Seurakuntavaalien ehdokkaat panostivat ennätyksellisesti vaalimainontaan!

Tiistai 22.11.2022 - -Esko Erkkilä-

Seurakuntavaalit ovat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon päättävien elinten päättäjien valitsemiseksi järjestettävät vaalit.

 

Vaalit järjestetään neljän vuoden välein ja vuoden 2022 vaalipäivä oli viime sunnuntaina eli 20.11.2022.

 

Häpeäkseni joudun tunnustamaan, että en käyttänyt äänioikeuttani, mutta seurasin tiiviisti oman seurakuntani sekä useiden lähiseurakuntien vaaleja.

 

Keskeistä vaalikampanjoinnissa oli ehdokkaiden runsas panostaminen vaalimainontaan. Vaalimainonta keskittyi paikallislehtiin ja erityisesti sosiaaliseen mediaan.

 

Ehdokkaiden taustoissa oli kahtakin tyyliä eli osa ehdokkaista painotti ehdokaslistansa poliittisuutta ja osa taas halusi tehdä selkeän eron poliittisiin puolueisiin.

 

En osaa ottaa kantaa poliittisiin puolueisiin ja niistä erillään pysyneisiin ehdokkaisiin juuri siitä syystä, että en käyttänyt äänioikeuttani.

 

Huomionarvoista on se, että valitut ovat eilen olleet aktiivisia somessa ja kiitelleet heitä äänestäneitä!

 

Veikkaan, että seurakuntien päättäviin elimiin valitut ovat hiirenhiljaa taas lähemmäs neljä vuotta ja sitten taas vuonna 2026 virkistyvät ja kertovat erinomaisuudestaan!

 

Harmi juttu!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Tappajan katse"

Sunnuntai 18.7.2021 - -Esko Erkkilä-

Vuonna 1915 syntynyt isäni taisteli ”täydet” Talvi- sekä Jatkosodassa ja osallistui vielä saksalaisia vastaan käytyihin sotatoimiin Lapinsodassa.

 

Jatkosodassa hänen aseenaan oli Degtarjev-pikakivääri eli ”Emma”.

 

Isäni oli siis pikakivääriampuja ja hänen apulaisenaan oli saman kylän mies Simo Niittunen – monet olivat ne ”taistelut”, joita sotakaverukset kävivät kahvikupin ääressä meidän pirtissä 1950-luvulla!  Väkeviä muistelusten yhteydessä ei nautittu, sillä Simo oli kuorma-autoilija ja siinä hommassa väkevillä ei ollut edes tuolloin tilaa!

 

 

 

 

Näin Gertarjev-pikakiväärin viimeksi taannoisella Kyröläismatkallemme, kun tutustuimme Simo Häyhä-museoon Rautjärvellä.

 

 

Olen toki minäkin saanut ampua Emmalla, mutta oikeastaan vain näytösluontoisesti eräiden kertausharjoitusten yhteydessä.

 

 

Degtarjev-pikakivääri on neuvostoliittolaisvalmisteinen, mutta saimme niitä sotasaaliiksi runsaasti Talvi- sekä Jatkosotien aikana – kerrotaan, että saimme sotasaaliiksi 9.000 Degtarjev-pikakivääriä.

 

 

*******************

 

 

Viljakkalan sotaveteraanit tekivät joskus 1960- tai 1970-luvuilla tutustumisretken Säkylässä toimivaan Porin Prikaatiin ja siellä veteraanimme olivat päässeet tutustumaan mm. erilaisiin aseisiin.

 

 

Kerrotaan, että isäni silmiin oli syttynyt ”tappajan katse”, kun hän oli nähnyt sota-aikaisen työkalunsa eli Degtarjev-pikakiväärin!

 

-Esko Erkkilä-

Tappajan katse

Maanantai 16.12.2019 - -Esko Erkkilä-

Vuonna 1915 syntynyt isäni Oiva Erkkilä palveli ”täydet” Talvi- sekä Jatkosodassa ja oli Hersalon joukoissa vielä ajamassa saksalaisia pois maasta Lapin sodassa.

 

Isäni oli molemmissa sodissa pikakivääriampujana ja hänen aseenaan oli neuvostoliittolainen Degtjarjov DP-27, jonka suomalaiset ristivät Emmaksi. Emmaksi sen vuoksi, että sota-ajan eräs suosikki-iskelmä oli ”Emma” ja kun Degtjarjov ´n lipas oli pyöreä kiekko, joka pyöri aseen päällä muistuttaen gramofonilevyä.

