Rakennuslupaprosessit maksavat!

Perjantai 22.3.2024 - -Esko Erkkilä-

Eilen kerroin, että toukokuulla palaneen mökkini paikalle rakennettavan uuden mökin poikkeuslupa ja rakennuslupa vaativat aikaa hieman yli kuusi kuukautta.

 

Poikkeusluvan saamisesta maksoin Ylöjärven kaupungille 690,00 euroa ja siitä joutui sen lisäksi maksamaan Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle 32,00 euroa, jolla sai todistuksen, että päätöksestä ei kukaan ole valittanut.

 

Varsinaisesta rakennusluvasta Ylöjärven kaupunki veloitti 1.884,00 euroa eli...

...lupaprosessi maksoi kokonaisuudessaan 2.606,00 euroa!

 

-Esko Erkkilä-

Hämeenlinnassa on Pohjoismaiden suurimmat muraalit!

Perjantai 13.8.2021 - -Esko Erkkilä-

Olin 40 ja puoli vuotta kestäneen työurani aikana sen viimeiset neljäkymmentä vuotta Raisio Yhtymän palveluksessa.

 

Työnantajani juridinen nimi vaihtui tuona aikana monesti, mutta kaikki työnantajayhtiöni kuuluivat Raisio Konserniin.

 

Tuosta ajasta vastasin runsaan parin vuoden ajan konserniin kuuluneen Alfa-Rehu Oy:n maatilarehuseosten markkinoinnista ja työpaikkani sijaitsi silloin Hämeenlinnassa Kantolan teollisuusalueella.

 

Työpaikkani sijaitsi jykevien viljasiilojen katveessa ja ne kaikki kuuluivat silloin Raisio Yhtymän eri tulosyksiköille.

 

Siilot on alun perin rakentanut OTK, mutta kun sillä meni aikoinaan taloudellisesti hieman heikosti, niin OTK:n ajasta ei jo silloin ja vielä vähemmän nyt, on varsin vähän mitään jäljellä.

 

Viljasiilot ovat kuitenkin sellaisia, että ne kestävät vuosia ja näin on käynyt myös Hämeenlinnan Kantolassa.

 

Siilot ovat nykyään valtio-omisteisen eli meidän kaikkien omistuksessa ja omistuksesta vastaa Suomen Viljava Oy eli alun perin Valtion Viljavarasto.

 

****************

 

Suomen Viljava Oy:n viljasiilot ovat nyt saaneet uutta raikasta ilmettä, kun…

 

 

 

…australialainen taiteilija Guido van Helten toteutti syyskuussa 2017 Pohjoismaiden suurimman muraaliteoksen Hämeenlinnaan.

Van Helten maalasi Suomen Viljava Oy:n viljasiilojen julkisivuun 56 metriä korkean teoksen.

 

 

 

Van Heltenin työt ovat valtavia, lähes fotorealistisia muotokuvia. Hän on tunnettu erittäin tarkkana ihmiskasvojen kuvaajana.

 

 

Koen, että van Heltenin Kantolan viljasiilojen kupeeseen maalaamat muraalit ovat tietynlainen kunnianosoitus suomalaiselle elintarviketeollisuudelle ja viljanjalostusteollisuudelle, jonka parissa sain tehdä työtä päivälleen neljäkymmentä vuotta.

 

-Esko Erkkilä-

Kolmenakymmenenä peräkkäisenä vuonna Finlandia-hiihto!

Sunnuntai 13.12.2020 - -Esko Erkkilä-

Katselin vanhoja valokuviani ja löysin niiden joukosta…

 

 

 

…valokuvan, jossa lykin Hämeenlinnasta kohti Lahtea vuonna 1994.

 

 

Ensimmäisen Finlandia-hiihtoni tein vuonna 1979 ja viimeisen kerran hiihdin sen vuonna 2008 eli osallistuin tuohon hiihtoon kolmenakymmenenä peräkkäisenä vuonna.

 

Mielestäni todellinen Finlandia-hiihto oli se, jonka lähtölaukaus ammuttiin Hämeenlinnan Katumajärvellä ja maali oli Lahden hiihtostadionilla – vuoden 1999 Finlandia oli viimeinen, joka hiihdettiin Hämeenlinnasta Lahteen.

