Nyt on alppiruusujen aika!

Tiistai 14.6.2022 - -Esko Erkkilä-

Istutimme yli 20 vuotta sitten mökkitonttimme männikköön alppiruusuryhmän, johon kuuluu yhdeksän alppiruusua.

 

 

 

Mökkitonttimme on hallainen ja sen vuoksi lajikevalikoiman muodostavat kylmiin olosuhteisiin soveltuvat Haaga, Mikkeli, Helsingin yliopisto sekä P.M.A. Tigerstedt.

 

 

 

Parhaiten on pituutta kasvanut tuo nelimetrinen alppiruusu, joka vasta nyt aloittelee kukkimista.

 

 

 

Alppiruusuryhmä pitää sijoittaa mäntymetsään, sillä silloin matalajuurinen alppiruusu ja syväjuurinen mänty eivät kilpaile keskenään – paha virhe on sijoittaa alppiruusu lähelle kuusta, sillä silloin molemmat matalajuuriset kilpailevat keskenään.

 

Alppiruusun kukinta-aika kestää korkeintaan kymmenen päivää eli nyt on aika nauttia alppiruusujen kukinnasta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Hieno päätös Mikkelin kaupunginhallitukselta!

Torstai 25.11.2021 - -Esko Erkkilä-

Mikkelin kaupunginhallitus on 23.11.2021 päättänyt esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunki tarjoaisi jatkossa tilaisuuksissaan vain kotimaisista raaka-aineista valmistettua ruokaa.

 

Hieno ja arvostettava linjaus!

 

Kaupunginhallitus esittää, että kaupunki luopuisi ulkomaisista ruuista ja suosisi lähiruokaa. Vain kahvi ja tee olisivat linjauksen ulkopuolella.

 

Linjaukset olisivat voimassa kaikissa kokouksissa, seminaareissa, työpajoissa, vastaanotto- ja edustustilaisuuksissa sekä yleisötilaisuuksissa.

 

Lisäksi Mikkelin kaupunki kieltää jatkossa kertakäyttöastiat.

 

******************

 

Mikkelin kaupunginhallituksessa on 11 jäsentä ja paikkajakauma on seuraava:

 

• Keskusta 3

• Kokoomus 3

• SDP 2

• Perussuomalaiset 2

• Vihreät 1

 

Lopullisen päätöksen asiassa tekee Mikkelin kaupunginvaltuusto.

 

 

-Esko Erkkilä-

Useat korkea-arvoiset saksalaiskomentajat kävivät tervehtimässä Mannerheimia Mikkelin klubilla

Keskiviikko 11.8.2021 - -Esko Erkkilä-

Palaan vielä Mikkelin klubin rooliin Mannerheimin sodanaikaisessa toiminnassa.

 

 

 

Mikkelin klubin seinänällä on tästä toiminnasta kertova arvokas reliefi:

 

 

Suomen marsalkka

M AN N E R H E I M

otti vastaansa vieraansa

tässä huoneistossa

sodan 1941 – 1945 aikana

 

**************

 

 

Vuoristojoukkojenkenraali Dietel 2.2.1942

 

 

 

Tykistönkenraali Jodl 4.9.1941

 

 

 

Myös Tasavallan Presidentti Risto Ryti oli Mannerheimin vieraana Päämajassa.

 

 

 

Mikkelin klubilla eli Päämajassa on myös kuvanveistäjä Veikko Leppäsen veistämä Mannerheimin pienoiskokoinen ratsastajapatsas – veistos on valmistunut vuonna 1957.

 

 

-Esko Erkkilä-

Marskin ryyppy ja vorschmack!

Tiistai 10.8.2021 - -Esko Erkkilä-

Kyröläismatkamme huipentui, kun nautimme Mikkelin klubilla ”kevyen iltapalan”, johon kuului Marskin ryyppy sekä riittävästi vorschmackia.

 

Vorschmack oli Marskin suurta herkkua ja se valmistetaan jauhetusta lihasta, vedestä ja anjoviksesta.

 

Olen edellisen kerran nauttinut vorschackia yli 30 vuotta sitten erään teatteriesityksen jälkeen Turussa.

