Mieluusti saan loppuelämäni ajan kantaa henkistä Jussi-paitaa päälläni!

Maanantai 13.5.2019 - -Esko Erkkilä-

Viljakkalassa syntyneenä nyky-tamperelaisena olen vuosikymmenet sitten haaveillut, että josko pääsisin joskus asumaan ja toimimaan Hämeenlinnassa ja/tai Seinäjoella.

 

 

Molemmat kaupungit ovat haavekuvissani olleet sellaisia, joissa olisi mukava asua ja toimia.

 

 

Haaveeni ovat enemmän kuin puoliksi toteutuneet, sillä olen saanut asua Seinäjoella vuodesta 1972 vuoteen 1978 ja senkin jälkeen Seinäjoki sekä koko Etelä-Pohjanmaa ovat olleet työelämän kautta minulle tärkeitä.

 

1972 – 1978 välisen jakson toimin Rehuraisio Oy:n myyntimiehenä Etelä-Pohjanmaalla ja senkin jälkeen tuo mainio maakunta kuului vastuualueeseeni, kun työnantajani näki viisaaksi nostaa minut esimiestehtäviin.

 

 

Hämeenlinnassa en koskaan ole saanut asua, mutta työtehtävät veivät minut tuon hienon kaupungin pyörteisiin, kun työnantajani Rehuraisio Oy osti Hämeenlinnan Kantolan teollisuusalueella sijaitsevan entisen OTK:n rehutehtaan osake-enemmistön ja sain ryhtyä saneeraamaan tuota taloudellisessa suossa rypevää rehuteollisuusyritystä. Emme ostaneet tuota yritystä suoraan OTK:lta vaan siinä oli Oy Alko Ab:n, Lännen Oy:n sekä Farmos Oy:n väliaikainen omistusvaihe.

 

 

Noiden entisten omistajien mukaan ostamamme yrityksen nimi olikin Alfa Rehu Oy eli A = Alko, L = Lännen ja FA = Farmos!

 

**********************

 

Mutta siihen eteläpohjalaisuuteen!

 

 

Suorasukaisena ja operatiiviseen toimintaan orientuneena pidän eteläpohjalaisten tapaa toimia oikeana ja minulle sopivana.

 

 

 

 

 

Kopioin tähän juttuuni Keskustan listoilla EU-parlamenttiin pyrkivän Petra Schulze Steinen kuvan, jossa Petra poseeraa päällään paita, jossa lukee

 

”Nainen voi lähtiä Pohojammaalta, mutta Pohojammaa ei naisesta”

 

 

Petran toteamus – ehdokasnumero 37 -  pätee myös minuun!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Millaisia rehuseoksia valmistetaan käärmeille?"

Keskiviikko 14.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Neljäkymmentä ja puoli vuotta kestäneeseen työuraani kuului runsaat parisen vuotta toimia Hämeenlinnassa sijaitsevan OTK:n entisen rehutehtaan maatilarehujen myyntipäällikkönä.

 

 

OTK luopui aikoinaan rehuteollisuudesta ja myi Hämeenlinnassa sijaitsevan rehutehtaansa Alko Oy:n, Lännen Oy:n ja Farmos Oy:n muodostamalla puljulle – työnantajani Raisio osti eräiden välivaiheiden jälkeen koko yrityksen ja minut nimettiin vetämään maatilarehujen myyntiä.

 

 

Kyseessä oli ensimmäinen saneeraustehtäväni ja tehtävän luonteesta johtuen homma oli perin mielenkiintoinen.

 

 

 

************************

 

 

 

Ei liity yrityksen saneeraamiseen, mutta Alfa-Rehu Oy:llä oli OTK:n ajoilta periytynyt tehtävä toimia eläinlääkäriopiskelijoiden kohteena, kun he tutustuivat nykyaikaiseen rehuteollisuuteen.

 

 

Sain parikin kertaa toimia eläinlääkäriopiskelijoiden isäntänä, kun he tutustuivat rehutehtaaseen.

 

 

Opiskelijajoukko koostui pääosin naisopiskelijoista – taisi mukana olla pari miesopiskelijaankin – hyvin kuvaavaa silloisille eläinlääkäriopiskelijoille.

 

 

Me isännät olisimme toivoneet, että vieraamme olisivat olleet kiinnostuneita nautojen, sikojen, siipikarjan ja hevosten ruokinnasta, sillä niille suunniteltuja rehuseoksia valmistimme.

