Tänään liputamme Kaatuneitten muistopäivän kunniaksi

Sunnuntai 17.5.2026 - -Esko Erkkilä-

 

Liput liehuvat tänään kaatuneitten muistopäivän kunniaksi ja myös minä vedin siniristilipun liehumaan mökkisalossamme.

 

Päivän perinne juontaa juurensa kevääseen 1940, jolloin puolustusvoimien ylipäällikkö C. G. E. Mannerheim määräsi päiväkäskyssään talvisodan päättymisen jälkeen toukokuun kolmannen sunnuntain kaatuneiden sankarivainajien yhteiseksi muistopäiväksi.

Nykyisin tämä päivä on kaikkien Suomen sodissa, kriisinhallintaoperaatioissa ja rauhanturvaamistehtävissä menehtyneiden muistopäivä.

 

********************

 

Poikkesin jo eilen…

 

 

…Viljakkalan sankarihautausmaalla, jossa lepää myös…

 

…setäni Reino Erkkilä.

 

***************

 

Viivähdin myös…

 

 

 

 

 

…neljän minulle sinänsä vieraan sankarivainajan hautapaaden luona, sillä he kaatuivat taitamattomasti johdetussa ”hölmön tölväyksessä”!

 

Hölmön tölväys on sotahistoriamme ehkä taitamattomimmin johdettu sotatoimi!

 

-Esko Erkkilä-

Kaatuneitten muistopäivän lipunnosto Ruokomäenkadulla ja Viljakkalan Majajärvellä

Maanantai 19.5.2025 - -Esko Erkkilä-

On kulunut yli kaksi vuotta, kun oli mahdollisuus nostaa siniristilippu samana päivänä omakotitalomme lipputankoon Tampereella Ruokomäenkadulla ja mökillämme Viljakkalan Majajärvellä – lauantaisen mökkilipputangon pystyttämisen myötä niin kuitenkin tapahtui eilen.

 

 

 

Rouva voitti jossain rakentajille suunnatussa arvonnassa omakotitalomme lipputangon vuonna 1976 ja siitä alkaen olemme olleet ahkera liputtaja.

 

 

 

Uudelle mökillemme Juha-mestari pystytti lipputangon toissapäivänä ja heti eilen siinä liehui siniristilippu eli eilen vietetty kaatuneitten muistopäivä sai osaltamme tuplaliputuksen!

 

-Esko Erkkilä-

Kaatuneitten muistopäivä on eräs tärkeimmistä liputuspäivistä!

Maanantai 20.5.2024 - -Esko Erkkilä-

Toukokuun kolmas sunnuntai on kaatuneitten muistopäivä ja sitä vietimme eilen.

 

Kaatuneitten muistopäivällä on arvokas historia, sillä sotamarsalkka Mannerheim määräsi päiväkäskyssään keväällä 1940, että toukokuun kolmatta sunnuntaita pitää käyttää ”nyt päättyneessä sodassa kaatuneiden sankarivainajien sekä myös kaikkien murroskautena vuonna 1918 molemmin puolin vakaumuksensa puolesta henkensä uhranneitten yhteisenä uskonnollisena muistopäivänä”.

 

Muistan ajan, jolloin Suomen lippua pidettiin klo 10-14 suruliputuksen tapaan puolitangossa ja muun osan päivästä (klo 8-10 ja klo 14-21) tangon huipussa.

 

********************

 

Minulla on henkilökohtainen side kaatuneitten muistopäivään, sillä 10.7.1911 syntynyt setäni Reino Erkkilä kaatui Viipurissa 8.3.1940 ja hänet on haudattuna Viljakkalan sankarihautaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Eilen oli toukokuun kolmas sunnuntai ja Kaatuneitten muistopäivä

Maanantai 16.5.2022 - -Esko Erkkilä-

Puolustusvoimien ylipäällikkö, sotamarsalkka Gustav Mannerheim määräsi päiväkäskyssään Talvisodan jälkeen keväällä 1940 toukokuun kolmannen sunnuntain vietettäväksi näin;

 

…”nyt päättyneessä sodassa kaatuneiden sankarivainajien sekä myös kaikkien murroskautena vuonna 1918 molemmin puolin vakaumuksensa puolesta henkensä uhranneitten yhteisenä uskonnollisena muistopäivänä”.

 

Kaatuneitten muistopäivää vietettiin eilen siis jo 82 kertaa!

***************

 

 

Kaatuneitten muistopäivä on liputuspäivä ja muistan vallan hyvin sen ajan, kun liputtaminen tapahtui klo 10.00 ja 14.00 välisenä aikana suruliputuksena eli siniristilippu laskettiin puolitankoon neljän tunnin ajaksi.

 

Liputusmenettely oli juhlallinen, mutta osittaisesta suruliputuksesta luovuttiin vuonna 1995, kun toisen maailmansodan päättymisestä tuli kuluneeksi 50 vuotta.

