"Lapsiperheistä lahopuihin ja parkkitunneleista pihoihin"

Maanantai 1.4.2013 - -Esko Erkkilä-

Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun kurssilla osallistuttiin Tampereen keskustan strategisen osayleiskaavan valmisteluun alkuvuodesta 2013.

 

Ympäristön ja alueiden politiikan opiskelijat toteuttivat kävely- ja tilannehaastatteluja keskustan alueella sekä analysoivat internetissä avoinna olevan keskustan karttakyselyn alkuvaiheen tuloksia.

 

Kurssin tuloksia esiteltiin Tampereen kaupungin kaupunkikehittämisen ja Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun ympäristön ja alueiden politiikan opintosuunnan järjestämässä yleisötilaisuudessa 18.3.2013.

 

Osallistuin yleisötilaisuuteen.

 

Opiskelijat eli nuoret tieteenharjoittajat olivat toteuttaneet aineiston keruun kahdella uudella menetelmällä; kävelyhaastatteluilla ja tilannehaastatteluilla.

 

Kävelyhaastattelussa haastateltavan kanssa kuljetaan hänen valitsemallaan reitillä ja haastattelija toimii yhdessä haastateltavan kanssa ympäristön havainnoijana.

 

Tilannehaastattelussa kerätään kävelyhaastattelujen tavoin paikkaan kietoutunutta tietoa, mutta ne ovat kestoltaan lyhyempiä, vain muutaman minuutin pituisia.

 

Kysyin yleisötilaisuudessa tarkemmin kävelyhaastattelun luonnetta ja vasta toiseen tarkentavaan kysymykseeni sain vastauksen, että kävelyhaastatteluun valitut henkilöt olivat tutkijoiden tuttavia.

 

Kun ”tutkimuksen” perustana oli kuusi kävelyhaastattelua ja haastateltavat olivat haastattelijoiden tuttavia sekä profiililtaan alle kouluikäisten perheitä, niin kovin suurta tieteellistä painoarvoa tutkimustuloksille ei voida kaikkien kaupunkilaisten vinkkelistä antaa.

 

On toki muistettava, että kävelyhaastatteluun perustuvan osion tarkoituksena oli selvittää lapsiperheiden kokemuksia keskustassa asumisesta, liikkumisesta ja ulkoilusta.

 

Tilannehaastattelujen kohdalla tilanne oli hieman toinen, sillä niiden lukumäärä ”tutkimuksessa” oli eri osioissa kaikissa kuitenkin yli 30 tilannehaastattelua!

 

Vaikka tutkimusmenetelmät eivät olleet lähelläkään todelliselle tutkimukselle asetettavia vaatimuksia, niin opiskelijoiden esitykset esim. kaupunkiluonnon kehittämisen kannalta tärkeistä paikoista olivat huomionarvoisia. Muutama esimerkki:

 

• Tammelantorille puita

• Keskustorille puita Hämeenkadun suuntaisesti

• Hämeenpuistossa on potentiaalia vehreäksi keitaaksi. Puistosta olisi kiva saada elävä kohtaamispaikka vaikka piknikille. Nyt se on lähinnä koirien ulkoiluttamispaikka.

• Koko Eteläpuisto uusiksi. Nykyään se on autio hiekka/lumikenttä. Aluetta käytetään myös autojen parkkipaikkana, vaikka kyseessä on upea järven ranta!

• Sipulikirkon edusta on hukkatilaa, siihen saisi hyvän puiston tai muuta toimintaa.

 

 

 

Lahopuille sopiviksi alueiksi tutkimus toteaa Hatanpään, Pyynikin, Kaupin sekä Iidesjärven seudut – ei varmaan yllätä ketään!

 

 

 

”Tutkimusaineistossa” oli jonkun tilannehaastatellun mielipide kerrostalon pihalle suunnitellusta ryytimaasta:

 

”Et kyllä tohon varmaan kakstoista plänttiä mahtuis, et jokaisella asukkaalla olis se semmonen oma, et sitä vois sitte joko käyttää tai sitten ei, et siinä vois kasvattaa jotain, yrttejä tai muuta, mitä nyt vaan niinku haluaa omaan käyttöönsä. Niin ei se sitten mun mielestä, tolle olis niinku paljon enemmän käyttöö tolle pihalle silloin.”

 

Tulkitsen, että haastateltu kannattaa ryytimaan perustamista – vai olenko oikeassa?

 

**********

 

Yleisötilaisuuden ehkä keskeinen sanoma opiskelijoille, kuulijoille ja medialle oli se, että senioriväestö oli ”tutkimuksessa” unohdettu tyystin.

