Hämeenlinnassa on Pohjoismaiden suurimmat muraalit!

Perjantai 13.8.2021 - -Esko Erkkilä-

Olin 40 ja puoli vuotta kestäneen työurani aikana sen viimeiset neljäkymmentä vuotta Raisio Yhtymän palveluksessa.

 

Työnantajani juridinen nimi vaihtui tuona aikana monesti, mutta kaikki työnantajayhtiöni kuuluivat Raisio Konserniin.

 

Tuosta ajasta vastasin runsaan parin vuoden ajan konserniin kuuluneen Alfa-Rehu Oy:n maatilarehuseosten markkinoinnista ja työpaikkani sijaitsi silloin Hämeenlinnassa Kantolan teollisuusalueella.

 

Työpaikkani sijaitsi jykevien viljasiilojen katveessa ja ne kaikki kuuluivat silloin Raisio Yhtymän eri tulosyksiköille.

 

Siilot on alun perin rakentanut OTK, mutta kun sillä meni aikoinaan taloudellisesti hieman heikosti, niin OTK:n ajasta ei jo silloin ja vielä vähemmän nyt, on varsin vähän mitään jäljellä.

 

Viljasiilot ovat kuitenkin sellaisia, että ne kestävät vuosia ja näin on käynyt myös Hämeenlinnan Kantolassa.

 

Siilot ovat nykyään valtio-omisteisen eli meidän kaikkien omistuksessa ja omistuksesta vastaa Suomen Viljava Oy eli alun perin Valtion Viljavarasto.

 

****************

 

Suomen Viljava Oy:n viljasiilot ovat nyt saaneet uutta raikasta ilmettä, kun…

 

 

 

…australialainen taiteilija Guido van Helten toteutti syyskuussa 2017 Pohjoismaiden suurimman muraaliteoksen Hämeenlinnaan.

Van Helten maalasi Suomen Viljava Oy:n viljasiilojen julkisivuun 56 metriä korkean teoksen.

 

 

 

Van Heltenin työt ovat valtavia, lähes fotorealistisia muotokuvia. Hän on tunnettu erittäin tarkkana ihmiskasvojen kuvaajana.

 

 

Koen, että van Heltenin Kantolan viljasiilojen kupeeseen maalaamat muraalit ovat tietynlainen kunnianosoitus suomalaiselle elintarviketeollisuudelle ja viljanjalostusteollisuudelle, jonka parissa sain tehdä työtä päivälleen neljäkymmentä vuotta.

 

-Esko Erkkilä-

Mieluusti saan loppuelämäni ajan kantaa henkistä Jussi-paitaa päälläni!

Maanantai 13.5.2019 - -Esko Erkkilä-

Viljakkalassa syntyneenä nyky-tamperelaisena olen vuosikymmenet sitten haaveillut, että josko pääsisin joskus asumaan ja toimimaan Hämeenlinnassa ja/tai Seinäjoella.

 

 

Molemmat kaupungit ovat haavekuvissani olleet sellaisia, joissa olisi mukava asua ja toimia.

 

 

Haaveeni ovat enemmän kuin puoliksi toteutuneet, sillä olen saanut asua Seinäjoella vuodesta 1972 vuoteen 1978 ja senkin jälkeen Seinäjoki sekä koko Etelä-Pohjanmaa ovat olleet työelämän kautta minulle tärkeitä.

 

1972 – 1978 välisen jakson toimin Rehuraisio Oy:n myyntimiehenä Etelä-Pohjanmaalla ja senkin jälkeen tuo mainio maakunta kuului vastuualueeseeni, kun työnantajani näki viisaaksi nostaa minut esimiestehtäviin.

 

 

Hämeenlinnassa en koskaan ole saanut asua, mutta työtehtävät veivät minut tuon hienon kaupungin pyörteisiin, kun työnantajani Rehuraisio Oy osti Hämeenlinnan Kantolan teollisuusalueella sijaitsevan entisen OTK:n rehutehtaan osake-enemmistön ja sain ryhtyä saneeraamaan tuota taloudellisessa suossa rypevää rehuteollisuusyritystä. Emme ostaneet tuota yritystä suoraan OTK:lta vaan siinä oli Oy Alko Ab:n, Lännen Oy:n sekä Farmos Oy:n väliaikainen omistusvaihe.

 

 

Noiden entisten omistajien mukaan ostamamme yrityksen nimi olikin Alfa Rehu Oy eli A = Alko, L = Lännen ja FA = Farmos!

 

**********************

 

Mutta siihen eteläpohjalaisuuteen!

 

 

Suorasukaisena ja operatiiviseen toimintaan orientuneena pidän eteläpohjalaisten tapaa toimia oikeana ja minulle sopivana.