 

 

 

 

 

 

Mikkelin klubilla on ”omat ruokailuvälineet” ja ne lisäävät ruokailujen arvokkuutta.

 

 

 

 

Marskin ryyppy tarjoillaan piripintaisilla laseilla ja ilman läikyttämistä oleminen merkitsee tiettyä taituruutta.

 

 

Vorschmackin kanssa tarjoillaan perunasosetta.

 

 

On suuri kunnia päästä Mikkelin klubille aistimaan Mannerheimin ruokailutapoja!

 

 

-Esko Erkkilä-

Sodan ja rauhan Itä-Suomi

Keskiviikko 14.7.2021

Järjestyksessään 18. Kyröläismatka jouduttiin ”sattuneesta syystä” ensimmäisen kerran toteuttamaan kotimaanmatkana 9…12.7.2021 ja matkamme suuntautui itäiseen Suomeen. Matkamme teemana oli ”Sodan ja rauhan Itä-Suomi”.

 

 

 

 

Matkamme keskeisenä henkilöhahmona oli marsalkka Mannerheim, jonka patsaan tapasimme Mikkelin torilla matkamme loppuvaiheessa.

 

Patsaan on veistänyt kuvanveistäjä Kalervo Kallio vuonna 1967 ja voi vain arvata, että patsaaseen ja sen sijoituspaikkaan liittyi aikoinaan monia värikkäitä vaiheita.

 

 

*******************

 

 

Kyröläismatkamme johtajana toimi edelliskertojen tapaan hämeenkyröläissyntyinen kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki ja matkamme oli järjestyksessään tosiaan jo 18. Kyröläismatka.

 

Kyröläismatkat ovat aikoinaan alkaneet hämeenkyröläisten ja viljakkalalaisten muistelumatkoina Talvi- ja Jatkosodan taistelupaikoille Venäjälle.

 

Olen osallistunut kaikille Kyröläismatkoille ja tulen varmaan lähipäivinä kertomaan kohteistamme näillä sivuillani.

 

 

-Esko Erkkilä-

Nyt on alppiruusujen kukinta-aika!

Maanantai 15.6.2020 - -Esko Erkkilä-

Alppiruusut eli rodot kukkivat kesäkuun alkupäivinä, mutta nyt niiden kukinta on ainakin meillä viivästynyt ja saamme ihailla niiden kukintaa vasta nyt.

 

 

 

 

Siitä on varmaan parisenkymmentä vuotta, kun istutimme mökkimaailmaamme 11 rodoa. Istutimme rodot oikeaoppisesti mäntyjen juurelle.

 

 

 

Polkupyörä mittapuuna!

 

 

 

Lajikkeina meillä on Mikkeli, Helsingin Yliopisto, Haaga sekä P.M.A. Tigerstedt, sillä ne ovat ainoat lajikkeet, jotka ovat hallankestäviä.

 

 

 

Rodoa ei koskaan pidä istuttaa kuusen tai koivun juurelle ja ei myöskään avoimen taivaan alle, vaan aina männikköön!

 

 

 

Mänty syväjuurisena on pintajuurisen rodon paras kaveri!

 

 

 

Viikko vielä kukintaa!

 

 

 

 

Olishan ne lajikenimilaputkin tallella, mutta en nyt ehdi niitä kaivelemaan.

 

 

 

Mökkimaailmassa on rodoille sopivaa männikköä jäljellä vielä ainakin kolmen tai neljän rodoryhmän tarpeisiin – pitäisköhän ryhtyä?

 

 

-Esko Erkkilä-

Helsingin Yliopisto, Mikkeli, Haaga sekä P. M. A. Tigerstedt ovat alppiruusulajikkeet, jotka menestyvät hallaisellakin tontilla

Torstai 13.6.2019 - -Esko Erkkilä-

Elämme kesäkuun alkupuoliskon päiviä ja alppiruusut kukkivat parhaillaan.

 

 

Alppiruusut eli rhododendronit eli rodot ovat komeita ilmestyksiä yksittäisinäkin kasveina, mutta todellisia katseenvangitsijoita ne ovat ryhmissä.

