Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Hieno päätös Mikkelin kaupunginhallitukselta!

Torstai 25.11.2021 - -Esko Erkkilä-

Mikkelin kaupunginhallitus on 23.11.2021 päättänyt esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunki tarjoaisi jatkossa tilaisuuksissaan vain kotimaisista raaka-aineista valmistettua ruokaa.

 

Hieno ja arvostettava linjaus!

 

Kaupunginhallitus esittää, että kaupunki luopuisi ulkomaisista ruuista ja suosisi lähiruokaa. Vain kahvi ja tee olisivat linjauksen ulkopuolella.

 

Linjaukset olisivat voimassa kaikissa kokouksissa, seminaareissa, työpajoissa, vastaanotto- ja edustustilaisuuksissa sekä yleisötilaisuuksissa.

 

Lisäksi Mikkelin kaupunki kieltää jatkossa kertakäyttöastiat.

 

******************

 

Mikkelin kaupunginhallituksessa on 11 jäsentä ja paikkajakauma on seuraava:

 

  • Keskusta 3

  • Kokoomus 3

  • SDP 2

  • Perussuomalaiset 2

  • Vihreät 1

 

Lopullisen päätöksen asiassa tekee Mikkelin kaupunginvaltuusto.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Hieno päätös Mikkelin kaupunginhallitukselta!, Mikkeli, Mikkelin kaupunginhallitus, Mikkelin kaupunginvaltuusto, vain kotimaisia elintarvikkeita, kotimaiset elintarvikkeet,

Useat korkea-arvoiset saksalaiskomentajat kävivät tervehtimässä Mannerheimia Mikkelin klubilla

Keskiviikko 11.8.2021 - -Esko Erkkilä-

Palaan vielä Mikkelin klubin rooliin Mannerheimin sodanaikaisessa toiminnassa.

 

 

IMG_2600.JPG

 

Mikkelin klubin seinänällä on tästä toiminnasta kertova arvokas reliefi:

 

 

Suomen marsalkka

M AN N E R H E I M

otti vastaansa vieraansa

tässä huoneistossa

sodan 1941 – 1945 aikana

 

**************

 

IMG_2605.JPG

 

Vuoristojoukkojenkenraali Dietel 2.2.1942

 

 

IMG_2606.JPG

 

Tykistönkenraali Jodl 4.9.1941

 

 

IMG_2607.JPG

 

Myös Tasavallan Presidentti Risto Ryti oli Mannerheimin vieraana Päämajassa.

 

 

IMG_2601.JPG

 

Mikkelin klubilla eli Päämajassa on myös kuvanveistäjä Veikko Leppäsen veistämä Mannerheimin pienoiskokoinen ratsastajapatsas – veistos on valmistunut vuonna 1957.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Mikkelin klubi, Vuoristojoukkojenkenraali Dietel, Tykistönkenraali Jodl, Tasavallan Presidentti Risto Ryti, Marsalkka Mannerheim, kuvanveistäjä Veikko Leppänen,

Marskin ryyppy ja vorschmack!

Tiistai 10.8.2021 - -Esko Erkkilä-

Kyröläismatkamme huipentui, kun nautimme Mikkelin klubilla ”kevyen iltapalan”, johon kuului Marskin ryyppy sekä riittävästi vorschmackia.

 

Vorschmack oli Marskin suurta herkkua ja se valmistetaan jauhetusta lihasta, vedestä ja anjoviksesta.

 

Olen edellisen kerran nauttinut vorschackia yli 30 vuotta sitten erään teatteriesityksen jälkeen Turussa.

 

 

IMG_2589.JPG

 

 

IMG_2590.JPG

 

 

Mikkelin klubilla on ”omat ruokailuvälineet” ja ne lisäävät ruokailujen arvokkuutta.

 

 

IMG_2593.JPG

 

 

Marskin ryyppy tarjoillaan piripintaisilla laseilla ja ilman läikyttämistä oleminen merkitsee tiettyä taituruutta.

