Euron heikentyminen dollariin verrattuna kohottaa tuontituotteiden hintaa

Lauantai 11.10.2014 - -Esko Erkkilä-

Useissa yhteyksissä mainitaan, että vahva euro hankaloittaa suomalaisten tuotteiden kilpailukykyä vientimarkkinoilla.

 

On totta, että vahva euro näin tekee, mutta samassa yhteydessä unohdetaan kokonaan, että vahva euro merkitsee tuontitavaroille edullista hintaa.

 

Kolikolla on siis kaksi puolta.

 

Työelämässä ollessani seurasin jatkuvasti - ainakin kerran päivässä - euron suhdetta dollariin, mutta eläkevaarina tähän ei ole tarvetta.

 

 

Minulla oli tuntuma, että euro on menettänyt vahvuuttaan dollariin nähden ja otinkin tässä iltana muutamana asiasta selvää oikein taskulaskimen kanssa.

 

 

Otin vertailukohteeksi minulle työelämän ajalta tutuksi tulleen soijapavun ja tutkailin sen hintakehitystä toukokuun 2014 keskikurssin mukaan verraten sen hintatilannetta 8.10.2014 tilanteeseen.

 

Soijapavun maailmanlaajuinen markkinahinta määritellään Chicagon pörssissä ja luonnollisesti dollareina.

 

Hintanoteeraukset vaihtuvat hetki hetkeltä, mutta päivän kurssiksi noteerataan ns. päätöskurssi eli se hinta, jolla päivän kaupankäynti päätetään.

 

Toukokuussa 2014 soijapavun hinta Chicagossa oli n. 550 dollaria per tonni. Samaan aikaan yhdellä eurolla sai 1,37 dollaria eli soijapavun eurohinta olisi silloin ollut Chicagossa n. 401 €/tonni.

 

Lokakuun 8. päivänä 2014 soijapapu maksoi Chicagossa n. 350 $ per tonni. Samana päivänä Suomen Pankin valuuttakurssitiedon mukaan yhdellä eurolla sai 1,26 dollaria eli soijapavun hinta olisi silloin ollut Chicagossa 278 €/tonni.

 

Melkoinen hinnanlasku, mutta hinnanlasku olisi ollut paljon suurempi, jos euro olisi pysynyt lokakuulla yhtä vahvana kuin se oli toukokuussa – toukokuisella valuuttakurssilla lokakuussa yksi soijatonni Chicagossa olisi maksanut vain 255 euroa!

 

Esimerkkituotteen eli soijapavun kohdalla euron heikentyminen suhteessa dollariin merkitsi 23 €/tonni.  Tiedän kokemuksesta, että se on paljon.

 

Soijapavun hintanoteeraus Chicagossa vaikuttaa melko suoraviivaisesti ”Pihtiputaan” isännän maksamaan rehunhintaan, sillä kotieläinten ruokinnassa tarvittavien valkuaiskomponenttien hinnat peilaavat varsin nopealla aikajänteellä Chicagosta Suomeen.

 

Soijapapua ei luonnollisesti käytetä kotieläinten ruokinnassa, mutta siitä saatavaa soijarouhetta käytetään erityisesti sikojen ja siipikarjan ruokinnassa.

 

Otin tässä jutussani esimerkkituotteeksi soijapavun, mutta sama tilanne on mm. Venäjältä ja muultakin tuotavan öljyn kohdalla – öljykauppa on tuottajamaasta riippumatta dollaripohjaista.

 

Jos öljyn tynnyrihinta dollareissa pysyy ennallaan ja euro jatkaa heikentymistään, niin jakeluasemien mittarihinnat tulevat nousemaan.

 

Öljykaupassakin on kaksi perustekijää; öljyn tynnyrihinta dollareissa ja valuuttakurssi – vasta niiden lopputuloksena päästään mittarikentän litrahintaan!

 

Tämmöistä pohdiskelua tänään!

 

 

-Esko Erkkilä-

Ruplan heikkeneminen tuo ongelmia niille suomalaisille yrityksille, jotka vievät tuotteitaan Venäjälle

Torstai 6.3.2014 - -Esko Erkkilä-

Seurasin työelämässä toimiessani vähintään päivittäin EUR/USD –suhdetta.

 

Uskon omaavani jonkinlaisen käsityksen eri valuuttojen keskinäisen suhteen vaikutuksista kansainväliseen kaupankäyntiin.

 

Olen Ukrainan kriisin alkuajoista alkaen tuntenut huolta suomalaisyritysten pärjäämisestä Venäjän markkinoilla ja tunnenkin myötätuntoa nyt, kun myös media sekä suuri yleisö ovat alkaneet tiedostamaan sen ongelman, joka koituu meille ruplan heikentymisestä.

 

Ruplan arvoa euroon verrattuna on tarkasteltava hieman pidemmällä aikavälillä.

 

Käytän seuraavassa lähteenä Suomen Pankin virallisia kurssinoteerauksia – ne perustuvat päivittäisiin virallisiin noteerauksiin klo 15.15 Suomen aikaa.

 

Eilen klo 15.15 yhdellä eurolla sai 49,430 ruplaa.

