Nyt on alppiruusujen aika!Tiistai 14.6.2022 - -Esko Erkkilä- Istutimme yli 20 vuotta sitten mökkitonttimme männikköön alppiruusuryhmän, johon kuuluu yhdeksän alppiruusua.Mökkitonttimme on hallainen ja sen vuoksi lajikevalikoiman muodostavat kylmiin olosuhteisiin soveltuvat Haaga, Mikkeli, Helsingin yliopisto sekä P.M.A. Tigerstedt.Parhaiten on pituutta kasvanut tuo nelimetrinen alppiruusu, joka vasta nyt aloittelee kukkimista.Alppiruusuryhmä pitää sijoittaa mäntymetsään, sillä silloin matalajuurinen alppiruusu ja syväjuurinen mänty eivät kilpaile keskenään – paha virhe on sijoittaa alppiruusu lähelle kuusta, sillä silloin molemmat matalajuuriset kilpailevat keskenään.Alppiruusun kukinta-aika kestää korkeintaan kymmenen päivää eli nyt on aika nauttia alppiruusujen kukinnasta!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Nyt on alppiruusujen aika!, alppiruusu, rodot, Rhododendron, Haaga-rodo, Mikkeli-rodo, Helsingin yliopisto-rodo, P.M.A. Tigerstedt-rodo, |
Nyt on alppiruusujen kukinta-aika!Maanantai 15.6.2020 - -Esko Erkkilä- Alppiruusut eli rodot kukkivat kesäkuun alkupäivinä, mutta nyt niiden kukinta on ainakin meillä viivästynyt ja saamme ihailla niiden kukintaa vasta nyt.Siitä on varmaan parisenkymmentä vuotta, kun istutimme mökkimaailmaamme 11 rodoa. Istutimme rodot oikeaoppisesti mäntyjen juurelle.Polkupyörä mittapuuna!Lajikkeina meillä on Mikkeli, Helsingin Yliopisto, Haaga sekä P.M.A. Tigerstedt, sillä ne ovat ainoat lajikkeet, jotka ovat hallankestäviä.Rodoa ei koskaan pidä istuttaa kuusen tai koivun juurelle ja ei myöskään avoimen taivaan alle, vaan aina männikköön!Mänty syväjuurisena on pintajuurisen rodon paras kaveri!Viikko vielä kukintaa!Olishan ne lajikenimilaputkin tallella, mutta en nyt ehdi niitä kaivelemaan.Mökkimaailmassa on rodoille sopivaa männikköä jäljellä vielä ainakin kolmen tai neljän rodoryhmän tarpeisiin – pitäisköhän ryhtyä?
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Nyt on alppiruusujen kukinta-aika!, Rodolajike Mikkeli, Rodolajike Haaga, Rodolajike Helsingin Yliopisto, Rodolajike P. M. A. Tigerstedt, |
Helsingin Yliopisto, Mikkeli, Haaga sekä P. M. A. Tigerstedt ovat alppiruusulajikkeet, jotka menestyvät hallaisellakin tontillaTorstai 13.6.2019 - -Esko Erkkilä- Elämme kesäkuun alkupuoliskon päiviä ja alppiruusut kukkivat parhaillaan.
Alppiruusut eli rhododendronit eli rodot ovat komeita ilmestyksiä yksittäisinäkin kasveina, mutta todellisia katseenvangitsijoita ne ovat ryhmissä.
Olen tyytyväinen, että parisenkymmentä vuotta sitten istutimme mökkitonttimme männikköön yksitoista alppiruusua ja kyseessä olivat juuri nuo lajikkeet, jotka mainitsen tämän juttuni otsikossa.
Tunnen pientä kademieltä varsinais-suomalaisia alppiruusun kasvattajia kohtaan, jotka voivat valita lajikkeeksi melkein minkä vaan tarjolla olevista lajikkeista – Viljakkalan Majajärvellä sijaitsevalla hallaisella mökkitontilla se ei ole mahdollista.
Alppiruusut ja alppiruusuryhmät pitää mieluiten istuttaa mäntyjen katveeseen, sillä alppiruusut matalajuurisina kasveina sopivat hyvin syväjuuristen mäntyjen kanssa.
Alppiruusuja ei pidä istuttaa kuusten alle ja läheisyyteen, sillä kuusi ei matalajuurisena sovellu alppiruusun kaveriksi.
Alppiruusun istutuskuoppaan pitää pohjalle hankkia havupuiden risuja ja käpyjä, sillä alppiruusun kasvupaikka pitää olla sellainen, että alppiruusun juurelle pystyy helposti kaivautumaan kyynärpäitä myöten!
Tärkeintä on muistaa se, että alppiruusulle ei koskaan pidä antaa ripaustakaan kalkkia, sillä alppiruusut ovat kalkinkarttajia.