 

 

 

 

 

Kopioin tähän juttuuni Keskustan listoilla EU-parlamenttiin pyrkivän Petra Schulze Steinen kuvan, jossa Petra poseeraa päällään paita, jossa lukee

 

”Nainen voi lähtiä Pohojammaalta, mutta Pohojammaa ei naisesta”

 

 

Petran toteamus – ehdokasnumero 37 -  pätee myös minuun!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Ei sun tartte meille tulla, jos rekes harraa"

Sunnuntai 13.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Kansakoulunopettaja, sanomalehtimies, poliitikko, kirjailija ja professori Artturi Leinonen syntyi Ylihärmässä 1888 ja kuoli Vaasassa 1963.

 

Leinonen toimi kansanedustajana 1936  – 1939 ja 1944 – 1945.

 

Sain eilen eli 12.7.2014 olla mukana Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen matkalla Kauhajoelle, jossa olimme yleisönä Teatteri Kajon esittämässä Leinosen kirjoittamassa ”Lakeuksien lukko” –teatteriesityksessä.

 

On heti todettava, että päälläni oleva henkinen Jussi-paita sai esityksen ansiosta vankan vahvistuksen!

 

Hienot puitteet, Leinosen lähes sata vuotta sitten kirjoittaman tekstin ikiaikaisuus, eteläpohjalainen murre ja eteläpohjalaiset harrastelijanäyttelijät tekivät kesäteatteriesityksestä hienon kokemuksen.

 

 

 

 

 

Kauhajoen kaupungintalolla nautittu maukas lounas virittivät meidät tamperelaisvieraat oikeaan henkeen.

 

Kaupungintalon edessä oleva jättikokoinen kauha kuvaa hyvin Kauhajokea.

 

 

 

 

 

 

Tapasin ennen näytöstä Hallivuoren veljekset – Paavo oikealla ja Jaakko vasemmalla – veljekset ovat tuttujani jo yli 40 vuoden takaa.

 

Aloitin työurani Kauhajoella vuonna 1970. Toimin siellä toimivan K-maatalousliikkeen palveluksessa ja silloin sain tehdä hyvää yhteistyötä Hallivuoren veljesten kanssa!

Puoli vuotta kestäneen Kauhajoki-jaksoni jälkeen siirryin yrityksen palvelukseen, jonka riveissä sain toimia tasan 40 vuotta - työuraa ehti minulle kertyä siis 40 ja puoli vuotta!

 

 

 

 

 

 

 

Paavo ja Jaakko Hallivuori ovat todellisia kulttuurivaikuttajia Kauhajoella, sillä he ovat rakentaneet Kesäteatteri Sotkanpesän katsomorakenteet vuonna 2009.

 

 

 

 

On positiivista, että kohde on saanut rahoitusta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2007 – 2013.

 

Rahoituksen on myöntänyt ”Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin”.

 

 

 

*************

 

 

 

 

Paavo Hallivuoren rooli Kantolan isäntänä on Teatteri Kajon kesäteatteriesityksessä koko näytelmän kantava rooli.

 

Tiedän, että Etelä-Pohjanmaalla arvostetaan henkilöitä, jotka aikojen saatossa ovat Lakeuksien lukko –näytelmässä esittäneet Kantolan isäntää.

 

Muistan hyvin, kun kauhavalainen kauppias Aarne Paalanen sai runsaasti tunnutusta Kantolan isäntä –roolistaan esittäessään tätä roolia mm. sillä kiertueella, joka suuntautui Floridaan vuonna 1979.

 

Paavo Hallivuoren esitys Kantolan isäntänä kuvastaa alkiolaista talonpojan oikeamielisyyttä ja myös jyrkkyyttä – suorastaan ehdottomuutta - , johon Artturi Leinonen on näytelmätekstiä luodessaan pyrkinyt.

 

 

************

 

Otsikon sanat ovat Kantolan tyttären Annikan sanomat, kun patruunan poika Harri empi tulla hänen luokseen.

 

 

***********

 

 

Kiitän Kauhajoen kaupunkia, joka on toiminnallaan mahdollistanut Kesäteatteri Sotkanpesän toiminnan.

 

Kiitän Lakeuksien lukko –näytelmän näyttelijöitä ja koko esitystiimiä hienon kulttuurinautinnon tarjoamisesta.

 

Kiitokset myös niille puuhahenkilöille Eläkeliiton Tampereen yhdistyksessä, joiden ansiosta sain liittyä valmiiseen pöytään nauttimaan Kauhajoelle suuntautuneesta kulttuurimatkasta.