 

Vastaava lukuarvo vuositasolla on kuluneiden vuosien aikana ollut seuraava:

 

• 1999                        26,4667
• 2000                        25,9915
• 2001                        26,1341
• 2002                        29,7263
• 2003                        34,6581
• 2004                        35,8105
• 2005                        35,1860
• 2006                        34,1109
• 2007                        35,0183
• 2008                        36,4207
• 2009                        44,1376
• 2010                        40,2629
• 2011                        40,8846
• 2012                        39,9262
• 2013                        42,3370

 

Vuositason keskiarvokurssit eivät kerro kaikkea ja sen vuoksi pitääkin viime aikojen kehitystä tarkastella kuukausitasolla. Kuukausitasoinen tarkastelu kertoo seuraavaa:

 

• elokuu 2013           43,9748
• syyskuu 2013         43,5144
• lokakuu 2013         43,7440
• marraskuu 2013     44,1581
• joulukuu 2013        45,0628
• tammikuu 2014      46,0304
• helmikuu 2014       48,2554

  

 

Kerroin jo, että työelämässä oli välttämätöntä seurata EUR/USD –valuuttakurssia, sillä sen kehittyminen ja oikea-aikaisten päätösten tekeminen oli ratkaisevaa työssä onnistumiselle.

 

Valuuttakurssien seurannassa oli keskeistä seurata maailman tapahtumia globaalisti, sillä pienetkin selkkaukset jossain puolilla maailmaa vaikuttivat ja vaikuttavat edelleenkin valuuttakursseihin.

 

En seurannut työelämässä EUR/RUB –kurssia, sillä sen vaikutus työtehtävieni onnistumisessa ei ollut ratkaisevaa. Syy oli se, että venäläiset hinnoittelivat silloin – kuten varmaan myös nyt – myyntinsä länteen dollareissa.

 

Venäjällä toimivien ja sinne tuotteitaan vievien suomalaisyritysten tilanne on tyystin toinen, sillä Suomesta vietävien tuotteiden lopullinen markkina-arvo punnitaan ruplissa.

 

Ymmärrän Stockmanin, Nokia Renkaiden ja monen muun Venäjään panostaneen yrityksen huolen, että ruplan nykyinen heikko asema euroon ja dollariin olisi pysyvä olotila.

 

Heikko rupla on luonnollisesti etu kaikelle sille, jota Venäjältä tuodaan Suomeen.

 

 

**********

 

 

Markkinoiden herkkyys näkyy siinä, että maanantaina yhdellä eurolla sai 50,0835 ruplaa, mutta Vladimir Putinin melko sovinnollisen tiedotustilaisuuden tuloksena vastaava luku oli eilen juttuni alussa mainittu 49,430 ruplaa!

 

 

On selvää, että suomalaiset yritykset, jotka vievät Venäjälle, toivovat liennytystä Ukrainan tilanteeseen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Sääntelyn purkaminen vauhdittaa talouskasvua

Perjantai 25.6.2010 - -Esko Erkkilä-

Kiinan valuutta on nimeltään renminbi (RMB) eli "kansan raha" ja sen rahayksikkö on yan.

Viikonvaihteessa Kiina ilmoitti, että yuan alkaa reagoida joustavammin maailmantalouden vaihteluihin. Aiemmin se oli sidottu tiukasti Yhdysvaltain dollarin arvoon.

Yuanin arvo dollariin nähden on nyt tasolla 6,80 ja euroon n. 8,35.  Edellisen kerran yanin arvo oli dollariin verrattuna näin korkealla heinäkuussa 2005.

Asiantuntijoiden mielestä yan on ollut aliarvostettu valuutta jopa 40 prosentin verran. Aliarvostuksella Kiina on halunnut tukea vientiään.

Yanin vapauttaminen tiukasta sidoksesta dollariin on kaikkialla maailmassa saanut kannustusta. Usko maailmantalouden elpymiseen ja pörssikurssien vahvistumiseen on kasvanut.

Kiinan markkinat ovat kaikilla sektoreilla niin valtavat, että pienikin taloudellinen liike Kiinassa vaikuttaa kaikkialla.

On toivottava, että Kiinan tekemät muutokset edesauttavat koko maailmaa nousemaan kontaltaan. Toivottavasti muutokset pysyvät hallittuina, jotta emme joudu heiluriliikkeen voimakkuuden vuoksi hallitsemattomaan tilanteeseen.

Kiinassa toteutettu tiukan sidoksen lievä purkaminen on malliesimerkki siitä, että kaukana meiltä toteutettavat pienetkin muutokset vaikuttavat hyvin lyhyellä viiveellä meilläkin.

Se kuuluisa "Pihtiputaan mummo" ei enää elä lintukodossa, vaan hänenkin olosuhteensa ja pärjäämisensä ovat tiukasti sidoksissa suurella maailmalla tehtäviin päätöksiin.

Toivottavasti Kiinan toteuttama sääntelyn purkaminen jatkuu ja vie maailmantalouden uudelle kasvu-uralle - siitä me suomalaisetkin hyötyisimme!

-Esko Erkkilä-

Kylmää kyytiä eurolle

Keskiviikko 19.5.2010 - -Esko Erkkilä-

Euron heikkeneminen muita valuuttoja vastaan jatkuu. Maanantaina 17.5.2010 euron kurssi dollaria vastaan kävi alimmillaan neljään vuoteen.

 

Taannoin solmittu laaja vakautuspaketti rauhoitti valuuttamarkkinat ainoastaan päivän verran ja sen jälkeen euron heikkeneminen on melkein vaan vauhdittunut.

 

Marraskuussa yhdellä eurolla sai 1,4914 dollaria (Suomen Pankin ilmoittama keskikurssi), kun 17.5.2010 vastaava dollarimäärä oli 1,2349! Euro on siis menettänyt arvostaan vajaan puolen vuoden aikana 17,2 %.

 

Dollarin ohella euro on menettänyt arvoaan myös Venäjän ruplaa ja Ruotsin kruunua vastaan. Ruplaa vastaan euro on alentunut vajaan puolen vuoden aikana 13 % ja kruunua vastaan n. 7 %.

 

Euron heikkenemisen pitäisi olla...

Lue lisää »