Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Komea kukka rippilahjaksi!

Tiistai 9.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Rouva osallistui myyjänä Karhen Markkinoille 29.6.2019 ja myyntiartikkeleina hänellä olivat mökkitontillamme Viljakkalan Majajärvellä kasvattamamme kukat sekä taimet.

 

 

Kauppa kävi hyvin ja Rouva oli tyytyväinen päivän myyntiin.

 

 

 

IMG_2240.JPG

 

 

Kallein myynnissä ollut kukka oli kolmekymmentä euroa maksanut kalla.

 

 

Tämä kalla oli löytänyt sellaisen ostajan, joka etsiskeli rippilahjakukkaa kummitytölleen.

 

 

Voin todeta, että ostaja teki hyvän päätöksen, sillä kallasta saa oikealla hoidolla monivuotisen ilon!

 

 

********************

 

 

Kalla on näyttävä kukka ja huomaan, että esimerkiksi Wikipediassa siitä liikkuu yksipuolista tietoa.

 

 

Kallan mukulat istutetaan keväällä melko tilaviin ruukkuihin, ruukut säilytetään vaikkapa autotallissa ja aletaan odottamaan kallan taimettumista.  Niukka kastelu on kallan kasvatuksessa koko ajan ohjenuorana.

 

 

Kalla pitää valosta ja niukasta kosteudesta, joten sen oikea paikka on aurinkoinen paikka – kalla ”viettää” koko kesän istutusruukussaan.

 

 

Syksyllä kallan kukat kuihtuvat, mutta kallan elinkaari ei suinkaan ole lopussa, sillä nyt sillä on talvilevon aika.

 

 

Kallan mukulat kuivaillaan, puhdistetaan mullasta ja laitetaan talvisäilytykseen.

 

 

Eräs tutuksi tullut myyjä suosittelee, että kallan mukulat laitetaan paperipussiin ja pussi siivouskomeroon odottamaan maaliskuista kevättä, jotta uusi vuosikierto voi alkaa - meillä kallan mukulat talvehtivat pahvilaatikossa, jolla on paikka autotallissa.

 

 

Hankkikaahan kallan mukuloita ensi kevään puutarhamarkkinoilta ja ryhtykää kasvattamaan kalloja!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kalla, kasvi nimeltään kalla, kallan talvehdittaminen, kallaa ei saa liikaa kastella,

Keskusta on kuskin paikalla!

Perjantai 5.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Eduskuntavaalit järjestettiin 14.4.2019 ja Antti Rinteen johtama hallitus aloitti työnsä 6.6.2019.

 

 

Hallituksen muodostivat SDP, Keskusta, Vihreät, Vasemmistoliitto sekä RKP.

 

 

Hallitus muodostettiin paljolti Keskustan ehdoilla ja se näkyy myös hallitusohjelmassa.

 

 

Hallituksen muodostamisprosessissa oli lukemattomia henkilöitä mukana ja he työskentelivät ns. ilmiöpöydissä.

 

 

Sain keskustella eräässä ilmiöpöydässä työskennelleen keskustalaisen kanssa ja hän totesi, että tämän hallituksen hallitusohjelmaan saatiin enemmän Keskustan ajamia asioita kuin oli konsanaan edellisen hallituksen hallitusohjelmassa!

 

 

Tuntuukin kummalliselta, että eräät itseään keskuslaisina pitävät henkilöt jaksavat yhä edelleen urputtaa, että Keskustan ei olisi pitänyt mennä tähän hallitukseen – ihmettelen!

 

 

Keskustan puoluejohto teki ennen hallituspäätöstä laajan kyselyn puolueaktiiveille ja siinä kyselyssä 80 % kannatti hallitukseen menemistä – olin samalla kannalla.

 

 

Keskustalaisten ja myös muiden on täysin turhaa jäärätä, että noin suuren vaalitappion jälkeen olisi pitänyt jäädä oppositioon. Jäärääjät näyttävät unohtaneen, että Keskusta on 31:llä kansanedustajallaan neljänneksi suurin puolue.

 

 

On vastuullista politiikkaa, että Keskusta on mukana Rinteen hallituksessa ja lisään tuohon otsikossa toteamani...

”…kuskin paikalla!”

 

 

 

-Esko Erkkilä-

1 kommentti . Avainsanat: Keskusta on kuskin paikalla!, Rinteen hallitus, Antti Rinteen hallitus,

Nyt kiireesti kannan ja kallojen juurakot talvilepoon!

Maanantai 5.11.2018 - -Esko Erkkilä-

Kannat ja kallat ovat tyystin eri kasveja, mutta niillä on se yhtäläisyys, että molempien juurakot on syksyllä laitettava talvehtimaan kuivaan ja viileään paikkaan, jotta ne taas keväällä olisivat valmiit seuraavaan kasvukauteen.

