Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Kunniamerkin kantamista virtuaalisesti!

Sunnuntai 6.12.2020 - -Esko Erkkilä-

En saanut tänäkään vuonna kutsua Presidentin vastaanotolle Linnaan ja tokihan se koronan vuoksi peruttiinkin.

 

Korvikkeena etsin kirjahyllystämme esille Suomen Valkoisen ruusun ansioristin, jonka olisin laittanut rintapieleeni jos Linnaan olisi käynyt kutsu.

 

 

IMG_1085.JPG

 

Pirkanmaan Agrologit ry on joskus takavuosina ehdottanut minulle Suomen Valkoisen ruusun ansioristiä (SVR Ar) ja sen on silloinen Tasavallan Presidentti minulle myöntänyt.

 

*********************

 

Suomessa on kaksi ritarikuntaa eli Suomen Valkoisen ruusun ritarikunta ja Suomen Leijonan ritarikunta.

 

Suomen Valkoisen ruusun ritarikunnan on perustanut valtionhoitaja C. G. E. Mannerheim isänmaan palveluksessa ansioituneiden kansalaisten ja ulkomaalaisten palkitsemiseksi – Mannerheim antoi ritarikunnan perustamiskirjan 28.1.1919.

 

Suomen Leijonan ritarikunnan perusti Tasavallan presidentti Risto Ryti 11.9.1942 antamallaan asetuksella.

 

Suomen Valkoisen ruusun ritarikunnan kunniamerkki on aina korkeampi kuin vastaava kunniamerkki Suomen Leijonan ritarikunnassa ja se johtuu siitä, että Suomen Valkoisen ruusun ritarikunta on vanhempi kuin Suomen Leijonan ritarikunta.

 

Käsitän, että aikoinaan minulle myönnetystä kunniamerkistä Pirkanmaan Agrologit ry ei joutunut maksamaan lunastusmaksua, mutta nykyään lunastusmaksu SVR:n ja SL:n ansioristeistä on 215,00 euroa.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ritarikunnat, Suomen Valkoisen ruusun ritarikunta, Suomen Leijonan ritarikunta, Tasavallan Presidentti, Pirkanmaan Agrologit ry, Suomen Valkoisen ruusun ritarikunnan ansioristi eli SVR Ar, SVR Ar, Suomen Valkoisen ruusun ritarikunta, C. G. E. Mannerheim,

Presidentti ja valiokuntaneuvos

Tiistai 20.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Olen MTK-Viljakkalan jäsen ja pääsin sen jäsenenä elokuun alussa käymään hämeenkyröläisen "kierrätysneuvos” Matti Järvenpään (syntynyt 1936) rakentamassa Rautapuistossa.

 

 

Käynnistä taitaa riittää juttuaineksia useampaankin juttuun, mutta aloitan otsikkoaiheella.

 

 

 

IMG_3782.JPG

 

 

Tässä kuvassa on itse kierrätysneuvos romuraudasta rakentamansa ”Presidentti ja valiokuntaneuvos” -teoksen äärellä.

 

 

Puuttuu vain se, että presidentti huiskaisisi käsilaukullaan valiokuntaneuvosta!

 

 

 

*******************

 

 

 

 

Minulla on yksi henkilökohtainen muistelus presidentistä ja valiokuntaneuvoksesta; kas näin:

 

 

Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen jäsenenä olin kutsuvieraana mukana Finlandia-talolla vuonna 2006, kun Suomen Syöpäyhdistys täytti 70-vuotta ja etupenkissä istuivat juhlaamme juhlistamassa Tasavallan Presidentti Tarja Halonen sekä puolisonsa valiokuntaneuvos Pentti Arajärvi.

 

 

Jossain vaiheessa valiokuntaneuvos nousi ylös ja käveli arvokkaasti etuoikealle kulisseihin – puolisonsa jäi itsekseen istumaan eturiville.

 

 

Luulimme, että valiokuntaneuvos-Pentti lähti käymään kusella, mutta niin ei ollut, sillä hän ei juhlan kestäessä enää saapunut paikalleen!