 

Olin aikoinaan todellinen harrastehiihtäjä, sillä harjoituskilometrejä kertyi ennen Finlandiaa suurimmillaan 200 kilometriä – ehkä parhaimpina vuosina jopa 300 kilometriä. Joskus harjoituskilometrejä ehti kertyä vain satakunta kilometriä ja se tiesi kyllä tuskaista hiihtoa.

 

Jokavuotinen Finlandia oli minulle tärkeä, sillä siihen valmistautuminen – paljolti toki vain henkinen valmistautuminen – piti fyysisen kuntoni oikealla tasolla.

 

Finlandia-hiihdon viimeiset kilometrit olivat hieno kokemus ainakin siinä vaiheessa, kun hyppyrimäen vauhdinottomäki ilmestyi näkyviin.

 

Muistan joskus viimeisistä kilometreistä, kun ohitseni kiiruhti hiihtäjälegenda Siiri Rantanen – en pysynyt Siirin tahdissa mukana, mutta toki loppusuoralla olimme samaan aikaan!

 

 

***********************

 

 

Tänä vuonna Finlandia-hiihto jouduttiin peruuttamaan heikon lumitilanteen vuoksi ja on arvoitus, että toteutuuko se helmikuun viimeisessä viikonvaihteessa ensi vuonnakaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Harmillista, että Finlandia-hiihto joudutaan perumaan!

Keskiviikko 12.2.2020 - -Esko Erkkilä-

Hämeenlinnan Katumajärveltä alkanut ja Lahden hiihtostadionille päätynyt Finlandia-hiihto hiihdettiin ensimmäisen kerran vuonna 1974.

 

Järjestäjät tekivät viime maanantaina päätöksen, että heikon lumitilanteen vuoksi vuoden 2020 Finlandia-hiihto joudutaan perumaan.

 

Liityin Finlandia-hiihtäjien joukkoon vuonna 1979 ja pysyttelin tuossa joukossa tasan kolmekymmentä vuotta, sillä hiihdin viimeisen Finlandia-hiihtoni vuonna 2008.

 

Alkuperäisestä Finlandia-hiihdosta eli Katumajärveltä Lahden hiihtostadionille jouduttiin luopumaan 1990-luvulla ja sen jälkeen Finlandia-hiihto on toteutettu paikallisena Lahden ympäristössä.

 

Muistelen kaiholla Hämeenlinnasta Lahteen etenevästi hiihdettyjä Finlandia-hiihtoja, sillä mielestäni vain ne ovat todellisia Finlandia-hiihtoja.

 

On kuitenkin selvää, että nykypäivänä ei aito Finlandia-hiihto ole enää mahdollinen, sillä matkalla olevat järvet lainehtivat vapaina vielä helmikuussakin.

 

 

******************

 

 

Parhaiten mielessäni on vuoden 2001 Finlandia-hiihto, sillä olin sitä ennen ollut vain vajaat kolme kuukautta aikaisemmin eturauhassyöpäleikkauksessa!

 

Hiihdin kaikki kolmekymmentä Finlandia-hiihtoani varsin pienellä ennakkoharjoittelulla, mutta siitä pidin huolen, että harjoittelukilometrejä kertyi kuitenkin yli sata – kolmensadan harjoittelukilometrin Finlandia-hiihtoni olivat yhtä juhlaa!

 

 

 

Tässä osa mitalikokoelmastani ja on siellä lähes kaikki Finlandia-hiihdoistani saamani mitalitkin!

 

 

En kadehdi Finlandia-hiihdon järjestelykomitean puheenjohtajan ja entisen kauppakumppanini Esko Saaren tilannetta, kun nyt joutuu johtamaan niitä järjestelyjä, joita Finlandia-hiihdon peruuntuminen aiheuttaa.

 

 

-Esko Erkkilä-

On monille uusia asia, että Hämeenkyrössä liikkuu myös henkilö- ja tavarajunia!

Perjantai 10.1.2020 - -Esko Erkkilä-

Hämeenkyrö on tärkeä ja vilkas paikkakunta maantieliikenteessä, sillä halkoohan kolmostie Hämeenkyrön kirkonkylää.