 

Pikakivääriampujalla oli taisteluparinaan lataaja ja isälläni lataajana toimi viljakkalalainen Simo Niittunen – Simo ansaitsi sotien jälkeen leipänsä sorayrittäjänä ja olihan aivan varmaa, että Simo Niittunen hoiti meidän kaikki sorantarpeemme eri rakennushankkeissa!

 

Monet olivat ne kerrat, kun isäni ja Simo muistelivat sotatietään meidän pirtissä – taisipa Simolta ”unohtua” muistelusten takia jonkun sorakuormankin noutaminen!

 

 

*****************

 

 

Mutta tuohon juttuni otsikkoon!

 

 

Viljakkalan Sotaveteraanit järjestivät joskus 1960-luvulla matkan Porin Prikaatin Säkylän varuskuntaan.

 

Vuonna 1923 syntynyt viljakkalalainen sotaveteraani Paavo Mäntyniemi on kertonut minulle monesti, että kun eräs luutnantti esitteli veteraaneille aseita, niin isäni silmiin syttyi tappajan katse, kun hän näki Degtjarjov`n eli Emman!

 

 

Olen minäkin joskus kertausharjoituksissa päässyt ampumaan Emmalla, mutta minulle ei ole tuohon aseeseen ehtinyt muodostua samanlaista suhdetta kuin isälleni.

 

 

-Esko Erkkilä-

Lääkkeiden vaihto-oikeus KYLLÄ!

Keskiviikko 11.7.2018 - -Esko Erkkilä-

Suomessa on käytäntö, jossa asiakas voi apteekissa ostohetkellä vaihtaa lääkärin määräämän lääkkeen vastaavaan rinnakkaislääkkeeseen. Apteekkihenkilöstön pitää ehdottaa vaihtoa rinnakkaislääkkeeseen.

 

 

Kannatan menettelyä ja käytän sitä aina, kun se on mahdollista.

 

 

Toki tunnistan menettelyyn liittyvät huonotkin puolet, joita on esimerkiksi se, että rinnakkaislääkkeen valmistaja on eräänlainen käenpoika, joka on munittu muiden lintujen rakentamaan pesään.

 

 

Lääkkeen alkuperäisellä luojalla ja keksijällä on ollut ehkä mittaviakin kuluja lääkkeen kehittämisessä ja niitä ei ole rinnakkaislääkkeen valmistajalla.

 

 

Rinnakkaislääkkeen tehoaine ja tehoaineen pitoisuus lääkkeessä ovat kuitenkin samat kuin alkuperäislääkkeessä, joten potilasturvallisuus on taattu.

 

 

****************

 

 

Rinnakkaislääkkeitä valmistavilla ja/tai niitä myyvillä yrityksillä on oma lobbaus- ja edunvalvontajärjestö eli Rinnakkaislääketeollisuus ry.

 

 

Lääkkeen määrännyt lääkäri voi asettaa reseptiin vaihtokiellon ja silloin apteekki joutuu myymään asiakkaalle sen tuotteen, jonka lääkäri on määrännyt. Rinnakkaislääketeollisuus ry:n jakaman tiedon mukaan lääkärit ovat vuonna 2015 määränneet vaihtokiellon 1,2 prosentille reseptilääkkeistä.

 

 

Vaihtokiellon syitä voi vain ounastella, mutta olisiko vaihtokiellon asettaneella lääkärillä suuri potti sen yrityksen osakkeita, jonka lääkkeitä hän haluaa suojella vaihtokiellolla?

 

 

 

*****************

 

 

Lääkevaihdossa on hyvä tiedostaa myös se ketunhäntä, joka saattaa piileskellä rinnakkaislääkettä markkinoivan yrityksen toiminnassa.

 

 

 

 

 

Lääkäri määräsi olkapääsärkyyni 3.7.2018 Arcox –nimistä särkylääkettä ja apteekkari kysyi, että suostunko vaihtoon, sillä rinnakkaislääkepakkaus (Etoricoxib ratiopharm) olisi n. 10 euroa halvempi.

 

 

Suostuin apteekkarin ehdottamaan lääkevaihtoon ja en sitä kadu, mutta vasta kotona huomasin, että alkuperäislääke olisi myyty 30 tabletin pakkauksessa ja rinnakkaislääke puolestaan myytiin 28 tabletin pakkauksessa!