 

 

*************

 

 

 

Lakeuksien lukko –esitykset jatkuvat Kauhajoella 27.7.2014 saakka.

 

Jos et ehdi Teatteri Kajon esityksiin tänä vuonna, niin kerron, että kesällä 2015 Kesäteatteri Sotkanpesä tulee esittämään koskettavan tarinan Helena Eevasta.

 

Helena Eeva syntyi Metsäpirtissä 1923 ja kuoli jo 36 vuotiaana, mutta ehti nuoresta iästään huolimatta sanoittaa yli 150 tunnettua iskelmää. Suurimman osan Helena Eevan sanoituksista sävelsi Toivo Kärki.

 

Helena Eeva on haudattuna Kauhajoella.

 

Ehkä tunnetuin Helena Eevan sanoituksista on Paula Koivuniemen vuonna 1968 levyttämä ”Jos helmiä kyyneleet ois”.

 

 

***********

 

 

Pääsin parisenkymmentä vuotta sitten vierailemaan Helena Eevan synnyinkodin raunioilla Metsäpirtin Eevalassa ja sillä matkalla sain kipinän ryhtyä tarkemmin tutustumaan karjalaiseen elämänmenoon, karjalaiseen kulttuuriin ja Suomen sotahistoriaan.

 

 

Jos ette tänä vuonna ehdi Kauhajoelle Lakeuksien lukkoa katsomaan, niin merkitkäänhän kalentereihinne ensi vuoden Helena Eevan tarina Kauhajoen kesäteatterissa.

 

 

-Esko Erkkilä-                     

Vaalilehtien helmi: "Lempäälä on meidän juttu"

Perjantai 20.1.2012 - -Esko Erkkilä-

Presidentinvaalit ovat merkinneet varsin vähien vaalilehtien ilmestymistä markkinoille.

Jokunen niitä on kuitenkin käsiini sattunut ja niistä ehdottomasti paras on Keskustan Lempäälän kunnallisjärjestön vaalilehti:

”Lempäälä on meidän juttu”.

Lehti on tabloid-kokoinen ja siinä on kahdeksan sivua.

Lehden vastaava toimittaja on Panu Pirhonen ja sivunvalmistus on Arto Kantolan käsialaa. Lehden ulkoasu ja sen selkeä rakenne olivat elementtejä, joihin ansiosta ”tykästyin” lehteen heti ensi silmäyksellä.

Lehden toisella sivulla on VTT Paavo Väyrysen kirjoitus, jossa on osuva otsikko:

”Varo näppejäsi, Henna!

 

Teksti on vahvaa tekstiä ja jutun otsikoinnille on annettava täydet pisteet.

Samalla sivulla on Juha Kuisman laatima kirjoitus, joka käsittelee samaa asiaa kuin Väyrynen. Myös Kuisman kirjoituksen otsikko kertoo oleellisen:

”Suur-Tampere olisi tuhlauskone”.

Matti Mönttinen on laatinut jutun Keskustan puoluesihteeri Timo Laanisen haastattelusta ja myös tämän jutun otsikko on onnistunut:

”Presidentinvaaleissa päätetään Suomen suunnasta”.

Juha Kuisma on laatinut vaalilehteen useitakin kirjoituksia ja hyvä on hänen juttunsa

”Asumisessa on kyse vapaudesta”.

Tämä kirjoitus pitäisi ehdottomasti lukea kaikkien niiden, jotka vouhottavat hajarakentamisen hallinnan periaatteista.

Kansanedustaja Mikko Alatalo on taitava sanankäyttäjä. Hän osaa tuottaa painavaa tekstiä ja pystyy tiivistämään sanottavansa ymmärrettävään muotoon.

”Hiilenmustat tuliaiset Durbanista”

–kirjoitus on Mikkoa parhaimmillaan.

Kansanedustaja Arto Pirttilahden kirjoitus

”Edessä monien haasteiden ja vaalien vuosi”

kokoaa alkaneen vuodet keskeiset haasteet selkeään muotoon. Arton kirjoitus kannattaa lukea toiseenkin kertaan, sillä siinä on aikaan sopivaa sanomaa.

Lempäälän kunnanvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Maikki Hämäläinen-Ylikahri käsittelee kirjoituksessaan kuntien kehittämisen jäämistä olemattomalle huomiolle, kun kokoomusministeri Henna Virkkunen yrittää pakolla runnoa kuntauudistusta läpi. Hämäläinen-Ylikahri toteaa, että hän on jo pidempään pohtinut Pirkanmaan liiton kokonaisuutta. Hyvää ja aiheellista pohdintaa!

