Markan ostovoima haihtuu tänään unholaan

Keskiviikko 29.2.2012 - -Esko Erkkilä-

Venäjän keisarikunnan suuriruhtinaskuntana Suomi käytti vuoteen 1840 saakka rinnakkain entisen emämaansa Ruotsin riikintaalareita ja Venäjän ruplaa rahayksikkönään.

 

Tämän jälkeen Suomen rahayksikkönä oli parinkymmen vuoden ajan ainoastaan rupla.

 

Suomi sai v. 1860 oman rahayksikön eli markan. Muina nimivaihtoehtoina oli mm. sataikko, omena ja suomo.

 

Suomi liittyi vuoden 1999 alusta Euroopan yhteisvaluuttaan euroon ja silloin päättyi markan itsenäinen asema valuuttana.

 

Euron alkuaikana todettiin muistikuvani mukaan jotenkin näin: ”Suomen virallinen valuutta on euro, mutta sen ilmenemismuotona on markka”.

 

Markkamääräiset setelin ja kolikot olivat maksuvälineinä 28.2.2002 saakka, joista viimeiset kaksi kuukautta rinnan eurojen kanssa.

 

Markan osalta säädettiin, että Suomen Pankki vaihtaa markkaseteleitä ja viimeisen käytössä olleen sarjan markkakolikoita euroiksi kymmenen vuotta markan poisjäännin jälkeen.

 

Todellisuudessa tälle vuodelle ajoittunut karkausvuosi pidentää tuota aikaa yhdellä päivällä eli vielä tänään pankit vaihtavat markkoja niiden nimellisarvolla euroiksi.

 

 

Vaimoni löysi jostain kätköistään peräti tuhannen ja sadan markan arvoiset markkasetelit ja antoi minulle tehtäväksi käydä vaihtamassa ne euroiksi.

 

En jättänyt minulle uskottua tehtävää suinkaan viime tinkaan, sillä poikkesin Tampereen Seudun Osuuspankin palvelutiskillä jo toissapäivänä!

 

Osuuspankki hyvitti markoista täsmälleen virallisen vaihtokurssin (5,94573) mukaan, mutta veloitti valuutanvaihdosta kuitenkin 3,50 euroa. Eipä sillä kolmella ja puolella eurolla olisi kannattanut käydä Suomen Pankissa Helsingissä!

 

 

Tänä päivänä on mielenkiintoista palauttaa mieliin Eduskunnassa kymmenen vuotta sitten käyty keskustelu, jossa keskustalaiset kansanedustajat Lauri Oinonen ja Seppo Lahtela kysyivät kirjallisessa kysymyksessään markan osalta mm. seuraavaa:

 

”Suomalaisia surettaa nähdä oman rahan joutuminen silppureihin tai sulattamoihin. Onkin herännyt kysymys, olisiko ollut parempi säilyttää tarkoin vartioiduissa paikoissa omat rahamme, jos tulee aika, että joutuisimme niihin palaamaan.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miksi euroon siirtymisestä ei järjestetty kansanäänestystä,

miten hyvitetään mm. yksityisyrittäjille euroon siirtymisestä aiheutuneita lisäkustannuksia ja

voidaanko markkamääräisten kolikoiden ja seteleiden hävittämisestä luopua?

Helsingissä 2 päivänä tammikuuta 2002

Lauri Oinonen /kesk
Seppo Lahtela /kesk”

 

Silloinen valtiovarainministeri ja huomenna Tasavallan Presidentiksi siirtyvä Sauli Niinistö vastasi Eduskunnan pöytäkirjojen mukaan sanatarkasti mm. näin:

 

”Euron käyttöönotto Euroopan unionin yhteisenä rahayksikkönä on peruuttamaton tapahtuma, eikä asiaa koskevaan EY:n perustamissopimukseen sisälly menettelytapaa, jolla rahaliitto purettaisiin tai siitä erottaisiin. Markkamääräisten seteleiden ja kolikoiden hävittämisestä ei ole syytä luopua, koska niille ei ole nähtävissä käyttöä tulevaisuudessa.

Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 2002

Valtiovarainministeri Sauli Niinistö”

 

 

Päteekö tässä vastauksen kaikkien vivahteiden osalta vanha suomalainen sananlasku:

 

Tikulla silmään sitä, joka vanhoja muistelee.

 

Vai onko sittenkään niin?

 

-Esko Erkkilä-

Kaksi erilaista kirjoitusta

Maanantai 6.2.2012 - -Esko Erkkilä-

Valmistelin kaksi erilaista blogikirjoitusta tälle päivälle.

Tässä versio, joka on tämän päivän virallinen blogikirjoitukseni:

====

Sauli Niinistö – Tasavallan Presidentti

Suomi on saanut Tasavallan Presidentin, sillä Sauli Niinistö valittiin eilen pidetyissä presidentinvaaleissa Suomen 12. presidentiksi.

