rukoushetket ovat muodostuneet erääksi iltarituaalikseni.

 

Piispamme rukoushetket tulevat netistä joka ilta klo 21.00 ja ne löytävät facebookista osoitteesta ”Tampereen piispa Matti Repo”.

 

Piispa Revon hartaushetket tulevat iltaisin siis klo 21.00 livenä, mutta myös edellispäivien hartaushetket ovat katsottavissa samassa osoitteessa!

 

Tässä muutama läppäriltäni eilen ottamani kuva eilisestä rukoushetkestä:

 

 

IMG_7977.JPG

 

Piispa saapuu kameroiden eteen ja taustalla piispatar Päivi Repo.

 

 

IMG_7969.JPG

 

Olin rukoushetken alussa ensimmäinen ja ainoa kuulija, mutta nopeasti väkeä oli ”paikalla” viitisenkymmentä!

 

 

IMG_7972.JPG

 

Rukoushetki päättyy virteen ja sen säestää piispa kitarallaan.

 

 

IMG_7976.JPG

 

Rukoushetken lopuksi piispa ja piispatar sammuttavat kynttilöiden liekit!

 

 

Kannustan osallistumaan Tampereen piispan rukoushetkeen iltaisin klo 21.00!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: evankalis-luterilainen kirkko, ortodoksikirkko, Tampereen hiippakunta, Tampereen hiippakunnan piispa, Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo, rivikristitty, ristikonki, takapenkin taavi, kirkko, nettikirkko, hartaushetki, Mantsinsaari, Salmi,

Chiesa di San Zeno

Keskiviikko 10.10.2018 - -Esko Erkkilä-

Italian-matkallamme ”tukikohtamme” San Zeno di Montagnan vuoristokylässä, vastapäätä hotelliamme, sijaitsi kylän kirkko…

 

 

 

IMG_4415.JPG

 

 

…eli Ciesa di San Zeno.

 

 

 

IMG_4453.JPG

 

 

Hotellihuoneemme ikkunasta katsellen kirkko oli iltavalaistuksessa todella vaikuttavan näköinen.

 

 

Aamukuudesta myöhäiseen iltaan saakka lähikirkkomme kirkonkellot kertoivat lyönneillään ajan kulumisen puolen tunnin välein – ei häirinnyt!

 

 

 

******************

 

 

 

Katolisissa kirkoissa on paljon nähtävää ja tässä muutama kuva ”lähikirkkomme” kirkkosalista!

 

 

IMG_4394.JPG

 

 

Näkymä alttarille.

 

 

 

IMG_4399.JPG

 

 

Näkymä urkuparven suuntaan.

 

 

 

IMG_4393.JPG

 

 

 

IMG_4395.JPG

 

 

 

IMG_4396.JPG

 

 

 

IMG_4397.JPG

 

 

 

IMG_4398.JPG

 

 

 

IMG_4403.JPG

En ole kirkkohistorioitsija, joten en pysty kommentoimaan yllä olevia kuvia, mutta mieluusti ja arvostaen niitä kirkossa katselin.

 

 

 

*****************

 

 

 

Olen monesti arvostellut evankelis-luterilaisen kirkkomme muotoköyhyyttä ja verrannut sitä ortodoksikirkon muotorunsauteen.

 

Samaa joudun toteamaan myös kirkkojen sisustuksen osalta, kun vertaan evankelis-luterilaisten kirkkojen karua yleisilmettä ja vertaan sitä katolilaisten kirkkojen kirkkosalien moninaisuuteen ja puhuttelevaisuuteen!

 

 

 

*******************

 

 

 

”Lähikirkkomme” seurakunta oli ilmeisen arvostettu, sillä se sai vierailumme aikana isännöidä jotain merkittävää katolisen kirkon alueellista tapahtumaa.

