Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Kulttuurillinen Keski-Pohjanmaa on tyystin toista kuin nykyinen "virallinen" Keski-Pohjanmaa,

Perjantai 18.2.2022 - -Esko Erkkilä-

Aloitin työurani vuonna 1971 Keski-Pohjanmaalla ja minua häiritsee se minikokoinen alue, jota nykyisin kutsutaan keski-pohjanmaaksi.

 

 

Nykyisin terminä on ”hallinnollinen Keski-Pohjanmaa” ja siihen kuuluu vain 8 kuntaa, joista kaksi on kaupunkeja.

 

Tässä ovat hallinnollisen Keski-Pohjanmaan kunnat ja kaupungit:

 

  • Halsua

  • Kannuksen kaupunki

  • Kaustinen

  • Kokkolan kaupunki

  • Lestijärvi

  • Perho

  • Toholampi

  • Veteli

 

 

Minun Keski-Pohjanmaahani kuuluvat näiden lisäksi nämä entiset kunnat:

 

  • Kaarlela

  • Kälviä

  • Lohtaja

  • Ullava

  • Öjä

 

..ja näiden lisäksi Kalajokeen vuonna 2010 liittynyt Himanka.

 

 

Minun Keski-Pohjanmaahani kuuluvat lisäksi Evijärvi, Kruunupyy, Luoto, Pedersöre, Pietarsaari ja Uusikaarlepyy.

 

 

Erityisesti minua ”sieppaa” se, että seuraavat vankat keskipohjalaiskunnat luetaan nykyisin Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan:

 

  • Alavieska

  • Haapajärvi

  • Haapavesi

  • Kalajoki

  • Kärsämäki

  • Merijärvi

  • Nivala

  • Oulainen

  • Reisjärvi

  • Sievi

  • Ylivieska

 

 

Näiden lisäksi entisiksi keskipohjalaiskunniksi ja nykyisin pohjois-pohjanmaalaiskunniksi luetaan Pyhäjärvi Keski-Suomesta ja Pyhäjoki Pohjois-Pohjanmaalta - se on minusta aivan oikein!

 

 

Olen surullinen nykyisestä maakuntajaosta Keski-Pohjanmaalla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kulttuurillinen Keski-Pohjanmaa on tyystin toista kuin nykyinen "virallinen" Keski-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, kulttuurillinen Keski-Pohjanmaa, Kokkola, Kälviä, Haapavesi, Haapajärvi, Oulainen, Merijärvi, Kalajoki, Himanka, Pedersöre, Kaustinen, Perho,

Kauno Kleemola oli merkittävä keski-pohjalainen valtiomies

Lauantai 27.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Minulle Keski-Pohjanmaa merkitsee huomattavasti suurempaa aluetta, kuin se nykyisin määritellään.

 

 

Pohjoisessa minun keski-pohjanmaahani kuuluvat Kalajoki, Oulainen, Haapavesi ja Kärsämäki –linjan kunnat ja idässä Haapajärvi sekä Reisjärvi kuuluvat minun keski-pohjanmaahani.

 

 

Aloitin työurani Keski-Pohjanmaalla ja sen ansiosta tunnen alueen kunnat.

 

 

Keski-Pohjanmaalta on kohonnut useita henkilöitä vuosien saatossa Suomen valtiomiehiksi ja korkeimmalle heistä kohosi Nivalasta syntyisin ollut Kyösti Kallio.

 

 *****************

 

Maanviljelysneuvos Kauno Kleemola (1906 - 1965) on ollut eräs merkittävistä keski-pohjalaisista valtiomiehistä:

 

 

IMG_3633.JPG

 

 

Eduskunnan puhemies Kauno Kleemolan hauta sijaitsee Kälviän kirkkomaalla eli maanviljelysneuvos on saanut viimeisen lepopaikkansa synnyinseurakuntansa mullassa.

 

 

 

IMG_3629.JPG

 

 

Kauno Kleemolan muistopatsas sijaitsee Kälviän kirkon äärellä pitäjän parhaalla paikalla.