 

 

****************

 

 

Tampereen omakotitalomme lasiverannalla kasvoi viime kesänä muutama yli kolmimetriseksi venynyt kanna.

 

Niiden kaikkien juurakot olen jo saanut autotalliin talvilepoon.

 

Mökille oli jäänyt viisi kannaa, joiden juurakot sain vasta eilen siihen vaiheeseen, että pääsivät odottamaan ensi kevättä!

 

 

 

IMG_5873.JPG

 

 

Pakkasenpanemat lehdet puutarhasaksilla kohti kompostia!

Pienet yöpakkaset eivät vielä ehtineet vioittaa juurimukuloita.

 

 

 

IMG_5874.JPG

 

 

Ruukuissa kasvaneet kannat olisivat tarvinneet vielä suuremman ruukun, mutta toki ne nytkin kasvoivat kahteen ja puoleen metriin saakka.

 

 

 

IMG_5875.JPG

 

 

Viidestä kannasta kertyi talvehtimaan laitettavia juurakoita kolmen taimilaatikollisen verran.


Sanomalehti vetää alkuvaiheen kosteuden mukavasti, jotta juurakot eivät mätäne.


Tampereella talvehditettavia kannan juurakoita oli ainakin ennen 3.000 kappaletta ja niiden talvehdittaminen tapahtui Infran kasvihuoneilla Hatanpäällä - Tampereen "omien" kannojen lisäksi Hatanpään kasvihuoneilla talvehditettiin myös Seinäjoen kaupungin 300 kannaa.


Nyt Infralla ei enää ole kasvihuoneita ja sen vuoksi Tampereen kannojenkin talvehdittaminen on ulkoistettu.

Ehdin olemaan Tampere Infra Liikelaitoksen johtokunnassa vuodesta 2009 alkaen kahdeksan ja puoli vuotta ja sen vuoksi tunnen Tampereen "kannatilanteen"!

 

 

 

IMG_5876.JPG

 

 

Olishan tuon juurakon voinut vielä jakaa pienempiin osiin, mutta en sitä kuitenkaan tehnyt!

 

 

 

IMG_5877.JPG

 

 

Eiköhän tästä juurakosta taas ensi kesänä kasva ainakin kaksi ja puolimetrinen kukkiva kanna!

 

 

 

Tampereella ja mökillä kasvaneiden kallojen juurimukulat olen jo viikkoja sitten laittanut talvilepoon!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kanna, kalla, kannan talvehdittaminen, kallan talvehdittaminen,

Ratikkaan tarvitaan rahaa - lasten leikkipuistoista viis!

Maanantai 25.6.2018 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunki rypee taloudellisessa mielessä syvällä suossa, sillä tänä vuonna kaupungin talous tulee olemaan jo kahdeksatta vuotta peräkkäin tappiollinen.

 

 

Kulumassa olevan vuoden tappioennuste on tällä hetkellä suuruusluokkaa 60 milj. euroa ja kaupunkikonsernin lainat ylittävät 6.000 euron määrän asukasta kohti laskettuna!

 

 

Virkahenkilöt ovat vihdoin heräämässä ja keksivät keinoja, joilla ”ratikalla rotkoon” –tilanne pystyttäisiin edes osaksi oikaisemaan.

 

 

Ei varmasti ole kenellekään yllätys, että keinoista on virkahenkilöiden mieleen ensimmäisenä pulpahtanut mieleen, että lopetetaanpa muutama lasten leikkipuisto.

 

 

Yhdyskuntalautakunta on saamassa päätösehdotuksen, että lopetetaanpa nyt alkajaisiksi seitsemän leikkipuistoa.  Eikä tässä vielä kaikki, sillä vuoteen 2020 mennessä on tarkoitus lopettaa yhteensä 20 leikkipuistoa.

 

 

On selvää, että seitsemän leikkipuiston lopettamisella ei ole 60 miljoonan euron tappioon mitään merkitystä. 

 

 

Suunnitelma kertookin lähinnä siitä saamattomuudesta, joka virkamiesten ja osin myös päättäjien keskuudessa vallitsee – näperrellään melkeinpä kiusantekomielessä pikkuasioiden parissa ja ei uskalleta puuttua rakenteisiin.

 

 

Tampereella joukkoliikenteen vuositappio tulee tänä vuonna olemaan 14,8 milj. euroa ja se tulee ratikan myötä tuplaantumaan – sitä rotkoa ei täytetä muutaman leikkipaikan lopettamisella!