 

 

Olen tyytyväinen, että parisenkymmentä vuotta sitten istutimme mökkitonttimme männikköön yksitoista alppiruusua ja kyseessä olivat juuri nuo lajikkeet, jotka mainitsen tämän juttuni otsikossa.

 

 

Tunnen pientä kademieltä varsinais-suomalaisia alppiruusun kasvattajia kohtaan, jotka voivat valita lajikkeeksi melkein minkä vaan tarjolla olevista lajikkeista – Viljakkalan Majajärvellä sijaitsevalla hallaisella mökkitontilla se ei ole mahdollista.

 

 

 

 

 

Alppiruusut ja alppiruusuryhmät pitää mieluiten istuttaa mäntyjen katveeseen, sillä alppiruusut matalajuurisina kasveina sopivat hyvin syväjuuristen mäntyjen kanssa.

 

 

Alppiruusuja ei pidä istuttaa kuusten alle ja läheisyyteen, sillä kuusi ei matalajuurisena sovellu alppiruusun kaveriksi.

 

 

Alppiruusun istutuskuoppaan pitää pohjalle hankkia havupuiden risuja ja käpyjä, sillä alppiruusun kasvupaikka pitää olla sellainen, että alppiruusun juurelle pystyy helposti kaivautumaan kyynärpäitä myöten!

 

 

Tärkeintä on muistaa se, että alppiruusulle ei koskaan pidä antaa ripaustakaan kalkkia, sillä alppiruusut ovat kalkinkarttajia.

 

 

Alppiruusut ovat nyt kukkeimmillaan ja tämän juttuni lopuksi kuvakimara alppiruusuistamme:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vuonna 2020 kesäkuun neljäntenä päivänä saamme taas seuraavan kerran ihailla alppiruusujen kukoistamista!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Se on alppiruusujen aika nyt!

Torstai 22.6.2017 - -Esko Erkkilä-

Alppiruusut kukkivat tavallisesti kesäkuun 4. – 10. päivien välisenä aikana, mutta nyt myöhäisen kevääntulon vuoksi niiden paras kukinta-aika osuu Juhannuksen tienoille.

 

 

Teimme perusteellisen työn runsaat kymmenen vuotta sitten, kun lapiopelillä istutimme mökkimaailmaan yhdentoista alppiruusun suuruisen alppiruusuryhmän.

 

 

Jokaiselle alppiruusulle on kaivettu männikkömetsään tilava istutuskuoppa, joka on täytetty oikeaoppisesti aluksi kaikenlaisella oksa- ja käpymateriaalilla ja sen jälkeen happamalla suomudalla, sillä alppiruusu on happaman maan kasvi.

 

 

Koeteltu totuus on, että alppiruusun kasvualustaan pitää pystyä kaivautumaan ainakin rannetta myöten ilman työkaluja eli alppiruusun kasvualusta pitää olla kuohkean.

 

 

Alppiruusun ihannepaikka on männikkömetsä, sillä matalajuurisena se viihtyy hyvin syväjuurisen männyn kanssa.   On suuri virhe istuttaa alppiruusu lähelle kuusta tai koivua, sillä ne ovat alppiruusun tapaan matalajuurisia.

 

 

Kalkkia tai tuhkaa alppiruusu ei siedä vaan se tarvitsee pensasmustikan ja syyshortensian tavoin happaman kasvualustan.

 

 

 

 

Alppiruusuryhmämme viihtyy hyvin männikössä.

 

 

 

 

 

Hallaisella mökkitontillamme menestyvät alppiruusulajikkeista ainoastaan Mikkeli, Haaga, Helsingin Yliopisto ja P.M.A. Tigerstedt.

 

 

Suorastaan kadehdin varsinais-suomalaisia, sillä siellä menestyvät myös monet muut lajikkeet.

 

 

 

 

 

Alppiruusuryhmämme ”vartijana” toimii vanha perunannostokone, joka on aikoinaan palvellut hevosvetoisena kahden hevosen vetämänä, mutta on lähes kolmekymmentä vuotta sitten muutettu traktorivetoiseksi.