 

 

Katin kontit, vieraamme olivat kiinnostuneita kissojen, koirien, marsujen ja muiden pieneläinten rehuista, joista me taas emme tienneet mitään

 

 

Huippu oli se, kun eräs vieraistamme kysyi vakavalla naamalla, että millaisia rehuseoksia valmistamme käärmeille!

 

 

Silloin piti haroa harmaita hiuksiani ja todeta: 

 

 

Anna meidän kaikki kestää!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tietojärjestelmien harmonisointi vaatii aikaa ja rahaa, mutta se kannattaa!

Tiistai 9.5.2017 - -Esko Erkkilä-

Törmään lähes päivittäin tilanteeseen, jossa ihmiset päivittelevät ja kauhistelevat, että maakunta- ja sote-uudistuksessa tarvitaan mittavat tietojärjestelmäinvestoinnit.

 

 

Asia on totta, mutta ei siinä mitään uutta ole.

 

 

Liike-elämässä toimiessani seurasin läheltä niitä vaiheita, kun maamme viljanjalostusteollisuutta laitettiin uuteen iskuun.

 

 

Työnantajani Raisio oli ostajana, kun SOK:n Nokian myllyn tuotantolaitokset ja OTK:n Hämeenlinnan Kantolan teollisuusalueella sijaitseva mylly yhdistettiin.

 

 

Raision ”myllymaailma” toimi järjestelyjen alkuvaiheessa kolmen erilaisen tietojärjestelmän puitteissa ja käsittääkseni eri tietojärjestelmät eivät pystyneet keskustelemaan keskenään.

 

 

Jotta asia ei olisi ollut liian yksiselitteinen, niin Hämeenlinnassa myllyn kanssa samalla tontilla toimi rehutehdas – Alfa-Rehu Oy – joka oli yrityskaupan myötä siirtynyt Lännen omistukseen ja sen myötä kyseinen rehutehdas toimi Lännen Oy:n tietojärjestelmämaailmassa.

 

 

Sain Alfa-Rehu Oy:n ”saattovaiheessa” toimia yrityksen myyntipäällikkönä, joten omaan kokemusta myös Lännen Oy:n tietojärjestelmien parissa toimimisesta.

 

 

Kun Raisio osti Alfa-Rehun enemmistön, niin Raisio-konsernin kotimaan tuotantolaitokset toimivat siis ainakin neljässä erilaisessa tietojärjestelmämaailmassa – ja mitkään näistä tietojärjestelmistä eivät pystyneet keskustelemaan keskenään!

 

*****************

 

No, aikojen edetessä eri yksiköitä lopetettiin ja eloonjääneille yksiköille saatiin vuosien kuluessa ja melkoisin kustannuksin yhtenäiset tietojärjestelmät – ei se sen kummempaa ollut!

 

 

Yhtenäiseen tietojärjestelmään pääseminen vei siis aikaa, ”tupakkia” ja rahaa, mutta yhdistymisellä saadut edut olivat niin merkittäviä, että yrityskaupat ja yritysten yhdistämiset kannattivat.

 

 

Olen vakuuttunut, että samoin tulee käymään myös niissä uudistuksissa, joita on tulossa maakunta- ja sote-uudistuksen tullessa voimaan.

 

 

Lopetetaan ruikuttaminen tietojärjestelmäuudistusten kustannuksista ja lakataan heittämästä kapuloita rattaisiin sekä tuetaan voimallisesti maakunta- ja sote-uudistusta!

 

 

-Esko Erkkilä-

S-ryhmän bonushuijaus paljastui

Tiistai 24.2.2015 - -Esko Erkkilä-

Laitilassa pääkonttoriaan pitävä Lännen Omavoima Oy lähetti eilen julkisuuteen tärkeän tiedotteen:

 

 

 

****************

 

 

S-bonusyhteistyö päättyy 31.3.2015

 

 

Lännen Omavoiman ja Osuuskauppa Keulan välinen s-bonusyhteistyö päättyy 31.3.2015, jonka jälkeen maksetut sähkölaskut eivät enää kerrytä s-bonusta.

 

 

****************

 

 

Tiedotteen julkistamiseen liittyy se, että Lännen Voima Oy alentaan myyntihintojaan n. seitsemän prosenttia!

 

 

Lännen Voiman myyntijohtaja Juhani Kluuskeri kertoi eilen, että n. puolet hinnanalennuksesta johtuu S-bonusjärjestelmästä luopumisesta ja puolet markkinahintojen alenemisesta.

On käsittämätöntä, että ne Lännen Omavoima Oy:n asiakkaat, jotka eivät ole olleet oikeutettuja S-bonukseen ovat maksaneet rajua ylihintaa käyttämästään sähköstä.

