Miksi Eduskuntatalon Valtiosalissa on ainoastaan viiden presidenttimme rintakuvat?

Torstai 5.12.2019 - -Esko Erkkilä-

Kävin toissapäivänä Eduskuntatalossa laittamassa kuntoon sitä villervalleri- tilannetta, joka maamme poliittista elämää oli vaivannut jo pidemmän ajan.

Asia tulikin hoidettua, sillä pääministeri Antti Rinne luopui iltapäiväkahden aikaan tehtävästään ja pyysi eroa.

******************

Käyntini aikana vierailin jälleen kerran mm. Eduskuntatalon Valtiosalissa ja näin siellä viiden presidenttimme rintakuvat.

 

Rintakuvansa ovat Valtiosaliin saaneet:

 

 

K.J. Ståhlberg

 

 

 Lauri Kr. Relander

 

 

P.E. Svinhufvud

 

 

 

Kyösti Kallio

 

 

 

Urho Kekkonen

 

 *********************

 

Miksi Risto Ryti, C.G.E. Mannerheim, J.K.Paasikivi, Mauno Koivisto, Martti Ahtisaari ja Tarja Halonen eivät ole päässeet tähän joukkoon?

 

Syy on yksinkertainen: Vain Ståhlberg, Relander, Svinhufvud, Kallio ja Kekkonen ovat toimineet Tasavallan Presidentin ja myös Eduskunnan Puhemiehen tehtävissä!

 

***************

 

Nykyinen Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö toimi Eduskunnan Puhemiehenä vuosina 2007 – 2011 ja sen vuoksi on odotettavissa, että hänen rintakuvansa ilmestyy aikanaan Valtiosalin seinälle.

 

-Esko Erkkilä-

Kansakoulupohjalta Tasavallan presidentiksi ja alikersanttina Puolustusvoimien ylipäälliköksi

Sunnuntai 14.5.2017 - -Esko Erkkilä-

Presidentti Mauno Koivisto kuoli viime perjantaina eli 12.5.2017 Meilahden sairaalassa klo 21.15.

 

 

Tiedotusvälineet, ml. somemaailma, ovat eilisestä alkaen käsitelleet presidentti Koiviston elämänkaarta monipuolisesti.

 

 

Olin eilisen päivän tiukasti työntouhussa, mutta radiosta kuulemani aikalaismuistelmat ja muutamat tuokiopalat Koiviston ajasta ovat olleet mielenkiintoista kuunnella.  Minulle on monissa muisteluksissa ollut uutta tietoa Suomen lähihistoriasta.

 

 

Sain ainakin pari kertaa olla samassa tilaisuudessa Urho Kekkosen kanssa ja näin myös Martti Ahtisaaren hänen presidenttikautenaan. 

 

 

Erilaisissa yhteyksissä sain nähdä muutaman kerran Tarja Halosen Tasavallan presidenttinä, mutta joudun tunnustamaan, että Mauno Koivistoa ei ole milloinkaan nähnyt ”livenä”!

 

 

Eilen kuulemieni taustatietojen jälkeen arvostan Mauno Koivistoa entistä enemmän, sillä hitaasta päätöksentekotavastaan huolimatta tai jopa sen vuoksi hän luotsasi Suomea oikeille vesille.

 

 

Totean tämän juttuni otsikossa kaksi seikkaa, jotka merkitsevät Mauno Koiviston suuntaan suurta arvostusta.

 

 

Kansakoulupohjalta Koivisto ponnisti aluksi ylioppilaaksi vuonna 1949, filosofian kandidaatiksi ja lisensiaatiksi 1953 ja tohtoriksi 1956 – siinä kunnioitettava opintoura!

 

 

*****************

 

 

Suomen sotahistoriaan perehtyneenä arvostan Mauno Koiviston toimintaa Jatkosodassa.

 

 

Varusmiespalvelus Hyrylässä 1942; Karhumäki ja Poventsa sen jälkeen, minulle tuttuja paikkoja molemmat.

 

 

Helmikuussa 1944 Jääkärikomppaniassa, jota johti legendaarinen Lauri Törni.