 

 

 

 

Lääkebisneksessä asiakasta aina jymäytetään tai ainakin yritetään jymäyttää!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Centro de Talassoterapia da Nazare eli Nazaren merivesikylpylä oli mielenkiintoinen kokemus

Keskiviikko 4.1.2017 - -Esko Erkkilä-

Portugaliin suuntautuneen lokakuisen agrologimatkamme viimeinen Portugal-päivä valkeni tavanomaisen leppeänä hotellissamme Nazare´ssa.

 

 

 

 

 

Aloitin päiväni hotellimme uima-altaassa…

 

 

 

 

 

…aamu-uinnilla.

 

 

 

Aamu-uinnin ja aamupalan jälkeen ohjelmamme jatkui edelleen vetisissä merkeissä, sillä siirryimme hotellin pikkubusseilla Nazaren rannalla sijaitsevaan…

 

 

 

 

 

...Centro de Talassoterapia da Nazare  –merivesikylpylään pulikoimaan.

 

 

 

 

 

Talassokeskuksessa oli saatavana monenlaisia hoitoja sekä hierontoja ja eräät seurueemme jäsenet niitä olivatkin viikon aikana oppaamme välityksellä varanneet.

 

 

 

 

 

Talassokylpylän vastaanotossa jouduimme täyttämään lomakkeen, jossa ruksaamalla kerroimme terveydentilamme ja sen, että meillä ei ollut sellaisia sairauksia, jotka rajoittaisivat merivesikylpylässä käyntiä.

 

 

Kylpylä oli niin höyryinen, että valokuvaaminen ei ollut siellä mahdollista.

 

 

******************

 

 

Nazaren talassokylpylä hyödyntää kivennäisrikkaan meriveden ominaisuuksia.

 

 

Kylpylä hankkii merivetensä 300 metrin päästä ja merivesi lämmitetään lisäämättä siihen mitään lisäaineita – vesi vaihtuu jatkuvasti.

 

 

Kylpylän sisäilmassakin on aistittavissa jodirikas meri-ilma, joka Portugalissa tunnetaan reumaattisia sairauksia ja hengitystieongelmia parantavasta vaikutuksestaan.

 

 

Kylpylävieraille on tarjolla uima-allas lämmitetyllä merivedellä, vastavirta, turkkilainen sauna, melko voimakkaita vedenalaisia suihkuja sekä jääallas – kaikki niitä piti kokeilla ja erityisesti pidin vedenalaisista suihkuista, jotka pehmittivät pohkeita ja sääriä.

 

 

*****************

 

Muutama kommentti Nazaren talassokylpylästä ja sen vertailusta suomalaisiin sekä virolaisiin kylpylöihin.

 

 

• merivesi kylpyvetenä on selkeä seikka, joka puhuu merivesikylpylän puolesta

• yleinen siisteys ja pukuhuoneiden väljyys ovat haaste merivesikylpylälle

• erilaisia saunoja merivesikylpylässä saisi olla enemmän

• merivesikylpylän kylpyaikaa moni olisi halunnut pidentää

• kipattava kylmävesikiulu sekä kylmävesiallas olivat plussaa merivesikylpylälle

 

 

Ymmärrän niitä Portugalin-matkaajia, jotka varaavat matkansa siten, että voivat käydä Nazaren merivesikylpylässä useamman kertaa matkansa aikana.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Seurakunnilla on erilaiset painoarvot kirkolliskokous- ja hiippakuntavaaleissa

Lauantai 20.2.2016 - -Esko Erkkilä-

Olen ollut vaaliasiamiehenä kunnallisvaaleissa, osuuspankkivaaleissa, osuuskauppavaaleissa ja seurannut erittäin läheltä eduskuntavaalien sekä europarlamenttivaalien vaaliasiamiehen toimintaa.

 

Sain uuden kokemuksen, kun olin vaaliasiamiehenä 9.2.2016 toimitetuissa evankelisluterilaisen kirkon kirkolliskokous- ja hiippakuntavaaleissa Tampereen hiippakunnassa – olin vaaliasiamiehenä ”Keskustalainen seurakuntaväki ” –listan toimittamisessa.

 

 

Kokemus oli avartava ja antoi runsaasti tietoa kirkollisen maailman hallinnosta ja luottamushenkilöiden valintaprosessista.

