Nyt tarvitaan ruosteisia nauloja!

Lauantai 21.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Ostin viime vuoden toukokuussa Tyrin Kukkamarkkinoilta muutaman kallan juurakon ja…

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

…niistä kasvoi kesän aikana komeita kukkia.

 

 

Nämä kuvat on kuvattu syksyllä 2017.

 

 

Hoidimme kallojen juurakoiden talvehdittamisen autotallissa ja talvehdittaminen onnistui hyvin.

 

 

 

 

*****************

 

 

Vierailimme eilen eli perjantaina 20.4.2018 Tampereella Puutarhamessuilla ja ostimme…

 

 

 

 

 

…yhdeksän uutta kallan juurakkoa (tennispallo kokomittarina).

 

 

Yhdeksän kallan juurakkoa maksoi yhteensä 40,00 euroa.

 

 

 

 

 

Myyjällä oli esittelytarkoituksessa samanlaisia kalloja kuin meillä viime kesänä.

 

 

 

 

 

Saimme myyjältä arvokkaan neuvon, että miten kerran talvehtineita kalloja pitää hoitaa.

 

 

Yllätys oli melkoinen, kun myyjä kehotti työntämään ruosteisia nauloja siihen kukkaruukkuun, johon olemme muutama päivä sitten istuttaneet autotallissa talvehtineita kallan juurakoita!

 

 

Kerran talvehtineet kallat tarvitsevat rautaa ja sen saamiseen riittävät ruosteiset naulat tai se, että kallan juurakot on istutettu valurautapataan.

 

 

 

 

 

Tässä kukkapurkkeja, joihin on kymmenkunta päivää sitten istutettu kallan juurakoita eli näihin pitää nyt etsiä ruosteisia nauloja ja työntää ne multaan!

 

 

 

Aina oppii, kun käy messuilla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Vantaan taannoinen asuntomessualue ja sen lähitienoot ovat onnistunut kokonaisuus

Perjantai 20.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Minulla oli viime lauantaina eli 14.4.2018 tilaisuus tutustua Vantaalla vuonna 2015 järjestettyjen asuntomessujen messualueen nykytilanteeseen sekä liikkua myös silloisen asuntomessualueen lähikaduilla, jossa nyt tapahtuu voimallista kerrostalorakentamista.

 

 

Pidin näkemästäni vaikka en olekaan mikään city-ihminen.

 

 

Tässä muutamia valokuvia näkemästäni:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vantaan kaupunginmuseon, Vantaan Energian ja Vantaan taiteilijaseuran yhteistyönä on syntynyt Katugalleria, jossa sähkönjakokaapit ovat saaneet kylkiinsä paikallisten taiteilijoiden teoksia ja arkistokuvia.

 

 

Hieno idea!

 

*******************

 

 

Kuvanveistäjä Kaarina Kaikkosen uusinta tuotantoa on entisen asuntomessualueen lähitienoilla sijaitsevien kerrostalojen julkisivuilla.

 

 

 

 

 

Kotikuusi

 

 

 

 

 

Sateenkaari

 

 

 

*********************

 

 

 

 

 

Eveliina Könttä on maalannut viehättävän seinämaalauksen eli muraalin erään kerrostalon seinälle aiheenaan ketut!

 

 

On varmaa, että ketut nähdessään ohikulkija tulee hyvälle tuulelle!

 

 

*****************

 

 

 

Näkee, että vuoden 2015 asuntomessujen tapahtuma-alueena toimineen Kivistön alueen ja nyt sen lähitienoiden visuaaliseen ilmeeseen on panostettu.

 

 

Panostus on onnistunutta ja suosittelen tutustumaan alueeseen ihan paikan päällä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Omavalvonnan valvonta on kaikkien osapuolien etu!

Torstai 19.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Teollisuuden, kaupan, palveluntuottajien ja melkeinpä lähes kaikkien muidenkin toimintojen piirissä tunnetaan käsite ”omavalvonta”.

 

 

Omavalvonnalla tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla yllämainitut toimijat itse valvovat omaa toimintaansa, henkilökuntansa toimintaa sekä tuottamiensa tuotteiden ja/tai palvelujen laatua.