Alppiruusut ovat nyt kukkeimmillaan ja tämän juttuni lopuksi kuvakimara alppiruusuistamme:
Vuonna 2020 kesäkuun neljäntenä päivänä saamme taas seuraavan kerran ihailla alppiruusujen kukoistamista!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Alppiruusut, kalkinkarttajat, rodot, Alppiruusut eli rhododendronit, rhododendronit, Helsingin Yliopisto, Mikkeli, Haaga, P.M Tigertedt, alppiruusulajikkeet, |
Kylmä alkukesä on viivästyttänyt alppiruusujen kukintaaLauantai 27.6.2015 - -Esko Erkkilä- Alppiruusujen kukinta alkaa Tampereen maisemissa tavallisesti kesäkuun 4. – 10. päivän tienoilla.
Viileä alkukesä on nyt merkinnyt kukinnan alkamisen viivästymistä parilla viikolla.
Istutimme mökillemme männikköön hieman toistakymmentä alppiruusua viitisentoista vuotta sitten.
Panostimme istutukseen, sillä yritimme tehdä sen ”kaikkien taiteen sääntöjen mukaan”.
Alppiruusuille varattu alue on periaatteessa kuivaa männikköä, mutta kun mökkitonttimme on lähteinen, niin jokaisesta istutuskuopasta johtaa salaoja avo-ojaan.
Istutuskuopat olivat tilavia ja laitoimme sinne pohja-ainekseksi kaikenlaista kariketta, käpyjä ja muuta materiaalia, joka teki istutuskuopan maa-aineksen kuohkeaksi. Pidin mielessäni vanhan viisauden, että alppiruusun juuristoon pitää päästä paljain käsin kaivautumaan ainakin ranteiden syvyydelle saakka.
Olen aina tuntenut pienoista kateutta niitä alppiruusun kasvattajia kohtaan, jotka kasvattavat alppiruusuja Turun seudulla tai yleensäkin etelä-Suomessa – he pystyvät hyödyntämään sen suuren lajikevalikoiman, joita puutarhamyymälät tarjoavat.
Meidän korkeudella lajikevalintaan piti silloin ja pitää yhä kiinnittää suurta huomiota.
Olin muutama päivä sitten tyytyväinen, kun kuulin jonkun alppiruusun kasvattajan sanovan, että P.M.A. Tigerstedt, Haaga, Helsingin Yliopisto sekä Mikkeli ovat edelleenkin lajikkeita, jotka menestyvät hieman pohjoisempanakin.
Meillä on kasvamassa juuri noita lajikkeita!
P.M.A. Tigerstedt
Haaga
Helsingin Yliopisto
Mikkeli
Ainakin meillä Mikkeli on kasvanut selvästi kookkaimmaksi, sillä sen korkeus on jo nyt yli kaksi metriä.
Muistakaa, että alppiruusu kuuluu männikköön, sillä matalajuurisena kasvina alppiruusu soveltuu hyvin syväjuurisen männyn rinnalle.
Alppiruusua ei milloinkaan pidä istuttaa kuusen alle, sillä molemmat ovat matalajuurisia kasveja ja siten ne eivät sovellu yhteen!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: alppiruusu, rodo, alppiruusun kasvupaikka, alppiruusun kasvatus, P.M.A. Tigerstedt, Haaga, Helsingin Yliopisto, Mikkeli, |
Kukkivatko alppiruusut tänä vuonna Puolustusvoimain lippujuhlapäivänä?Maanantai 21.4.2014 - -Esko Erkkilä- Olen oppinut, että alppiruusut eli rhododendronit kukkivat kesäkuun alussa eli käytännössä Puolustusvoimain lippujuhlapäivänä kesäkuun 4. päivänä.
Nyt kesäntulo on etuajassa ja on mielenkiintoista nähdä, että pitääkö vanha totuus paikkansa.
Meillä on yksi alppiruusuryhmä sisäänkäynnin kupeessa Tampereella, mutta kunnollinen alppiruusuryhmä meillä on mökillä Viljakkalan Majajärvellä.
Majajärven alppiruusuryhmän istutin runsaat kymmenen vuotta sitten ja oikeaoppisesti mäntyjen katveeseen.
Alppiruusut soveltuvat pintajuurisina hyvin syväjuuristen mäntyjen kasvinkumppaneiksi, mutta niitä ei missään tapauksessa saa istuttaa lähelle pintajuurisia kuusia!
Alppiruusuryhmä meillä on vaatimaton yhdentoista yksilön ryhmä ja harmittaakin, että en aikoinaan istuttanut enempää rhodoja samaan ryhmää.
Rhodojen osalta oppi on se, että sen juurella istutusmaan on oltava niin ”höttöinen”, että siihen pystyy paljain käsin kaivautumaan kyynärpäitä myöten!