 

Patsaan on veistänyt presidentti Kyösti Kallion tyttären Kerttu Saalastin poika kuvanveistäjä Risto Saalasti – patsas paljastettiin v. 1981.

 

 

 

IMG_3630.JPG

 

 

Risto Saalasti on onnistunut taltioimaan patsaaseen sitä jämeryyttä ja kaukokatseisuutta, joka oli luonteenomaista Kauno Kleemolalle.

 

 

 

IMG_3605.JPG

 

 

Vuonna 1943 Kauno Kleemola valittiin Kannuksen Maamieskoulun johtajaksi ja silloin hän muutti Kälviältä Kannukseen.

 

 

Kannuksen kaupunki kunnioittaa Kleemolan elämäntyötä, sillä kaupungin virastotalon edustalle paljastettiin ”Elämän pelto ja pöytä” – niminen Riitta Helevän veistämä patsas 9.9.1990.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kauno Kleemola, Kauno Kleemolan patsas Kälviällä, Kauno Kleemolan elämäntyötä kunnioittava patsas Kannuksessa, kuvanveistäjä Riitta Helevä, kuvanveistäjä Risto Saalasti, Kyösti Kallio, Kerttu Saalasti, Kälviä, Kannus, Keski-Pohjanmaa,

Järki voitti - kahdeksantoista maakuntaa ja kahdeksantoista sote-aluetta!

Torstai 7.4.2016 - -Esko Erkkilä-

Eilinen ja toissapäivä olivat suuria päätöksenteon päiviä suomalaisessa politiikassa.

 

 

Toissapäivänä Juha Sipilän hallitus päätti kehysriihessään monista kansalaisia koskevista asioista – ainoa vikapisto oli valtion tuki Tampereen ratikalle.

 

 

Toisaalta on todettava, että valtion tuki Tampereen ratikalle löi ällikällä Tampereen ratikkauskovaiset, sillä sieltä ei ole kuulunut pienintäkään inahduksen moitesanaa Keskustalle ja hallitukselle.

 

 

Nyt Tampereen vihreät saivat maksun tuestaan Rantaväylän tunnelille.  On toki todettava, että kaupunginvaltuusto ei ole päättänyt ratikan rakentamisesta.

 

 

*************

 

 

Eilinen oli hieno päivä maakuntahallintoon siirtymisen kannalta, sillä hallitus päätti pysyä 18 maakunnan hallintomallissa.  Kukkurana maakuntahallintokakun päällä on se, että kaikilla 18 maakunnalla on jatkossa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu eli 15 sote-alueen malli tuli eilen haudatuksi.

 

 

Kahdeksantoista maakunnan ja kahdeksantoista sote-alueen ratkaisu herättää erityistä luottamusta hallitusta kohtaan Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla, jotka nyt kaikki ovat tietysti omia maakuntiaan, mutta jokainen myös omia sote-alueitaan.

 

 

***********

 

 

Julkisuudessa käydystä keskustelusta saa helposti kuvan, että Juha Sipilän johtama hallitus on vatuloinut ja tumpuloinut.

 

 

Näissä oppositioon joutuneiden puolueiden masinoimassa keskustelussa unohtuu mm. se tosiasia, että näiden päätösten perusteena olevat eduskuntavaalit järjestettiin vain vajaa vuosi sitten eli 19.4.2015!

 

 

Ei varmaan voida pahimmallakaan tahdolla sanoa, että olisi vatuloitu ja tumpuloitu, kun vajaan vuoden aikana vaalien jälkeen on saatu aikaan niin merkittäviä päätöksiä, kuin eilen ja toissapäivänä saatiin aikaiseksi.

 

 

Suomalaisia kannattaa onnitella mainiosta äänestyskäyttäytymisestä sekä ”hyvästä herraonnesta”, kun 19.4.2015 äänestimme Keskustaa, Perussuomalaisia ja Kokoomusta niin, että maahan saatiin toimintakykyinen ja päätöksiin kykenevä hallitus!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: 18 maakuntaa, 18 sotealuetta, maakuntamalli, Pohjanmaan maakunta, Etelä-Pohjanmaan maakunta, Keski-Pohjanmaan maakunta,

Kalajoen sataman menestyminen on malliesimerkki "maakuntasataman" hienosta etenemisestä

Keskiviikko 9.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Olen suurella mielihyvällä seurannut Kalajoen sataman tavaraliikenteen kehittymistä viime vuosina.