 

 

 

Valoa ei ole nähtävissä tunnelin päässä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ratikka, ratikalla rotkoon, Tampere lopettaa seitsemän leikkipuistoa, Tampereen talousahdinko,

Nyt tarvitaan ruosteisia nauloja!

Lauantai 21.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Ostin viime vuoden toukokuussa Tyrin Kukkamarkkinoilta muutaman kallan juurakon ja…

 

 

 

IMG_1722.JPG

 

 

 

IMG_1723.JPG

 

 

 

IMG_1725.JPG

 

 

 

IMG_2445.JPG

 

 

…niistä kasvoi kesän aikana komeita kukkia.

 

 

Nämä kuvat on kuvattu syksyllä 2017.

 

 

Hoidimme kallojen juurakoiden talvehdittamisen autotallissa ja talvehdittaminen onnistui hyvin.

 

 

 

 

*****************

 

 

Vierailimme eilen eli perjantaina 20.4.2018 Tampereella Puutarhamessuilla ja ostimme…

 

 

 

IMG_8341.JPG

 

 

…yhdeksän uutta kallan juurakkoa (tennispallo kokomittarina).

 

 

Yhdeksän kallan juurakkoa maksoi yhteensä 40,00 euroa.

 

 

 

IMG_8322.JPG

 

 

Myyjällä oli esittelytarkoituksessa samanlaisia kalloja kuin meillä viime kesänä.

 

 

 

IMG_8323.JPG

 

 

Saimme myyjältä arvokkaan neuvon, että miten kerran talvehtineita kalloja pitää hoitaa.

 

 

Yllätys oli melkoinen, kun myyjä kehotti työntämään ruosteisia nauloja siihen kukkaruukkuun, johon olemme muutama päivä sitten istuttaneet autotallissa talvehtineita kallan juurakoita!

 

 

Kerran talvehtineet kallat tarvitsevat rautaa ja sen saamiseen riittävät ruosteiset naulat tai se, että kallan juurakot on istutettu valurautapataan.

 

 

 

IMG_8342.JPG

 

 

Tässä kukkapurkkeja, joihin on kymmenkunta päivää sitten istutettu kallan juurakoita eli näihin pitää nyt etsiä ruosteisia nauloja ja työntää ne multaan!

 

 

 

Aina oppii, kun käy messuilla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kalla, kallan talvehdittaminen, kallanjuurakko, kallan uudelleenistuttaminen,

Vieraana Aino ja Oskar Kallase suvemajalla Hiidenmaalla

Maanantai 24.7.2017 - -Esko Erkkilä-

Kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäen Viron saarille vetämän kulttuuri- ja sotahistoriamatkan eräs kohde Hiidenmaalla oli kun poikkesimme Kassarin saarella katsomaan Aino ja Oskar Kallaksen suvemajaa eli kesäasuntoa.

 

 

 

IMG_0770.JPG

 

 

Tien varrella oleva viitta osoittaa, että ”Aino ja Oskar Kallase suvemaja” sijaitsee sadan metrin kävelymatkan päässä.

 

 

 

IMG_0771.JPG

 

 

Olkikattoinen kesäasunto on julkisivultaan niin suuri, että en saanut mahtumaan sitä kuvaa.

 

 

 

IMG_0772.JPG

 

 

Suvemajan seinässä on kyltti, jossa todetaan kirjailija Aino Kallaksen viettäneen täällä kesät 1924 – 1938.

 

 
Tuona ajanjaksona Aino Kallas oli tuottelias kirjailija.

 

 

 

***************

 

 

 

Aino ja Oskar Kallaksen suvemaja ei ollut avoinna, mutta otin ikkunoista kolme valokuvaa suvemajan sisätiloista.

 

 

 

IMG_0774.JPG

 

 

 

IMG_0773.JPG

 

 

 

IMG_0778.JPG

 

 

 ****************

 

 

 

IMG_0782.JPG

 

 

Suvemajan takana pihapiiriä oli niin pitkälti, että sain koko tilavan suvemajan samaan kuvaan.

 

 

 

IMG_0785.JPG

 

 

Suvemajan pääty.

 

 

 

IMG_0786.JPG

 

 

Ulkohuussi on aivan suvemajan vierellä.

 

 

 

IMG_0787.JPG

 

 

Vielä viimeinen vilkaisu Aino ja Oskar Kallase suvemajaa kohti ja matkamme jatkui!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Aino ja Oskar Kallase suvemaja, Aino Kallas, Oskar Kallas, Saarenmaa2017, Hiidenmaa2017,

Reigin papin "työmaalla"

Perjantai 21.7.2017 - -Esko Erkkilä-

Aino Kallas (1878 – 1956) oli tuottelias suomalainen kirjailija, jota myös monet virolaiset pitävät omana kirjailijanaan.