 

Jo tutkimusmenetelmät sulkivat keskustan ehkä suurimman väestöryhmän eli seniorit kokonaan tutkimuksen ulkopuolelle.

 

*********

 

Tutkimus (nyt kirjoitan tuon sanan ilman heittomerkkejä!) puolustaa paikkaansa opiskelijoiden harjoitelmana Tampereen keskustan strategisessa kehittämisessä, mutta tavallisen työssäkäyvän ja senioriväestön sivuuttaminen pitäisi tulevissa tutkimuksissa paikata.

 

 

-Esko Erkkilä-

Onko oikein, että TKL:n busseja korjataan Virossa?

Torstai 6.9.2012 - -Esko Erkkilä-

TKL:n sinisten bussien korjaaminen Virossa oli pääaihe Tampereen Keskustorilla järjestetyillä Tampereen Markkinoilla syyskuun 3. päivänä.

Kysyin lukemattomilta Keskustan teltalla poikenneilta tamperelaisilta, että mitä mieltä he ovat TKL:n sinisten bussien korjaamisesta Virossa.

Monet tamperelaiset eivät edes tienneet asiasta mitään ja he ihmettelivätkin sitten, että korjataanko Tampereen busseja todellakin Virossa!

Yksikään keskustelukumppaneistani ei kannattanut TKL:n sinisten bussien korjaamista Virossa.

Useat kannustivat minua pitämään esillä tämän ihmeellisen asian ja sen vuoksi laadinkin omatekoisen "esitteen", jossa lyhyesti kerroin oman mielipiteeni.

Tavallisen A4-arkin kokoinen vaatimaton esite näyttää tältä:

********

Onko oikein, että TKL:n busseja korjataan Virossa?

Esko Erkkilä (kesk.) puolustaa tamperelaista työtä ja vastaa:

Se ei ole oikein, sillä Tampereen kaupungin oma korjaamotoiminta on tehokasta ja todellista säästöä ei saada aikaan!

 

TKL:n sinisten bussien korjaaminen Virossa merkitsee, että työttömyys Tampereella lisääntyy!

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtaja

050 556 4878

esko.erkkila@gmail.com

www.eskoerkkila.fi

********

-Esko Erkkilä-

Hallituksen esitys kilometrikorvausten leikkaamiseksi ja TKL:n bussien korjauttaminen Virossa saivat täystyrmäyksen toriyleisöltä

Tiistai 7.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereen torikauppiaat ry järjesti elokuun Tampereen Markkinat Keskustorilla eilen.

 

Keskusta oli mukana markkinoilla ja tällä kerralla tarjosimme toriyleisölle politiikanteon ohella grillimakkaraa. Toriyleisö kiitteli Keskustaa kotimaisen makkaran tarjoamisesta.

 

Halusimme kotimaista makkaraa tarjoamalla painottaa kotimaisen elintarviketuotannon tärkeyttä ja onnistuimme tavoitteessamme hyvin.

 

 

 

Makkaroiden grillaaminen oli Arja Hirvenojan vastuulla ja ikinuori Johannes Jonov huolehti niiden tarjoilemisesta yleisölle.

 

 

 

Eva Back (oikealla) oli useiden keskustalaisten ohella tapaamassa tamperelaisia.

 

 

Pääsin toritapahtuman aikana keskustelemaan lukuisten tamperelaisten kanssa ja huomasin, että kansalaiset ovat kyllästyneet valtakunnan politiikan venkoiluihin sekä etelä-Euroopan vempulamaiden ja niiden pankkien tukemiseen.

 

Suomen taloustilanteen nopea heikkeneminen oli yleinen puheenaihe markkinoilla. Kokemattoman pääministerin ja koppavan valtiovarainministerin tosiasioista piittaamatonta käyttäytymistä ihmeteltiin.

 

Hallituksen esitystä kilometrikorvausten leikkaamisesta pidettiin käsittämättömänä, sillä se on kaikille selkeä signaali, että Suomen talouselämä halutaan hallituksen toimesta ajaa kerta kaikkiaan ahtaalle. Talouselämän ahdinko heijastuu nopeasti tavallisen kansalaisen elämään.

 

Markkinapäivän jälkeen oli tiedotusvälineiden kautta kuultavissa, että valtiovarainministeriö on rukkaamassa ensi vuoden kasvuennustettaan alaspäin. Ei tarvitse olla suurikaan selvänäkijä, kun ennustaa ensi vuodelle selkeästi miinusmerkkistä kehitystä.