 

Minulla on sataman pärjäämisen seurantaan hyvä syy, sillä sain aikoinaan tehdä kiinteää ja tuloksekasta yhteistyötä Kalajoen sataman kanssa.

 

Kalajoen sataman kehitysluvut osoittavat, että ”maakuntasataman” merkitys on arvaamattoman suuri laajalle alueelle sen lähiympäristössä.

 

Suurten satamien rinnalla pienehkön sataman kehittäminen vaatii sen sijaintipaikkakunnan kunnallisilta päättäjiltä oikeaa asennetta oman satamansa kehittämiseen ja sitä, että sataman käytännön asioiden hoitoon on osattu valita oikeat henkilöt.

 

Kalajoella nämä molemmat seikat ovat kunnossa – Kalajoen kaupungin päättäjät omaavat näkemyksen, jolla satamaa kehitetään pohjoisen Keski-Pohjanmaan ja eteläisen Pohjois-Pohjanmaan etuja palvelevaksi portiksi alueen talouselämälle. Kun päättäjät ovat sen lisäksi osanneet valita pystyvät henkilöt vastaamaan käytännön toiminnasta, ovat edellytykset tuloksekkaalle toiminnalle olemassa.

 

Jaksan korostaa kuntapäättäjien eli luottamushenkilöiden ja kunnan virkamiesten roolia sataman kehittämisessä.

 

Kun sataman potentiaalinen asiakas näkee, että kuntapäättäjät ja virkamiehet aidosti panostavat yhteistoiminnan kehittämiseen, voi asiakas tehdä päätöksensä luottavaisin mielin.

 

Suuret kuntayksiköt leijuvat omissa korkeuksissaan ja uskovat, että asiakkaat kumartavat heitä. Näin ei ole tapahtunut esimerkkitapauksessasi Kalajoelle.

 

Monien mielestä kansanedustaja ja entinen ministeri Tapani Tölli on maamme paras kunta-asioiden asiantuntija.

 

Muistan, kun Tölli jossakin tilaisuudessa mainitsi, että jos Kalajoki ei olisi itsenäinen kunta, niin Kalajoen Hiekkasärkät eivät olisi se matkailukeskittymä kuin se nyt on.

 

Jotta kunta tai kaupunki pystyisi kehittymään – tai paremminkin sanoen, jotta sitä pystyttäisiin kehittämään – sen pitää olla sopivan kokoinen. Suurkunnissa asiat jäävät liian monesti oman onnensa nojaan.

 

Yritysten hankinta on mm. Tampereella jäänyt vaille huomiota.

 

Tampereella ei ole edes yritysasiamiestä eli henkilöä, jonka puoleen Tampereelle tuloaan suunnitteleva yritys voisi kääntyä. Kaupungin organisaatiossa on kyllä jos jonkinlaista johtajaa ja heillä ikiomia johtoryhmiä, mutta raaka työnteko eli yritysten hankkiminen kaupunkiin on unohtunut.

 

Peräänkuulutan suurkunnilta samanlaista intoa kehittää kunnan elinkeinoelämää kuin Kalajoella on tapahtunut.

 

Olkoon sanani ja kokemukseni myös opiksi niille ”kuntauudistajille” jotka nyt yrittävät epätoivon vimmalla kasvattaa Suomeen mammuttikuntia.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kalajoki, Kalajoen Satama, Kalajoen Hiekkasärkät, Tapani Tölli, Tampereen elinkeinoasiamies, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa,

Oikea päätös

Torstai 6.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Fennovoima Oy:n hallitus teki eilen päätöksen sijoittaa ydinvoimalansa Pyhäjoelle Hanhikiven alueelle.

 

Onnittelen Oulun eteläpuolisten jokilaaksojen kuntapäättäjiä ja asukkaita Fennovoiman päätöksen johdosta!