Keskustan Lempäälän kunnallisjärjestön varapuheenjohtaja Tuukka Liuha käsittelee ”tuukkamaisen” mittaisessa ja perusteellisessa kirjoituksessaan ihmisten hyvinvointia ja arjen valinnanvapautta.

Molemmat otsikossa mainitut arvot ovat nykyhallituksen toimien vuoksi uhattuina. Tuukan kirjoitus kannattaa lukea toiseenkin kertaan – sen anti avautuu ja paranee lukukertojen lisääntyessä. Puhun kokemuksesta!

Valitan, että ”arvosteluuni” eivät tällä kerralla mahtuneet kaikki vaalilehden kirjoitukset. Olen lukenut kaikki kirjoitukset ja voin vakuuttaa, että niiden lukeminen kannatti.

Keskustan Lempäälän kunnallisjärjestön vaalilehti pitäisi kuulua koko sisällöltään Tampereen ja Tampereen seudun kuntien luottamushenkilöiden "pakolliseen" opiskelumateriaaliin - näin puoluekantaan katsomatta. Uskon, että vaalilehdessä esiintuotujen näkökohtien huomioiminen päätöksenteossa olisi etu kaikille Tampereen ja Tampereen seudun asukkaille!

Keskustan Lempäälän kunnallisjärjestön julkaisema vaalilehti ei ole yhden kuukauden lehdykäinen vaan siitä löytyy asiaa pidemmänkin ajan käsittelyyn.

Kiitokset kunnallisjärjestön puuhahenkilöille – olette onnistuneet kerrassaan mainiosti!

Erityiskiitokset Lempäälän kunnanvaltuutettu Mikko Kärjelle, joka toi nipun lehtiä Paavo Väyrysen vaalimökille Keskustorille. Lehdet olivat painotuoreita, kun saimme ensimmäiset kappaleet käsiimme.

-Esko Erkkilä-

Ryhdikäs ja tulevaisuuteen katsova päätös

Perjantai 2.7.2010 - -Esko Erkkilä-

Eduskunta myönsi eilen selvin numeroin ydinvoimalan rakennusluvat Teollisuuden Voima Oyj:lle sekä Fennovoima Oy:lle.

 

Pitkään suomalaisia askarruttanut prosessi on saatu myönteiseen päätökseen. Olen päätökseen hyvin tyytyväinen.

 

Päätös merkitsee pitkää askelta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, työllisyyden parantamiseksi ja ennen kaikkea se luo pitävän pohjan maamme talousnousulle.

 

Päätöksen merkittävyyttä ja yhteisen hyvän näkemistä korostaa se, että ryhmäpäätöksiä ei ollut, vaan kansanedustajat olivat saaneet ryhmiltään vapaa kädet äänestää haluamallaan tavalla.

 

Äänestystulokset olivat selvät, sillä Teollisuuden Voiman hanke hyväksyttiin äänin 120-72, tyhjiä 2, poissa 5 ja Fennovoiman hanke hyväksyttiin äänin 121-71, tyhjiä 2, poissa 5.

 

Äänestystuloksista selviää muutama mielenkiintoinen seikka. SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen vastusti Teollisuuden Voiman hanketta, mutta puolusti Fennovoiman suunnitelmaa. Urpilainen perustelee päätöstään, sillä että maahan saataisiin yksi uusi ydinvoimalayritys. Hyvä perustelu, sillä se on ollut eräänä seikkana myös minulla.

 

Tyhjää Teollisuuden Voiman kohdalla äänestivät Johanna Ojala-Niemelä (sdp) ja Tuomo Hänninen (kesk.).  Fennovoima-äänestyksessä päättämättömyytensä kertoivat tyhjää äänestämällä kaksi demaria - Raakel Hiltunen ja ex-piispa Ilkka Kantola. Ihmettelen, että kansanedustajina on henkilöitä, joilla ei ole mielipidettä maamme kannalta eräässä tärkeimmässä kysymyksessä, ydinvoimaloiden rakentamisessa!

Äänestyksen jälkeen elinkeinoministeri, uudet ydinvoimaluvat esitellyt Mauri Pekkarinen (kesk.) kertoi haluavansa varmistaa, että uusien ydinvoimalatyömaiden kotimaisuusaste on aiempaa korkeampi.

Tästä syystä Pekkarinen aikoo elo-syyskuussa kutsua koolle keskusteluun nyt luvan saaneet yritykset, työnmarkkinajärjestöt, työsuojeluviranomaiset ja veroviranomaiset.

Hieno homma ja tästä nostan Pekkariselle hattua!

Eduskunnan eilinen päätös antaa suomalaisten katsella luottavaisesti tulevaisuuteen. Eräs kanto talouskasvun kangertelussa on saatu pois tieltä. 

-Esko Erkkilä-