 

IMG_2595.JPG

 

Vorschmackin kanssa tarjoillaan perunasosetta.

 

 

On suuri kunnia päästä Mikkelin klubille aistimaan Mannerheimin ruokailutapoja!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Marskin ryyppy, Mikkelin klubi, vorscmack,

Sodan ja rauhan Itä-Suomi

Keskiviikko 14.7.2021

Järjestyksessään 18. Kyröläismatka jouduttiin ”sattuneesta syystä” ensimmäisen kerran toteuttamaan kotimaanmatkana 9…12.7.2021 ja matkamme suuntautui itäiseen Suomeen. Matkamme teemana oli ”Sodan ja rauhan Itä-Suomi”.

 

 

IMG_2610.JPG

 

 

Matkamme keskeisenä henkilöhahmona oli marsalkka Mannerheim, jonka patsaan tapasimme Mikkelin torilla matkamme loppuvaiheessa.

 

Patsaan on veistänyt kuvanveistäjä Kalervo Kallio vuonna 1967 ja voi vain arvata, että patsaaseen ja sen sijoituspaikkaan liittyi aikoinaan monia värikkäitä vaiheita.

 

 

*******************

 

 

Kyröläismatkamme johtajana toimi edelliskertojen tapaan hämeenkyröläissyntyinen kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki ja matkamme oli järjestyksessään tosiaan jo 18. Kyröläismatka.

 

Kyröläismatkat ovat aikoinaan alkaneet hämeenkyröläisten ja viljakkalalaisten muistelumatkoina Talvi- ja Jatkosodan taistelupaikoille Venäjälle.

 

Olen osallistunut kaikille Kyröläismatkoille ja tulen varmaan lähipäivinä kertomaan kohteistamme näillä sivuillani.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sodan ja rauhan Itä-Suomi, Kyröläismatka, 18. Kyröläismatka, Hämeenkyröläisten ja viljakkalalaisten matka, Mannerheim, Mannerheimin patsas Mikkelissä, Talvi- ja Jatkosota,

Nyt on alppiruusujen kukinta-aika!

Maanantai 15.6.2020 - -Esko Erkkilä-

Alppiruusut eli rodot kukkivat kesäkuun alkupäivinä, mutta nyt niiden kukinta on ainakin meillä viivästynyt ja saamme ihailla niiden kukintaa vasta nyt.

 

 

 

IMG_8475.JPG

 

Siitä on varmaan parisenkymmentä vuotta, kun istutimme mökkimaailmaamme 11 rodoa. Istutimme rodot oikeaoppisesti mäntyjen juurelle.

 

 

IMG_84762.JPG

 

Polkupyörä mittapuuna!

 

 

IMG_8478.JPG

 

Lajikkeina meillä on Mikkeli, Helsingin Yliopisto, Haaga sekä P.M.A. Tigerstedt, sillä ne ovat ainoat lajikkeet, jotka ovat hallankestäviä.

 

 

IMG_84792.JPG

 

Rodoa ei koskaan pidä istuttaa kuusen tai koivun juurelle ja ei myöskään avoimen taivaan alle, vaan aina männikköön!

 

 

IMG_84822.JPG

 

Mänty syväjuurisena on pintajuurisen rodon paras kaveri!

 

 

IMG_8483.JPG

 

Viikko vielä kukintaa!

 

 IMG_84842.JPG

 

 

Olishan ne lajikenimilaputkin tallella, mutta en nyt ehdi niitä kaivelemaan.

 

 

 

Mökkimaailmassa on rodoille sopivaa männikköä jäljellä vielä ainakin kolmen tai neljän rodoryhmän tarpeisiin – pitäisköhän ryhtyä?

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Nyt on alppiruusujen kukinta-aika!, Rodolajike Mikkeli, Rodolajike Haaga, Rodolajike Helsingin Yliopisto, Rodolajike P. M. A. Tigerstedt,

Helsingin Yliopisto, Mikkeli, Haaga sekä P. M. A. Tigerstedt ovat alppiruusulajikkeet, jotka menestyvät hallaisellakin tontilla

Torstai 13.6.2019 - -Esko Erkkilä-

Elämme kesäkuun alkupuoliskon päiviä ja alppiruusut kukkivat parhaillaan.