 

Harva tietää, että Hämeenkyrön kautta kulkee raideliikenteessä monia henkilö- ja tavarajunia – tämä tuli taas kerran esille eilen facebuukissa, jossa joku väitti jopa, että Hämeenkyröstä ”puuttuu vielä pätkä kiskoja”!

 

 

 

 

Kiskojen puuttuminen Hämeenkyröstä on täyttä potaskaa ja paras todiste siitä on viime marraskuussa ottamani valokuva, joka kertoo, että lyhyellä matkaa Hämeenkyrössä on Tampere-Parkano-Seinäjoki –radalla jopa kaksoisraiteet.

 

Olen ottanut tuon kuvan Majamaan yksityistien pääratamme ylittävältä sillalta ja siitä nähdään, että Hämeenkyrön puolella on Tampere-Parkano-Seinäjoki –radalla jopa kaksoisraiteet!

 

 

Kaksoisraiteet sijaitsevat pääosin Viljakkalan puolella sijaitsevalla Majajärven liikennepaikalla, mutta kuvaajaa lähinnä oleva rataosuus sijaitsee Hämeenkyrössä!

 

Puolenpäivän tienoilla tuolle ohitusraiteelle saapuu Raahesta lähtenyt ja Hämeenlinnaan menevä Suomen pisin ja painavin tavarajuna, joka kuljettaa teräsrullia SSAB:n tehtaalle!

 

Yhteenvetona siis se, että Hämeenkyrö on suuren maaliikenteen lisäksi myös suuri kiskoilla kulkevien junien paikkakunta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen hiippakunnan alue muuttuu 1.1.2020

Torstai 26.12.2019 - -Esko Erkkilä-

Tampereen hiippakunta järjesti yhteistyökumppaneilleen kapitulin virastolla glögitilaisuuden 19.12.2019.

 

Sain henkilökohtaisen kutsun tilaisuuteen ja mieluusti kutsua noudatinkin.

 

 

Tilaisuutta isännöi Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo (vasemmalla) ja ”piispallisessa” keskusteluringissämme oli mukana myös edellinen piispamme Juha Pihkala.

 

 ************************

 

Eräs keskusteluaiheemme olivat ne aluemuutokset, jotka koskettavat Tampereen hiippakuntaa 1.1.2020.

 

 

 

 

Vuodenvaihteessa Someron, Jämsän, Asikkalan, Hollolan ja Orimattilan seurakunnat sekä Lahden seurakuntayhtymä siirtyvät Tampereen hiippakunnasta muualle ja tilalle tulevat Sastamalan, Punkalaitumen, Parkanon, Kihniön sekä Virtain seurakunnat.

 

Jatkossa Tampereen hiippakuntaan kuuluvat Tuomiorovastikunnan lisäksi Hämeenkyrön, Kangasalan, Hämeenlinnan sekä Tammelan rovastikunnat.

 

 

Pidän muutosta järkevänä, sillä muutoksen jälkeen Pirkanmaalla ”hengellinen rälssi” vastaa maakuntajakoa.

 

**********************

 

Piispa Repo oli kiinnostunut puheenjohtamani Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen toiminnasta ja saa nähdä, että mitä ”perästä kuuluu”!

 

 

-Esko Erkkilä-

Megajuna kulkee päivittäin Raahesta Hämeenlinnaan

Torstai 28.11.2019 - -Esko Erkkilä-

Kesämökkini sijaitsee Viljakkalan Majajärvellä ja Valtio aikoinaan pakkolunasti meiltä neljä hehtaaria, joka jäi Tampere-Parkano-Seinäjoki –radan alle.

 

Tuo rataosuus on eräs maamme vilkkaimmista rataosuuksista ja tänä vuonna Vapunaatosta alkaen radalla on päivittäin kulkenut todellinen megajuna, joka kuljettaa SSAB:n teräskeloja Raahesta Hämeenlinnaan.

 

 

 

 

Megajuna ohittaa mökkitonttini hieman ennen puoltapäivää ja monesti se joutuu vastaantulevan liikenteen vuoksi pysähtymään Majajärven liikennepaikalla, joka pääosin sijaitsee meiltä pakkolunastetulla alueella.

