Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Helsingin Yliopisto, Mikkeli, Haaga sekä P. M. A. Tigerstedt ovat alppiruusulajikkeet, jotka menestyvät hallaisellakin tontilla

Torstai 13.6.2019 - -Esko Erkkilä-

Elämme kesäkuun alkupuoliskon päiviä ja alppiruusut kukkivat parhaillaan.

 

 

Alppiruusut eli rhododendronit eli rodot ovat komeita ilmestyksiä yksittäisinäkin kasveina, mutta todellisia katseenvangitsijoita ne ovat ryhmissä.

 

 

Olen tyytyväinen, että parisenkymmentä vuotta sitten istutimme mökkitonttimme männikköön yksitoista alppiruusua ja kyseessä olivat juuri nuo lajikkeet, jotka mainitsen tämän juttuni otsikossa.

 

 

Tunnen pientä kademieltä varsinais-suomalaisia alppiruusun kasvattajia kohtaan, jotka voivat valita lajikkeeksi melkein minkä vaan tarjolla olevista lajikkeista – Viljakkalan Majajärvellä sijaitsevalla hallaisella mökkitontilla se ei ole mahdollista.

 

 

 

IMG_1929.JPG

 

 

Alppiruusut ja alppiruusuryhmät pitää mieluiten istuttaa mäntyjen katveeseen, sillä alppiruusut matalajuurisina kasveina sopivat hyvin syväjuuristen mäntyjen kanssa.

 

 

Alppiruusuja ei pidä istuttaa kuusten alle ja läheisyyteen, sillä kuusi ei matalajuurisena sovellu alppiruusun kaveriksi.

 

 

Alppiruusun istutuskuoppaan pitää pohjalle hankkia havupuiden risuja ja käpyjä, sillä alppiruusun kasvupaikka pitää olla sellainen, että alppiruusun juurelle pystyy helposti kaivautumaan kyynärpäitä myöten!

 

 

Tärkeintä on muistaa se, että alppiruusulle ei koskaan pidä antaa ripaustakaan kalkkia, sillä alppiruusut ovat kalkinkarttajia.

 

 

Alppiruusut ovat nyt kukkeimmillaan ja tämän juttuni lopuksi kuvakimara alppiruusuistamme:

 

 

 

IMG_1895.JPG

 

 

 

IMG_1912.JPG

 

 

 

IMG_1913.JPG

 

 

 

IMG_1914.JPG

 

 

 

IMG_1915.JPG

 

 

 

IMG_1916.JPG

 

 

 

IMG_1917.JPG

 

 

 

IMG_1918.JPG

 

 

 

Vuonna 2020 kesäkuun neljäntenä päivänä saamme taas seuraavan kerran ihailla alppiruusujen kukoistamista!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Alppiruusut, kalkinkarttajat, rodot, Alppiruusut eli rhododendronit, rhododendronit, Helsingin Yliopisto, Mikkeli, Haaga, P.M Tigertedt, alppiruusulajikkeet,

Kalkinkarttajista rodo kukkii nyt

Lauantai 8.6.2019 - -Esko Erkkilä-

Kalkinkarttajakasveihin kuuluvat mm. alppiruusut eli rodot, pensasmustikka, hortensiat ja atsaleat.

 

 

Elämme kesäkuun alkupäiviä ja nyt on alppiruusujen kukinta-aika.

 

 

 

Myöhäinen kevääntulo on merkinnyt, että tavallisesti kesäkuun neljäntenä päivänä kukkaan puhjenneet rodot ovat nyt vasta eilen puhjenneet kukkaan.

 

 

 

IMG_1796.JPG

 

 

Meillä on yksitoista rodoa mökkimaailmamme männikössä ja eilen sain lyöttäytyä rodojemme joukkoon.

 

 

Helsingin Yliopisto, Haaga, Mikkeli ja P.M.A Tigestedt ovat lajikkeet, joita meillä on kasvussa.