 

 

Eräs Aino Kallaksen tunnetuimmista teoksista on vuonna 1926 ilmestynyt ”Reigin pappi, hiidenmaalainen tarina”; teos, josta on otettu useita lisäpainoksia.

 

 

En ole lukenut teosta, mutta taannoisella Hiidenmaan käynnillämme kuulin kirjan taustoista niin mielenkiintoisia seikkoja, että se on laitettava sille listalla, jossa ovat kirjat joihin on syytä tutustua.

 

 

 

IMG_0664.JPG

 

 

Reigin kirkko oli eräs tutustumiskohteemme Hiidenmaalla.

 

 

Aino Kallaksen teoksen henkilöt eivät liikkuneet nykyisessä kirkossa, vaan sitä edeltäneessä vanhassa puukirkossa.

 

 

 

IMG_0679.JPG

 

 

Jeesukselle omistetun kivikirkon rakennutti Otto Reinhold Ludvig von Ungern-Sternberg.

 

Kirkon pääoven yläpuolella on rakentajasuvun vaakuna.

 

 

 

IMG_0665.JPG

 

Kirkon katolla olevassa tuuliviirissä on vuosilukuna 1801, mutta kirkko vihittiin virallisesti käyttöönsä vasta 24. elokuuta vuonna 1802.

 

 

 

IMG_0672.JPG

 

 

Reigin kirkossa on muistettu myös tavallisia kirkonrakentajia ja työmiehiä, sillä heidän nimensä on kirjoitettu yhdessä kirkkoherran ja maanomistajan lisäksi sille mustalle listalle, joka sijaitsee alttaritaulun vierellä.

 

 

 

Kirkon seinillä on monia taidokkaita ja arvokkaita Raamattu-aiheisia teoksia, joiden alkuperästä ei ole varmaa tietoa.

 

 

 

IMG_0673.JPG

 

 

 

IMG_0674.JPG

 

 

 

IMG_0675.JPG

 

 

 

IMG_0676.JPG

 

 

 

IMG_0677.JPG

 

 

 

IMG_0678.JPG

 

 

 

Sanotaan, että ne ovat lahjoittaneet merihädästä pelastuneet, mutta sellaistakin tietoa on, että ne ovat peräisin lähivesille haaksirikkoutuneista laivoista ja synnintuntoihin tulleet ”pelastajat” ovat ne aikojen kuluessa lahjoittaneet kirkolle.

 

 

 

IMG_0681.JPG

 

 

Kirkon ympärillä oleva Reigi kalmistu eli Reigin hautausmaa kätkee poveensa lukemattomia mielenkiintoisia henkilöitä – tässä pääoven edessä oleva aidattu hauta-alue.

 

 

Myös Aino Kallaksen teoksen Reigin pappi eli Paul Andreas Lempelius on haudattu tänne, mutta hänen hautansa tarkkaa sijaintia ei tunneta.

 

 

 

IMG_0669.JPG

 

 

Jätimme mielenkiintoisen kirkkokohteen taaksemme ja jatkoimme tutustumistamme Hiidenmaahan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Reigi kirkko, Reigin pappi, Reigin pappi hiidenmaalainen tarina, Aino Kallas, Otto Reinhold Ludvig von Ungern-Sternberg, Paul Andreas Lempelius, Reigi kalmistu, Reigin hautausmaa, Reigi kirik, Saarenmaa2017, Hiidenmaa2017,

Kirkolliset kalleudet ehdittiin pelastamaan, mutta arkiset työkalut jäivät miehittäjälle

Maanantai 25.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Suomalaiset olivat kaukokatseisia ja aloittivat Valamon luostarin evakuoinnin jo 10.12.1939 ja viimeiset evakuoinnit tapahtuivat rauhateon jälkeen 19.3.1940.

 

 

Kirkollisia kalleuksia ehdittiin pelastamaan 27 junavaunullista ja ne päätyivät Uspenskin katedraaliin, Suomen ortodoksimuseoon Kuopioon ja pääosin Heinäveden Valamoon.

 

 

On luonnollista, että Valamossa olleet arkipäivän esineet ja työkalut eivät olleet ensisijaisesti pelastettavia ja niitä onkin nyt nähtävissä Valamon luostarin museossa Laatokalla.

 

 

 

valmuseo1.jpg

 

 

Museo sijaitsee laivarannassa ja näyttää, että se on vanhan kotieläinrakennuksen vintillä.

