"Tää on meiän maa!"

Tiistai 27.7.2021 - -Esko Erkkilä-

Otsikossa olevat sanat sopivat jokaisen suomalaisen Talvi- ja Jatkosodan sotilaan sanomiksi, mutta varmuudella ne ovat Talvisodassa Kollaanjoella taistelleen tarkka-ampuja Simo Häyhän sanomia.

 

Häyhän oman kirjanpidon mukaan hän ampui 542 vihollissotilasta ja samaan lukumäärään on päätynyt myös Kollaanrintamalla vapaaehtoispappina toiminut kansanedustaja Antti Rantamaa.

 

Kansanedustaja Antti Rantamaa on Kollaan taisteluista kirjoittanut kirjan ”Parlamentin palkeilta Kollaanjoen kaltahille”.  Olen lukenut tuon kirjan ja sen antaa hyvää taustatietoa Kollaan taisteluista – suosittelen.

 

 *************

 

Simo Häyhä kehitteli sotatoimilleen muutaman erikoisen toimintamuodon ja ne olivat ilmeisen tehokkaita, sillä tuloksia syntyi.

 

 

• Häyhä ei koskaan käyttänyt kiikaritähtäintä vaan käytti avotähtäintä ja tämä sen vuoksi, että kiikaritähtäimestä olisi saattanut välkehtiä heijastus, jolla vihollinen olisi pystynyt paikantamaan suomalaisen tarkka-ampujan

 

• Häyhä jäädytti ampuma-asemansa edessä olevan lumipenkan, jotta laukauksen jälkeen mahdollisesti pöllähtänyt lumi ei olisi paikantanut viholliselle häntä

 

• Häyhä söi lunta ja sitä sen vuoksi, että lämmin hengitysilma ei olisi auttanut vihollista paikantamaan häntä

 

 

Simo Häyhän Talvisota päättyi vaikeaan haavoittumiseen 6.3.1940, mutta hän selvisi kuitenkin niin, että palasi tajuihinsa 13.3.1940 eli Talvisodan päättymispäivänä.

 

 

Simo Häyhä sai elää pitkän elämän, sillä hän kuoli vuonna 2002!

 

 

Kaikki kunnia Simo Häyhälle!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kollaa ja Simo Häyhä-museossa pääsee tutustumaan maailman kuuluisimpaan tarkka-ampujaan Simo Häyhään

Tiistai 20.7.2021 - -Esko Erkkilä-

Taannoisen Kyröläismatkamme ensimmäisenä päivänä tutustuimme Rautjärvellä…

 

 

 

 

 

…Kollaa ja Simo Häyhä-museoon.

 

 

Rautjärvi sijaitsee 6-tien varrella Etelä-Karjalassa.

 

 

 

 

Rautjärveltä on matkaa Kollaalle n. 150 kilometriä.

 

 

Museo sijaitsee Rautjärven Miettilän historiallisella reservikasarmialueella, sen Sairastuvassa.

 

Museon näyttelytilat on jaettu neljään erilliseen osaan. Päänäyttelyn muodostaa Simo Häyhä –huone jossa pääsee tutustumaan Talvisodan kuuluisimman hahmon elämään eri näkökulmista.

 

 

 

Museon seinässä on laatta, jossa kerrotaan Simo Häyhän saaneen suojeluskuntasotilaan koulutuksen tällä alueella.

 

 

 

 

Museossa on hankolaisen taiteilija Tuomo Kaukuan yhdestä poppelipuupöllistä veistämä Simo Häyhän näköispatsas Kollaan varustuksessa.

 

 

 

 

Simo Häyhä sai elää pitkän elämän, sillä vuonna 1905 syntyneenä hän kuoli Haminassa vuonna 2002.

 

******************

 

Erikoisuutena näimme Simo Häyhän omistuksessa olleen volkkarin vuosimalliltaan 1972!

 

 

Simo Häyhän saavutuksiin Talvisodassa on aihetta palata erikseen myöhemmin!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Tappajan katse"

Sunnuntai 18.7.2021 - -Esko Erkkilä-

Vuonna 1915 syntynyt isäni taisteli ”täydet” Talvi- sekä Jatkosodassa ja osallistui vielä saksalaisia vastaan käytyihin sotatoimiin Lapinsodassa.

 

Jatkosodassa hänen aseenaan oli Degtarjev-pikakivääri eli ”Emma”.

 

Isäni oli siis pikakivääriampuja ja hänen apulaisenaan oli saman kylän mies Simo Niittunen – monet olivat ne ”taistelut”, joita sotakaverukset kävivät kahvikupin ääressä meidän pirtissä 1950-luvulla!  Väkeviä muistelusten yhteydessä ei nautittu, sillä Simo oli kuorma-autoilija ja siinä hommassa väkevillä ei ollut edes tuolloin tilaa!

 

 

 

 

Näin Gertarjev-pikakiväärin viimeksi taannoisella Kyröläismatkallemme, kun tutustuimme Simo Häyhä-museoon Rautjärvellä.

 

 

Olen toki minäkin saanut ampua Emmalla, mutta oikeastaan vain näytösluontoisesti eräiden kertausharjoitusten yhteydessä.

 

 

Degtarjev-pikakivääri on neuvostoliittolaisvalmisteinen, mutta saimme niitä sotasaaliiksi runsaasti Talvi- sekä Jatkosotien aikana – kerrotaan, että saimme sotasaaliiksi 9.000 Degtarjev-pikakivääriä.

 

 

*******************

 

 

Viljakkalan sotaveteraanit tekivät joskus 1960- tai 1970-luvuilla tutustumisretken Säkylässä toimivaan Porin Prikaatiin ja siellä veteraanimme olivat päässeet tutustumaan mm. erilaisiin aseisiin.

 

 

Kerrotaan, että isäni silmiin oli syttynyt ”tappajan katse”, kun hän oli nähnyt sota-aikaisen työkalunsa eli Degtarjev-pikakiväärin!

 

-Esko Erkkilä-