Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Taipaleenjoen kenttähautausmaalla lepää 126 tuntematonta suomalaista sankarivainajaa

Sunnuntai 13.2.2022 - -Esko Erkkilä-

Luovutetun Karjalan alueella sijaitsee seitsemän kenttähautausmaata, joihin on haudattu Talvi- sekä Jatkosodassa kaatuneita suomalaisia sankarivainajia eli

 

  • Kollaa

  • Summa

  • Säkkijärvi

  • Tuulos

  • Viipuri

  • Äyräpää

  • Taipaleenjoki

 

*****************************

 

Olen vuosien varrella päässyt vierailemaan kaikilla noilla ja tässä muutama valokuva Taipaleenjoen kenttähautausmaasta.

 

 

Taipaleenjoen kenttähautausmaa oli pitkään suomalaisilta löytämättä, mutta everstiluutnantti Jorma Inkinen erään etsintäjoukon jäsenenä löysi sen.

 

Sain joskus olla mukana Lomalinjojen matkalla Taipaleenjoelle ja Inkinen oli tämän matkamme oppaana. Oli mielenkiintoista kuulla, että miten Inkinen lopulta paikantaen löysi Taipaleenjoen kenttähautausmaan.

 

 

Netissä on tietoja, että joku muu kuin Jorma Inkinen olisi lopulta löytänyt Taipaleenjoen kenttähautausmaan, mutta uskon enemmän Inkisen kertomaan.

 

 

*********************

 

 

Olen tuon ensimmäisen matkani jälkeen saanut muutaman kerran vierailla Taipaleenjoen kenttähautausmaalla ja nämä myöhemmät matkani ovat tapahtuneet…

 

 

IMG_1145.JPG

 

…hämeenkyröläissyntyisen kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäen johdolla.

 

 

IMG_1135.JPG

 

 

Taipaleenjoen kenttähautausmaan muistomerkki, jonka on suunnitellut kuvanveistäjä Heikki Häiväoja.

 

 

IMG_1133.JPG

 

 

Taipaleenjoen kenttähautausmaalle on selkeä opasviitta Sakkolan ja Taipaleenjoen väliseltä tieltä.

 

 

Toivon rajojen aukenemista, jotta taas pääsemme luovutetulle alueelle jääneille taistelupaikoille kunnioittamaan sankarivainajiamme!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Taipaleenjoen kenttähautausmaalla lepää 126 tuntematonta suomalaista sankarivainajaa, Kollaa, Summa, Tuulos, Äyräpää, Säkkijärvi, Taipaleenjoki, Viipurin kenttähautausmaa, everstiluutnantti Jorma Inkinen, kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki,

"Tää on meiän maa!"

Tiistai 27.7.2021 - -Esko Erkkilä-

Otsikossa olevat sanat sopivat jokaisen suomalaisen Talvi- ja Jatkosodan sotilaan sanomiksi, mutta varmuudella ne ovat Talvisodassa Kollaanjoella taistelleen tarkka-ampuja Simo Häyhän sanomia.

 

Häyhän oman kirjanpidon mukaan hän ampui 542 vihollissotilasta ja samaan lukumäärään on päätynyt myös Kollaanrintamalla vapaaehtoispappina toiminut kansanedustaja Antti Rantamaa.

 

Kansanedustaja Antti Rantamaa on Kollaan taisteluista kirjoittanut kirjan ”Parlamentin palkeilta Kollaanjoen kaltahille”.  Olen lukenut tuon kirjan ja sen antaa hyvää taustatietoa Kollaan taisteluista – suosittelen.

 

 *************

 

Simo Häyhä kehitteli sotatoimilleen muutaman erikoisen toimintamuodon ja ne olivat ilmeisen tehokkaita, sillä tuloksia syntyi.

 

 

  • Häyhä ei koskaan käyttänyt kiikaritähtäintä vaan käytti avotähtäintä ja tämä sen vuoksi, että kiikaritähtäimestä olisi saattanut välkehtiä heijastus, jolla vihollinen olisi pystynyt paikantamaan suomalaisen tarkka-ampujan

 

  • Häyhä jäädytti ampuma-asemansa edessä olevan lumipenkan, jotta laukauksen jälkeen mahdollisesti pöllähtänyt lumi ei olisi paikantanut viholliselle häntä

 

  • Häyhä söi lunta ja sitä sen vuoksi, että lämmin hengitysilma ei olisi auttanut vihollista paikantamaan häntä

 

 

Simo Häyhän Talvisota päättyi vaikeaan haavoittumiseen 6.3.1940, mutta hän selvisi kuitenkin niin, että palasi tajuihinsa 13.3.1940 eli Talvisodan päättymispäivänä.