 

 

No, Hämeenkyrön Rautapuistossa valiokuntaneuvos seisoo presidentin vierellä ja hänellä ei ole tarvetta käydä kusella tai muutenkaan kouluttaa puolisoaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Presidentti ja valiokuntaneuvos, Tasavallan presidentti Tarja Halonen, valiokuntaneuvos Pentti Arajärvi, Rautapuisto, MTK-Viljakkala, Suomen Syöpäyhdistys 70-vuotta,

Rauhanpatsas Ylöjärvellä, kiivainta rauhan julistamista Suomen ja Neuvostoliiton kesken

Keskiviikko 30.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Ylöjärven kaupungintalon lähimaastossa Räikänpuistossa sijaitsee Kaarlo Kalliomäen suunnittelema Suomen ja Neuvostoliiton ystävyyttä kuvaava Rauhanpatsas, joka nykypäivänä on kai siirretty alkuperäiseltä paikaltaan hieman sivummalle.

 

 

 

IMG_9743.JPG

 

 

Rauhanpatsas ”ETYK-linnut” on paljastettu vuonna 1977 ja paikalla olivat Tasavallan Presidentti Urho Kekkonen sekä silloinen ulkoministeri Paavo Väyrynen.

 

 

Voit katsoa paljastustilaisuudesta kuvatun YouTube-videon googlaamalla ”Rauhanpatsas, Ylöjärvi”.

 

 

 

IMG_9745.JPG

 

 

Patsaan jalustassa on laatta, jossa on seuraava teksti:

 

 

Tämä rauhanpatsas on pystytetty 18.9.1977 muistomer-

 

 

kiksi sodan raskaista koettelemuksista.  Muistomerkin sa-

 

 

noma suuntautuu tulevaisuuteen – ystävyyden, yhteistyön

 

 

ja rauhan lujittamiseen Suomen ja Neuvostoliiton sekä

 

 

maailman kaikkien kansojen kesken.

 

 

 

                      Rauhanpatsastoimikunta – Ylöjärven kunta

 

 

 

Aikansa aikaansaannos!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Rauhanpatsas, Rauhanpatsas Ylöjärvi, Tasavallan Presidentti Urho Kekkonen, ulkoministeri Paavo Väyrynen, Kaarlo Kalliomäki, Suomi ja Neuvostoliitto,

Presidentti Juho Kusti Paasikivi luotsasi Suomen vaikeiden aikojen yli

Perjantai 22.12.2017 - -Esko Erkkilä-

Juho Kusti Paasikivi oli Suomen seitsemäs presidentti vuosina 1946 – 1956.

 

 

Paasikiven jälkeen todellisia presidenttejä on ollut vain Urho Kaleva Kekkonen.

 

 

 

IMG_6309.JPG

 

 

Osallistuin eilen seminaariin, jonka järjestivät Suomalaisuuden Liitto ja Tampereen Paasikivi-Seura – tilaisuus järjestettiin Kirjastotalo Metsossa Tampereella.

 

 

Sain ja varmaan kaikki seminaariin osallistuneet saimme paljon uutta tietoa lähihistoriastamme ja erityisesti Juho Kusti Paasikivestä.

 

 

 

IMG_6318.JPG

 

 
Tilaisuudessa esiintyi Paasikivi-asiantuntija, professori Timo Soikkanen.

 

 

Seminaariannista sain aineksia useaankin blogikirjoitukseen, mutta tässä ainoastaan yhteenveto niistä asioista, jotka eilen tulivat professori Soikkasen esityksessä esille:

 

 

 

  • Paasikivi oli hankalan miehen maineessa
  • Paasikivi räyhäsi alaisilleen, mutta ei ylöspäin
  • Paasikivi osasi mielistellä suurvallan (Neuvostoliiton) edustajia
  • Paasikivi oli loistava neuvottelija
  • Paasikivi oli kielitaitoinen
  • Paasikivi luki ahkerasti erityisesti Venäjään ja Saksaan liittyvää kirjallisuutta, mutta ei piitannut klassikoista
  • Paasikivellä oli tarvittaessa monet kasvot – perustuslaillinen mutta toisaalta myös myöntyväinen

 

 

 

IMG_6331.JPG

 

Seminaarin toisena esiintyjänä oli Helsingin Paasikivi-Seuran puheenjohtaja Matti Vanhanen, mutta hän esittämistään ajatuksista myöhemmin.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: J. K. Paasikivi, presidentti J.K.Paasikivi, Tasavallan presidentti J.K. Paasikivi, Paasikivi-Seura, Tampereen Paasikivi-Seura, professori Timo Soikkanen, Matti Vanhanen, Helsingin Paasikivi-Seuran puheenjohtja Matti Vanhanen,