 

************

 

 

Kaatuneitten muistopäivä koskee henkilökohtaisesti yhä edelleen monia suomalaisia ja mm. minua, sillä eräs setäni – Reino Erkkilä – lepää Viljakkalan sankarihautausmaalla.

 

 
-Esko Erkkilä-

Kaatuneitten muistopäivä on eräs tärkeimmistä liputuspäivistämme

Sunnuntai 15.5.2011 - -Esko Erkkilä-

Tänään on toukokuun kolmas sunnuntai ja se merkitsee, että nyt liputamme kaatuneitten muistopäivän kunniaksi.

Kaatuneitten muistopäivä on Itsenäisyyspäivän ja Puolustusvoimain lippujuhlapäivän rinnalla yksi niistä liputuspäivistä, joita eniten arvostan.

Ne kaikki liittyvät isänmaallisuuteen ja siihen, että itsenäisyyttä ei saavutettu ilman uhrauksia.

Muistopäivän viettäminen perustuu Talvisodan uhrien muistamiseen, sillä se sai alkunsa huhtikuussa 1940 pidetystä piispainkokouksesta, jossa oli ehdotettu suru- ja muistojumalanpalvelusten pitämistä Talvisodassa kaatuneiden muistoksi sunnuntaina 19. toukokuuta 1940.

Piispainkokouksen seurauksena Puolustusvoimain ylipäällikkö, sotamarsalkka Mannerheim määräsi vappuna 1940, että uutta muistopäivää vietetään toukokuun kolmantena sunnuntaina ja sitä tuli viettää "nyt päättyneessä sodassa kaatuneiden sankarivainajien sekä myös kaikkien murroskautena vuonna 1918 molemmin puolin vakaumuksensa puolesta henkensä uhranneitten yhteisenä uskonnollisena muistopäivänä".

Päätöksellään Mannerheim korosti kansallista yhtenäisyyttä. Se oli tärkeä askel, että Mannerheimiä pidetään suurimpana suomalaisena.  Mannerheimin käsky koski vain Puolustusvoimia, mutta sitä alettiin noudattaa myös armeijan ulkopuolella.

Päivää nimitettiin yksimielisyyden ja sankarivainajien muistopäiväksi - nykyinen nimi sillä on ollut vuodesta 1947 alkaen. Jatkosodan ja Lapin sodan myötä on muistettu myös noissa sodissa kaatuneita sekä nykyään kaikkia sodissa kaatuneita suomalaisia.

Kaatuneitten muistopäivän liputusohjeet poikkesivat vuoteen 1995 saakka tavanomaisen liputuspäivän ohjeista.

Tapana oli, että liput pidettiin klo 10-14 puolitangossa, muun osan päivästä (8-10 ja 14-21) kokotangossa. Kun toisen maailmansodan päättymisestä vuonna 1995 tuli kuluneeksi 50 vuotta, ohjeita muutettiin niin, että liputetaan normaaliin tapaan koko päivän kokotangossa.

Lipun laskeminen puolitankoon keskipäivän ajaksi loi liputtamiseen aitoa tunnelmaa, mutta mm. liputtamisen suuritöisyys merkitsi menettelyn yksinkertaistamista. Nykyisin erityisesti kaupungeissa liputtamisesta huolehtivat moninaiset kiinteistönhuoltoyritykset ja niiden palvelut maksavat, joten liputusohjeiden yksinkertaistaminen oli siinäkin mielessä perusteltua.

Yksi setäni on saanut viimeisen lepopaikkansa Viljakkalan sankarihautausmaalla, joten koen kaatuneitten muistamisen omakohtaisesti.

Useat synnyinkotini naapuritalojen pojat ovat samalla sankarihautausmaalla kuin setäni. On ollut hieno havaita, että näiden talojen lipputangossa Suomen lippu on hulmunnut jokaisena kaatuneitten muistopäivänä, jotka muistan.

Perheemme tavoite tänään on, että Suomen lippu liehuu Tampereen omakotitalomme sekä myös kesäasuntomme lippusaloissa. Haluamme näin kunnioittaa sodissamme kaatuneita.

 

-Esko Erkkilä-

Suomen liput liehuvat tänään Puolustusvoimain lippujuhlan päivän kunniaksi

Perjantai 4.6.2010 - -Esko Erkkilä-

Vietämme tänään Puolustusvoimain lippujuhlan päivää.

 

Päivää on vietetty nykyisellä paikallaan vuodesta 1942 alkaen. Vuosina 1919 - 1939 juhlaa vietettiin nimellä sotaväen lippujuhlan päivä 16. toukokuuta. Silloin sen merkityksenä oli juhlia hallituksen joukkojen eli valkoisten voittoa punaisista Vapaussodassa 1918.

 

Talvisodan jälkeen kahtiajaosta muistuttava päivä haluttiin siirtää toukokuun kolmanneksi sunnuntaiksi kunnioittamaan Vapaussodassa ja Talvisodassa henkensä antaneiden suomalaisten muistoa. Näin alkoi Kaatuneitten muistopäivän vietto.

 

Jatkosodan aikana...

Lue lisää »