 

 

Simo Häyhä sai elää pitkän elämän, sillä hän kuoli vuonna 2002!

 

 

Kaikki kunnia Simo Häyhälle!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kollaa ja Simo Häyhä-museossa pääsee tutustumaan maailman kuuluisimpaan tarkka-ampujaan Simo Häyhään, Simo Häyhä, Kollaa, Kollaa ja Simo Häyhä -museo, Antti Rantamaa, Parlamentin palkehilta Kollaanjoen kaltahille,

Kollaa ja Simo Häyhä-museossa pääsee tutustumaan maailman kuuluisimpaan tarkka-ampujaan Simo Häyhään

Tiistai 20.7.2021 - -Esko Erkkilä-

Taannoisen Kyröläismatkamme ensimmäisenä päivänä tutustuimme Rautjärvellä…

 

 

IMG_2371.JPG

 

 

IMG_2394.JPG

 

…Kollaa ja Simo Häyhä-museoon.

 

 

Rautjärvi sijaitsee 6-tien varrella Etelä-Karjalassa.

 

 

 

IMG_2372.JPG

 

Rautjärveltä on matkaa Kollaalle n. 150 kilometriä.

 

 

Museo sijaitsee Rautjärven Miettilän historiallisella reservikasarmialueella, sen Sairastuvassa.

 

Museon näyttelytilat on jaettu neljään erilliseen osaan. Päänäyttelyn muodostaa Simo Häyhä –huone jossa pääsee tutustumaan Talvisodan kuuluisimman hahmon elämään eri näkökulmista.

 

 

IMG_2370.JPG

 

Museon seinässä on laatta, jossa kerrotaan Simo Häyhän saaneen suojeluskuntasotilaan koulutuksen tällä alueella.

 

 

IMG_2389.JPG

 

 

Museossa on hankolaisen taiteilija Tuomo Kaukuan yhdestä poppelipuupöllistä veistämä Simo Häyhän näköispatsas Kollaan varustuksessa.

 

 

IMG_2386.JPG

 

 

Simo Häyhä sai elää pitkän elämän, sillä vuonna 1905 syntyneenä hän kuoli Haminassa vuonna 2002.

 

******************

IMG_2397.JPG

 

Erikoisuutena näimme Simo Häyhän omistuksessa olleen volkkarin vuosimalliltaan 1972!

 

 

Simo Häyhän saavutuksiin Talvisodassa on aihetta palata erikseen myöhemmin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kollaa ja Simo Häyhä-museossa pääsee tutustumaan maailman kuuluisimpaan tarkka-ampujaan Simo Häyhään, Simo Häyhä, Kollaa, Kollaa ja Simo Häyhä -museo,

"Kollaa kestää" on tosi ja se pelasti itsenäisen Suomen

Torstai 18.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Sain jälleen kerran 5.7.2019 osallistua hämeenkyröläisten ja viljakkalalaisten Kyröläismatkalla käyntiin Kollaan taistelumaastossa ja todeta, että Talvisodassa Kollaa kesti.

 

 

Kollaan kestäminen merkitsi, että Suomi säilytti itsenäisyytensä.

 

 

Jälleen kerran sain myös todeta sen, että puolustustilanteessa ryhmityksessä pitää olla syvyyttä ja Kollaalla se merkitsi Loimolaan saakka rakennettua puolustusasemaa.

 

 

Alokas- ja varusmiesten peruskoulutuksessa opetetaan ryhmän asettumista puolustukseen ja aliupseeri- sekä osin vielä reserviupseerikoulutuksessakin pitäydytään varsin ohuen puolustusrakenteen merkitykseen.

 

 

Kertausharjoituksissa – joihin olen reservin vänrikkinä, luutnanttina ja yliluutnanttina saanut osallistua muutaman kerran – osataan jo painottaa puolustusaseman syvyyttä.

 

 

 

IMG_3546.JPG

 

 

Tunnustan, että minulla on aiempien Kollaa-käyntieni tuloksena ollut käsitys, että Kollaanjoki olisi ollut rajapinta suomalaisten ja puna-armeijan välillä, mutta näin ei ole ollutkaan.
 