 

 

 

*****************

 

 

 

Seuraavassa pieni kuvakimara museossa olevasta esineistöstä – kaikki tarvekalut liittyvät luostarin jokapäiväiseen elämään ja ne ovat olleet munkkien käytössä siihen aikaan, kun luostari kuului Suomelle:

 

 

 

valmuseo2.jpg

 

 

Tuohikontteja, puuleilejä.

 

 

 

valmuseo3.jpg

 

 

Metsätyökaluja – tuttuja meillekin.

 

 

 

 

valmuseo4.jpg

 

 

Peltotyökaluja – ainakin osa on sellaisia, joita meillä oli käytössä vielä ainakin 1960-luvulla.

 

 

 

valmuseo5.jpg

 

 

Reki, hevosenkenkiä, kuolaimia – tuttuja nykypäivän suomalaisillekin.

 

 

 

valmuseo6.jpg

 

 

Komeat kiesit!

 

 

 

valmuseo7.jpg

 

 

Kalastus oli tärkeä elinkeino luostarissa – tässä kalastusvälineitä, joilla munkit pyydystivät kalaa Laatokalta.

 

 

 

valmuseo8.jpg

 

 

Läheisellä Mantsinsaarella vuonna 1915 syntynyt - nyt jo edesmennyt - anoppini oli pikkutyttönä töissä Valamon luostarin keittiöllä ja puutarhassa. Muistelen, että hänellä oli valokuva samanlaisista rattaista, joilla munkit toimittivat arkipäivän askareita luostarin alueella – kyllä valokuva varmaan on yhä edelleen tallessa, mutta en sitä nyt ”tähän hätään” löydä.

 

 

Jos ja kun käytte Valamon luostarissa Laatokalla, niin poiketkaapa luostarin museossa, sillä siellä on mielenkiintoista nähtävää!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valamo, Laatokan Valamo, Uspenskin katedraali, Suomen ortodoksimuseo, Heinäveden Valamo, Valamon luostarin museo, Valamon luostarin museo Laatokalla, Kyröläismatka2016, Venäjä2016,

Onko Heinäveden Valamo alkuperäisen Valamon jatkumo ja Laatokan Valamo sittenkin se Uusi-Valamo?

Lauantai 23.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Evankelisluterilaisen kirkon tapa-kristittynä otan itselleni suomalaiseen sananvapauteen viitaten oikeuden pohtia ortodoksikirkon asemaa Suomessa ja hieman myös Venäjällä.

 

 

Taustaa minulle näissä pohdinnoissa antaa se, että edesmennyt ja vuonna 1915 Mantsinsaarella syntynyt anoppini oli vuoteen 1970 saakka ortodoksi ja oli sitä todellisuudessa elämänsä loppuun saakka.

 

 

Olen tänä vuonna saanut käydä pyhiinvaellusmatkalla Heinäveden Valamossa ja viime viikolla sain vierailla Laatokan Valamossa – myös nämä vierailut antavat pontta yksityiselle pohdiskelulleni.

 

 

*****************

 

 

Suomen ortodoksinen kirkko kuuluu autonomisena eli itsehallinnollisena kirkkokuntana Kontantinopolin ekumeenisen patriarkaatin alaisuuteen.

 

 

Jotta asia ei olisi yksiselitteinen, niin Suomessa toimii myös Venäjän ortodoksinen kirkko, joka käsittää seitsemän venäjänkielistä seurakuntaa, jotka toimivat suoraan Moskovan patriarkaatin eli Venäjän kirkon alaisuudessa ja erillään Suomen ortodoksikirkosta.

 

 

Suoraan Moskovan patriarkaatin alaisuudessa toimivat seurakunnat Helsingissä (Helsinki Hietaniemi, Helsinki Mellunmäki ja Helsinki Munkkiniemi), Porissa, Sastamalassa, Tampereella ja Turussa.

 

 

***************

 

 

Mitäkö pohdin?

 

 

Pohdin Heinäveden Valamon ja Laatokan Valamon rooleja.

 

 

Heinäveden Valamossa pidetään heidän luostariaan alkuperäisen Valamon luostarin jatkumona ja kieltämättä heillä on vahvat perusteet ajatuksenjuoksulleen.

 

 

Suomalaiset evakuoivat Laatokan Valamon luostarista 27 rautatievaunullista arvokasta kirkollista esineistöä Talvisodan loppuvaiheissa 1939 – 1940.

 

 

Esineistöstä osa päätyi Uspenskin katedraaliin Helsingissä, osa Suomen ortodoksiseen kirkkomuseoon Kuopiossa ja suurin osa Heinäveden Valamoon.