Sauli Väinämö Niinistön edeltäjät Suomen Tasavallan presidentteinä ovat:

•    Kaarlo Juho Stålberg
•    Lauri Kristian Relander
•    Pehr Evind Svinhufvud
•    Kyösti Kallio
•    Risto Heikki Ryti
•    Carl Gustav Emil Mannerheim
•    Juho Kusti Paasikivi
•    Urho Kaleva Kekkonen
•    Mauno Henrik Koivisto
•    Martti Oiva Kalevi Ahtisaari
•    Tarja Kaarina Halonen

Sauli Niinistö valittiin presidentiksi kaksivaiheisessa suorassa kansanvaalissa, jossa toisella kierroksella hänen vaihtoehtonaan oli Pekka Haavisto.

Niinistö asetetaan virkaansa maaliskuun 1. päivänä.

Vaalien äänestys-% kohosi yllättävänkin korkeaksi, vaikka toisen kierroksen ehdokkaat olivatkin toisten kopiota.

Toivotan Sauli Niinistölle viisautta toimia presidenttinä koko Suomen parhaaksi!

-Esko Erkkilä-

===

Varauduin myös toisenlaiseen lopputulokseen ja laadin myös toisen vaihtoehdon tämän päivän blogikirjoituksekseni.

Blogikirjoitusversioni, joka ei ole tämän päivän virallinen blogikirjoitukseni kuului näin:
 

Pekka Haavisto – Tasavallan Presidentti

Suomi on saanut Tasavallan Presidentin, sillä Pekka Haavisto valittiin eilen pidetyissä presidentinvaaleissa Suomen 12. presidentiksi.

Pekka Olavi Haaviston edeltäjät Suomen Tasavallan presidentteinä ovat:

•    Kaarlo Juho Stålberg
•    Lauri Kristian Relander
•    Pehr Evind Svinhufvud
•    Kyösti Kallio
•    Risto Heikki Ryti
•    Carl Gustav Emil Mannerheim
•    Juho Kusti Paasikivi
•    Urho Kaleva Kekkonen
•    Mauno Henrik Koivisto
•    Martti Oiva Kalevi Ahtisaari
•    Tarja Kaarina Halonen

Pekka Haavisto valittiin presidentiksi kaksivaiheisessa suorassa kansanvaalissa, jossa toisella kierroksella hänen vaihtoehtonaan oli Sauli Niinistö.

Haavisto asetetaan virkaansa maaliskuun 1. päivänä.

Vaalien äänestys-% kohosi yllättävänkin korkeaksi, vaikka toisen kierroksen ehdokkaat olivatkin toistensa kopiota.

Toivotan Pekka Haavistolle viisautta toimia presidenttinä koko Suomen parhaaksi!

-Esko Erkkilä-

===

Mielestäni hyviä versioita molemmat, mutta ensimmäinen on se virallinen versio!

-Esko Erkkilä-

Presidenttien Uudenvuodenpuheet ovat menettäneet merkityksensä

Maanantai 10.1.2011 - -Esko Erkkilä-

Presidentti Urho Kekkosen aikana Tasavallan Presidentin televisioitu Uudenvuodenpuhe oli Tapaus.

Kekkosen aloitus ”Kansalaiset” viritti televisionkatsojat kuuntelemaan, että kuinka Maan Isä linjasi mennyttä ja erityisesti tulevaa.

Koivisto oli käynyt Kekkosen koulun, joten hänen puheissaan oli toveittain särmää. Ahtisaaren ja erityisesti Halosen aikana kaikki on toisin.

Presidenttikautensa jälkeen Ahtisaaren puheille on tullut painoarvoa – vaikea uskoa, että Haloselle kävisi samoin.

Ainakaan minä en ole viime vuosina halunnut pilata Uudenvuodenpäivääni kuuntelemalla presidentin jaarituksia. Minulle on riittänyt, että tutustun puheen antiin median kritiikin kautta.

Presidentin vuoden 2011 Uudenvuodenpuhe oli median kertoman analysoinnin perusteella pohjanoteeraus.

Kansalaisilla on lupa odottaa presidentiltä jotain muutakin, kuin epäkohtien listaamista – siihen riittää kyllä, kun vilkaisee muutaman jutun netin eri keskustelupalstoilta.

Presidentti Halosen toiminta on hyvin ristiriitaista. Hän korostaa presidentin oikeuksia ja päätösvaltaa, mutta vuoden tärkeimmässä tilanteessa paljastuu gallup-tulosten toistelijaksi!

Uudenvuodenpuhe, jos mikä, olisi paikka linjanvedoille, mutta kun ei, niin ei.

Kerran vielä Uutenavuonna eli 1.1.2012 joudun olemaan kaukana televisioruudun äärestä klo 12.00!

 

-Esko Erkkilä-