Jos Urho Kekkonen eläisi presidenttinä, hän nostaisi sormeaan

Keskiviikko 16.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Sain 1.12.2015 olla läsnä Pirkanmaan UKK-Seuran tilaisuudessa, jossa vuosina 1977-1984 tasavallan presidentin kansliapäällikkönä toiminut OTT Juhani Perttunen muisteli vanhoja ja kertoi näkemyksiään Urho Kekkosen poliittisten oppien soveltamisesta nykypäivään.

 

 

Tilaisuus oli mielenkiintoinen, vaikka kansliapäällikkö Perttunen ei paljastanutkaan mitään ”valtakunnan salaisuuksia”.

 

 

 

 

perttu1.jpg

 

 

Kansliapäällikkö Perttunen kertoi, että hänen isänsä oli Kekkosen kilpajuoksijakumppani jo Kajaanin Kipinän aikoihin.

 

 

 

 

perttu2.jpg

 

 

Perttunen on OTT ja hän kertoi, kun Kekkonen kävi heidän osakunnassaan ja painotti, että nauttikaa opiskeluajasta, sillä sitä aikaa ei enää myöhemmin tule.

 

 

 

 

perttu3.jpg

 

 

Kekkonen teki kansliapäällikkönsä kanssa Sinun-kaupat, mutta niitä ei saanut väärinkäyttää, sillä aina piti pienessäkin piirissä presidenttiä puhutella vähintäänkin näin: ”Sinä Herra Presidentti”.

 

 

 

 

perttu4.jpg

 

 

Kekkosen työskentelytapa oli Perttusen mukaan jopa toverillinen. Presidentti kuunteli aina loppuun saakka muiden asian ja ei keskeyttänyt hänelle asiaansa esittävää.

 

 

 

 

perttu5.jpg

 

 

Kansliapäällikkö Perttusen näkemys oli, että nykyisessä poliittisessa tilanteessa Kekkonen nostaisi ulkopolitiikan osalta sormeaan ja viittaisi Suomen maantieteelliseen sijaintiin.

 

 

Sisäpolitiikan osalta Kekkonen kutsuisi Perttusen mukaan eräitä henkilöitä Tamminiemeen!

 

 

************

 

 

Kysyin kansliapäällikkö Juhani Perttuselta kahta asiaa ja kysymykseni olivat;

 

 

  • miten Perttunen tuntee presidentti Kekkosen viisi päivää kestäneen ”kuvanveistojakson” Kimmo Pyykön ateljeessa?

 

ja

 

  • millaiset suhteet presidentti Kekkosella oli Perttusen kansliapäällikköaikana Kalle Kaihariin ja kävikö Kekkonen sinä aikana Kaiharin kesämökillä Hämeenkyrön Lavajärvellä?

 

Kekkosen ”kuvanveistojakso” Kimmo Pyykön ateljeessa oli tapahtunut ennen Juhani Perttusen kansliapäällikköaikaa, joten hänellä ei ollut siitä kommentoitavaa.

 

 

Perttunen oli mukana, kun Kekkonen kävi Tampereella tapaamassa kauppaneuvos Kalle Kaiharia, mutta Hämeenkyrön Lavajärvellä he eivät silloin käyneet.

 

 

 

**************

 

 

 

perttu6.jpg

 

 

Tilaisuuden lopuksi Pirkanmaan UKK-Seuran puheenjohtaja Antti Juva kiitti kansliapäällikkö Juhani Perttusta mielenkiintoisista muisteluksista.

 

 

Kiitän Pirkanmaan UKK-Seuraa, että saimme kuulla Kekkosen lähellä vaikuttaneen aikalaisen muisteluksia arvostamamme presidentin elämästä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Urho Kekkonen, presidentti Urho Kekkonen, Tasavallan Presidentti Urho Kkkonen, kansliapäällikkö Juhani Perttunen, OTT Juhani Perttunen, Pirkanmaan UKK-Seura, UKK-Seura, Kalle Kaihari, Kalle Kaiharin huvila Hämeenkyrön Lavajärvellä, Kauppaneuvoksentie,

On paljon suomalaisia, joille Urho Kekkonen on yhä edelleen ainoa presidentti

Tiistai 15.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Olin 8-vuotias, kun helmikuun 15. päivänä 1956 radioitiin presidentinvaalitoimitus, jossa Urho Kekkonen valittiin kolmannella kierroksella Tasavallan Presidentiksi.