 

 

Rodot eli alppiruusut ovat helppohoitoisia kasveja, sillä ne eivät käytännössä vaadi istuttamisen jälkeen mitään hoitoa.

 

Rodot ovat pintajuurisia kasveja, joten männyt syväjuurisina ovat niille paras kasvukumppani – rodoja ei pidä istuttaa kuusien katveeseen, sillä matalajuuriset kasvit eivät sovi yhteen.

 

Pahin virhe rodojen kasvatuksessa on kalkita niiden kasvualustaa, sillä rodo on ääriesimerkki kalkinkarttajista!

 

 

Rodo siis männyn kaveriksi ja ei missään tapauksessa kalkkia!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kalkinkarttajista rodo kukkii nyt, kalkinkarttajat, hapanta kasvualustaa vaativat, rodot, alppiruusut, syyshortensiat, hortensiat, pensasmustikat, atsaleat,

Se on alppiruusujen aika nyt!

Torstai 22.6.2017 - -Esko Erkkilä-

Alppiruusut kukkivat tavallisesti kesäkuun 4. – 10. päivien välisenä aikana, mutta nyt myöhäisen kevääntulon vuoksi niiden paras kukinta-aika osuu Juhannuksen tienoille.

 

 

Teimme perusteellisen työn runsaat kymmenen vuotta sitten, kun lapiopelillä istutimme mökkimaailmaan yhdentoista alppiruusun suuruisen alppiruusuryhmän.

 

 

Jokaiselle alppiruusulle on kaivettu männikkömetsään tilava istutuskuoppa, joka on täytetty oikeaoppisesti aluksi kaikenlaisella oksa- ja käpymateriaalilla ja sen jälkeen happamalla suomudalla, sillä alppiruusu on happaman maan kasvi.

 

 

Koeteltu totuus on, että alppiruusun kasvualustaan pitää pystyä kaivautumaan ainakin rannetta myöten ilman työkaluja eli alppiruusun kasvualusta pitää olla kuohkean.

 

 

Alppiruusun ihannepaikka on männikkömetsä, sillä matalajuurisena se viihtyy hyvin syväjuurisen männyn kanssa.   On suuri virhe istuttaa alppiruusu lähelle kuusta tai koivua, sillä ne ovat alppiruusun tapaan matalajuurisia.

 

 

Kalkkia tai tuhkaa alppiruusu ei siedä vaan se tarvitsee pensasmustikan ja syyshortensian tavoin happaman kasvualustan.

 

 

IMG_0321.JPG

 

 

Alppiruusuryhmämme viihtyy hyvin männikössä.

 

 

 

IMG_0322.JPG

 

 

Hallaisella mökkitontillamme menestyvät alppiruusulajikkeista ainoastaan Mikkeli, Haaga, Helsingin Yliopisto ja P.M.A. Tigerstedt.

 

 

Suorastaan kadehdin varsinais-suomalaisia, sillä siellä menestyvät myös monet muut lajikkeet.

 

 

 

IMG_0323.JPG

 

 

Alppiruusuryhmämme ”vartijana” toimii vanha perunannostokone, joka on aikoinaan palvellut hevosvetoisena kahden hevosen vetämänä, mutta on lähes kolmekymmentä vuotta sitten muutettu traktorivetoiseksi.

 

 

 

Harmillista, että saamme nauttia alppiruusujen kukinnasta vain kymmenkunta päivää vuodessa ja kun nyt on se aika, niin nauttikaamme rodoista nyt täysin siemauksin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Alppiruusu, alppiruusut, Helsinki, Mikkeli, Haaga, P.M.A. Tigerstedt, alppiruusulajikkeet, alppiruusu on happaman maan kasvi, syyshortensia, pensasmustikka,

On aika nauttia alppiruusujen kukkaloistosta!

Maanantai 9.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Alppiruusut eli rhododendronit kukkivat juuri nyt eli kesäkuun alkupäivinä.