 

 

Minulle oli suuri yllätys viime viikolla, että miten vähän Laatokan Valamossa on kirkollisia kalleuksia!  Ne vähät kirkolliset esineet, joita siellä oli, ovat muutaman vuoden vanhoja kopioita alkuperäisistä esineistä.

 

 

Toisen maailmasodan jälkeen kului viisikymmentä vuotta, jona aikana Laatokan Valamossa ei ollut luostaritoimintaa.  Se on pitkä aika ja koko sen ajan Valamon munkit jatkoivat hengellistä kilvoitustaan Suomessa Heinävedellä. 

 

 

Onko siis pääteltävissä, että Vanha-Valamo onkin Uudessa-Valamossa Heinävedellä ja vastaavasti Laatokan Valamossa ollaankin Uudessa-Valamossa?

 

 

Pohdiskelee

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Uusi-Valamo Laatokalla?, Uusi-Valamo, Vanha-Valamo Heinävedellä?, Vanha-Valamo, Laatokan Valamo, Heinäveden Valamo. Kyröläismatka2016, Venäjä2016,

Kimmo Pyykkö -taidemuseo Kangasalla antaa vahvan kulttuurinautinnon

Sunnuntai 6.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Sain 27.11.2015 Kangasalan Yrittäjien järjestämien Joulumyyjäisten yhteydessä tutustua Kangasalan kulttuurikortteliin eli Kangasala-taloon, Kangasalan kirjastoon sekä Kimmo Pyykkö –taidemuseoon.

 

 

 

 

pyykko1.jpg

 

 

Tänä vuonna helmikuun alussa avattu Kangasala-talo on kohdannut Kangasalla vilkkaan, jopa kärjekkään vastaanoton.

 

 

Hankkeen kustannusarvio oli n. 12 miljoonaa euroa, joten kärjekäskin vastaanotto on ymmärrettävää.

 

 

 

 

 

pyykko2.jpg

 

 

Kangasala-talon merkittävä osa on Kimmo Pyykkö –taidemuseo.

 

 

Museon seinällä on Kimmo Pyykön Kangasalan kunnalle lahjoittama teos ”Elämänkaari”.

 

 

 

 

pyykko3.jpg

 

 

Kangasala-talon aulassa on toinen Kimmo Pyykön Kangasalan kunnalle luovuttamista teoksista ja sen nimi on ”Libretto”.

 

 

Teos on valmistunut vuonna 2014 ja sen materiaalina on teräs.

 

 

Libretto kuvaa Kangasalaa ja siihen vuonna 2005 liitettyä Sahalahtea sekä vuonna 2011 Kangasalaan liitettyä Kuhmalahtea.

 

 

 

 

pyykko4.jpg

 

 

Kangasala-talon aulassa sijaitsee ainakin nyt Kimmo Pyykön vuonna 1988 valmistama ”Matkalla” –teos.  Teoksen materiaalina on afrikkalainen bongossi-puu.

 

 

Sanoin ”ainakin nyt”, sillä Matkalla –teos on nykyisellä paikallaan osana Kimmo Pyykön deponointikokoelmaa eli teos on Pyykön omistuksessa, mutta tavallaan pitkäaikaisessa lainassa Kangasala-talossa.

 

 

 

 

pyykko5.jpg

 

 

Kangasala-talon eteen siirrettiin lokakuussa 2014 Kimmo Pyykön veistämä ”Dialogi” –monumentti, joka ehti olla 25 vuotta Kangasalan Ystävyydenpuistossa.

 

Vanhoista kuvista päätellen Dialogi oli Ystävyydenpuistossa paremmalla paikalla kuin nykyisin, mutta ehkä Kangasala-talon naapuritalon valmistuminen ja ympäristön siistiytyminen saavat aikaan, että monumentti tulee silloin nykyistä paremmin oikeuksiinsa.

 

 

 

*************

 

 

Ehkä jo lähipäivinä palaan kokemuksiini, joita sain tutustuessani Kimmo Pyykkö –taidemuseon antiin.

 

 

On luonnollista, että se juttuni ei sisällä kuvia, sillä taidemuseossa ei saa valokuvata!

 

 

Sanon jo kuitenkin nyt, että ottakaa Kimmo Pyykkö –taidemuseoon tutustuminen ohjelmaanne – takaan, että käynti kannattaa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kangasala-talo, Kangasalan kirjasto, Kimmo Pyykkö -taidemuseo, Kimmo Pyykkö Dialogi, Kimmo Pyykkö Libretto, Kimmo Pyykkö Matkalla, Sahalahti, Kuhmalahti, Kangasala, Kimmo Pyykkö Elämänkaari,

Kalanviljelylaitokset eivät sovi Kirjavanlahdelle

Lauantai 18.7.2015 - -Esko Erkkilä-

Laatokan sanotaan olevan seitsemän järven meri. Sanonnalla kuvataan Laatokan moni-ilmeisyyttä.