 

Tässä oppaamme kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäen jakamasta kartasta ilmenee, että suomalaisten taisteluasemat olivat jonkin verran Kollaanjoen itäpuolella.

 

 

Kartasta ilmenee, että Kollaan sankarin Simo Häyhän taisteluasemat olivat selvästi Kollaanjoen itäpuolella.

 

 

Suomalaisten pääpuolustusasemat sekä töpinä olivat Kollaanjoen länsipuolella.

 

 

 

IMG_2549.JPG

 

 
Kokosimme usean matkalaisen voimin luonnosta kukkakimppuja ennen Kollanjoen taistelupaikalle ehtimistä ja eräs ahkerimmista kukkakimppujen kerääjistä oli Anneli Hiiri.

 

 

 

IMG_2550.JPG

 

 

Meitä ei suuremmin haitannut se, että kukkakimppujen keräämispaikkamme vierellä sijaitsi tyypillinen venäläinen kaatopaikka eli jätteet jätetään teiden varsille muodostuneisiin epävirallisiin kaatopaikkoihin.

 

 

 

IMG_2555.JPG

 

 

Kollaanjoen muistomerkki on saanut olla ilkivallanteoista rauhassa.

 

 

 

IMG_2572.JPG

 

 

Muistomerkin ehjänä säilymisessä varmasti on auttanut sen muistomerkin äärelle pystytetty tiedote.

 

 

 

IMG_2567.JPG

 

 

Laskimme muistomerkille seurueemme keräämät luonnonkukat…

 

 

 

IMG_2570.JPG

 

 

…ja lauloimme isänmaallisen laulun!

 

 

 

 

IMG_2577.JPG

 

 

Pyysin seurueemme jäseniä ikuistamaan myös minun käyntini Kollaanjoen muistomerkillä…
 

 

 

IMG_2582.JPG

 

 

…ja sen jälkeen siirryimme tutustumaan uusiin kohteisiin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

2 kommenttia . Avainsanat: Kollaa kestää, Kyröläismatka2019, Kollaa,

Tykinlaukauksella tänään klo 7.00 Niinisalosta kohti Teivon ravirataa

Sunnuntai 3.3.2019 - -Esko Erkkilä-

Tänään on maaliskuun ensimmäinen sunnuntai ja se merkitsee, että tänään hiihdetään perinteinen Pirkan Hiihto Kankaanpään Niinisalosta Ylöjärvelle Teivon raviradalle.

 

 

Matkaa Niinisalosta Teivoon kertyy 90 kilometriä.

 

 

Pirkan Hiihdon on ideoinut Tahko Pihkala yhdessä ”Kollaa kestää” –kirjan kirjoittaneen Erkki Palolammen kanssa.

 

 

Päätös Pirkan Hiihdosta tehtiin Ikaalisten Omalla Tuvalla 20.9.1954 ja ensimmäinen hiihto toteutettiin maaliskuussa 1955.

 

 

Pirkan Hiihto lähtee Kankaanpäästä ja se etenee Jämijärven, Ikaalisten, Hämeenkyrön, Viljakkalan, Ylöjärven kautta Teivoon ja ensimmäisinä vuosina Tampereelle saakka.

 

 

Olen hiihtänyt Pirkan Hiihdon vuosien varrella seitsemän kertaa siten, että ensimmäisen kerran 1960-luvulla ja viimeisen kerran 2000-luvulla eli hiihtokertoja on ollut harvakseltaan.

 

 

Ensimmäisen hiihtokertani maali sijaitsi Tampereella Mustalahdessa, mutta muut kerrat olen päätynyt maaliin Teivossa ja sitä ennen Lamminpään urheilukentällä.

 

 

Ensimmäisellä kerralla olin tottumaton pitkille matkoille ja sippasin jo puolimatkan tienoilla eli Kyröskoskella. Jatkoin kuitenkin maaliin saakka, mutta ukkoja lappoi ohitseni.

 

 

Otin opikseni ja seuraavalla kerralla hiihtelin Kyröskoskelle saakka rauhallisesti eli ensimmäiset 52 kilometriä ja aloin vasta sen jälkeen hiihtämään.  Muistelen, että kukaan ei loppumatkalla ohittanut minua, mutta minä puolestani ohitin toistasataa hiihtäjää – olin silloin hyvässä kunnossa!

 

 

 

IMG_7631.JPG

 

 

Tässä liimaamatta jääneet suksitarrani vuodelta 2001.

