Pirtti oli sakeana tupakansavusta!

Lauantai 10.12.2022 - -Esko Erkkilä-

Muistelen 1960-lukua ja sitä, kun pirttimme oli sakeana tupakansavusta.

 

Sakea tupakansavu pirtissä merkitsi sitä, että oli tammikuu ja veroilmoitusten laatimisaika.

 

1915 syntynyt isäni oli käynyt neljä luokkaa kansakoulua Viljakkalan Karhen koululla ja osallistunut Talvisotaan, Jatkosotaan ja vielä myös Lapinsotaan.

 

Isäni valittiin Viljakkalan kunnanvaltuustoon kahdesti 1950-luvulla ja 1960-luvun alussa – hän oli Maalaisliiton kunnallismies!

 

Miksi sitä tupakansavua oli pirtissämme?

 

Vaatimattomasta koulusivistyksestään huolimatta isäni tunsi kunnallisen verotuslainsäädännön ja sen ansiosta hän oli kyläläisten keskuudessa haluttu veroilmoitusten täyttäjä.

 

Katselin muurinpankolta, kun toistakymmentä kyläläistä odotti isäni puheille pääsemistä ja hänen kysymyksiään veroilmoituksensa täyttämiseksi.

 

Jonossa oli tulipalokommunisteja ja ökyrikkaita kokoomuslaisia, mutta kaikki he odottivat kiltisti vuoroaan – jokunen pientalonpoikakin, demari ja maalaisliittolainenkin oli joukossa.

Ja tupakkia paloi!

 

Se oli sodanjälkeisen Suomen yhteiskunnallista rakentamista parhaimmillaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kiertokoulupohjalta kuntapäättäjäksi

Tiistai 15.11.2022 - -Esko Erkkilä-

Taannoisen Isänpäivän merkeissä monet muistelivat isäänsä, mutta minä olen näissä muisteloissa nyt muutaman päivän jälkijunassa.

 

 

 

Isäni syntyi vuonna 1915 ja kuoli vain 67-vuoden ikäisenä vuonna 1982.

 

Muistelen tässä hänen kunnallismiehen uraansa:

 

Isäni oli kahdesti Viljakkalan kunnanvaltuuston jäsenenä ja muistelen, että molemmilla kerroilla hän sai 55 ääntä – ensimmäisellä kerralla hän oli tuolla äänimäärällä Viljakkalan äänikuningas ja toisella kerralla joku toinen ehdokas sai yhtä suuren äänisaaliin.

 

Hyvää kuntavaalien - siihen aikaan puhuttiin kai kunnallisvaaleista – pohjusti se, että isäni oli itseopiskellut veroilmoitusten täyttämisen ja kyläläiset luottivat hänen taitoonsa veroilmoitusten täyttämisessä.

 

Muistan, kun pirttimme penkeillä odotti kymmenkunta kyläläistä, jotta isäni olisi ehtinyt täyttämään heidän veroilmoituksensa. Pirtti oli sakeana tupakansavusta, sillä lähes kaikki läsnäolleet polttivat tupakkaa, kun odottivat vuoroansa.

 

Isäni nautti veroilmoitusten täyttäjänä luottamusta yli puoluerajojen, sillä jonossa oli maalaisliittolaisten lisäksi kokoomuslaisia, sosiaalidemokraatteja ja tulipunaisia kommunisteja.

 

Kahden valtuustokauden jälkeen isäni jatkoi muutaman vuoden roikotuslautakunnan jäsenenä – roikotuslautakunta on tavalliselta nimeltään tutkijalautakunta eli se kokoontui verotustietojen julkaisemisen jälkeen muutamana päivänä kunnantalolla ja verotukseensa tyytymättömät saivat sille esittää oikaisuvaatimuksensa. Roikotuslautakunnan puheenjohtajana oli verojohtaja ja sen jäseninä muutama luottamusta nauttiva maallikkojäsen.

 

Muistelen isäni kertomuksista, että hän oli aktiivinen roikotuslautakunnan jäsen!

 

 

-Esko Erkkilä-