 

 

 

Harmillista, että saamme nauttia alppiruusujen kukinnasta vain kymmenkunta päivää vuodessa ja kun nyt on se aika, niin nauttikaamme rodoista nyt täysin siemauksin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kylmä alkukesä on viivästyttänyt alppiruusujen kukintaa

Lauantai 27.6.2015 - -Esko Erkkilä-

Alppiruusujen kukinta alkaa Tampereen maisemissa tavallisesti kesäkuun 4. – 10. päivän tienoilla.

 

 

Viileä alkukesä on nyt merkinnyt kukinnan alkamisen viivästymistä parilla viikolla.

 

 

 

 

Istutimme mökillemme männikköön hieman toistakymmentä alppiruusua viitisentoista vuotta sitten.

 

 

Panostimme istutukseen, sillä yritimme tehdä sen ”kaikkien taiteen sääntöjen mukaan”.

 

 

Alppiruusuille varattu alue on periaatteessa kuivaa männikköä, mutta kun mökkitonttimme on lähteinen, niin jokaisesta istutuskuopasta johtaa salaoja avo-ojaan.

 

 

Istutuskuopat olivat tilavia ja laitoimme sinne pohja-ainekseksi kaikenlaista kariketta, käpyjä ja muuta materiaalia, joka teki istutuskuopan maa-aineksen kuohkeaksi. Pidin mielessäni vanhan viisauden, että alppiruusun juuristoon pitää päästä paljain käsin kaivautumaan ainakin ranteiden syvyydelle saakka.

 

 

 

Olen aina tuntenut pienoista kateutta niitä alppiruusun kasvattajia kohtaan, jotka kasvattavat alppiruusuja Turun seudulla tai yleensäkin etelä-Suomessa – he pystyvät hyödyntämään sen suuren lajikevalikoiman, joita puutarhamyymälät tarjoavat.

 

 

Meidän korkeudella lajikevalintaan piti silloin ja pitää yhä kiinnittää suurta huomiota.

 

 

Olin muutama päivä sitten tyytyväinen, kun kuulin jonkun alppiruusun kasvattajan sanovan, että P.M.A. Tigerstedt, Haaga, Helsingin Yliopisto sekä Mikkeli ovat edelleenkin lajikkeita, jotka menestyvät hieman pohjoisempanakin.

 

 

Meillä on kasvamassa juuri noita lajikkeita!

 

 

 

 

P.M.A. Tigerstedt

 

 

 

 

 

 

Haaga

 

 

 

 

 

 

Helsingin Yliopisto

 

 

 

 

 

 

Mikkeli

Ainakin meillä Mikkeli on kasvanut selvästi kookkaimmaksi, sillä sen korkeus on jo nyt yli kaksi metriä.

 

 

Muistakaa, että alppiruusu kuuluu männikköön, sillä matalajuurisena kasvina alppiruusu soveltuu hyvin syväjuurisen männyn rinnalle.

 

 

Alppiruusua ei milloinkaan pidä istuttaa kuusen alle, sillä molemmat ovat matalajuurisia kasveja ja siten ne eivät sovellu yhteen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kukkivatko alppiruusut tänä vuonna Puolustusvoimain lippujuhlapäivänä?

Maanantai 21.4.2014 - -Esko Erkkilä-

Olen oppinut, että alppiruusut eli rhododendronit kukkivat kesäkuun alussa eli käytännössä Puolustusvoimain lippujuhlapäivänä kesäkuun 4. päivänä.

 

Nyt kesäntulo on etuajassa ja on mielenkiintoista nähdä, että pitääkö vanha totuus paikkansa.

 

 

Meillä on yksi alppiruusuryhmä sisäänkäynnin kupeessa Tampereella, mutta kunnollinen alppiruusuryhmä meillä on mökillä Viljakkalan Majajärvellä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Alppiruusut soveltuvat pintajuurisina hyvin syväjuuristen mäntyjen kasvinkumppaneiksi, mutta niitä ei missään tapauksessa saa istuttaa lähelle pintajuurisia kuusia!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Meillä mökkimaailma on hallainen ja tunnenkin pientä kademieltä varsinais-suomalaisia kavereitani kohtaan, jotka voivat istuttaa tonteilleen kaikkia Suomessa tarjolla olevia alppiruusulajikkeita – meillä hallaisella tontilla kyseeseen tulevat ainoastaan;

 

• Helsingin Yliopisto
• Haaga
• Mikkeli
• P.M.A Tigerstedt

 

 

Odottelen kesäkuun 4. päivää ja silloin tulen taas kerran nauttimaan alppiruusujeni hienosta kukinnasta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Alppiruusujen aika on nyt!