 

 

 

pirkanmitali.JPG

 

 

Pirkan Hiihdossa – ainakin silloin, kun minä sen olen hiihtänyt – on mitalina ollut aina samanlainen mitali.  Katsoin jostain antikvariaatin nettisivuilta ja siellä tämän mitalin hinnaksi kerrottiin 3 euroa eli rahallisesti arvokkaasta mitalista ei ole kyse.

 

 

Viljakkalalaisena Pirkan Hiihdon hiihtäminen ainakin kerran elämässä on lähes kansalaisvelvollisuus ja olen tämän velvollisuuteni toteuttanut seitsemän kertaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pirkan Hiihto, Tahko Pihkala, Erkki Palolampi, Kollaa kestää, Niinisalo, Jämijärvi, Kankaanpää, Ikaalinen, Hämeenkyrö, Viljakkala, Ylöjärvi, Teivon ravirata, Pirkan Hiihdon mitali,

"Jälkimaailma, seiso täällä omalla pohjallasi äläkä luota vieraaseen apuun"

Keskiviikko 13.3.2013 - -Esko Erkkilä-

Augustin Ehrensvärdin Suomenlinnan Kuninkaanportin kivitauluihin kaiverretut sanat ovat ajankohtaisia tänä päivänä monestakin syystä. Tänään ne ovat aiheellista palauttaa mieliin sen vuoksi, sillä vietämme nyt eli maaliskuun 13. päivänä Talvisodan päättymisen muistopäivää.

 

Aseet hiljenivät itärajallamme tasan 73 vuotta sitten.

 

Talvisodan rauha on meille suuriin ikäluokkiin kuuluville tavallaan omakohtainen kokemus, vaikka emme silloin olleet vielä syntyneetkään.

 

Talvisodan, Jatkosodan ja Lapinsodan taistelut ovat ainakin minulle tuttuja niiden lukuisten muisteluhetkien kautta, jotka sain kuulla isäni ja hänen sotakavereidensa jutuista 1950-, 1960 ja jopa vielä 1970-luvuilla.

 

Talvisodan taistelupaikoilla käyminen ja niihin tutustuminen on meille osa Talvisodan saavutusten kunnioittamista. Talvisodasta on laadittu lukemattomia kirjoja ja myös niiden anti on mielestäni Talvisodan sankareiden arvostamista.

 

Olen vieraillut monilla Talvisodan taistelutantereilla ja siitä mahdollisuudesta on annettava täysi tunnustus manan majoille menneelle Neuvostoliitolle ja nyky-Venäjälle.

 

Hyvä ja asiantunteva opas on kullanarvoinen aarre Talvisodan ja Jatkosodan taistelupaikkoihin tutustumisessa. Mielestäni on rikkaus, jos pääsee tutustumaan taistelupaikkoihin eri oppaiden johdolla – jokaisella oppaalla on hieman erilainen lähestymistapa samoihinkin taistelupaikkoihin.

 

En lähde arvottamaan eri taistelupaikkoihin tutustumista, mutta sen totean, että samaan taistelupaikkaan kannattaa tutustua useita kertoja ja eri oppaiden johdolla.

 

Mm. Kollaa, Kelja, Taipaleen eri lohkot, Laatokan Karjalan mottitaistelut ja Viipurinlahden taistelut ovat Talvisodan taisteluja, joiden tapahtumapaikkoihin olen päässyt tutustumaan.

 

Taistelupaikkoihin tutustuminen antaa todellisen kuvan esim. niistä mittakaavasuhteista, joissa taistelut on käyty.

 

**********


Liitän tähän yhden aiheeseen liittyvän kuvan!


mannerheim

 

***********


Olen huomannut, että facebook´ssa on osallisena


105 kunnian päivää Talvisodan sankareille


–niminen toimija.

 

En tiedä ryhmän taustatoimijoita, mutta pidän siitä runsaasta kuva-aineistosta, jota ryhmä tuo esille facebook´ssa.

 

Arvostan ”105 kunnian päivää Talvisodan sankareille” –facebook-ryhmää, sillä se on eräs nykyajan tavoista osoittaa arvostusta heille, jotka taistelivat maamme vapaudesta Talvisodassa!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Jälkimaailma seiso täällä omalla pohjallasi äläkä luota vieraaseen apuun, Augustin Ehrensvärd, Suomenlinna, Kuninkaanportti, Talvisota, Talvisodan päättyminen, Kollaa, Kollaa kestää, Kelja, Keljan taistelu, Taipaleen taistelut, Taipaleenjoki, motti,

"Viesti kulkee - Vetovastuu vaihtuu"

Keskiviikko 27.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Vietämme tänään Kansallista veteraanipäivää. Sitä vietetään nyt 25. kerran.