 

 

Yhteistyökumppanina oli Tampereen hiippakunta ja yksistään sen sijainti Tampereella oli jo uusi tieto minulle – hiippakunnan toimitilat sijaitsevat osoitteessa Eteläpuisto 2 C.

 

 

Hiippakunnassa toimivan henkilöstön palveluhalukkuus on mallikelpoista – mallikelpoista on myös se tiedonjakaminen joka tapahtuu Tampereen hiippakunnan nettisivujen kautta!

 

 

Kirkolliskokous- ja hiippakuntavaaleissa seurakuntien painoarvo on hyvin erilainen ja se aiheuttaa sen, että pienemmän henkilökohtaisen äänimäärän saanut ehdokas saattaa tulla valituksi kuin suuremman henkilökohtaisen äänimäärän saanut ehdokas – jos saa äänensä korkean painoarvon omaavasta seurakunnasta, niin suuremman henkilökohtaisen äänimäärän saanut ehdokas jää taakse vertausluvuissa, jos tämä on saanut äänensä pienemmän painoarvon omaavasta seurakunnasta!

 

 

Seuraavassa seurakuntakohtaiset painokertoimet Tampereen hiippakunnassa:

 

 

• Eteläinen                                     1,370
• Harju                                           1,296
• Messukylä                                   1,500
• Tuomiokirkko                             1,448
• Hattula                                         0,478
• Hauho                                          0,467
• Hämeenlinna-Vanaja                 0,880
• Kalvola                                        0,429
• Lammi                                         0,471
• Tuulos                                          0.455
• Akaa                                             0,593
• Kangasala                                   0,818
• Lempäälä                                    0,778
• Pälkäne                                        0,474
• Sääksmäki                                   0,741
• Urjala                                          0,421
• Vesilahti                                       0,467
• Hausjärvi                                     0,526
• Janakkala                                    0,630
• Loppi                                           0,526
• Riihimäki                                     0,758
• Asikkala                                      0,526
• Hollola                                         0,815
• Joutjärvi                                      0,826
• Keski-Lahti                                 0,935
• Kärkölä                                       0,467
• Laune                                          0,880
• Nastola                                         0,682
• Orimattila                                    0,593
• Padasjoki                                     0,400
• Salpausselkä                                0,727
• Jämsä                                           0,741
• Kuhmoinen                                 0,400
• Mänttä-Vilppula                         0,522
• Orivesi                                         0,565
• Ruovesi                                        0,368
• Hämeenkyrö                               0,522
• Ikaalinen                                     0,474
• Jämijärvi                                     0,333
• Nokia                                           0,818
• Pirkkala                                       0,667
• Ylöjärvi                                       0,848
• Forssa                                          0,630
• Humppila                                    0,400
• Somero                                        0,478
• Tammela                                     0,474
• Ypäjä                                           0,400

 

Listasta nähdään, että eniten painoarvoa yhdellä annetulla äänellä on Messukylän seurakunnassa ja Jämijärven seurakunnassa annetulla äänellä on vastaavasti pienin painoarvo Tampereen hiippakunnassa, kun valitaan kirkolliskokoukseen ja hiippakuntavaltuustoon päättäjiä.

 

 

Kirkolliskokouksen maallikkojäsenten ja hippakuntavaltuuston edustajien vaaleissa olivat äänioikeutettuja kirkkovaltuuston tai seurakuntayhtymässä seurakuntaneuvoston ja yhteisen kirkkovaltuuston maallikkojäsenet, joten seurakunnan tavallinen jäsen ei ollut näissä vaaleissa äänioikeutettu.

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen kehyskuntien pakkoliitoksia innokkaimmin vaatineet kokoomuslaiset itkevät, kun Tampereella toteutettiin seurakuntauudistus

Tiistai 21.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Tampereella on käyty ja käydään vieläkin värikästä keskustelua, kun Kirkkohallituksen päättämä Tampereen seurakuntajako astui voimaan 7.1.2014.

 

Päätös merkitsee, että Tampereelle muodostetaan neljän suuren seurakunnan ja Ruotsalaisen seurakunnan muodostama seurakuntayhtymä.

 

Ratkaisu varmistui, kun Korkein hallinto-oikeus ei muuttanut Kirkkohallituksen 24.1.2012 Tampereen tuomiokapitulin aloitteesta tekemää päätöstä.