 

Kokkolassa juna on aamu-seitsemältä ja Tampereen se ohittaa iltapäivän alkaessa.

Kuvassa Majajärven liikennepaikka ja tästä nähdään siellä olevat kaksoisraiteet.

 

 

 

Megajunaa vetää kaksi veturia, sillä yhden veturin voimin se ei liikkuisi.

 

 

 

Juna kokonaispaino on 5,2 miljoonaa kiloa ja siitä teräsrullien osuus on 3,8 milj. kiloa.

 

Vertailun vuoksi todettakoon, että Tanskan Kattegatin salmien läpi mahtuu laiva, jolla on n. 40 miljoonan kilon lasti.

 

 

 

Megajunassa on 52 vaunua ja sillä on pituutta 690 metriä - sen pidempää junaa ei mahdukaan Majajärven liikennepaikan ohitusraiteelle.

 

 

 

Aikaisemmin vastaava tavaramäärä kuljetettiin kahdella junalla, mutta onhan yhden junan periaate monestakin syystä edullisempaa.

 

 

 

Tämä ei anna oikeaa tunnelmaa, kun Tampereen suunnalta tullut juna tulee vastaan megajunaa – tässä tapauksessa megajuna on jäänyt pääraiteelle ja vastaantuleva henkilöjuna joutuu kulkemaan ohitusraidetta pitkin; yleensä megajuna menee ohitusraiteelle!

 

Pääraidettä kiitävän henkilöjunan nopeus Majajärven kohdalla on 170 – 190 kilometriä tunnissa, mutta ohitusradan kautta kulkiessaan sen nopeus lienee sadan kilometrin tuntinopeuden tiimoilla.

 

Olen vuosien varrella tottunut mökkitonttini vierellä kulkevaan junaliikenteeseen, mutta mökkivieraitamme junien näkeminen aina ihastuttaa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Mieluusti saan loppuelämäni ajan kantaa henkistä Jussi-paitaa päälläni!

Maanantai 13.5.2019 - -Esko Erkkilä-

Viljakkalassa syntyneenä nyky-tamperelaisena olen vuosikymmenet sitten haaveillut, että josko pääsisin joskus asumaan ja toimimaan Hämeenlinnassa ja/tai Seinäjoella.

 

 

Molemmat kaupungit ovat haavekuvissani olleet sellaisia, joissa olisi mukava asua ja toimia.

 

 

Haaveeni ovat enemmän kuin puoliksi toteutuneet, sillä olen saanut asua Seinäjoella vuodesta 1972 vuoteen 1978 ja senkin jälkeen Seinäjoki sekä koko Etelä-Pohjanmaa ovat olleet työelämän kautta minulle tärkeitä.

 

1972 – 1978 välisen jakson toimin Rehuraisio Oy:n myyntimiehenä Etelä-Pohjanmaalla ja senkin jälkeen tuo mainio maakunta kuului vastuualueeseeni, kun työnantajani näki viisaaksi nostaa minut esimiestehtäviin.

 

 

Hämeenlinnassa en koskaan ole saanut asua, mutta työtehtävät veivät minut tuon hienon kaupungin pyörteisiin, kun työnantajani Rehuraisio Oy osti Hämeenlinnan Kantolan teollisuusalueella sijaitsevan entisen OTK:n rehutehtaan osake-enemmistön ja sain ryhtyä saneeraamaan tuota taloudellisessa suossa rypevää rehuteollisuusyritystä. Emme ostaneet tuota yritystä suoraan OTK:lta vaan siinä oli Oy Alko Ab:n, Lännen Oy:n sekä Farmos Oy:n väliaikainen omistusvaihe.

 

 

Noiden entisten omistajien mukaan ostamamme yrityksen nimi olikin Alfa Rehu Oy eli A = Alko, L = Lännen ja FA = Farmos!

 

**********************

 

Mutta siihen eteläpohjalaisuuteen!

 

 

Suorasukaisena ja operatiiviseen toimintaan orientuneena pidän eteläpohjalaisten tapaa toimia oikeana ja minulle sopivana.