 

Tätä se Kokoomuksen ja SDP:n politiikka saa aikaan!

 

Kaupan liitto tuli eilen julkisuuteen tiedotteellaan, jossa se kertoi kaupan aloittaneen työvoimansa sopeuttamisen. Kauppa on markkinatilanteen herkin indikaattori ja sen eilinen ilmoitus on vakava piikki Kataisen ja Urpilaisen politiikalle.

 

Osoittaa tilannetajua, että Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä käsitteli toissapäivänä julkaistussa blogikirjoituksessaan kilometrikorvausten leikkaamista.

 

Sipilä toteaa aivan oikein, että korvaus oman auton käytöstä pitää osaltaan Suomea liikkeellä ja toimeliaana. Jos tuo toimeliaisuus vähenee nyt tehtyjen päätösten seurauksena, putoavat vastaavasti muut verotulot.

 

Tamperelaisittain suurin kysymys Tampereen Markkinoilla oli TKL:n bussien korjauttaminen Virossa.

 

TKL:n johdon toteuttama ja luottamushenkilöiden hyväksymä toiminta Tampereen kaupungin omistamien sinisten bussien korjaamisessa Virossa herätti ihmetystä ja ärtymystä.

 

Työttömyyden lisääntyminen Tampereella oli kansalaisten suurin huolenaihe, joka seuraa bussien korjaamisesta Virossa.

 

Myös hiilijalanjäljen kasvaminen Virossa suoritetun sinisten bussien korjaamisessa ihmetytti.

 

Korjaamotoiminnan hiilijalanjälki kasvaa mahdottomasti, kun epäkuntoinen bussi joudutaan hinaamaan Tampereelta Helsinkiin, konstailemaan laivaan, hinaamaan virolaiselle korjaamolle, korjaamaan siellä ”halvalla ja hyvin”, kuten vihreiden Petri Siuro kaupunginvaltuustossa totesi, ajamaan satamaan ja laivaan sekä laivamatkan jälkeen ajamaan Helsingistä Tampereelle.

 

TKL:n johdon toteuttama ja TKL:n johtokunnan hyväksymä toiminta sai täystyrmäyksen Tampereen Markkinoilla!

 

Oli mukava todeta, että olen tamperelaisten mielestä oikeassa, kun arvostelen TKL:n bussien korjaamista Virossa!

 

 

-Esko Erkkilä- 

Politiikkaan kaivataan liike-elämässä kunnostautuneita osaajia

Lauantai 30.6.2012 - -Esko Erkkilä-

Haluan tässä jutussani arvostaa kahtakin hyvin menestynyttä K-maatalouskauppiasta, jotka olen tuntenut heidän lapsuudestaan saakka. Sen jatkona peräänkuulutan liike-elämässä hankittua kokemusta myös politiikkaan.

 

Pontimena juttuuni on Maaseudun Tulevaisuudessa maaliskuun 23. julkaistu juttu, jonka otsikkona on

 

K-kauppiaat: Ostovoimaa ei saa vaarantaa

 

Toimittaja Tiina Taipaleen kirjoittamassa juttukokonaisuudessa osa käsittelee jalasjärveläistä K-maatalouskauppias Sami Saarniota.

 

Muistan Samin jo niiltä ajoin, kun hän palasi pienenä poikana koulusta isänsä Matti Saarnion omistamaan kauppaan, jossa mm. minä olin esittelemässä työnantajani rehutuotteita.

 

Sami oli aktiivinen nuorimies ja kaatoi koulusta tultuaan esittelijöiden esittelypöydät nurin ja nautti siitä!

 

No, me teollisuuden esittelijät olimme pitkämielisiä ilmiselvää tulevaa kauppiasta kohtaan ja nostelimme esittelypöydät kiltisti taas kuntoon.

 

On hienoa, että Sami Saarniosta on kasvanut tervehenkinen maatalouskauppias ja toivottelen hänelle parhainta menestystä!

 

Esimerkillistä suhtautumista Samin asenteessa kertoo toimittajan väliotsikko, joka kertoo Samin arvostavan kauppansa henkilökuntaa.

 

 

Toinen muistelukseni koskee Jalasjärven naapuripitäjässä Kauhajoella vaikuttavaa K-maatalouskauppias Hannu Loukkoa.

 

Hannu on laajentanut liiketoimintaansa Kauhajoen lisäksi myös Närpiöön sekä Vähäkyrön Tervajoelle.

 

Aloitin agribisnesurani Hannu Loukon isän Matti Loukon omistamassa K-Maatalouskeskuksessa Kauhajoella.