 

Olen seurannut Fennovoiman sijoituspaikkakuntapäätöksen edistymistä ja voin todeta, että päätös vastaa toiveitani.

 

Tunnen Pyhäjoen työurani alkuvaiheista saakka ja olen tyytyväinen Pyhäjoen nyt saamasta piristysruiskeesta.

 

Iloitsen myös siitä, että Fennovoiman sijoituspaikkakuntapäätös luo hyvinvointia laajalle alueelle etelässä Kokkolan suuntaan ja idässä jopa Iisalmen seudulle saakka. Voimalan rakennusaikana Pohjois-Pohjanmaan eteläosien ja koko Keski-Pohjanmaan alueen vilkastuminen tulee olemaan merkittävää. Voimalapäätös luo hyvinvointia laajalle alueelle.

 

On selvää, että ydinvoimalan vastustajat pyrkivät vielä kaikin tavoin hankaloittamaan voimalan rakentamista Pyhäjoelle, mutta se on kuitenkin hyttysen ininää suureen edistysaskeleeseen verrattuna.

 

Pyhäjoki on ollut minulle työurallani merkittävä paikka - pieni muistelus siitä suotakoon:

 

Sain pitää ensimmäisen julkisen esitykseni Pyhäjoen Yppärissä Pirkolan talossa vuonna 1971 järjestetyssä tupaillassa. Se sujui saamani palautteen mukaan mukavasti. Olen sen jälkeen saanut pitää satoja esityksiä ja puheenvuoroja erilaisissa tilaisuuksissa.

 

Toinen merkittävä minua koskeva tapahtuma sattui samaisessa Pirkolan talossa parisen vuotta myöhemmin. Silloin esimieheni soitti ja tavoitti minut Pirkolasta. Esimieheni kysyi valmiuksiani muuttaa Kokkolasta Seinäjoelle samoihin tehtäviin. Vastasin myöntävästi ja siitä alkoikin neljäkymmentä vuotta saman yrityksen palveluksessa kestäneen työurani aleneminen. Aleneminen toki vain Suomen kartalla, sillä Seinäjoen jälkeen työpaikkani siirtyi Tampereelle, sitten Hämeenlinnaan, Pöytyälle ja lopulta Raisioon!

 

Siitä olen tyytyväinen, että asuinpaikkakuntia minulle on kertynyt Kokkolan lisäksi työurallani ainoastaan Seinäjoki ja Tampere.

 

Keski- ja Pohjois-Pohjanmaa ovat maakuntia, joita arvostan. Sain työurani lopussa eli n. viidentoista vuoden ajan olla kiinteästi mukana molempien maakuntien kehittämisessä, kun työnantajani panosti niiden alueella sijaitsevien tuotantolaitostensa kehittämiseen.

 

Sen ajan tiimoilta olen erityisen tyytyväinen Fennovoiman päätökseen, sillä tiedän päätöksen suuren merkityksen Pyhäjoen lähiseutujen tulevaisuudennäkymiin.

 

Esimerkkinä mainitsen Kalajoen kaupungin toimet satamaolosuhteidensa kehittämisessä. Kalajoen virkamiehet ja luottamushenkilöt ovat määrätietoisesti kehittäneet satamaansa ja olen nyt varma, että kehittämistyö saa uutta puhtia Fennovoiman päätöksestä.

 

Kuntauudistus painaa päälle. Olen varma, että Kalajoen kaupungin ennakointi sataman kehittämisen ja monien muiden asioiden osalta merkitsevät koko Kalajokilaakson vauhdikasta eteenpäinmenoa. Fennovoiman ydinvoimalan sijoituspaikkakuntapäätös on hieno välietappi jokilaakson kehittämisessä!

 

Onnittelut Pyhäjoelle ja Siikajokilaakson, Pyhäjokilaakson, Kalajokilaakson sekä myös Lestijokilaakson kunnille ja niiden asukkaille - nyt tulevaisuudennäkymänne ovat erinomaiset!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Fennovoima Oy, Pyhäjoki, Kalajoki, pohjois-Pohjanmaa, keski-Pohjanmaa, Kokkola, Siikajokilaakso, Pyhäjokilaakso, Kalajokilaakso, Lestijokilaakso, Kalajoen satama,

Pieni henkilökohtainen muisto Esa Pakarisesta

Keskiviikko 9.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Näyttelijä, hanuristi, laulaja ja viihdyttäjä Esa Pakarisen syntymästä tulee tänään kuluneeksi sata vuotta.