 

 

Kuuntelin vanhempieni kanssa vaalitoimitusta ja mieleeni on jäänyt, kun Väinö Leskinen luki viiden nipun sarjoissa Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen.

 

 

Kuulun siihen sukupolveen, jolle Urho Kekkonen on yhä edelleen Suomen ainoa ja oikea presidentti!

 

 

Pääsin näkemään Urho Kekkosen ainoastaan kahdesti.

 

 

Vuonna 1959 Hämeenkyrössä järjestettiin Maatalousnäyttely ja pääsin mukaan, kun kaksi tätiäni halusivat mennä näyttelyyn.

 

 

Katselin kaukaa, kun presidentti Kekkonen ja rouva Sylvi Kekkonen istuivat näyttelyn pääjuhlassa yleisön edessä tilavissa nojatuoleissa.

 

 

Toisen kerran näin presidentti Kekkosen, kun hän osallistui Lapualla järjestettyyn vaalitilaisuuteen, joka tähtäsi vuonna 1978 järjestettäviin presidentinvaaleihin.

 

 

En ole varma, että järjestettiinkö Lapuan vaalitilaisuus vuoden 1977 lopulla vaiko vuoden 1978 alussa.

 

 

Olin kuitenkin paikalla ”takapenkin-Taavina” ja muistan, kun Kekkonen muutamalla harppauksella nousi puhujalavalle.

 

 

Olen jälkeenpäin saanut lukea siitä voimakkaasta taustapelistä, jota Veikko Pihlajamäki ja Eino Uusitalo keskustalaisine taustajoukkoineen kävivät keskenään siitä, että kumpi vahvoista vaikuttajista sai avata Kekkosen vaalitilaisuuden.

 

 

Kiista päätyi ns. Mustaan tusinaan kuuluneen Pihlajamäen voittoon ja Eino Uusitalo joutui tyytymään siihen.

 

 

Lapuan vaalitilaisuudesta vielä sen verran, että Kekkosen esiintyessä narikkamiehinä olleet keskenkasvuiset pojat kokeilivat narikkaan jätettyä Kekkosen palttoota ja totesivat, että raskas mantteli on Kekkosella!

 

 

Suuri arvostukseni Urho Kaleva Kekkoselle, sillä hän on minulle yhä edelleen ainoa Suomen Tasavallan Presidentti!

 

 

 

-Esko Erkkilä-  

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Urho Kekkonen, Tasavallan Presidentti, Tasavallan Presidentti Urho Kekkonen, Hämeenkyrön Maatalousnäyttely 1959, Urho Kekkosen presidentinvaalikampanja 1978,

Onko niin, että pääministeri ei nauti Puolustusvoimain luottamusta?

Tiistai 3.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Kataisen johtaman hallituksen taival on ollut kivinen ja se näyttää muodostuvan entistäkin kivisemmäksi, kun pääministeri Kataisen ura Suomen pääministerinä on loppusoittoa vaille päätöksessä.

 

Venäjän Suomen ilmatilaan kohdistuneet loukkaukset ja pääministeri Kataisen selvitykset ovat olleet hämmästyttävää seurattavaa.

 

On kysyttävä, että miten Suomen pääministeri on noin ulkona Suomen turvallisuuteen keskeisesti liittyvissä kysymyksissä?

 

Sain varusmiesaikana peruskoulutukseni maavoimissa panssarintorjunnassa, mutta kertausharjoitusvaiheessa minut siirrettiin Ilmavoimien riveihin.

 

Opin sen, että nykyaikaisessa sodankäynnissä ilmavoimilla on keskeinen rooli.

 

 

*************

 

 

Olen katsellut useaankin kertaan videon, jossa pääministeri Katainen (kokoomus) vakuutti IS:n Eurogrillissä 22. toukokuuta kolme kertaa kahdessa minuutissa, että Hornetit puuttuivat Venäjän koneiden tekemään ilmatilan loukkaukseen heti.