 

Jokainen joka on toiminut liike-elämässä tietää, että bonuksia pystytään maksamaan asiakkaille vain sen vuoksi, että yrityksen asiakkailtaan nyhtämissä hinnoissa on ollut ”ilmaa” eli ylihintaa.

 

 

Minua on aina ärsyttänyt, että S-ryhmän myymälät julistavat isoissa julisteissa, että tämä ja tämä myymälä on viime vuonna maksanut asiakkaille bonusta vaikkapa 1.300.00 euroa.

 

 

Huijausta tyystin!

 

 

Olisi reilumpaa kertoa julisteissa, että juuri tämä myymälä on viime vuonna perinyt asiakkaillaan ylihintaa 2.600.000 euroa ja on siitä palauttanut S-bonuksena 1.300.000 euroa!

 

 

Näin olisi tullut kerrottua totuus!

 

 

Jokainen järkevä ihminen tietää, että S-ryhmällä ja ei millään kauppaketjulla ole sellaista rahapajaa, josta voitaisiin maksella bonuksia. Kyllä jokainen palautuksena S-bonuksena saatu euro on veloitettu asiakkailta kaksinkertaisena ja sitten näin ryövätystä ylihinnasta palautetaan puolet asiakkaille S-bonuksena.

 

 

Kiitän sähköyhtiö Lännen Omavoima Oy:tä, joka hintojen alennuksellaan ja alennuksen perusteista kertoessaan paljasti kouriintuntuvalla tavalla S-ryhmän bonushuijauksen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Huippu-urheilijat yritysten menekinedistäjinä

Maanantai 3.9.2012 - -Esko Erkkilä-

Raskaskonealan suurkatselmus – FinnMETKO2012 – järjestettiin Jämsässä 30.8 – 1.9.2012.

 

Osallistuin näyttelyyn nyt vasta ensimmäisen kerran, vaikka kyseessä olikin jo 14. METKO-näyttely.

 

Näyttelystä on enemmänkin kerrottavaa ja kommentoitavaa, mutta keskityn tässä jutussani otsikkoaiheeseen eli huippu-urheilijoiden panokseen yritysten menekinedistäjinä.

 

On heti todettava, että arvostan niitä yrityksiä, jotka osaavat tehdä yhteistyötä huippu-urheilijoiden kanssa. Arvostan korkealle myös niitä huippu-urheilijoita, jotka pystyvät yhteistyöhön menestyvien yritysten kanssa!

 

Näin METKO:ssa kaksi hienoa esimerkkiä huippu-urheilijoista Suomessa sijaitsevien yritysten menekinedistäjinä:

 

 

Lännen –osastolla esiintyivät ralliautoilija Jari-Matti Latvala (vasemmalla) sekä hänen kartanlukijansa Miikka Anttila. Heitä haastatteli vuoden 2010 Fitnessmalli Janni Hussi ja sujuvasti haastattelikin.

 

 

 

John Deere Foresty Oy:n osastolla isoa ajokonetta käytti sekä jakoi nimikirjoituksiaan ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräinen.

Satuin Deeren osastolle vasta silloin, kun Kaisa Mäkäräinen oli jo saamassa kuormauspuuhansa valmiiksi ja en heti osannut tunteakaan, että kuka tämä sujuvasanainen koneenkäyttäjä on.

Vasta Kaisan nimikirjoitusvaiheessa tunsin, että kyseessähän on Kaisa Mäkäräinen!

 

 

 

Jari-Matti Latvala vahvisti Janni Hussin haastattelussa pienen uutisenkin eli sen, että hän ja hänen managerinsa Timo Jouhki käyvät vakavia neuvotteluja Volkswagenin kanssa Jari-Matin siirtymisestä Volkswagen Motorsportin –tehdastalliin jo ensi vuonna.

Latvala tosin painotti, että hänen yhteistyönsä Fordin kanssa on sujunut hyvin ja olisi vaikeaa lopettaa yhteistyö nykyisen työnantajan kanssa.

 

 

 

Jari-Matti Latvalan kartanlukija Miikka Anttila kertoi, että rallin MM-sarjan ajaminen merkitsee pitkiä poissaoloja kotoa.

 

Johtuu varmaan osittain työhistoriastani, mutta arvostan Kaisa Mäkäräistä, Jari-Matti Latvalaa ja Miikka Anttilaa siitä, että he pystyvät tuomaan lisäarvoa yhteistyökumppaneilleen.

 

Olen varma, että nämä kolme sujuvasanaista huippu-urheilijaa pystyvät tulevaisuudessa toimimaan yrityselämän palveluksessa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Oliko liian painava ja korkea kuorma maasturin peräkärryssä syynä liikenneonnettomuuteen Tampereen Peltolammilla?