 

 

Tapahtuma pidettiin jossain muualla kuin kirkossa, sillä näimme ”kylänraitilla” liperikaulaisia kirkonmiehiä ja harrasta muutakin kirkkoväkeä, mutta kirkossa he eivät kokoontuneet!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Chiesa di San Zeno, San Zenon kirkko, katolinen kirkko, evankelis-luterilainen kirkko, ortodoksikirkko, katolisen kirkkosalin moninaisuus, ortodoksikirkon muotorunsaus, evankelis-luterilaisen kirkon muotoköyhyys, San Zeno di Montagna, Italia2018,

Oikea suunta

Maanantai 25.12.2017 - -Esko Erkkilä-

Edesmennyt anoppini oli ortodoksi, vaikka miehensä kuoltua ”yhteiskunnan painostuksesta” siirtyikin evankelisluterilaisen kirkon jäseneksi – voidaan todeta, että hän eteni Kälviän evankelisluterilaisessa seurakunnassa epäviralliseksi emännäksi saakka.

 

 

Anoppini myötä olen saanut osallistua monet kerrat ortodoksisiin seurakuntamenoihin ja osaan arvostaa niitä.

 

 

Ortodoksiset seurakuntamenot ovat muotorikkaita ja niitä kaipaan myös evankelisluterilaiselta kirkolta.

 

 

Seurakuntaelämässä on koko ajan kyse markkinaosuustaistelusta ja siinä pärjäävät vain ne uskontosuunnat, jotka pystyvät vastaamaan seurakuntalaisten tarpeisiin ja heidän odotuksiinsa.

 

 

Seurakuntamenojen muotorikkaus ja se, että ei koko ajan paasata vain kadotuksesta ja kuolemasta saavat seurakseen uskollisia seurakuntalaisia.

 

 

Ortodoksit ja vapaat suunnat ovat onnistuneet asiakkaiden houkuttelussa paremmin kuin bunkkereihinsa jämähtänyt evankelisluterilainen kirkko..

 

 

Nyt muutosta on kuitenkin havaittavissa ja sitä sain todeta käytännössä, kun osallistuin Viljakkalan kirkossa 24.12.2017 järjestettyyn Jouluaaton hartaushetkeen.

 

 

 

IMG_6382.JPG

 

 

Kirkkoherramme Johannes Riuttala laittoi munakellon päälle, kun aloitti saarnatuolista ja myös se, kun saimme laulaa ”Enkeli taivaan” – laulusta kaikki kymmenen säkeistö oli jotain uutta, jollaista emme ole aikaisemmin kokeneet Viljakkalan kirkossa.

 

 

Kun sen lisäksi saimme nousta seisaallemme ”Maa on niin kaunis ” laulun kolmannen säkeistön aikana, totesimme mielihyväksemme, että evankelisluterilainen kirkko on pikkuhiljaa kehittymässä oikeaan suuntaan!

 

 

Myös se, että saimme laulaa kaikki ”Enkeli taivaan” –laulun säkeistöt oli mieluisa yllätys!

 

 

 

Kiitokset Johannes Riuttalalle!

 

 

Toivon, että evankelisluterilainen kirkkomme jatkossa pystyy löytämään hengellisestä elämästämme jotain positiivista eikä ainoastaan syyllisty jauhamaan kadotuksen näkymiä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Evankelisluterilainen kirkko, ortodoksikirkko, kirkkojen muotorunsaus,

Rakkauden haudalla Vammelsuussa 12.7.2016

Tiistai 27.9.2016 - -Esko Erkkilä-

Uusikirkko Vpl:n Vammelsuussa sijainnut Rakkauden hauta ja sen ortodoksikirkko olivat Karjalan kannaksen suosituimpia matkailukohteita ennen sotia.

 

 

Sota tuhosi ortodoksikirkon, mutta paikan merkitys jäi elämään.

 

 

Olen päässyt vierailemaan Rakkauden haudalla monesti ja viimeisin vierailuni sinne tapahtui viime kesän Kyröläismatkan aikana.

 

 

***************

 

Rakkauden hauta perustuu valtioneuvos Eugene Epafroditsh Kartavtsev´n ja hänen puolisonsa Maria Vsevolodna Kartavtsevan elämään.

 

 

 

vam1.jpg

 

 

Pariskunnalla oli Vammelsuussa komea datsa, Villa Merijoki.

 

 

Valtioneuvoksen ja hänen…

 

 

 

vam2.jpg

 

 

…kauniin vaimonsa onni kukoisti, mutta sitten Maria sairastui syöpään ja hän kuoli 1910.