 

Katainen ilmaisi asian näin: ”Hornetit olivat ilmassa alta aikayksikön”, mutta todellisuudessa Hornetit eivät nousseet lainkaan ilmaan!

 

Katainen jäi kiinni rysän päältä, kun Savon Sanomat uutisoi 31. toukokuuta, etteivät Hornet-hävittäjät ehtineet lainkaan paikalle kahden Suomen ilmatilaa loukanneen venäläiskoneen luo.

 

Merkittävää on, että Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vahvisti Savon Sanomien kertoman asian Ylen Ykkösaamussa samana päivänä.

 

 

****************

 

 

On tärkeää, että Suomi huolehtii ilmapuolustuksestaan. Siitä ei kenelläkään ole poikkipuolista sanaa!

 

Poliittisen järjestelmän luotettavuuden kannalta keskeistä on, että kansalaiset voivat luottaa maan poliittisen johdon sanomisiin.

 

Nyt Suomessa ei näin ole, sillä pääministeri päästeli Venäjän suorittamien ilmatilaloukkausten jälkiselvittelyissä selkeää palturia.

 

Kansalaiset toivovat asiaan nopeaa muutosta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmatilan loukkaus, ilmatilan loukkaukset, Suomen ilmatilan loukkaukset, Jyrki Katainen, Hornetit olivat ilmassa alta aikayksikön, Savon Sanomat, Tasavallan Presidentti,

Palataan vielä hetkeksi presidentinvaalien vaalimökeille Tampereen Keskustorille

Torstai 29.3.2012 - -Esko Erkkilä-

Presidentinvaalien ensimmäinen kierros käytiin tammikuun 22. päivänä ja toinen kierros helmikuun 5. päivänä.

 

Vaaleissa valittu uusi Tasavallan Presidentti on jo asettautunut Mäntyniemeen, mutta nyt voimme muutaman Tampereen Keskustorin vaalimökeillä ottamani valokuvan avulla vielä hetkeksi siirtyä ensimmäistä äänestyskierrosta edeltäviin tapahtumiin.


 

vaalimokit1

 

Lähinnä Raatihuonetta sijaitsi Vihreiden vaalimökki ja siitä Teatteritalon suuntaan seuraavana oli Perussuomalaisten vaalimökki. Keskustan vaalimökki sijaitsi Perussuomalaisten vaalimökin vieressä.

 

vaalimokit2

 

Keskustan vaalimökin vieressä oli SDP:n vaalimökki, joka tässä on vielä avaamatta.

Demareiden vieressä sijaitsi Kokoomuksen vaalimökki.

 


vaalimokit3

 

Vaalimökkirivistön kolme viimeistä mökki olivat Kristillisdemokraattien, RKP:n sekä Vasemmistoliiton vaalimökit.

Vasemmistoliiton talkooväki oli innokkaasti mukana kaikkina päivinä, mutta kristilliset saivat talkoojoukkonsa liikkeelle vasta hieman ennen ensimmäistä äänestyspäivää.

RKP ei avannut vaalimökkiään koko presidentinvaalikampanjan aikana lainkaan.

 

On selvää, että toiminta vaalimökeillä keskittyi lähimpänä Raatihuonetta sijaitseville mökeille, sillä niiden ehdokkaat muodostivat vaalikamppailun seuratuimman joukon.

 


Pekka_Haavisto

 

Vihreiden Pakka Haavisto kävi vaalimökillään ennen ensimmäistä kierrosta ja silloin hän ei vetänyt kansaa mökilleen montaakaan.

Haavistolla olikin hyvää aikaa käydä kättelemässä kaikkien kilpailijoidensa vaalimökkien talkooväki ja varmaan hän kätteli myös oman joukkonsa.

 

 

Hanhilahti_ja_Hoyssa

 

Keskustan vaalimökki ja sen tienoot olivat suosittu tapaamispaikka myös muiden puolueiden edustajille. Tässä apulaispormestari Timo Hanhilahti keskustelee vaalimökillämme Kokoomuksen Matti Höyssän kanssa.

 

-------

Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma kävi antamassa ennakkoäänensä Tampereella ja äänestysmatkallaan hän piti puhetilaisuuksia sekä poikkesi myös vaalimökillä.