 

Muistan Hannun koululaisena, joka ei ottanut liian raskaasti perusopintoja. Mainiot liikemieslahjat ovat sittemmin vauhdittaneet Hannun etenemistä liike-elämässä.

 

Arvostan Hannu Loukon liikemiesuraa ja olen enemmän kuin tyytyväinen, että hän kohosi jossain vaiheessa jopa Kesko Oy:n hallintoneuvoston jäseneksi.

 

Liike-elämässä saavutetut hyvät tulokset ovat asioita, joita arvostan.

 

Tuokiokuvat tässä jutussa lyhyesti esitellyistä kauppiaista ovat esimerkki liike-elämässä hyvin pärjänneistä ”nuorukaisista”, jotka ovat alansa huippuja.

 

Liike-elämästä kunnallispolitiikan ”taustataaviksi” siirtyneenä valittelen, että monia kauppamiehiä tarvittaisiin hyvin kipeästi laittamassa kuntoon myös kunnallispolitiikan sekä valtakunnan politiikan kuvioita!

 

Olen monesti ollut malttamaton siihen saamattomuuteen, joka ainakin kunnallispolitiikalle on leimaa-antavaa. Toraillaan ja käydään eräänlaista varjonyrkkeilyä muita puolueita kohtaan, mutta todellisia päätöksiä ei pystytä tekemään.

 

Päätökset – jos niitä lainkaan tehdään – jäävät torsoiksi ja eivät palvele kuntalaista.

 

Liike-elämälle tyypillinen suoraviivaisuus olisi tarpeen myös politiikassa!

Lainaan soveltaen arvostamani Mauri Pekkarisen lausumaa Keskustan puoluekokouksessa Rovaniemellä kun totean, että tarvitaan kauppiasmaista otetta politiikkaan - Mauri taisi tosin olla sitä mieltä, että autokauppiaat eivät kuulu politiikkaan!

Olen vakaasti sitä mieltä, että liike-elämässä hankittu kokemus on suurta pääomaa politiikassa!

Toivon ja vakaasti uskon, että Keskustan puheenjohtajaksi valittu Juha Sipilä pystyy vastaamaan haasteeseeni!

 

-Esko Erkkilä-

Hämeensillan veistokset saivat ylleen vappuhepeneitä!

Tiistai 1.5.2012 - -Esko Erkkilä-

Sara Hilden-akatemian opiskelijat pukivat Tampereella Hämeensillan Suomi-neidolle sekä pirkkalaisveistoksille värikkäät vappuasusteet huhtikuun 13. päivä.

 

Sara Hilden-akatemia on vapaa-ajan oppilaitos, jonka päätehtävänä on antaa kuvataiteen perusopetusta lapsille ja nuorille.

 

Akatemian omistaa Tampereen kaupunki ja se kuuluu itsenäisenä yksikkönä Tampereen työväenopistoon.

 

Hämeensilta on valmistunut v. 1929 ja syyskuun lopulla sillan valmistumisvuonna Wäinö Aaltosen veistokset sijoitettiin sillan päihin.

 

Veistokset on lahjoittanut Tampereen kaupungille kauppaneuvos Rafael Haarla.

 

 

Veronkantaja sai kaulaansa narrin kauluksen.

 

 

Eränkävijän Sara Hilden-akatemian opiskelijat koristelivat otsalle, kaulalle ja käsivarrelle sijoitetulla punotulla köynnöksellä. Eränkävijällä on Wäinö Aaltosen luomana ilves olallaan.

 

 

Sillan Kyttälän puoleisessa päässä sijaitseva Kauppias sai opiskelijoilta silinterihatun päähänsä ja kaulaliinan kaulaansa.

Tamperelaiset tietävät, että Kauppias pudottaa kädessään pitelemänsä oravannahan maahan, jos patsaan ohittaa 17-vuotias impi – eipä ole vielä milloinkaan oravannahka pudonnut Hämeensillalle!

 

 

Suomi-neito sai opiskelijoilta kunniakäädyt harteilleen. Myös vappunaamari on ilmestynyt neidon silmille.

Suomi-neito on Hämeensillan veistoksista ainoa, joka on matkaillut. Vuonna 1931 se käväisi Sveitsin Zürich´ssä ja vuonna 1965 se vieraili Essenissä Saksassa.

 

Hämeensillan veistosten leikkimielinen koristelu on ollut hyvän maun mukaista ja se on piristänyt Vappua vastaanottamaan valmistautuvaa Tampereen kaupunkia.

 

-Esko Erkkilä-