 

 

 

vam3.jpg

 

 

Sureva valtioneuvos rakennutti vaimonsa muistoksi Vammelsuuhun pienen ortodoksikirkon ja Maria haudattiin kirkon edessä olevan ison luonnonkiven alle. Kirkko valmistui vuonna 1916.

 

 

 

vam4.jpg

 

 

 
Sota tuhosi kirkon ja siitä on nyt ainoastaan raunioita jäljellä.

 

********************

Valtioneuvos tilasi kuvanveistäjä Lisheviltä pronssipatsaan Mariasta ja hänen pehmolelustaan Nalle-karhusta. On olemassa kuvia ja olen ne itsekin nähnyt, joissa suomalaissotilaat ovat alkuperäisen Marian patsaan ja Nalle-karhun kanssa Marian haudalla olevan luonnonkiven päällä.

 

 

Seuraavassa muutama kuva Vammelsuun ortodoksikirkon nykypäivän raunioista, joilla viime kesänä sain taas kerran vierailla:

 

 

vam5.jpg

 

 

 

vam6.jpg

 

 

 

vam7.jpg

 

 

 

vam8.jpg

 

 

 

vam9.jpg

 

 

 

 

***************

 

 

Luonnonkivi, jolle valtioneuvos pystytti Mariaa esittävän patsaan oli lähes seitsemänkymmentä vuotta tyhjä, mutta muutama vuosi sitten venäläiset hankkivat kivelle alkuperäispatsaan näköispatsaan – hieno teko venäläisiltä.  Olen kahdesti saanut vieralla paikalla, kun valkoinen Marian näköispatsas on ollut paikoillaan.

 

 

Tässä muutamia kuvia Marian nykyisestä patsaasta ja kuvia myös siitä Nalle-karhusta, joka oli alun perinkin samalla kivellä:

 

 

 

vam10.jpg

 

 

 

vam11.jpg

 

 

 

vam12.jpg

 

 

 

vam13.jpg

 

 

****************

 

 

 

vam14.jpg

 

Vammelsuun ortodoksitemppelin alkuperäisestä kirkkoaidasta on jäljellä ainoastaan porttien avautumiskiskot.

 

 

 

vam15.jpg

 

 

Venäläiset ovat parin viime vuoden aikana hankkineet kirkkopolulle uudet portit.

Arvostan Vammelsuun ortodoksikirkon ja Rakkauden haudan vaalimistyötä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Rakkauden hauta, Uusikirkko Vpl., Uusikirkko Vpl:n Vammelsuu, Vammelsuu, Eugene Epafroditsh Kartavtsev, Maria Vsevolodna Kartavtseva, Vammelsuun ortodoksikirkko,

"Lapsiperheistä lahopuihin ja parkkitunneleista pihoihin"

Maanantai 1.4.2013 - -Esko Erkkilä-

Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun kurssilla osallistuttiin Tampereen keskustan strategisen osayleiskaavan valmisteluun alkuvuodesta 2013.

 

Ympäristön ja alueiden politiikan opiskelijat toteuttivat kävely- ja tilannehaastatteluja keskustan alueella sekä analysoivat internetissä avoinna olevan keskustan karttakyselyn alkuvaiheen tuloksia.

 

Kurssin tuloksia esiteltiin Tampereen kaupungin kaupunkikehittämisen ja Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun ympäristön ja alueiden politiikan opintosuunnan järjestämässä yleisötilaisuudessa 18.3.2013.

 

Osallistuin yleisötilaisuuteen.

 

Opiskelijat eli nuoret tieteenharjoittajat olivat toteuttaneet aineiston keruun kahdella uudella menetelmällä; kävelyhaastatteluilla ja tilannehaastatteluilla.

 

Kävelyhaastattelussa haastateltavan kanssa kuljetaan hänen valitsemallaan reitillä ja haastattelija toimii yhdessä haastateltavan kanssa ympäristön havainnoijana.

 

Tilannehaastattelussa kerätään kävelyhaastattelujen tavoin paikkaan kietoutunutta tietoa, mutta ne ovat kestoltaan lyhyempiä, vain muutaman minuutin pituisia.