 

Eero_Heinaluoma__Tarja_Jokinen


Pyysin Heinäluomaa koppaamaan kainaloonsa Tampereen ex-apulaispormestarin Tarja Jokisen ja puhemies toteuttikin pyyntöni, jotta sain otettua tämän valokuvan.

Toimitin valokuvan Tarja Jokiselle pikapikaa ja hän kiittelikin hyvästä kuvasta minua heti seuraavana aamuna ja kertoi liittäneensä sen jo illan aikana facebook-sivuilleen – näin toimii yhteistoiminta!

 

------------

 

Sittemmin presidentiksi valittu Sauli Niinistö poikkesi ennen Tampereen vaalitilaisuuttaan Kokoomuksen vaalimökillä ja olin ”naapurin talkoolaisena” kameran kanssa paikalla. Tässä muutama otos tungoksen keskeltä:

 

Niinisto1

 

Niinistölle ojennettiin kaikenlaisia pieniä lahjoja.

Onneksi perussuomalaisten Kike Elomaa ei ollut paikalla, sillä hänellä on taipumuksia ojentaa korkeille vieraille hieman sopimattomia lahjoja!

 


Niinisto2

 

Myös kirjekuoria silloinen presidenttiehdokas ja myöhemmin presidentiksi valittu Sauli Niinistö sai. Onneksi kirjekuoret eivät kuitenkaan olleet ruskeita.

 

 

Niinisto3

 

Tuleva presidentti sai aikaan Kokoomuksen vaalimökillä melkoisen tungoksen.

 

 

Niinisto_ja_Jenni

 

Vasta tätä juttua kootessani ja tutkailtuani ottamiani valokuvia huomasin, että myös Jenni Haukio oli Niinistön matkassa. Vai olenko väärässä?

 

 

Vaalimökkikokemukset olivat Paavo Väyrysen tukijoukoissa miellyttävät. Suositun ehdokkaamme, mutta ehkä pieneltä osin myös ahkeran vaalimökkityöskentelymme tuloksena Paavo Väyrynen sai Tampereelta yli 11.000 ääntä.

Väyrysen äänisaalis oli kolmanneksi paras ehdokkaista ja hänen äänimääränsä nosti Suomen Keskustan Tampereella kolmanneksi suosituimmaksi puolueeksi!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pekka Haavisto, Paavo Väyrynen, Eero Heinäluoma, eduskunnan puhemies Eero Heinäluma, Tarja Jokinen, apulaispormestari Tarja Jokinen, ex-apulaispormestari Tarja Jokinen, Sauli Niinistö, Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö, Jenni Haukio,

Markan ostovoima haihtuu tänään unholaan

Keskiviikko 29.2.2012 - -Esko Erkkilä-

Venäjän keisarikunnan suuriruhtinaskuntana Suomi käytti vuoteen 1840 saakka rinnakkain entisen emämaansa Ruotsin riikintaalareita ja Venäjän ruplaa rahayksikkönään.

 

Tämän jälkeen Suomen rahayksikkönä oli parinkymmen vuoden ajan ainoastaan rupla.

 

Suomi sai v. 1860 oman rahayksikön eli markan. Muina nimivaihtoehtoina oli mm. sataikko, omena ja suomo.

 

Suomi liittyi vuoden 1999 alusta Euroopan yhteisvaluuttaan euroon ja silloin päättyi markan itsenäinen asema valuuttana.

 

Euron alkuaikana todettiin muistikuvani mukaan jotenkin näin: ”Suomen virallinen valuutta on euro, mutta sen ilmenemismuotona on markka”.

 

Markkamääräiset setelin ja kolikot olivat maksuvälineinä 28.2.2002 saakka, joista viimeiset kaksi kuukautta rinnan eurojen kanssa.

 

Markan osalta säädettiin, että Suomen Pankki vaihtaa markkaseteleitä ja viimeisen käytössä olleen sarjan markkakolikoita euroiksi kymmenen vuotta markan poisjäännin jälkeen.

 

Todellisuudessa tälle vuodelle ajoittunut karkausvuosi pidentää tuota aikaa yhdellä päivällä eli vielä tänään pankit vaihtavat markkoja niiden nimellisarvolla euroiksi.