Feeliks Esaias  ”Esa” Pakarinen syntyi Rääkkylässä 9. helmikuuta 1911 ja kuoli Varkaudessa 28. huhtikuuta 1989.

Esa Pakarinen oli suomalaisen viihteen historian merkittävimpiä ja monipuolisimpia hahmoja. Suuri yleisö oppi tuntemaan hänet mm. näyttelijänä, laulajana, muusikkona sekä esiintymislavojen koomisena ja tunteisiin vetoavana viihdyttäjänä.

Omaan pienen henkilökohtaisen muiston Esa Pakarisesta.

Muistoni ajoittuu vuodelle 1972 ja Esan estradielämä oli tilapäisesti hieman hiipunut. Sanon tilapäisesti sen vuoksi, että hän pääsi uuteen vauhtiin ja yleisön tietoisuuteen taas uudestaan jonkin verran myöhemmin.

Toimin tuolloin rehuedustajana Keski-Pohjanmaalla ja tehtäviini kuului osallistua mm. maatalouskauppojen kevätmarkkinoille ja esitellä rehutuotteita.

Keski-Pohjanmaan Osuuskaupan Kannuksen myymälässä oli suuret kevätmarkkinat. Suurta luottamusta Kannuksessa ja lähipitäjissä nauttiva myymälänhoitaja Lauri Ruuska oli järjestänyt myymäläänsä suuret ja mittavat markkinat.

Minulla oli oma nurkkaus maatalousosastolla, jossa esittelin rehuja.

Markkinoiden vetonaula oli Esa Pakarinen, joka kuljeskeli ympäri myymälää ja esitti parhaita paloja osaamisestaan. Yleisö oli tyytyväinen ja niin olin myös minä, joka pääsin tunnetun taiteilijan kanssa samaan takahuoneen ruokapöytään ruokailemaan. Juttelimme myös päivän aikana.

Pakarinen oli kuuluisuudestaan huolimatta tyytyväinen vaatimattomaan takahuoneen ruokailuun, jonka myymälänhoitaja Lauri Ruuska meille oli järjestänyt. Kaikesta näki, että suuri taiteilija oli vaatimaton ja vähään tyytyväinen.

Esa Pakarista muistellaan kiertueella, joka toteutetaan 12.2.-18.3.2011 välisenä aikana. Kiertue alkaa Helsingistä ja päättyy Tampereelle.

Lavalla loistavat mm. Euroviisuissa Suomea edustaneet ja Värttinässä laulavat Kuunkuiskaajat, Johanna Virtanen ja Susan Aho. Pekka Puupään ja muut lukuisat hahmot revyyssä herättää henkiin kuplettimestari ja imitaattori Matti Muhonen.

Aion muistella kuuluisaa ”esiintyjäkollegaani” ja varata liput Tampereen Pakkahuoneella 18.3.2011 klo 19.00 järjestettävään kiertueen viimeiseen esitykseen.

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Esa Pakarinen, Esa Pakarisen syntymästä 100-vuotta, Kuunkuiskaajat, Rillumarei-revyy, KPO, Keski-Pohjanmaan Osuuskauppa,

Kalajoki - miellyttävä paikkakunta Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan rajamailla

Sunnuntai 10.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Synnyinkuntamme on meille kaikille läheinen. Yhä useammat joutuvat nykyisin muuttamaan ja sen vuoksi synnyinkunta saa monen mielessä ehkä hieman ansiotontakin arvonnousua.

 

Liikkuvan työn vuoksi monet Suomen paikkakunnat ovat tulleet minulle vuosien aikana tutuiksi.

 

Kalajoen kaupunki sijaitsee asuinpaikkakunnaltani Tampereelta neljän…viiden tunnin pituisen ajomatkan päässä, mutta siitä huolimatta se on paikkakunta, josta minulla on lukuisia miellyttäviä muistoja.