 

 

Ansaitsee suuren arvostuksen, että alikersantti Puolustusvoimien ylipäällikkönä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Miesmuisti ehti kulua edellisestä valtiomiespuheesta

Perjantai 18.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Pääministeri Juha Sipilän toissapäiväinen televisioitu ja myös radiossa kuultu puhe oli jotain ainutkertaista yli kolmeenkymmeneen vuoteen.

 

 

Edellisen valtiomiespuheen televisiossa piti presidentti Urho Kekkonen miehuusvuosinaan.

 

 

Taisi olla niin, että silloinen pääministeri Mauno Koivisto (SDP) piti Kekkosen jälkeen ensimmäinen liirumlaarum-puheen 1.1.1982, kun Kekkonen oli sairautensa vuoksi estynyt pitämään presidentin uudenvuodenpuhetta.

 

 

Kansalaisia rangaistiinkin sitten kolmisenkymmentä vuotta, kun demaripresidentit olivat vallassa ja pitivät kukin vuorollaan uudenvuodenjaarituksensa.

 

 

Koiviston uudenvuodenpuheissa oli muistaakseni jotain järkeä, mutta Ahtisaarella ei ollut juuri mitään sanottavaa ja Tarja Halosen uudenvuodenpuheet karkottivat televisionkatsojat pois ruutujen ääreltä jo sillä tiedolla, että puhujana oli Halonen. En jaksanut katsoa ainuttakaan Halosen pitämää uudenvuodenpuhetta.  

 

 

Aikakirjat kertovat, että pääministeri Esko Aho piti uudenvuodenpuheen vuonna 1993 presidentti Koiviston sijasta – en muista Ahon puhetta ja tuskin hän esittikään puheessaan mitään oleellista.

 

 

Presidentti Sauli Niinistö on ollut palauttamassa presidentin uudenvuodenpuhetta sille kuuluvaan arvoonsa.

 

 

 

**************

 

 

 

 

Juha Sipilän toissailtainen puhe oli valtiomiesmäisyyttä parhaimmillaan.

 

 

Puhe kosketteli kahta akuuttia ongelmaa – pakolaiskysymystä ja Suomen onnetonta taloustilannetta.

 

 

Sipilä onnistui molempien ongelma-alueiden käsittelyssä mainiosti.

 

 

Jonkinmoisena ”puhetyöläisenä” uskallan arvioida pääministerin puhetta myös teknisen onnistumisen vinkkelistä ja voin todeta, että puheen tekninen toteuttaminen ansaitsee parhaan arvosanan.

 

 

Levollinen esiintyminen, selkeä ulosanti ja luottamuksen herättäminen sekä luottamuksen säilyttäminen puheen loppuun saakka olivat parasta, jota puhuja voi kuulijoilleen tarjota.

 

 

Oletan, että Sipilä ”luki” kirjoittamansa puheen televisiokameran yllä olevalta ruudulta, mutta hän osasi tehdä sen niin, että katsoja ei huomannut pääministerin silmänliikkeitä – mahtava taito puhujalta!

 

 

Eilen oli mukava seurata kattavasti niitä median kommentteja. jotka koskivat pääministerin puhetta ja oli mieluista todeta se yksituumaisuus, jolla Juha Sipilän puhetta sekä sen asiasisältöä kommentoitiin.

 

 

Maamme on saanut Urho Kekkosen jälkeen poliittisen johtajan, joka meiltä on ollut kadoksissa yli kolmekymmentä vuotta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Puoluejohtajat osaavat galluptuloksia analysoidessaan kertoa olevansa menossa kohti suurempaa suosiota

Perjantai 20.12.2013 - -Esko Erkkilä-

Vaali-iltana näemme televisiossa vain sellaisia puoluejohtajia, jotka kertovat vaalituloksen merkitsevän oman puolueensa eteenpäinmenoa ja suosion kasvamisesta. Näin siitä huolimatta, vaikka puolueen saama äänimäärä ja edustajalukumäärä olisi laskenut.