 

tonni_ja_satanen_markkoina

 

Vaimoni löysi jostain kätköistään peräti tuhannen ja sadan markan arvoiset markkasetelit ja antoi minulle tehtäväksi käydä vaihtamassa ne euroiksi.

 

En jättänyt minulle uskottua tehtävää suinkaan viime tinkaan, sillä poikkesin Tampereen Seudun Osuuspankin palvelutiskillä jo toissapäivänä!

 

Osuuspankki hyvitti markoista täsmälleen virallisen vaihtokurssin (5,94573) mukaan, mutta veloitti valuutanvaihdosta kuitenkin 3,50 euroa. Eipä sillä kolmella ja puolella eurolla olisi kannattanut käydä Suomen Pankissa Helsingissä!

 

 

Tänä päivänä on mielenkiintoista palauttaa mieliin Eduskunnassa kymmenen vuotta sitten käyty keskustelu, jossa keskustalaiset kansanedustajat Lauri Oinonen ja Seppo Lahtela kysyivät kirjallisessa kysymyksessään markan osalta mm. seuraavaa:

 

”Suomalaisia surettaa nähdä oman rahan joutuminen silppureihin tai sulattamoihin. Onkin herännyt kysymys, olisiko ollut parempi säilyttää tarkoin vartioiduissa paikoissa omat rahamme, jos tulee aika, että joutuisimme niihin palaamaan.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miksi euroon siirtymisestä ei järjestetty kansanäänestystä,

miten hyvitetään mm. yksityisyrittäjille euroon siirtymisestä aiheutuneita lisäkustannuksia ja

voidaanko markkamääräisten kolikoiden ja seteleiden hävittämisestä luopua?

Helsingissä 2 päivänä tammikuuta 2002

Lauri Oinonen /kesk
Seppo Lahtela /kesk”

 

Silloinen valtiovarainministeri ja huomenna Tasavallan Presidentiksi siirtyvä Sauli Niinistö vastasi Eduskunnan pöytäkirjojen mukaan sanatarkasti mm. näin:

 

”Euron käyttöönotto Euroopan unionin yhteisenä rahayksikkönä on peruuttamaton tapahtuma, eikä asiaa koskevaan EY:n perustamissopimukseen sisälly menettelytapaa, jolla rahaliitto purettaisiin tai siitä erottaisiin. Markkamääräisten seteleiden ja kolikoiden hävittämisestä ei ole syytä luopua, koska niille ei ole nähtävissä käyttöä tulevaisuudessa.

Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 2002

Valtiovarainministeri Sauli Niinistö”

 

 

Päteekö tässä vastauksen kaikkien vivahteiden osalta vanha suomalainen sananlasku:

 

Tikulla silmään sitä, joka vanhoja muistelee.

 

Vai onko sittenkään niin?

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Markka, taalari, rupla, euro, Lauri Oinonen, Seppo Lahtela, Sauli Niinistö, valtiovarainministeri Sauli Niinistö, Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö, Tikulla silmään sitä joka vanhoja muistelee,

Kaksi erilaista kirjoitusta

Maanantai 6.2.2012 - -Esko Erkkilä-

Valmistelin kaksi erilaista blogikirjoitusta tälle päivälle.

Tässä versio, joka on tämän päivän virallinen blogikirjoitukseni:

====

Sauli Niinistö – Tasavallan Presidentti


Suomi on saanut Tasavallan Presidentin, sillä Sauli Niinistö valittiin eilen pidetyissä presidentinvaaleissa Suomen 12. presidentiksi.

Sauli Väinämö Niinistön edeltäjät Suomen Tasavallan presidentteinä ovat:

•    Kaarlo Juho Stålberg
•    Lauri Kristian Relander
•    Pehr Evind Svinhufvud
•    Kyösti Kallio
•    Risto Heikki Ryti
•    Carl Gustav Emil Mannerheim
•    Juho Kusti Paasikivi
•    Urho Kaleva Kekkonen
•    Mauno Henrik Koivisto
•    Martti Oiva Kalevi Ahtisaari
•    Tarja Kaarina Halonen

Sauli Niinistö valittiin presidentiksi kaksivaiheisessa suorassa kansanvaalissa, jossa toisella kierroksella hänen vaihtoehtonaan oli Pekka Haavisto.

