Läskelästä proomulasti sahatavaraa Pietarin kautta Koivistolle!

Lauantai 13.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Taannoisella Kyröläismatkallamme pysähdyimme Harlun Läskelässä, jossa Suomen aikana toimi tuloksekas puujalostustehdas.

Tuon tehtaan näkeminen tuo aina mieleeni vuonna 1915 syntyneen anoppini tosikertomuksen, kun hän pääsi mukaan isänsä matkalle Läskelästä eli Laatokan pohjoisreunalta yli Laatokan ja Pietarin kautta aina Koivistolle saakka.

*******************

Tässä Läskelän koski kamerani tallentamana 5.7.2019.

Läskelään toi elinvoimaa Jänisjärvestä Laatokkaan virtaava Jänisjoki, jonka voimallinen koski oli keskeinen voimatekijä Läskelän hyvinvoinnille.

****************

Mutta siihen anoppini vuonna 1927 kokemaan:

Vuonna 1915 syntynyt anoppini kertoi vuonna 1927 tapahtuneesta matkastaan Harlun Läskelästä Pietarin kautta Koivistolle seuraavaa:

 

 

Salmin Mantsinsaarella asunut anoppini isä toimi talvet kraatarina Salmissa ja kesät puolestaan Laatokalla proomujen lautturina.

 

 

Vuonna 1927 anoppini isä oli ottanut Raisa-tyttärensä – tulevan anoppini – mukaansa, kun hän proomunkuljettajana vei Harlun Läskelästä proomukuormallisen lankkuja Laatokan yli ja Nevaa pitkin Suomenlahdelle Koivistolle, jossa lankut lastattiin valtamerilaivaan, joka vei lankkulastin Englantiin.

 

 

Mukana proomun vetoaluksessa oli myös anoppini äiti, joka huolehti matkan aikana perheen ruokahuollosta.

 

 

Laatokan ylittäminen onnistui vaikeuksitta, mutta Nevan yläjuoksulla joutuivat odottamaan, jotta Pietarin kohdalla ehdittiin avaamaan Nevan sillat, sillä ilman siltojen avaamista retkue ei olisi päässyt Suomenlahdelle.

 

 

Anoppini kertoi, että Pietarin valot olivat siltojen avautumista odotellessa hieno näky.

 

 

Laatokan ja Suomenlahden korkeusero on vain nelisen metriä, joten ”hiljaa virtaa Neva”!

 

 

Kaksitoistavuotias Raisa Ahven, avioliiton myötä Raisa Jääskä, sai menomatkasta tarpeekseen ja hän suorittikin paluumatkan Salmiin yksikseen rautateitse Elisevaaran kautta – melkoinen suoritus 12 – vuotiaalta tytöltä!

 

 

Salmista Raisalla oli kävelymatkaa kotiinsa Mantsinsaaren Työmpäisiin yli kaksikymmentä kilometriä ja matkalla piti lossilla ylittää Laatokan yli Pöllästä Mantsiin n. seitsemänsataa metriä leveä vesitie.

 

 

Väinö Linnan Tuntematon sotilas – kirjassa esitetty vesistönylitys perustuu muuten Mantsinsaaren ja Pöllän välisen vesistön ylitykseen.

-Esko Erkkilä-

Miksi matkalaskun ja kulukorvauslaskelman laatiminen on niin vaikeaa!

Maanantai 6.4.2015 - -Esko Erkkilä-

Yli neljäkymmentä vuotta kestäneen työurani aikana sain tehdä yhden jos toisenkin matkalaskun ja kulukorvauslaskelman.

 

 

Matkalaskulla ja kulukorvauslaskelmalla veloitetaan työnantajalta kilometrikorvaukset, päivärahat ja muut työntekemisestä aiheutuneet kustannukset tositteiden mukaan.

 

 

Vaikka matkalaskujen kautta yritykselle aiheutuvat kulut ovat yleensä kokonaisuuden kannalta pienet, niin myös niistä kertyy kustannuksia, jotka menestyvän yrityksen pitää osata huomioida tuloslaskelmassaan ainakin kuukausittain.

 

 

Myyntimiesten esimiehenä pitkään toimineena tiedän, että matkalaskujen saaminen hyväksyttäväksi ajoissa on ainakin joidenkin myyntimiesten kohdalla melkein ylivoimainen tehtävä.

 

 

Näin siitä huolimatta, että kyseessä on myyntimiehen oma raha ja luulisi, että sen saaminen omalle tilille kiinnostaa, mutta kun ei!

 

 

Toisaalta ymmärrän myyntimiehiä, sillä hyvä myyntimies on kuin taiteilija ja taiteilijathan ovat tunnetusti huonoja taloutensa hoitajia!

 

 

Toimin nyt työurani jälkeen puheenjohtajana kahdessakin vilkkaasti toimivassa yhdistyksessä.

 

 

Yhdistyksen toiminnasta syntyy kuluja ja kukas ne muu maksaisi, jos ei puheenjohtaja.