 

Sama erinomainen selittelytaito on nyt laajentunut poliittiseen lehdistöön ja sen tapaan käsitellä galluptuloksia.

 

Saimme tästä tavasta hyvän esimerkin, kun SDP:n Demokraatti kommentoi eilen Helsingin Sanomien uusinta puolueiden kannatusta tutkivaa galluptutkimusta näin:

 

”HS: Keskusta ja SDP nousevat, kokoomus ja perussuomalaiset putoavat”

 

 

Otsikkohan on ihan oikein, sillä Keskusta kasvatti Helsingin Sanomien gallupissa kannatustaan nyt jo 23 prosenttiin, kun se lokakuussa vastaavassa tutkimuksessa oli 21,8 prosenttia.

 

SDP:n kannatus oli nyt julkistetussa galluptutkimuksessa 16,7 %, kun se edellisessä HS:n tutkimuksessa oli 16,2 %!

 

Kokoomus pääsi nyt 18 prosenttiin (lokakuussa 18,2 %) ja perussuomalaiset 17,5 prosenttiin (lokakuussa peräti 18,9 %)

 

 

************

 

 

Demokraatin eilinen otsikko perustui siis tosiasioihin, mutta muutokset ovat perussuomalaisten romahtamista ja keskustan nousua lukuun ottamatta pienet.

 

Täytyy ihailla politiikantoimittajien positiivisuutta, kun neljän suurimman puolueen jumbosijalla majailevan puolueen lehti uutisoi noin vahvasti 0,5 %-yksikön gallupnousua.

 

Tokihan jo SDP:n mandaatilla presidentiksi valittu Mauno Koivisto totesi aikoinaan jotenkin siihen suuntaan, että tärkeintä ei ole päämäärä vaan liike.

 

Koivisto siteerasi näillä sanoilla 1932 kuollutta saksalaista sosiaalidemokraattista teoreetikkoa ja poliitikkoa Eduar Bernstain´a, joka lausui näin:

 

 

"päämäärä ei tarkoita minulle mitään, liike on minulle kaikki kaikessa"

eli saksaksi

 

"das Endziel ist mir nichts, die Bewegung ist mir alles".

 

-Esko Erkkilä-

Presidenttien Uudenvuodenpuheet ovat menettäneet merkityksensä

Maanantai 10.1.2011 - -Esko Erkkilä-

Presidentti Urho Kekkosen aikana Tasavallan Presidentin televisioitu Uudenvuodenpuhe oli Tapaus.

Kekkosen aloitus ”Kansalaiset” viritti televisionkatsojat kuuntelemaan, että kuinka Maan Isä linjasi mennyttä ja erityisesti tulevaa.

Koivisto oli käynyt Kekkosen koulun, joten hänen puheissaan oli toveittain särmää. Ahtisaaren ja erityisesti Halosen aikana kaikki on toisin.

Presidenttikautensa jälkeen Ahtisaaren puheille on tullut painoarvoa – vaikea uskoa, että Haloselle kävisi samoin.

Ainakaan minä en ole viime vuosina halunnut pilata Uudenvuodenpäivääni kuuntelemalla presidentin jaarituksia. Minulle on riittänyt, että tutustun puheen antiin median kritiikin kautta.

Presidentin vuoden 2011 Uudenvuodenpuhe oli median kertoman analysoinnin perusteella pohjanoteeraus.

Kansalaisilla on lupa odottaa presidentiltä jotain muutakin, kuin epäkohtien listaamista – siihen riittää kyllä, kun vilkaisee muutaman jutun netin eri keskustelupalstoilta.

Presidentti Halosen toiminta on hyvin ristiriitaista. Hän korostaa presidentin oikeuksia ja päätösvaltaa, mutta vuoden tärkeimmässä tilanteessa paljastuu gallup-tulosten toistelijaksi!

Uudenvuodenpuhe, jos mikä, olisi paikka linjanvedoille, mutta kun ei, niin ei.

Kerran vielä Uutenavuonna eli 1.1.2012 joudun olemaan kaukana televisioruudun äärestä klo 12.00!

 

-Esko Erkkilä-