 

Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän muodostavat nyt:

• Harjun seurakunta; säilyy entisellään
• Messukylän seurakunta; entiset Aitolahden, Messukylän ja Teiskon seurakunnat
• Eteläinen seurakunta; entiset Hervannan, Härmälän ja Viinikan seurakunnat
• Tampereen tuomiokirkkoseurakunta; entiset Kalevan, Pyynikin ja Tuomiokirkkoseurakunnat
• Tampereen ruotsalainen seurakunta; säilyy entisellään

 

 

KHO:n päätös merkitsi, että 7.1.2014 vanhat seurakunnat lakkasivat olemasta.

 

 

*********

 

Seurakuntamuutos ei varmaankaan aiheutua muutosta tamperelaisten seurakuntaelämään, mutta paljon porua se on aiheuttanut.

 

Tuntuu hupaisalta, että kiihkeimmin seurakuntamuutosta ovat vastustaneet ne kokoomuslaiset, jotka ovat tiukimmin olleet Tampereen kehyskuntien pakkoliittämisen kannalla!

Luottamushenkilöpaikkojen menettäminen taitaa olla tärkein syy, jonka vuoksi kokoomuslaiset vastustavat tehtyä päätöstä!

 

 

 

**********

 

 

 

 

 

 

Pisimmälle julkisessa kritisoinnissa (ainakin tähän mennessä) meni lopetetun Pyynikin seurakunnan seurakuntaneuvoston jäsen Antti Punkari, kun hän Aamulehdessä eilen julkaistussa avoimessa kirjeessään moitti arkkipiispa Kari Mäkistä.

Avoin kirje oli otsikoitu: 

"Kirkon väärä päätös"

 

 

Luin Punkarin kirjoituksen ja huomasin, että muuttamalla muutamien sanojen kohdalle sanat ”seutukunta”, ”kehyskunnat” tai ”kuntayhteys”, saadaan oikein pätevä kirjoitus, joka rajuin sanakääntein käsittelisi kokoomuslaisten Jyrki Kataisen ja Henna Virkkusen kuntien pakkoliitossuunnitelmia!

 

 

**********

 

 

Olin ennen Tampereen seurakuntauudistusta Härmälän seurakunnan jäsen ja nyt kuulun Tampereen eteläiseen seurakuntaan.

 

Tampereen seurakuntamuutos sopii minulle oikein hyvin, sillä todellinen kotiseurakuntani on edelleen Viljakkalan seurakunta, vaikka sitä virallisesti nykyään kutsutaankin Viljakkalan seurakuntapiiriksi.

 

 

-Esko Erkkilä-

"Viru Varietee" -tanssiryhmän esitys Pärnussa toi mukavia muistoja mieleen Neuvostoliiton aikaisista varietee-näytöksistä Tallinnassa

Keskiviikko 30.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Neuvostoliiton aikana Tallinnan matkat olivat suosittuja ja edullisia viedä yhteistyökumppaneita palkinto- ja ”opintomatkalle” Tallinnaan. Olen saanut olla isäntänä monilla näillä matkoilla.

 

Matkoilla majoituttiin joko Viru-hotellin tai Olympia-hotelliin ja kertaakaan matkoilla ei kohdattu mainittavia ongelmia.

 

Matkojen opetuksellinen luonne oli varsin vaikea toteuttaa mm. siitä syystä, että neuvottelutilojen varaaminen molemmista hotelleista oli haasteellista.

 

Neuvottelutiloja toki oli, mutta silloisen neuvostokäsityksen mukaan samaa neuvottelutilaa ei pystynyt varaamaan kuin yksi ryhmä päivässä! Jos neuvottelutila oli varattu vaikkapa illaksi klo 18.00, niin sinne ei päässyt hetkeksikään esim. puolen päivän tietämillä!

 

Näiden palkintomatkojen yksi ohjelmanumero oli loistokkaan varieteen seuraaminen jommankumman hotellin yökerhossa.

 

Hyvin trimmatut ja vähäpukeiset sekä komeilla strutsinsulilla koristellut tytöt vetivät häikäisevän varietee-ohjelman illan aikana. Oli siinä maalaispojilla ihmettelemistä!

 

Hieman vanhaa tallinnalaista tunnelmaa saimme aistia taannoisella Pärnun kylpylämatkallamme, jolloin olimme katsomassa Tervis-kylpylän ”Terveyden Kulttuurikeskuksessa” tallinnalaisen ”Viru Varietee” –tanssiryhmän esitystä.