 

Kysyin yleisötilaisuudessa tarkemmin kävelyhaastattelun luonnetta ja vasta toiseen tarkentavaan kysymykseeni sain vastauksen, että kävelyhaastatteluun valitut henkilöt olivat tutkijoiden tuttavia.

 

Kun ”tutkimuksen” perustana oli kuusi kävelyhaastattelua ja haastateltavat olivat haastattelijoiden tuttavia sekä profiililtaan alle kouluikäisten perheitä, niin kovin suurta tieteellistä painoarvoa tutkimustuloksille ei voida kaikkien kaupunkilaisten vinkkelistä antaa.

 

On toki muistettava, että kävelyhaastatteluun perustuvan osion tarkoituksena oli selvittää lapsiperheiden kokemuksia keskustassa asumisesta, liikkumisesta ja ulkoilusta.

 

Tilannehaastattelujen kohdalla tilanne oli hieman toinen, sillä niiden lukumäärä ”tutkimuksessa” oli eri osioissa kaikissa kuitenkin yli 30 tilannehaastattelua!

 

Vaikka tutkimusmenetelmät eivät olleet lähelläkään todelliselle tutkimukselle asetettavia vaatimuksia, niin opiskelijoiden esitykset esim. kaupunkiluonnon kehittämisen kannalta tärkeistä paikoista olivat huomionarvoisia. Muutama esimerkki:

 

  • Tammelantorille puita
  • Keskustorille puita Hämeenkadun suuntaisesti
  • Hämeenpuistossa on potentiaalia vehreäksi keitaaksi. Puistosta olisi kiva saada elävä kohtaamispaikka vaikka piknikille. Nyt se on lähinnä koirien ulkoiluttamispaikka.
  • Koko Eteläpuisto uusiksi. Nykyään se on autio hiekka/lumikenttä. Aluetta käytetään myös autojen parkkipaikkana, vaikka kyseessä on upea järven ranta!
  • Sipulikirkon edusta on hukkatilaa, siihen saisi hyvän puiston tai muuta toimintaa.

 

 

johtamisopiskelijat1

 

Lahopuille sopiviksi alueiksi tutkimus toteaa Hatanpään, Pyynikin, Kaupin sekä Iidesjärven seudut – ei varmaan yllätä ketään!

 

 

johtamisopiskelijat2

 

”Tutkimusaineistossa” oli jonkun tilannehaastatellun mielipide kerrostalon pihalle suunnitellusta ryytimaasta:

 

”Et kyllä tohon varmaan kakstoista plänttiä mahtuis, et jokaisella asukkaalla olis se semmonen oma, et sitä vois sitte joko käyttää tai sitten ei, et siinä vois kasvattaa jotain, yrttejä tai muuta, mitä nyt vaan niinku haluaa omaan käyttöönsä. Niin ei se sitten mun mielestä, tolle olis niinku paljon enemmän käyttöö tolle pihalle silloin.”

 

Tulkitsen, että haastateltu kannattaa ryytimaan perustamista – vai olenko oikeassa?

 

**********

 

Yleisötilaisuuden ehkä keskeinen sanoma opiskelijoille, kuulijoille ja medialle oli se, että senioriväestö oli ”tutkimuksessa” unohdettu tyystin.

 

Jo tutkimusmenetelmät sulkivat keskustan ehkä suurimman väestöryhmän eli seniorit kokonaan tutkimuksen ulkopuolelle.

 

*********

 

Tutkimus (nyt kirjoitan tuon sanan ilman heittomerkkejä!) puolustaa paikkaansa opiskelijoiden harjoitelmana Tampereen keskustan strategisessa kehittämisessä, mutta tavallisen työssäkäyvän ja senioriväestön sivuuttaminen pitäisi tulevissa tutkimuksissa paikata.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen kaupunkikehittäminen, Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun ympäristön ja alueiden politiikan opintosuunta, Tammelantori, Hämeenpuisto, Keskustori, Ortodoksikirkko, sipulikirkko, Eteläpuisto, Hatanpää, Kauppi, Iidesranta, Pyynikki,