 

Ne ovat komeita kasveja ja luovat jopa epätodellisen tunnelman mäntymetsien siimekseen.

 

Mäntymetsien siimekseen sen vuoksi, että alppiruusujen oikea kasvupaikka on mäntymetsä.

 

Alppiruusua ei koskaan pidä istuttaa kuusen lähelle, sillä matalajuurisina kasveina ne eivät sovellu vierekkäin.

 

Syväjuurinen mänty ja matalajuurinen alppiruusu ovat mainiot kasvinkumppanit keskenään!

 

 

 

rodo1

 

Alppiruusu on happaman maan kasvi, joten kalkki on ehdottomasti kielletty, kun valmistellaan alppiruusun istutuskuoppaa.

 

 

 

rodo2

 

Alppiruusun istutuskuoppa täytetään aluksi kaikenlaisella ”hötöllä” eli oksanpätkillä, kävyillä ja muilla saatavilla olevilla kuopan ilmavuutta lisäävillä luonnon tarveaineilla.

 

 

 

rodo3

 

Paras istutusmulta on metsäsuosta tai kalkitsemattoman suopellon ojapientareelta tai ojasta kaivettu multa.

On luonnollista, että rodoille sopivaa multaa saa myös puutarhakaupoista.

Samaa multaa voi mainiosti käyttää myös syreenihortensian sekä pensasmustikan istuttamisessa, sillä ne molemmat vaativat alppiruusun tavoin happaman kasvualustan.

 

 

 

rodo4

 

Olen aina hieman kademielellä ajatellut etelä- ja länsirannikon asukkaita, sillä heillä menestyvät jokseenkin kaikki Suomessa tarjolla olevat alppiruusut.

 

 

 

rodo5

 

Me valitsimme alppiruusulajikkeiksi aikoinaan seuraavat:

 

  • P.M.A. Tigerstedt
  • Helsingin Yliopisto
  • Haaga
  • Mikkeli

 

Lajikevalintamme onnistui, sillä kaikki nuo lajikkeet menestyvät hallaisella mökkitontillamme.

 

 **********

Vielä alppiruusuryhmän perustamisesta se, että ojitus pitää olla kunnossa.

 

Parasta tietenkin on, että maalaji on läpäisevää, mutta esim. kuvissa näkyvän alppiruusuryhmän jokaisesta istutuskuopasta on kaivettu salaoja!

 

 

Siitä vaan alppiruusuryhmää perustamaan!

 

 

-Esko Erkkilä- 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: alppiruusu, alppiruusut, rodot, alppiruusun istuttaminen,

Kukkivatko alppiruusut tänä vuonna Puolustusvoimain lippujuhlapäivänä?

Maanantai 21.4.2014 - -Esko Erkkilä-

Olen oppinut, että alppiruusut eli rhododendronit kukkivat kesäkuun alussa eli käytännössä Puolustusvoimain lippujuhlapäivänä kesäkuun 4. päivänä.

 

Nyt kesäntulo on etuajassa ja on mielenkiintoista nähdä, että pitääkö vanha totuus paikkansa.

 

 

Meillä on yksi alppiruusuryhmä sisäänkäynnin kupeessa Tampereella, mutta kunnollinen alppiruusuryhmä meillä on mökillä Viljakkalan Majajärvellä.

 

 

 

rhodo1

 

 

 
Majajärven alppiruusuryhmän istutin runsaat kymmenen vuotta sitten ja oikeaoppisesti mäntyjen katveeseen.

 

 

 

 

rhodo2

 

 

Alppiruusut soveltuvat pintajuurisina hyvin syväjuuristen mäntyjen kasvinkumppaneiksi, mutta niitä ei missään tapauksessa saa istuttaa lähelle pintajuurisia kuusia!

 

 

 

rhodo3

 

 

 

Alppiruusuryhmä meillä on vaatimaton yhdentoista yksilön ryhmä ja harmittaakin, että en aikoinaan istuttanut enempää rhodoja samaan ryhmää.
 