 

 

Alppiruusut eli rhododendronit eli rodot ovat komeita ilmestyksiä yksittäisinäkin kasveina, mutta todellisia katseenvangitsijoita ne ovat ryhmissä.

 

 

Olen tyytyväinen, että parisenkymmentä vuotta sitten istutimme mökkitonttimme männikköön yksitoista alppiruusua ja kyseessä olivat juuri nuo lajikkeet, jotka mainitsen tämän juttuni otsikossa.

 

 

Tunnen pientä kademieltä varsinais-suomalaisia alppiruusun kasvattajia kohtaan, jotka voivat valita lajikkeeksi melkein minkä vaan tarjolla olevista lajikkeista – Viljakkalan Majajärvellä sijaitsevalla hallaisella mökkitontilla se ei ole mahdollista.

 

 

 

IMG_1929.JPG

 

 

Alppiruusut ja alppiruusuryhmät pitää mieluiten istuttaa mäntyjen katveeseen, sillä alppiruusut matalajuurisina kasveina sopivat hyvin syväjuuristen mäntyjen kanssa.

 

 

Alppiruusuja ei pidä istuttaa kuusten alle ja läheisyyteen, sillä kuusi ei matalajuurisena sovellu alppiruusun kaveriksi.

 

 

Alppiruusun istutuskuoppaan pitää pohjalle hankkia havupuiden risuja ja käpyjä, sillä alppiruusun kasvupaikka pitää olla sellainen, että alppiruusun juurelle pystyy helposti kaivautumaan kyynärpäitä myöten!

 

 

Tärkeintä on muistaa se, että alppiruusulle ei koskaan pidä antaa ripaustakaan kalkkia, sillä alppiruusut ovat kalkinkarttajia.

 

 

Alppiruusut ovat nyt kukkeimmillaan ja tämän juttuni lopuksi kuvakimara alppiruusuistamme:

 

 

 

IMG_1895.JPG

 

 

 

IMG_1912.JPG

 

 

 

IMG_1913.JPG

 

 

 

IMG_1914.JPG

 

 

 

IMG_1915.JPG

 

 

 

IMG_1916.JPG

 

 

 

IMG_1917.JPG

 

 

 

IMG_1918.JPG

 

 

 

Vuonna 2020 kesäkuun neljäntenä päivänä saamme taas seuraavan kerran ihailla alppiruusujen kukoistamista!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Alppiruusut, kalkinkarttajat, rodot, Alppiruusut eli rhododendronit, rhododendronit, Helsingin Yliopisto, Mikkeli, Haaga, P.M Tigertedt, alppiruusulajikkeet,

Se on alppiruusujen aika nyt!

Torstai 22.6.2017 - -Esko Erkkilä-

Alppiruusut kukkivat tavallisesti kesäkuun 4. – 10. päivien välisenä aikana, mutta nyt myöhäisen kevääntulon vuoksi niiden paras kukinta-aika osuu Juhannuksen tienoille.

 

 

Teimme perusteellisen työn runsaat kymmenen vuotta sitten, kun lapiopelillä istutimme mökkimaailmaan yhdentoista alppiruusun suuruisen alppiruusuryhmän.

 

 

Jokaiselle alppiruusulle on kaivettu männikkömetsään tilava istutuskuoppa, joka on täytetty oikeaoppisesti aluksi kaikenlaisella oksa- ja käpymateriaalilla ja sen jälkeen happamalla suomudalla, sillä alppiruusu on happaman maan kasvi.

 

 

Koeteltu totuus on, että alppiruusun kasvualustaan pitää pystyä kaivautumaan ainakin rannetta myöten ilman työkaluja eli alppiruusun kasvualusta pitää olla kuohkean.