 

 

 

 

 

Kopioin tähän juttuuni Keskustan listoilla EU-parlamenttiin pyrkivän Petra Schulze Steinen kuvan, jossa Petra poseeraa päällään paita, jossa lukee

 

”Nainen voi lähtiä Pohojammaalta, mutta Pohojammaa ei naisesta”

 

 

Petran toteamus – ehdokasnumero 37 -  pätee myös minuun!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomen talous on saatu kuntoon!

Tiistai 3.7.2018 - -Esko Erkkilä-

Kaikki tilastot ja indikaattorit kertovat, että Suomen talous on saatu kuntoon.

 

 

Mökkimaailmassani saan päivittäin todeta, että näin on, sillä niin vilkasta on tavaraliikenne Tampere-Parkano- Seinäjoki –radalla.

 

 

Majajärven liikennepaikka on rajanaapurini ja kun Majajärvellä on kaksoisraiteet, niin monet tavarajunat odottavat meillä vastaantulevia matkustajajunia tai päästävät ne ohitseen.

 

 

 

**************

 

 

 

Lähes joka päivä teräsrullia Raahesta Hämeenlinnaan kuljettava juna pysähtyy Majajärvellä ja väistää joko nopeampia matkustajajunia tai antaa tietä (= rataa) nopeammille!

 

 

 

 

 

Teräsrullajunassa on nykyisin paljon enemmän vaunuja kuin aikaisemmi eli talous pelittää.

 

 

 

 

 

Eikös ”4711” ole hajuvesimerkkikin!

 

 

 

 

 

Teräsrullajunan eteen tarvitaan kaksi veturia, jotta tavara liikkuu!

 

 

 

 

 

Nyt oli hieman normaalia pidempi odottaminen, mutta tulihan se pohjoiseen matkannut juna sieltä.

 

 

 

********************

 

 

 

Myös koivupaperipuuta kuljettavan junan pituus on kasvanut ja se liikennöi entistä useammin.

 

 

 

 

 

Vaununäkymä pohjoisen suuntaan…

 

 

 

 

 

…ja saman junan vaunuja etelään.

 

 

 

 

 

Ohittavan matkustajajunan nopeus Majajärven kohdalla on lähes 190 km/h!

 

 

 

 

 

Ja sitten liikkeelle kohti Tamperetta, mutta minne Tampereelta?   Suuntaako juna Kirkkonummelle vaiko Äänekoskelle! Kuka tietää?

 

 

 

Luulisi oppositionkin iloitsevan, että Suomen talous on saatu kuntoon!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Miksi Hämeenlinnan kaupunki ei vastuuvakuuta yhtiöiden hallitukseen nimeämiään luottamushenkilöitä?

Perjantai 27.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Tämän juttuni pontimena on hämeenlinnalaisen sdp-poliitikon Iisakki Kiemungin saama vahingonkorvaustuomio – 350.000 euroa, jonka oikeus määräsi hänet maksamaan Sunny Car Center –sotkuista.

 

 

Ymmärrän oikeuden päätöksen, sillä osakeyhtiössä toimitusjohtaja ja hallituksen jäsenet toimivat ”ankaran vastuun” alaisina. Sitä en kuitenkaan ymmärrä, että miksi Hämeenlinnan kaupunki ei ollut ottanut vastuuvakuutusta henkilölle, jonka se ”määräsi” hallituksen jäseneksi sellaiseen yhtiöön, jossa kaupunki oli vähemmistöosakas.

 

 

Omaan kahteenkin kertaan henkilökohtaista kokemusta osakeyhtiöiden hallitusten jäsenyydestä – toisessa tapauksessa olin peräti toimitusjohtaja ja toisessa hallituksen jäsen.

 

 

Kyseessä olivat konserniin kuuluvat osakeyhtiöt, mutta sillä ei vastuiden kannalta ole merkitystä.

 

 

En nimityshetkillä osannut vaatia vastuuvakuutusten ottamista, mutta onneksi yksityisessä konsernissa oli menettelytapana se, että toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille otettiin vastuuvakuutus.

 

 

Molemmissa tapauksissa sain konsernilta tiedon, että minulle oli otettu vastuuvakuutus.

 

 

Tieto vastuuvakuutuksen olemassaolosta ei vaikuttanut tekemisiini ja niin pitääkin olla.