 

 

rhodo4

 

 
Rhodojen osalta oppi on se, että sen juurella istutusmaan on oltava niin ”höttöinen”, että siihen pystyy paljain käsin kaivautumaan kyynärpäitä myöten!

 

 

 

rhodo5

 

 

 

Meillä mökkimaailma on hallainen ja tunnenkin pientä kademieltä varsinais-suomalaisia kavereitani kohtaan, jotka voivat istuttaa tonteilleen kaikkia Suomessa tarjolla olevia alppiruusulajikkeita – meillä hallaisella tontilla kyseeseen tulevat ainoastaan;

 

  • Helsingin Yliopisto
  • Haaga
  • Mikkeli
  • P.M.A Tigerstedt

 

 

Odottelen kesäkuun 4. päivää ja silloin tulen taas kerran nauttimaan alppiruusujeni hienosta kukinnasta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Alppiruusut, alppiruusujen kukinta, alppiruusujen kukinta-aika, Puolustusvoimain lippujuhlapäivä, kesäkuun 4. päivä, Helsingin Yliopisto, Haaga, Mikkeli, P.M.A. Tigerstedt, alppiruusulajikkeet,

Alppiruusujen aika on nyt!

Sunnuntai 9.6.2013 - -Esko Erkkilä-

Olen Viherpeukalona oppinut, että kesäkuun alkupäivät ovat alppiruusujen kukinta-aikaa.

 

Alppiruusujen kukinta-aika Tampereen seudulla ajoittuu kesäkuun 4. päivän ja kesäkuun 15. päivän väliseen jaksoon.  Omaan tästä tosiasiasta monivuotisen kokemuksen.

 

Alppiruusut eli rodot tai oikeammin rhododendronit ovat alkukesän aikana upeimmin kukkivat kasvit.

 

 rodo1



Istutimme rodoja mökkitontillemme mäntymetsän puolelle kymmenisen vuotta sitten.

Rodoja on kaikkiaan yksitoista ja ne muodostavat tiiviin ryhmän.

 

 

Olen suorastaan kateellinen etelä-suomalaisille, sillä he voivat valita rodolajikkeekseen melkein minkä vain tarjolla olevista.

 

Tampereen seudulla sijaitsevalla hallaisella tontilla lajikevalintaan on kiinnitettävä suurta huomiota.

 

Meillä on kasvussa neljää eri alppiruusulajiketta.

 

 

rodo2

 

P.M.A. Tigerstedt,…

 

 

 rodo3

 

Haaga,…

 

 

rodo4

 

Helsingin Yliopisto

 

 

rodo5

 

 

…ja Mikkeli ovat ne lajikkeet, jotka muodostavat meillä alppiruusuryhmän.

 

Alppiruusu on happaman maan kasvi, joten sen kasvualustaa ei saa missään nimessä kalkita.

 

Alppiruusun juuret ovat pintajuuret ja sen vuoksi sitä ei kannata yrittää kasvattaa kuusien läheisyydessä. Syväjuurisena mänty soveltuu hyvin alppiruusun kasvinkumppaniksi.

 

Alppiruusun kasvualustan pitää olla hyvin kuohkea ja sanotaankin, että alppiruusun juurella Viherpeukalon pitää päästä kaivautumaan maahan kyynärpäitään myöten paljain käsin!

 

 

rodo6

 

 

Olen yrittänyt noudattaa tätä ohjetta ja sen vuoksi laitoinkin istutuskuoppiin runsaasti männynkäpyjä, oksia ja muuta materiaalia, joka teki istutuskuopasta ilmavan. 


Taisin onnistua, sillä alppiruusuryhmämme on taas näinä päivinä antanut itsestään parhaan kuvan – kaikki yksilöt kukkivat hienosti!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: alppiruusu, alppiruusut, P.M.A. Tigerstedt, Helsingin Yliopisto, Haaga, Mikkeli, rhorodendron,