 

 

Sortavalasta Pitkärantaa kohti ajettaessa tie kulkee Laatokan Kirjavanlahden rantamaisemia pitkin.

 

 

Tässä muutama bussin ikkunasta otettu kuva Kirjavanlahden maisemista.

 

 

 

 

kirja1.jpg

 

 

 

 

kirja2.jpg

 

 

 

 

kirja3.jpg

 

 

 

 

kirja4.jpg

 

 

 

 

*******************

 

 

 

 

 

kirja5.jpg

 

 

Tien toisella puolella Kirjavanlahden alkupäässä sijaitsee kuuluisa apteekkari Jääskeläisen huvila.

 

En tiedä, että millaisessa käytössä apteekkari Jääskeläisen huvila nykyisin on, mutta joskus kauan sitten siellä oli viihtyisä kahvila – poikkesin apteekkarin huvilassa, kun siellä oli kahvila.

 

 

 

******************

 

 

 

Pidän valitettavana, että Kirjavanlahdelle on apteekkari Jääskeläisen huvilan kohdalle rakennettu kalanviljelylaitos.

 

 

En pidä kalanviljelylaitoksen rakentamista haitallisena sen ympäristövaikutusten vuoksi, sillä todennäköisesti siellä käytetään suomalaisia kalanrehuseoksia, jotka tunnetusti ovat ympäristöystävällisiä.

 

 

Pidän kalanviljelylaitosten rakentamista Kirjavalanlahdelle maisemahaittana ja suurena sellaisena.

 

 

Vaikka Kirjavanlahti nyt onkin Venäjän hallussa, pidän Kirjavanlahtea suomalaisena maisemana ja sen vuoksi en soisi sen tuhoutua.

 

 

 

************************

 

 

 

 

kirja6.jpg

 

 

 

En ehtinyt kuvaamaan apteekkari Jääskeläisen huvilan kohdalla ollutta kalanviljelylaitosta, mutta huomasin, että siitä hieman Pitkärannan suuntaan on rakenteilla toinen teollisuuslaitos – ilmeisesti kalanviljelylaitos sekin.

 

 

 

 

kirja7.jpg

 

 

 

 

kirja8.jpg

 

 

 

 

Karjala on saanut olla maisemallisesti neitseellisessä tilassa seitsemänkymmentä vuotta, mutta nyt näyttää, että hienoimmillekin paikoille on kaikenlainen nykyelämä levittäytymässä – valitettavasti.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Laatokka, Laatokka - seitsemän järven meri, Kirjavanlahti, apteekkari Jääskeläisen huvila, kalanviljely, kalanviljelylaitokset Laatokalla, venäjä2015,

Viron Keskustapuolue - "Keskerakond" - lähtee europarlamenttivaaleihin "iso edellä"

Tiistai 20.5.2014 - -Esko Erkkilä-

Oli mielenkiintoista seurata virolaisten puolueiden europarlamenttivaalityöskentelyä, kun vierailimme perjantaina 16.5.2014 Türin Kukkamarkkinoilla

 

Kaikki merkittävät virolaispuolueet olivat omilla osastoillaan Kukkamarkkinoilla.

 

 

 

tyripoli1

 

Viron Keskustapuolue eli Keskerakond esiintyi markkinoilla perisuomalaiseen tyyliin, johon kuuluu esitteiden jakamisen lisäksi ilmapallot.

 

 

 

tyripoli2

 

 

Puolueen osastolla oli jakomateriaalina ”Seitse päevä” –lehti, joka on ”Keskerakonna ajaleht” eli Keskustapuolueen ajankohtaislehti.

 

Lehden etusivulla on esittely puolueen eurovaaliehdokkaista ja esittelystä huomaa, että Keskustapuolueen ykkösehdokas Viron europarlamenttivaaleissa on Tallinnan pormestari Edgar Savisaar.

 

 

 

tyripoli3

 

Pidän lyhyistä ilmaisuista ja sen vuoksi arvostankin Edgar Savisaar´n vaaliesitettä, jonka pääsanoma on ”Rahu” eli Rauha!

 

 

"Europarlamentti on tärkeä areena, jossa Virossa asuvat etniset vähemmistöt pitää olla edustettuna",...

...on Savisaar sanonut ja jatkanut näin:

"Tilanne on se, että kaksissa edellisissä EU-vaaleissa ei Virosta ole valittu lainkaan venäläisiä. Se on valitettavaa ja Keskusta on ainoa, joka voi tilannetta tällä hetkellä muuttaa".