 

 

Toimitusjohtaja-casessa oli kysymys melko mittavasta saneerausurakasta, jossa ensitöikseni jouduin olemaan keulakuvana, kun yritys luopui puolestatusinasta nestemäisten materiaalien täysperävaunukalustosta ja kuorma-autokorjaamosta.

 

 

Tässäkään tapauksessa ei jouduttu menemään vastuuvakuutuksen soveltamiseen vaikka jouduimmekin ”nokkapokkaan” AKT:n kanssa.  Ongelmasta selvittiin, kun maksoimme ulkoistamillemme kuljettajilla kuuden kuukauden palkan. Iso satsaus sekin, mutta tarpeellinen, kun yritystä ohjattiin taloudellisesta syvästä alhosta terveempään tilanteeseen.

 

 

 

Tämän jutun ajatus on se, että yksityisellä puolella vastuuvakuutuksen ottaminen osakeyhtiöiden vastuuhenkilöille on normaalia menettelyä ja sitä soisi noudatettavan myös kunnallisella sektorilla (ja suluissa: kun ja jos halutaan päteviä voimia vastuullisiin tehtäviin).

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kannustan luottamushenkilöitäkin hakeutumaan kokemustenvaihtoon!

Torstai 27.4.2017 - -Esko Erkkilä-

Esimiehenä toimiessani pidin tärkeänä, että tiimini jäsenet pääsivät jatkuvasti koulutukseen, sillä vain siten yritysmaailmassa menestyy ja saa aikaan tuloksia.

 

 

Tärkeä koulutuksen muoto oli silloin ja on yhä edelleen kokemustenvaihto.

 

 

Olen kiitollinen nelikymmenvuotisen työrupeaman minulle tarjonneelle työnantajalleni, sillä sain monesti vaihtaa vastuualuetta – kokemustenvaihtoa parhaimmillaan.

 

 

*****************

 

 

Tampereen kaupungin luottamushenkilönä olen jatkuvasti Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnan jäsenenä kannustanut infralaisia osallistumaan erilaisiin tilaisuuksiin ja tutustumaan muiden kaupunkien infra-yksiköiden toimintaan.

 

 

 

 

 

Sain ilokseni eilen osallistua luottamushenkilönä kokemustenvaihtotilaisuuteen, kun Hämeenlinnan LinnanInfra Liikelaitoksen luottamushenkilöt sekä toimiva johto olivat tutustumassa Tampereen Infra Liikelaitoksen toimintaan.

 

 

Tampereen Infran liikevaihto on n. 58 M€ ja vaikka LinnanInfran liikevaihto on vain 17 M€, niin paljon molemmilla ilmeni opittavaa toisiltaan.

 

 

 

 

 

Hämeenlinnan kaupungin ympärysmitta 455 kilometriä ja jo se asettaa omia haasteitaan.

 

 

LinnanInfran johtokunnassa eräät henkilöt esittelivät itsensä liitoskuntien edustajina ja on selvää, että Iittalan, Hauhon, Tuuloksen, Lammin sekä Rengon liittäminen kanta-Hämeenlinnaan tuo myös paineita sekin.

*****************

 

Mielenkiintoista oli kuulla, että Hämeenlinnan kaupungilla on Padasjoella melkoiset metsävarat ja niistä huolehtiminen kuuluu luonnollisesti LinnanInfralle.

 

 

Hakkuutulot ovat olleet perinteisesti tasolla 700.000 euroa vuodessa, mutta tiukan rahatilanteen vuoksi nyt tavoite on myydä puuta 1,5 miljoonalla eurolla!

************

 

HHT- kasvukäytävä eli Helsinki-Hämeenlinna-Tampere –kasvukäytävän osalta vieraamme toivoivat, että muistettaisiin kehittää myös kasvukäytävän välissä sijaitsevaa Hämeenlinnaa.

 

 

Aiheellinen toive!

 

 

 

Vieraamme esittelivät Hämeenlinnan vision teemalla

 

”Uuden Hämeenlinnan yhteinen suunta”

 

 

ja siinä todetaan näin:

 

 

Hämeenlinna on uudistuva, elinvoimainen, turvallinen ja aito kulttuurikaupunki Suomen kasvukäytävällä

 

 

Hämeenlinna on tullut vuosien saatossa minulle tutuksi sekä läheiseksi kaupungiksi ja toivottelen sille kaikkea hyvää!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Hyvin mahtuvat samaan kuvaan!