Kansallisen veteraanipäivän valtakunnallinen juhlatilaisuus järjestetään tänään Turussa, Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa Artukaisissa. 

Muistan hyvin, kun valtakunnallinen juhlatilaisuus viime vuonna oli Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa.

Osallistuin silloin juhlavieraana tilaisuuteen.

Sain silloin tavata ja kätellä tuttuja veteraaneja – ainakin yksi silloin tapaamistani veteraaneista on kuluneen vuoden aikana saanut kutsun viimeiseen iltahuutoon.

Pormestari Timo P. Nieminen, jolle sain vuosi sitten tilaisuuden jälkeen lausua parhaat kiitokset hyvinhoidetusta juhlasta, totesi tervehdyspuheessaan mm. sen, että on ollut ilo huomata juhlan valmistelun aikana, että sotiemme veteraanien työn arvostus elää ja siirtyy sukupolvelta toiselle.

Nyt Turussa tänään vietettävän valtakunnallisen juhlan kantavana teemana on sama ajatus, jonka pormestari Timo P. Nieminen lausui viime vuonna Tampereella.

Viesti kulkee, veteraanien arvostus elää, vetovastuu vaihtuu nuoremmille ja elävä arvostus veteraanien työlle säilyy.

On hieno todeta, että veteraanien työlle ja uhrauksille osataan nykyään antaa arvoa. Valitettavasti monet veteraanit siirtyivät rajan taakse ennen kuin heidän työlleen osattiin ja uskallettiin antaa arvostusta. Isäni oli yksi heistä, jonka elämä päättyi ennen arvostuksen saamista.

 

Koen tänään Turussa järjestettävän juhlatilaisuuden teeman jälkiosan koskettavan itseäni – ”Vetovastuu vaihtuu”.

Monet sotahistorialliset matkat kunniakkaille taistelupaikoille ovat olleet osa vetovastuun siirtymistä isältä minulle.

Summa, Taipale, Äyräpää, Kiviniemi, Kirvesmäki, Kollaa, Petroskoi, Kontupohja, Karhumäki, Uhtua, Aunus, Syväri, Vitele, Viipuri, Tali, Ihantala ja monet muut taistelupaikat ovat tulleet tutuiksi osa useaankin kertaan viime vuosien aikana.

Muutama käyntini anoppini synnyinkodin raunioilla Mantsinsaarella ja keskimmäisen poikani mukanaolo yhdellä Mantsinsaaren-matkalla ovat olleet parasta vetovastuun vaihtamista.

Sain takavuosina olla mukana naapuriväen ja heidän lähisukulaistensa matkassa Kivennavan Hartosissa. Mukana oli naapurimme nuorimies ja hänen mukanaolonsa matkalla oli myös vetovastuun siirtämistä parhaimmillaan. Maasepän takoman naulan talteenotto isoisän kotitalon lähellä virtaavan joen lahonneesta sillasta oli muistojen keräämistä aidoimmillaan.

Liian paljon vetovastuuta on veteraaneja seuraavalta sukupolvelta jäänyt tekemättä.

Veteraanien saama tunnustus sai odottaa 1980-luvulle saakka. Kaikki piirit eivät vieläkään tunnusta veteraanien aikaansaannosta - maamme itsenäisyyttä.

Veteraanien kuntoutus ja heidän vanhuudenpäivistään huolehtiminen ei ole suinkaan kunnossa.  Kotona-asumisen helpottaminen olisi yhteiskunnalle taloudellisesti kannattavaa - veteraanimme olisivat ansainneet enemmän tukea ja myötätuntoa mm. tässä. 

 

Suomen lippu nousee tänään omakotitalomme salkoon ja se muistuttaa meitä sekä ohikulkijoita siitä panoksesta, jonka veteraanit antoivat, jotta nyt saamme elää vapaassa Suomessa.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kansallinen veteraanipäivä, Viesti kulkee - Vetovastuu vaihtuu, Summa, Taipale, Kollaa, Uhtua, Petroskoi, Kontupohja, Karhumäki, Vitele, Aunus, Syväri, Kirvesmäki, Kelja, Sammatus, Tali, Ihantala, Mantsinsaari, Salmi, Pitkäranta, Sortavala, Kivennapa,