 

Ryhmässä esiintyi viisi sorjaa tanssijatarta, kaksi miestanssijaa…

 

 

 

…ja heidän lisäkseen laulusolisti.

 

 

Esityksessä sai valokuvata ja pieni valokuvakimara kertoo tunnelman ehkä parhaiten:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Pääsyliput Terviksessä järjestettyyn varietee-näytökseen maksoivat 10 euroa henkilöltä, joka suomalaisittain tuntuu kohtuulliselta.

 

Terviksen Terveyden Kulttuurikeskuksessa on lähes joka ilta erilaista ohjelmaa ja sinne on mahdollisuus mennä myös muissa kylpylöissä lomaa viettävien.

 

Pärnussa käydessänne suosittelen tutkailemaan Terviksen ohjelmaa ja menemään paikalle – nähtävää yleensä riittää!

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomen Jääkärimuseo - tutustumisen arvoinen kohde Kortesjärvellä

Keskiviikko 28.7.2010 - -Esko Erkkilä-

Suomen jääkäriliikkeen vaiheista kertova museo - Suomen Jääkärimuseo - sijaitsee pienessä etelä-pohjalaispitäjässä Kortesjärvellä. Kortesjärvi on kuntamuutosten pyörteissä yhdistynyt Kauhavan kaupunkiin, joten juridisesti Suomen Jääkärimuseo sijaitsee nykyisin Kauhavalla.

 

Olen suunnitellut tutustuvani Suomen Jääkärimuseoon jo vuosikaudet, mutta sain toteutettua suunnitelmani vasta heinäkuussa 2010.

 

Tutustuminen kannatti, sillä museokäynti antoi paljon lisätietoa isänmaamme vaiheista.

 

Jääkäriliike alkoi vuonna 1915, vaikka ensimmäiset neuvottelut asian tiimoilta käytiinkin jo edellisvuonna.

 

Kortesjärveltä jääkäriliikkeeseen lähti mukaan 39 paikkakuntalaista ja se oli pitäjän asukaslukuun suhteutettuna suurin määrä koko maassa. Tämä on syy, miksi Suomen Jääkärimuseo sijaitsee Kortesjärvellä!

 

Jääkärit siirtyivät Suomesta Saksaan kevareitten kautta ja eräs kevareista sijaitsi Kortesjärvellä. Kortesjärven kevari oli nimeltään Suomelan Kevari ja mm. Suomen viimeisin elossaollut jääkäri, kenraali Väinö Valve käytti siirtymisessään Suomelan Kevaria.

 

Kenraali Valveella on Suomen Jääkärimuseossa oma perinnehuone ja sen tiimoilta tässä blogissa myöhemmin oma juttunsa.

 

Jääkärimuseossa on pitäjäkohtainen luettelo koulutukseen lähteneistä jääkäreistä. Tarkistin luvut eräiden paikkakuntien osalta. Lähtijöistä tamperelaisia oli 31, messukyläläisiä 2 ja teiskolaisia 1, joten nykyisen Tampereen alueelta jääkäreitä oli yhteensä 34.

 

Viljakkalasta jääkäreitä oli 2 ja Hämeenkyröstä samoin 2.

 

Jääkärit saivat koulutusta Lockstedt`n leirillä ja sotakokemusta he hankkivat Saksan itärintamalla Riian edustalla, Kuurinmaalla, Aajoella, Ekkau-Kekkaussa ja Schmardenissa.

 

Jääkärien pääjoukko saapui Vaasaan 25.2.1918 ja vastaanottoparaati järjestettiin Vaasassa seuraavana päivänä. Valkoisten puolella Vapaussotaan osallistui 1.261 jääkäriä.

 

Suomen Jääkärimuseon kustannuksista vastaa Kauhavan kaupunki, johon Kortesjärven kunta on yhdistynyt.

 

Suomen Jääkärimuseon osana on kenraali Väinö Valveen huone sekä olympiavoittaja Toivo Loukolasta kertova nurkkaus. Valveesta ja Loukolasta näillä sivuilla myöhemmin.

 

Toivon, että monet suomalaiset vierailisivat Suomen Jääkärimuseossa, sillä jääkäreiden toiminta on luonut perustan itsenäisen Suomen kehittymiselle.

 

-Esko Erkkilä-