Meillä mökkimaailma on hallainen ja tunnenkin pientä kademieltä varsinais-suomalaisia kavereitani kohtaan, jotka voivat istuttaa tonteilleen kaikkia Suomessa tarjolla olevia alppiruusulajikkeita – meillä hallaisella tontilla kyseeseen tulevat ainoastaan;
Odottelen kesäkuun 4. päivää ja silloin tulen taas kerran nauttimaan alppiruusujeni hienosta kukinnasta!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Alppiruusut, alppiruusujen kukinta, alppiruusujen kukinta-aika, Puolustusvoimain lippujuhlapäivä, kesäkuun 4. päivä, Helsingin Yliopisto, Haaga, Mikkeli, P.M.A. Tigerstedt, alppiruusulajikkeet, |
Alppiruusujen aika on nyt!Sunnuntai 9.6.2013 - -Esko Erkkilä- Olen Viherpeukalona oppinut, että kesäkuun alkupäivät ovat alppiruusujen kukinta-aikaa.
Alppiruusujen kukinta-aika Tampereen seudulla ajoittuu kesäkuun 4. päivän ja kesäkuun 15. päivän väliseen jaksoon. Omaan tästä tosiasiasta monivuotisen kokemuksen.
Alppiruusut eli rodot tai oikeammin rhododendronit ovat alkukesän aikana upeimmin kukkivat kasvit.
Istutimme rodoja mökkitontillemme mäntymetsän puolelle kymmenisen vuotta sitten. Rodoja on kaikkiaan yksitoista ja ne muodostavat tiiviin ryhmän.
Olen suorastaan kateellinen etelä-suomalaisille, sillä he voivat valita rodolajikkeekseen melkein minkä vain tarjolla olevista.
Tampereen seudulla sijaitsevalla hallaisella tontilla lajikevalintaan on kiinnitettävä suurta huomiota.
Meillä on kasvussa neljää eri alppiruusulajiketta.
P.M.A. Tigerstedt,…
…Haaga,…
…Helsingin Yliopisto…
…ja Mikkeli ovat ne lajikkeet, jotka muodostavat meillä alppiruusuryhmän.
Alppiruusu on happaman maan kasvi, joten sen kasvualustaa ei saa missään nimessä kalkita.
Alppiruusun juuret ovat pintajuuret ja sen vuoksi sitä ei kannata yrittää kasvattaa kuusien läheisyydessä. Syväjuurisena mänty soveltuu hyvin alppiruusun kasvinkumppaniksi.
Alppiruusun kasvualustan pitää olla hyvin kuohkea ja sanotaankin, että alppiruusun juurella Viherpeukalon pitää päästä kaivautumaan maahan kyynärpäitään myöten paljain käsin!
Olen yrittänyt noudattaa tätä ohjetta ja sen vuoksi laitoinkin istutuskuoppiin runsaasti männynkäpyjä, oksia ja muuta materiaalia, joka teki istutuskuopasta ilmavan.Taisin onnistua, sillä alppiruusuryhmämme on taas näinä päivinä antanut itsestään parhaan kuvan – kaikki yksilöt kukkivat hienosti!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: alppiruusu, alppiruusut, P.M.A. Tigerstedt, Helsingin Yliopisto, Haaga, Mikkeli, rhorodendron, |
Nokia tuki miljoonilla maakuntien yliopistojaPerjantai 22.10.2010 - -Esko Erkkilä- Matkapuhelinjätti Nokia on päättänyt lahjoittaa 6 milj. euroa Aalto-yliopistolle, 3 milj. euroa Tampereen teknilliselle yliopistolle, 1,8 milj. euroa Oulun yliopistolle ja 1,2 milj. euroa Helsingin yliopistolle.
Summat ovat merkittäviä ja ne kertovat Nokian arvostuksesta yliopistojen tekemää työtä kohtaan.
Arvostan erityisesti, että Nokia antaa tukea maakuntien yliopistoille eli Tampereelle ja Ouluun.
Valitettavan monet maanlaajuisesti - jopa globaalisesti - toimivat yritykset tukevat ainoastaan "pääkonttorimaakuntansa" hankkeita. Pidän sellaista menettelyä yksisilmäisenä ja nurkkakuntaisena.
Keskustalaisessa ajatusmaailmassa maakunnat ovat vankassa asemassa ja Nokian antama tuki maakuntien yliopistoille sopii hyvin keskustalaiseen ajatteluun.
On myös muistettava, että Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston opiskelijoista merkittävä osa on kotoisin maakunnista, joten sitä kautta niidenkin saama tuki tulee maakuntien hyväksi.
Nokian tukipäätös on joissain yhteyksissä virittänyt keskustelua, että miksi Tampereen yliopisto ei päässyt Nokian tukilistalle. Keskustelu on mielestäni aiheeton, sillä lahjoittaja tekee tukipäätökset ja niihin on tyytyminen.
Saamme Pirkanmaalla ja Tampereella olla tyytyväisiä, että Tampereen teknillinen yliopisto sai Nokialta merkittävän lahjoituksen.
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Nokia, Aalto-yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Oulun yliopisto, Helsingin yliopisto, Tampereen yliopisto |