Sunnuntai 9.6.2013 - -Esko Erkkilä-

Olen Viherpeukalona oppinut, että kesäkuun alkupäivät ovat alppiruusujen kukinta-aikaa.

 

Alppiruusujen kukinta-aika Tampereen seudulla ajoittuu kesäkuun 4. päivän ja kesäkuun 15. päivän väliseen jaksoon.  Omaan tästä tosiasiasta monivuotisen kokemuksen.

 

Alppiruusut eli rodot tai oikeammin rhododendronit ovat alkukesän aikana upeimmin kukkivat kasvit.

 

 

Istutimme rodoja mökkitontillemme mäntymetsän puolelle kymmenisen vuotta sitten.

Rodoja on kaikkiaan yksitoista ja ne muodostavat tiiviin ryhmän.

 

 

Olen suorastaan kateellinen etelä-suomalaisille, sillä he voivat valita rodolajikkeekseen melkein minkä vain tarjolla olevista.

 

Tampereen seudulla sijaitsevalla hallaisella tontilla lajikevalintaan on kiinnitettävä suurta huomiota.

 

Meillä on kasvussa neljää eri alppiruusulajiketta.

 

 

 

P.M.A. Tigerstedt,…

 

 

 

 

…Haaga,…

 

 

 

…Helsingin Yliopisto…

 

 

 

 

…ja Mikkeli ovat ne lajikkeet, jotka muodostavat meillä alppiruusuryhmän.

 

Alppiruusu on happaman maan kasvi, joten sen kasvualustaa ei saa missään nimessä kalkita.

 

Alppiruusun juuret ovat pintajuuret ja sen vuoksi sitä ei kannata yrittää kasvattaa kuusien läheisyydessä. Syväjuurisena mänty soveltuu hyvin alppiruusun kasvinkumppaniksi.

 

Alppiruusun kasvualustan pitää olla hyvin kuohkea ja sanotaankin, että alppiruusun juurella Viherpeukalon pitää päästä kaivautumaan maahan kyynärpäitään myöten paljain käsin!

 

 

 

 

Olen yrittänyt noudattaa tätä ohjetta ja sen vuoksi laitoinkin istutuskuoppiin runsaasti männynkäpyjä, oksia ja muuta materiaalia, joka teki istutuskuopasta ilmavan. 

Taisin onnistua, sillä alppiruusuryhmämme on taas näinä päivinä antanut itsestään parhaan kuvan – kaikki yksilöt kukkivat hienosti!

 

 

-Esko Erkkilä-

Liikenneministeri Kyllösen giljotiiniohjeistus oli sittenkin totta!

Sunnuntai 18.11.2012 - -Esko Erkkilä-

Kaikilla on tuoreessa muistissa nykyhallituksen kuntakartta, jonka olemassaolon Kataisen-Virkkusen-Urpilaisen –kopla kiisti, kun Suomen Kuvalehti sen aikoinaan julkaisi.

 

Muutaman ajan kuluttua kaikille selvisi, että mainittu kuntakartta oli kuitenkin olemassa, vaikka se Suomen Kuvalehden kertomana yritettiinkin hallituksen toimesta kiistää.

 

Nyt liikenneministeri Merja Kyllösen giljotiinisuunnitelma tiehankkeiden torppaamiseksi on kokemassa täsmälleen saman kohtalon kuin Virkkusen kuntakartta.

 

Eduskunnan kyselytunnilla torstaina 15. marraskuuta 2012 klo 16.00 kansanedustaja Mikko Alatalon ansiokas toiminta ja Helsingin Sanomien lauantaina 17.11.2012 julkaistu artikkeli ovat karua kertomaa ja todistavat ministeri Kyllösen päätöksistä sekä yli miljardin euron suuruisen giljotiinilistan olemassaolosta.