Perjantai 12.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereella Lempääläntiellä sattui vakava liikenneonnettomuus maanantaina marraskuun 8. päivänä. Poliisi, palokunta ja ambulanssihenkilökunta saivat hälytyksen klo 10.47.

Saavuin onnettomuuspaikalle, kun loukkaantuneet oli kuljetettu pois, mutta kaikki ajoneuvot olivat edelleen paikoillaan.

Teliperäkärryä vetänyt Kia-maasturi oli tullut Tampereen suunnasta, kun peräkärry oli lähtenyt heittelehtimään. Lopulta peräkärry ja auto menivät pahasti linkkuun ja maasturi ajautui vastaantulevien kaistalla.

Teliperäkärryssä oli kuormana Kubota-pienoistraktori, jolla oli keulassaan lumiauravarustus.

Samaan aikaan vastaan tuli Multisillan suunnasta pick-up, joka törmäsi maasturin oikeaan kulmaan ja päätyi katolleen.

Pick-upin kuljettaja loukkaantui ja hänet kuljetettiin ambulanssilla sairaalaan. Onnettomuudessa pahoin kärsineen ja katollaan olleen pick-upin nähtyään pitää ihmetellä, että pienessä tilassa ihminen säilyy hengissä!

Maasturin kuljettaja ei loukkaantunut.

Onnettomuuspaikalla oli ohi mennessäni poliisin toimesta ajoneuvo-ohjaus, kun ainoastaan toinen ajokaista oli käytössä.

Maalla ollaan viisaita, kun merellä tapahtuu vahinko. Tästä tosiasiasta huolimatta uskallan esittää muutaman kysymyksen onnettomuudesta. Missään nimessä en ole tuomari tai poliisi, jotta voisin syyttää onnettomuudesta ketään.

1. Kubota-pienoistraktorin paino asettuu tasolle 1.000 kiloa tai vähän enemmän (tieto tarkistettu Kobotan-nettisivuilta). Traktoriin kiinnitetty aurauskalusto lisäsi työkoneen painoa merkittävästi. Olikohan paino liian suuri peräkärrylle, vaikka kyseessä olikin telikärry?

2. Kärryssä olleen traktorin + aurauskaluston painopiste oli korkealla - oliko tämä (osa)syynä turmaan?

2. Oliko Kia-maasturi lainkaan laillinen vetojuhta tälle yhdistelmälle?

3. Kyse oli jokseenkin suorasta tienpätkästä, mutta toki lievää mutkaa Kian ajosuunnassa oikealle tiessä onkin. Kyseessä oli syksyn ensimmäinen lumikeli. Oliko maasturin tilannenopeus liian suuri?

4. Miksi poliisi ei ohjannut onnettomuuspaikan ohi kulkenutta liikennettä Peltolamminkadun kautta?

Onnettomuuspaikalla tilanne näytti vartti hälytyksen jälkeen pahalta. Lukuisten hälytysajoneuvojen sinivilkut, sikin sokin pyörähtäneet ajoneuvot ja kumollaan olleet telikärry sekä Kubota-traktori antoivat mielikuvan suuresta onnettomuudesta. Onneksi suuronnettomuudesta ei ollut kyse!.

Olen ennenkin puuttunut sellaisten henkilöautojen liikennekäyttäytymiseen, joilla on peräkärry.

Omistan kuomullisen peräkärryn ja ajan se perässäni melko paljon kilometrejä vuodessa.

Erityisesti moottoriteillä tuntuu olevan sääntönä, että mitä suurempi vene peräkärryssä tai hevoskuljetuskärry autolla on perässään, niin sitä suurempi nopeus. Kahdeksankymmentä kilometriä tunnissa tai sen päälle "sallitut toleranssit" nopeutena eivät ole mitään.

 Varhaiset maanantai-aamut kolmostiellä Tampereelta kohti Helsinkiä ovat varsinainen peräkärrysirkus, kun viikkokunnissa pääkaupunkiseudulla leipäänsä ansaitsevat rakennus- ja remonttimiehet suuntaavat matkansa kohti urakoitaan!

 En ole liikenteessä läheskään pyhimys, mutta erityisesti peräkärrykansan pitäisi muistaa lainmukainen nopeus ja se, että painava sekä korkea kuorma peräkärryssä on taitoa vaativa yhdistelmä - tästä saimme taas muistutuksen Peltolammilla maanantaina 8.11.2010!

 -Esko Erkkilä-