Perjantai 30.12.2016 - -Esko Erkkilä-

Tervehdys kaikille lukijoilleni!

Pyydän anteeksi niiltä eilisiltä "aamulukijoiltani", jotka pettyivät, kun eilen blogisivuillani ei ollutkaan uutta juttua.

Huomasin virheeni vasta aamukahdeksan tienoilla, kun totesin, että olen töpeksinyt eilisen juttuni tallentamisessa.

Toki olin tallentavanani se ajoissa edellisiltana, mutta jossain tein virheen ja aamulukijani joutuivat pettymään.

Onneksi eilisen jutun valokuvat olivat helposti lisättävissä, joten eilinen juttuni oli katseluvalmis hieman aamukahdeksan jälkeen.

Tunnen melkoista vastuuta Teille arvoisat lukijani, sillä Teitä on viime aikoina ollut melkoinen joukko - puhutaan ..., no en kuitenkaan kerro lukijamäärääni, mutta näen sen reaaliaikaisesti joka hetki. Portugaliin liittyvät jutut ovat kuitenkin nostaneet lukijamääräni uudelle tasolle!

Mutta nyt uusin juttuni!

*******************

Kävin eilen Tampereen Biltemassa, jonne on meiltä matkaa vajaat parisen kilometriä.

 

Käyntini aiheena oli ostaa sellainen värkki, jolla pystyy avaamaan huonosti vetävän kodinhoitohuoneen viemärin.

 

 

Onnistuin ostoksessani ja pihalla huomasin, että nyt on mainio tilaisuus saada samaan kuvaan kahden ruotsalaisfirman liikekyltit.

 

 

 

 

 

Tässä kuva on eli samassa kuvassa Biltema ja Ikea!

 

 

Firmat sijaitsevat Tampereen eri kaupunginosissa eli Biltema Lakalaivassa ja Ikea Lahdesjärvellä – firmojen välissä kulkee Tampere – Helsinki –moottoritie.

 

 

Bilteman perusti ruotsalainen Sten-Åke Lindholm vuonna 1963.

 

 

Tampereen Biltema on ”lähikauppani” monessa asiassa ja arvostan se sijaintia Tampereen Lakalaivassa.

 

 

 

Tampereen Ikea sijaitsee Lahdesjärven kaupunginosassa ja sitä puolestaan en voi arvostaa lainkaan.

 

 

Arvostuksen puutteeni johtuu siitä, että Tampereen Ikean rakennusvaiheessa toteutettiin sellaisia räjäytystöitä, jotka vahingoittivat omaa omakotitaloani hieman, mutta erityisen paljon räjäytysvahingoista kärsivät puolentusinaa omakotialueemme eli Palokallion omakotialueen omakotitaloa – vahingot kohosivat tasolle 30.000 euroa per omakotitalo!

 

 

Ikean Tampereelle tuleminen on syynä, että olen nyt toiminut jonkinlaisena taustatoimijana Tampereen kunnallispolitiikassa vuodesta 2008 alkaen.

 

 

Olen joutunut toimimaan Palokallion alueen ”puhemiehenä” Tampereen kaupunkia vastaan vuodesta 2008 alkaen ja tämä huomattiin Keskustan Tampereen vastuuhenkilöiden toimesta ja he pyysivät minua näkyvän roolini ansiosta kunnallisvaaliehdokkaaksi vuonna 2008 järjestetyissä kunnallisvaaleissa.

 

 

Siitä se kuntavaikuttajan urani urkeni!

 

 

On selvää, että en ole avannut Ikean ovea koskaan Suomessa, sillä niin voimakkaat antipatiat tuon firman rakennustyöt minulle aiheuttivat.

 

 

Palokallion Omakotiyhdistyksellä oli pitävät valitukset Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa Ikeaaa vastaan, mutta me hölmöt peruutimme valituksemme.

 

 

Tampereen silloinen pormestari Timo P. Nieminen ja ”suuri päällikkö” Risto Laaksonen tulivat villapaidat päällään kokoukseemme ja anelivat valituksemme peruttamista.