 

Meren rannalla Kalajoella pirtin uunissa valmistettu made ja sen nauttiminen kylmän maidon kanssa ovat parhaita kulinaarisia hetkiä taipaleeltani.

 

Isännän odottaminen pihanurmikolla istuen ja housun takamukseen ilmestyneet kananpaskat ovat myös jääneet mieleeni kalajokisena kokemuksena.

 

Raution kunta on aikanaan liitetty kuntaliitoksella Kalajokeen. Minulla on monia mukavia muistoja myös Rautiosta.

 

Olen vuosien varrella saanut tutustua useisiin Kalajoen merkittäviin henkilöihin. He ovat toimineet ja toimivat Kalajoen liike-elämässä, kunnallispäättäjinä sekä virkamiehinä Kalajoella. Miten Kalajoelle onkin kertynyt niin mukavia ja yhteistyökykyisiä vaikuttajia!

 

Kalajoen luonto, matkailunähtävyydet, elinkeinotoiminta ja maatalous ovat oma lukunsa.

 

Kalajoki on jokena tuonut vaurautta jokilaaksoon jo vuosisatoja. Hedelmällisenä viljelyalueena jokilaakso antaa nykypäivän EU-Suomessa hienot mahdollisuudet pärjätä pellontuotteiden sekä kotieläintuotteiden vahvana alueena.

 

Kalajoen satama on malliesimerkki piensataman merkityksestä laajalle alueelle. Pieni satama on ketterä tyydyttämään lähiseudun yritysten tarpeet viennissä ja tuonnissa.

 

Poliitikkojen on huolehdittava, että piensatamien tarpeet eivät saa hukkua suursatamien saneluvaltaan. Suomen Keskustalla on tässä paljon paimennettavanaan.

 

Kalajoki taiteilee kahden maakunnan - Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan - reunalla.  Tiedän vallan hyvin, että Kalajoki kuuluu virallisessa maakuntajaossa Pohjois-Pohjanmaahan. Minun ajatusmaailmassani Kalajoki säilyy kuitenkin keski-pohjalaisena paikkakuntana. Ajatusmaailmaani vahvistaa se, että Keski-Pohjanmaan pohjoisin rantakunta Himanka liittyi kuntaliitoksen lopputulemana Kalajokeen.  

 

Muistelen lämmöllä niitä monia tapahtumia ja kalajokisia, joihin olen vuosien saatossa saanut osallistua tai joiden kanssa olen saanut tehdä yhteistoimintaa.

 

Toivotan Kalajoelle ja sen asukkaille parhainta menestystä myös tulevina vuosina!

 

Eräs asia vielä. Jos Fennovoiman ydinvoimala rakennetaan Pyhäjoelle, on varmaa, että se on erinomainen piristysruiske Kalajoelle. Omalta osaltani toivon näin käyvän.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kalajoki, Kalajoen Hiekkasärkät, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Rautio, Himanka, Kalajoen satama, Fennovoima, Pyhäjoki,

Tuomo Puumala - vahva vaikuttaja Keski-Pohjanmaalta

Perjantai 9.4.2010 - -Esko Erkkilä-

Suomen Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Tuomo Puumala vieraili 06.04.2010 Keskustan Länsi-Tampereen paikallisyhdistyksen kutsumana Tampereella.

 

Puumalan tilaisuudessa pitämä esitys oli monia asioita kosketteleva ja sen yleissävy oli tulevaisuuteen uskova.

 

Tuomo Puumala rinnasti Isänmaamme ja Suomen Keskustan menneet vaiheet uudella sekä mielenkiintoisella tavalla. Suomen Keskusta on monissa Suomen "aalloissa" ollut ratkaisevassa roolissa ja saman Puumala uskoi toistuvan myös tulevaisuudessa.

 

Puumala kiteytti...

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tuomo Puumala, Viljami Kalliokoski, Esko Aho, Keski-Pohjanmaa, Kokkola, Halsua, Veteli, Kannus, Räyrinki