 

 


Türin Kukkamarkkinoilla oli osastot myös…

 

 

 

tyripoli4

 

 

…IRL-puolueella,…

 

 

 

tyripoli5

 

 

…Reformipuolueella sekä SDE:llä eli sosiaalidemokraateilla.

 

 

Virosta valitaan toukokuun 25. päivänä järjestettävissä europarlamenttivaaleissa kuusi europarlamentaarikkoa ja on mielenkiintoista nähdä, että ketkä ovat virolaiset MEP:t seuraavat viisi vuotta!

Valitaanko Edgar Savisaar ja ottaako hän valituksi mahdollisesti tullessaan paikan vastaan; Siim Kallas ja Andrus Ansip, miten heidän poliittinen uransa jatkuu?

No, jo vajaan viikon kuluttua olemme tietoisia asioista enemmän!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Türin kukkamarkkinat, Türi, Viron Keskustapuolue, Keskerakond, Edgar Savisaar, Siim Kallas, Andurs Ansip, Keskerakonna ajaleht,

"Hohental voitti"

Tiistai 6.8.2013 - -Esko Erkkilä-

Työskentelin työurani alkuaikoina Seinäjoella ja siellä kokoontui vielä 1970-luvun puolivälissä vuonna 1958 perustettu Seinäjoen Seudun Yhteistoimintakerho.

 

Yhteistoimintakerhon toimintaan osallistuivat silloin voimissaan olleiden osuustoiminnallisten yritysten henkilöt ja mukaan oli kelpuutettu myös työnantajani Raision Tehtaat, vaikka sen yritysmuoto olikin jo silloin osakeyhtiö.

 

Kerhon puitteissa oli monenlaista vapaamuotoista toimintaa ja kerrotaan, että joskus tapaamisen jälkeen, kun mentiin saunaan, järjestettiin löylykilpailu.

 

Lähes kaikki lähtivät kisaan mukaan, mutta Etelä-Pohjanmaan Maataloustuottajaliiton silloinen toiminnanjohtaja lupasi lähteä lauteille, mutta ei kilpailijaksi vaan tuomariksi.

 

Tuomariksi lupautunut toiminnanjohtaja valitsi lauteilta kuumimman paikan ja ryhtyi löylynheittäjäksi.

 

Yksi toisensa jälkeen lähti lauteilta ja lopulta kisassa oli mukana enää kaksi kilpailijaa.

 

Tuomari heitti taas kipakat löylyt ja niin lauteille jäi ainoastaan Hohenthal –niminen henkilö, joka myös sitten siirtyi ulos vilvoittelemaan.

 

Tuomarimme heitti itselleen vielä parit löylyt ja kertoi ulos tullessaan kilpailun lopputuloksen: ”Hohental voitti!”

 

 

*********

 

Tämä vanha juttu tuli etsimättä mieleeni, kun olin yleisönä Hämeenkyrön Heiskalla viime lauantaina järjestetyillä...


...”Sahdinvalmistuksen Suomen mestaruuskilpailuissa”.

 


Yleisöllä oli tilaisuus ostaa grilliporsasta, salaattia ja sahtia sisältänyt ruoka-annos.

 

 

sahtii1

 

 

Porsas oli grillattu paikan päällä ja voin kertoa, että lihan kypsyysaste oli kohdallaan.

 

 

 

sahtii2

 

 

Ostin kympillä maittavan annoksen ja totesin, että annokseen sisältänyt sahti oli suorastaan ylivertaista!

 


Sain omien kanavieni kautta tiedon, että ruoka-annokseen sisältynyt sahti oli hämeenkyröläisen Paavo Poussan valmistamaa!

 

 

sahtii3

 

 

Tässä Paavo Poussa (toinen vasemmalta) myhäilee yhdessä tapahtuman keskeisen voimahahmon Jarmo Puntalon (vasemmalla) kanssa.

 

 

*******

 

 

En tätä kirjoittaessani tiedä, että kuka voitti Sahdinvalmistuksen Suomen mestaruuden, mutta sen sanon, että ihmeellisen hyvää voittosahdin piti olla, jos se olisi ollut parempaa kuin Paavo Poussan valmistama ruoka-annokseen sisältynyt sahti!

 

 

-Esko Erkkilä-

2 kommenttia . Avainsanat: sahti, sahdinvalmistus, hämeenkyröläinen sahti, viljakkalalainen sahti, Sahdinvalmistuksen Suomen mestaruuskilpailut, Shdinvalmistuksen Suomen mestaruuskilpailut Hämeenkyrössä, Sahdinvalmistuksen Suomen mestaruuskilpailut Heiskalla, Heiska,