 

 

Olen yksi niistä Palokallion Omakotiyhdistyksen vastuuhenkilöistä, jotka suostuimme perumaan vedenpitävän valituksemme Hämeenlinnan hallinto-oikeudesta – voin syyttää asiasta vain itseäni.

 

 

Jos olisimme pitäneet valituksemme voimassa, niin koskaan Ikea ei olisi saanut rakennuslupaa Tampereen Lahdesjärvelle ja alueemme omakotitalot olisivat säästyneet suurilta tuhoilta.

 

 

Mitä opimme tästä?

 

 

Herrojen kanssa ei pidä lähteä marjaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

 

Evakelis-luterilaisen kirkon hiippakuntajako on erikoinen tapa pahoinpidellä Suomen kuntakarttaa

Keskiviikko 18.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Työelämässä opin, että kaikilla organisaatioilla on oma tapansa jakaa Suomen kunnat erilaisiin kokonaisuuksiin.

 

 

Aluevastuussa ollessani vastuualueeni pääasiallinen nimi oli Länsi-Suomen myyntialue.

 

 

Siihen kuuluivat koko ajan Satakunta, Pirkanmaa ja Keski-Suomi, mutta oli vaiheita, jolloin siihen kuuluivat noiden kolmen maakunnan lisäksi mm. Hämeenlinna, Lahti, Helsinki, itäinen Uusimaa, läntinen Uusimaa, Seinäjoki, Vaasa ja Kokkola.

 

 

Se oli Rehuraisio Oy:n tapa pahoinpidellä läntisen Suomen karttaa.

 

**************

 

Olen viime päivinä saanut perehtyä ”hengelliseen rälssiin”, kun olen ollut taustaryhmäni vastuuhenkilönä Tampereen hiippakunnassa kirkolliskokouksen maallikkoedustajien ja hiippakuntavaltuuston maallikkoedustajien ehdokasasettelussa.

 

 

Tampereen hiippakunnan seurakuntajako on todella eriskummallinen ja se edustaa yhtä ääripäätä sellaisen organisaation alueellisen kokonaisuuden osalta, jonka pääpaikkana on Tampere ja josta organisaatiosta käytetään termiä ”Tampereen…” eli tässä tapauksessa...

”Tampereen hiippakunta”!

 

 

 

 

 

 

 Tämä kuva on vuodelta 2004 ja siinä ei luonnollisestikaan ole huomioitu sen jälkeen tapahtuneita kuntaliitoksia!  Kartta on kuitenkin kirkonkuvineen niin sympaattinen, että julkaisen sen tässä!

 

 

 

 

 

 

 

Parhaiten Tampereen hiippakunnan alue näkyy tästä siirtokuvasta, jonka imuroin Tampereen hiippakunnan nettisivuilta.

Tampereen hiippakunta jakaantuu kahdeksaan rovastikuntaan, jotka ovat:

• Tampereen Tuomiorovastikunta
• Hämeenkyrön rovastikunta
• Ruoveden rovastikunta
• Hollolan rovastikunta
• Hämeenlinnan rovastikunta
• Janakkalan rovastikunta
• Tammelan rovastikunta
• Sääksmäen rovastikunta

 

Rovastikuntajako on jokseenkin mielekäs, mutta kuntakohtaisesti herättää suurta kummastusta, että Tampereen hiippakuntaan kuuluu mm. sellainen vahva varsinais-suomalainen seurakunta kuin Someron seurakunta!

 

Melkein Helsingin kupeessa sijaitseva Orimattila kuuluu myös Tampereen hiippakuntaan.

 

Yllätys, yllätys: Keski-Suomesta Jämsä kuuluu Tampereen hiippakuntaan!

 

Toisaalta on vaikea ymmärtää, että mm. Sastamala, Parkano, Kihniö ja Virrat eivät kuulu Tampereen hiippakuntaan!

 

 

No, mikäs minä olen ihmettelemään näitä hengellisen rälssin aluejakoja ja tapaa pahoinpidellä Suomen karttaa, mutta ihmettelen kuitenkin joka tapauksessa!

 

 

-Esko Erkkilä-