 

Kansanedustaja Alatalo kysyi näin:

 

Arvoisa puhemies!  Arvoisa ministeri Kyllönen!

Julkisuuteen on tullut niin sanottu giljotiinilista, jolla leikataan maakunnille tärkeistä tiehankkeista lähes miljardi euroa. Ylen uutisten mukaan leikkauslista tuli teille, ministeri, yllätyksenä. Kuitenkin on tullut tietoa siitä, että Liikennevirastossa on suunniteltu tieremonttien leikkauksia jo kesästä saakka ja nimenomaan ministerin ohjaamana. Työryhmää ohjastetaan niin sanottuun uudelleenarviointiin, mikä tarkoittaa tiehankkeiden paloittelua, rahojen rajuja leikkauksia, entisten suunnittelurahojen hukkaamista sekä hankkeiden viivästymistä.

Olette maininnut kyllä, arvoisa ministeri, uudelleenarvioinnista, mutta onko teillä todella ollut mandaatti kaikilta hallituspuolueilta teettää peräti miljardin euron leikkaukset vai ovatko virkamiehet leikanneet tuon miljardin vasten tahtoanne, vaikka tehän ette hyväksy sellaisia virkamiehiä, jotka eivät nauti teidän luottamustanne?

Mikko Alatalon aloittama keskustelu lainehti eduskunnassa monien tiehankkeiden ympärillä. Sen aikana monet kansanedustajat käyttivät puheenvuoroja joissa käsiteltiin useita tiehankkeita eri puolilla maata.

 

Jossain vaiheessa päästiin VT8:n kohdalle ja siitä perussuomalaisten Ritva Elomaa sekä ministeri Merja Kyllönen sanailivat näin:

 

Ritva Elomaa/ps:

Arvoisa puhemies!

Valtatie 8 puhuttaa, ja vielä kerran koko kansan edessä haluaisin kysyä. Maskun ympäristölupa umpeutuu ensi vuonna, saadaanko siihen rahat, alkaako Kasitien parannus?

 

Liikenneministeri Merja Kyllönen:

 Arvoisa herra puhemies!

Koska kertaus on opintojen äiti, niin toistan vielä kerran, että me teemme kaikkemme, jotta Maskun ympäristölupa ei vanhene ja lapio - mikä kirves ja hakku, mikä tarvitaan - on maassa 2013.

 

Mikko Alatalon aloittaman mielenkiintoisen eduskuntakeskustelun pöytäkirja kannattaa lukea. Se löytyy seuraavanlaista polkua seuraten:

www.eduskunta.fi -> täysistunto -> viimeisimmät täysistuntopöytäkirjat -> PTK 111/2012 vp - Täysistunto ja suullinen kyselytunti ja siellä kohta "HTM" -> Tiehankkeiden leikkaussuunnitelmat

*********

 

Helsingin Sanomat julkisti lauantaina 17.11.2012 sivullaan A4 ”Kyllösen giljotiinin” olleen liikenne- ja viestintäministeriön Liikennevirastolle määräämä ohjeistus.

 

Kirjeet ohjeistuksista on Helsingin Sanomien saamien tietojen mukaan päivätty 4. kesäkuuta ja 19. syyskuuta.

 

Liikenne- ja viestintäministeriön 4.6.2012 lähettämissä kirjeissä todetaan, että ”uudelleenarvioinnin” kohteiksi määrätään seuraavat tiesuunnitelmat:

 

• VT6 Taavetti – Lappeenranta
• VT8 Turku – Pori
• VT3 Tampere –Vaasa
• VT4 Jyväskylä – Oulu
• VT5 Mikkeli – Juva
• VT 9 Tampere –Orivesi
• VT 12 Lahden eteläinen kehätie

 

On enemmän kuin surullista, että maakuntien tiehankkeet on nyt Kataisen – Urpilaisen – Kyllösen päätöksillä torpattu.

 

 

-Esko Erkkilä-