Niinistö asetetaan virkaansa maaliskuun 1. päivänä.

Vaalien äänestys-% kohosi yllättävänkin korkeaksi, vaikka toisen kierroksen ehdokkaat olivatkin toisten kopiota.

Toivotan Sauli Niinistölle viisautta toimia presidenttinä koko Suomen parhaaksi!

-Esko Erkkilä-

===

Varauduin myös toisenlaiseen lopputulokseen ja laadin myös toisen vaihtoehdon tämän päivän blogikirjoituksekseni.

Blogikirjoitusversioni, joka ei ole tämän päivän virallinen blogikirjoitukseni kuului näin:
 

Pekka Haavisto – Tasavallan Presidentti


Suomi on saanut Tasavallan Presidentin, sillä Pekka Haavisto valittiin eilen pidetyissä presidentinvaaleissa Suomen 12. presidentiksi.

Pekka Olavi Haaviston edeltäjät Suomen Tasavallan presidentteinä ovat:

•    Kaarlo Juho Stålberg
•    Lauri Kristian Relander
•    Pehr Evind Svinhufvud
•    Kyösti Kallio
•    Risto Heikki Ryti
•    Carl Gustav Emil Mannerheim
•    Juho Kusti Paasikivi
•    Urho Kaleva Kekkonen
•    Mauno Henrik Koivisto
•    Martti Oiva Kalevi Ahtisaari
•    Tarja Kaarina Halonen

Pekka Haavisto valittiin presidentiksi kaksivaiheisessa suorassa kansanvaalissa, jossa toisella kierroksella hänen vaihtoehtonaan oli Sauli Niinistö.

Haavisto asetetaan virkaansa maaliskuun 1. päivänä.

Vaalien äänestys-% kohosi yllättävänkin korkeaksi, vaikka toisen kierroksen ehdokkaat olivatkin toistensa kopiota.

Toivotan Pekka Haavistolle viisautta toimia presidenttinä koko Suomen parhaaksi!

-Esko Erkkilä-

===

Mielestäni hyviä versioita molemmat, mutta ensimmäinen on se virallinen versio!

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tasavallan presidentti, Sauli Niinistö, Pekka Haavisto,

Presidenttien Uudenvuodenpuheet ovat menettäneet merkityksensä

Maanantai 10.1.2011 - -Esko Erkkilä-

Presidentti Urho Kekkosen aikana Tasavallan Presidentin televisioitu Uudenvuodenpuhe oli Tapaus.

Kekkosen aloitus ”Kansalaiset” viritti televisionkatsojat kuuntelemaan, että kuinka Maan Isä linjasi mennyttä ja erityisesti tulevaa.

Koivisto oli käynyt Kekkosen koulun, joten hänen puheissaan oli toveittain särmää. Ahtisaaren ja erityisesti Halosen aikana kaikki on toisin.

Presidenttikautensa jälkeen Ahtisaaren puheille on tullut painoarvoa – vaikea uskoa, että Haloselle kävisi samoin.

Ainakaan minä en ole viime vuosina halunnut pilata Uudenvuodenpäivääni kuuntelemalla presidentin jaarituksia. Minulle on riittänyt, että tutustun puheen antiin median kritiikin kautta.

Presidentin vuoden 2011 Uudenvuodenpuhe oli median kertoman analysoinnin perusteella pohjanoteeraus.

Kansalaisilla on lupa odottaa presidentiltä jotain muutakin, kuin epäkohtien listaamista – siihen riittää kyllä, kun vilkaisee muutaman jutun netin eri keskustelupalstoilta.

Presidentti Halosen toiminta on hyvin ristiriitaista. Hän korostaa presidentin oikeuksia ja päätösvaltaa, mutta vuoden tärkeimmässä tilanteessa paljastuu gallup-tulosten toistelijaksi!

Uudenvuodenpuhe, jos mikä, olisi paikka linjanvedoille, mutta kun ei, niin ei.

Kerran vielä Uutenavuonna eli 1.1.2012 joudun olemaan kaukana televisioruudun äärestä klo 12.00!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tasavallan Presidentti, Presidentti, Mauno Koivisto, Martti Ahtisaari, Tarja Halonen, Urho Kekkonen, Uudenvuodenpuhe, Tasavallan Presidentin Uudenvuodenpuhe,