 

 

Alppiruusun ihannepaikka on männikkömetsä, sillä matalajuurisena se viihtyy hyvin syväjuurisen männyn kanssa.   On suuri virhe istuttaa alppiruusu lähelle kuusta tai koivua, sillä ne ovat alppiruusun tapaan matalajuurisia.

 

 

Kalkkia tai tuhkaa alppiruusu ei siedä vaan se tarvitsee pensasmustikan ja syyshortensian tavoin happaman kasvualustan.

 

 

IMG_0321.JPG

 

 

Alppiruusuryhmämme viihtyy hyvin männikössä.

 

 

 

IMG_0322.JPG

 

 

Hallaisella mökkitontillamme menestyvät alppiruusulajikkeista ainoastaan Mikkeli, Haaga, Helsingin Yliopisto ja P.M.A. Tigerstedt.

 

 

Suorastaan kadehdin varsinais-suomalaisia, sillä siellä menestyvät myös monet muut lajikkeet.

 

 

 

IMG_0323.JPG

 

 

Alppiruusuryhmämme ”vartijana” toimii vanha perunannostokone, joka on aikoinaan palvellut hevosvetoisena kahden hevosen vetämänä, mutta on lähes kolmekymmentä vuotta sitten muutettu traktorivetoiseksi.

 

 

 

Harmillista, että saamme nauttia alppiruusujen kukinnasta vain kymmenkunta päivää vuodessa ja kun nyt on se aika, niin nauttikaamme rodoista nyt täysin siemauksin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Alppiruusu, alppiruusut, Helsinki, Mikkeli, Haaga, P.M.A. Tigerstedt, alppiruusulajikkeet, alppiruusu on happaman maan kasvi, syyshortensia, pensasmustikka,

Kylmä alkukesä on viivästyttänyt alppiruusujen kukintaa

Lauantai 27.6.2015 - -Esko Erkkilä-

Alppiruusujen kukinta alkaa Tampereen maisemissa tavallisesti kesäkuun 4. – 10. päivän tienoilla.

 

 

Viileä alkukesä on nyt merkinnyt kukinnan alkamisen viivästymistä parilla viikolla.

 

 

 

 

Istutimme mökillemme männikköön hieman toistakymmentä alppiruusua viitisentoista vuotta sitten.

 

 

Panostimme istutukseen, sillä yritimme tehdä sen ”kaikkien taiteen sääntöjen mukaan”.

 

 

Alppiruusuille varattu alue on periaatteessa kuivaa männikköä, mutta kun mökkitonttimme on lähteinen, niin jokaisesta istutuskuopasta johtaa salaoja avo-ojaan.

 

 

Istutuskuopat olivat tilavia ja laitoimme sinne pohja-ainekseksi kaikenlaista kariketta, käpyjä ja muuta materiaalia, joka teki istutuskuopan maa-aineksen kuohkeaksi. Pidin mielessäni vanhan viisauden, että alppiruusun juuristoon pitää päästä paljain käsin kaivautumaan ainakin ranteiden syvyydelle saakka.

 

 

 

Olen aina tuntenut pienoista kateutta niitä alppiruusun kasvattajia kohtaan, jotka kasvattavat alppiruusuja Turun seudulla tai yleensäkin etelä-Suomessa – he pystyvät hyödyntämään sen suuren lajikevalikoiman, joita puutarhamyymälät tarjoavat.

 

 

Meidän korkeudella lajikevalintaan piti silloin ja pitää yhä kiinnittää suurta huomiota.

 

 

Olin muutama päivä sitten tyytyväinen, kun kuulin jonkun alppiruusun kasvattajan sanovan, että P.M.A. Tigerstedt, Haaga, Helsingin Yliopisto sekä Mikkeli ovat edelleenkin lajikkeita, jotka menestyvät hieman pohjoisempanakin.

 

 

Meillä on kasvamassa juuri noita lajikkeita!

 

 

 

 

P.M.A. Tigerstedt

 

 

 

 

 

 

Haaga