 

 

Puheenjohtaja saa luonnollisesti veloittaa syntyneet kulut tositteita vastaan matkalaskulla ja kulukorvauslaskulla yhdistykseltä.

 

 

Nyt huomaan itselläni samoja piirteitä kuin alaisillani oli aikoinaan eli matkalaskujen laatiminen viivästyy.

 

 

Tositteet on kyllä tallella, mutta varsinaisen matkalaskun laatiminen saa odottaa.

 

 

Eilen taas kerran ryhdistäydyin ja aloitin matkalaskujen laatimisen molemmille yhdistyksille.

 

 

Tosiaan aloitin, sillä en vielä saanut tehtävääni loppuunsuoritetuksi.

 

 

Laskimella laskin, että veloitettavaa kertyy toistatuhatta euroa. Tämän summan olen siis maksanut omasta lompakostani, jotta puheenjohtamieni yhdistysten toiminta on pyörinyt.

 

 

Miksi kirjoittelen tälle saitille tekemättömistä matkalaskuistani?

 

Kirjoittelen sen vuoksi, jotta tämäkin kirjoitus toimisi piiskana matkalaskujeni laatimiselle ja ehkä annan vertaistukea jollekin toiselle, joka ei tahdo saada aikaiseksi, jotta laatisi matkalaskunsa ja kulukorvausveloituksensa ajoissa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Jänisjärven Lomakeskus - Sortavalan vaihtoehto Venäjän matkaajalle

Torstai 12.8.2010 - -Esko Erkkilä-

Sortavala on useimmille Venäjän-matkaajille nopean yöpymisen paikka - näin Venäjälle mentäessä ja näin Venäjältä tultaessa.

 

Useasti Venäjällä käyneet kaipaavat vaihtelua Sorvala-vaihtoehtoon.

 

Jänisjärven Lomakeskus tarjoaa vaihtoehdon. Se sopii "nopean yöpymisen matkaajille", mutta erityisesti se on varteenotettava vaihtoehto niille, jotka haluavat viettää useamman yön Jänisjärven rantamaisemissa.

 

Yövyimme Jänisjärven Lomakeskuksessa, kun olimme päättämässä heinäkuista matkaamme Laatokan Karjalaan.

 

Jänisjärvi laskee Läskelän kautta Laatokkaan ja Läskelä on tuttu paikka kaikille Niiralan kautta Venäjälle matkaaville.

 

Läskelä on minulle tärkeä paikka sen vuoksi, että vaimoni vaari toimi kesäisin hinaajan kapteenina Laatokalla ja hän kuljetti puutavaralauttoja Läskelästä Laatokan ja Pietarin kautta Uuraaseen. Eräälle matkalle pääsi mukaan nuorena tyttönä myös tuleva anoppini ja hän kertoi mieliinpainuneesta matkasta usein.

 

Jänisjärven Lomakeskus sijaitsee Venäjän Värtsilässä ja sieltä on matkaa Niiralaan vain 10 kilometriä.

 

Jänisjärven Lomakeskuksessa on kohtuullisin varustuksin varustettuja mökkejä. Lomakeskuksen Metsäkahvila tarjoaa kaikki tarvittavat ravintolapalvelut kohtuuhintaan.

 

Huonojen tieyhteyksien vuoksi saavuimme Lomakeskukseen yli tunnin suunniteltua myöhässä, mutta se ei tahtia haitannut.

 

Jänisjärven aallot houkuttelivat uimaan illalla ja myös lähtöaamuna.

 

Suosittelen Jänisjärven Lomakeskuksen palveluiden käyttämistä Venäjän matkoilla. Jänisjärvi sopii yöpymiskohteena niille, jotka ovat useasti yöpyneet Sortavalassa ja haluavat vaihtelua. Oletan, että Jänisjärvellä yöpyminen on edullisempaa kuin Sortavalassa.

 

-Esko Erkkilä-

Impilahti - poikkeamisen arvoinen paikka tänäänkin

Perjantai 23.7.2010 - -Esko Erkkilä-

Sortavalasta Petroskoin suuntaan kohdataan kaksikin merkittävää puunjalostuslaitosta. Näimme ne molemmat heinäkuisella matkallamme Laatokan Karjalaan.

 

Ensiksi tulee vastaan Läskelän paperitehdas, jonka toiminta tosin on muutama vuosi sitten loppunut. Paperitehdas on korkean muurin ja "Nato-piikkilangan"eristämä, vaikka teollista toimintaa siellä ei enää olekaan. Läskelän kosken kautta vettä virtaa Jänisjärvestä Laatokkaan - matkailijat tapaavat meidän tapaamme pysähtyä ihailemaan Läskelän koskea. Läskelä kuului Suomen aikana Harlun pitäjään.

 

Matkailijan kannattaa poiketa Petroiskoin tieltä Impilahteen, sillä...

Lue lisää »