 

 

Omavalvonnassa valvonnan tuloksia verrataan kirjalliseen muotoon aikaansaatuun tavoitetasoon.

 

 

 

Omavalvonta mielletään usein koskemaan ainoastaan teollista tuotantoa, mutta hyvin tärkeässä roolissa omavalvonnan valvonta on esimerkiksi kaikkinaisessa vanhuspalvelutyössä.

 

 

Teollisuudessa ”Läheltä piti” –tapausten kirjaaminen on keskeisellä sijalla, kun laaditaan omavalvontasuunnitelmaa ja omavalvonnan valvonnassa sen noudattamisen seuraaminen on ensiarvoisen tärkeää.

 

 

Olin viime maanantaina kuuntelemassa Tampereen vanhusasiamiesten esitystä, jonka aiheena oli

 

 

”Valvontakertomus sosiaali- ja terveyspalvelujen valvonnasta ja ohjauksesta vuonna 2017”.

 

 

Esityksessä mainittiin myös omavalvonnan valvonta, mutta ilmeni, että ”läheltä piti” –tapausten sisällyttämistä ei ole kirjattu valvottavien yksiköiden kirjallisiin ohjeisiin tai menettelytapamääräyksiin. 

 

 

Kannustin valvonnassa vaadittavan, että ikäihmisten eri palveluyksiöt jatkossa liittäisivät menettelytapaohjeisiinsa ”läheltä piti” –tapausten kirjaamisen ja tämän toteutumista myös seurattaisiin omavalvonnan valvonnassa.

 

 

 

***********************

 

 

Läheltä piti –tapaukset ovat tänään hyvinkin ajankohtaisia, kun Helsingissä on löydetty vanhus, joka on ollut kuolleena kodissaan ehkä peräti viikkoja.

 

 

Kuollutta ei pystytä herättämään henkiin millään menettelytapakirjauksella, mutta vainajan viikkokausia kestäneeltä hylkäämiseltä olisi vältytty, jos kodinhoitoyksikön menettelytapaohjeisiin olisi ollut kirjattuna, että asiakkaan luona mennään käymään, jos hänestä ei ole kuultu mitään vaikkapa kahteen vuorokauteen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuvapuhelu - järkevä askel ikäihmisten kotihoidossa

Keskiviikko 18.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Vanhusneuvoston kokouksessa maanantaina 16.4.2018 sain kuulla kuvapuhelun mahdollisuuksista ikäihmisten kotihoidossa.

 

 

 

 

 

Palveluesimies Tarja Viitasen esitys oli mielenkiintoinen ja se perustui siihen aineistoon, jota Viitanen käyttää kouluttaessaan sairaanhoitajia ja kodinhoitajia hyödyntämään kuvapuhelupalvelua.

 

 

 

Kuvapuhelussa asiakasta ohjataan tablettitietokoneen kuva- ja ääniyhteyden avulla tekemään omassa kodissaan tekemään itsenäisesti toimia, joihin hän pystyy ohjattuna.

 

 

Tällaisia toimia ovat mm.;

 

 

• lääkkeiden ottaminen

• ruokailujen varmistaminen

• insuliinin pistäminen

 

 

Kuvapuhelun aikana hoitajat pystyvät seuraamaan asiakkaan vointia ja antamaan tälle ohjausta.

 

 *****************

 

Kuvapuhelin viedään asiakkaan kotiin ja asennetaan erilliseen telineeseen siten, että ikkunasta tai lampuista tuleva valo osuus sopivasti asiakkaan kasvoille.  Laite pitää koko ajan olla kytkettynä sähköpistokkeeseen.

 

 

Kuvapuhelun ottamisesta huolehtii aina hoitaja ja se tapahtuu asiakkaan kanssa sovitun aikaikkunan aikana.  Kuvapuhelun aikana pyritään tekemään ne samat seikat ja varmistukset, jotka tehdään tavallisen kotikäynnin aikana.

 

 

Mikäli asiakas ei selviä ohjattuna sovituista asioista tai ei vastaa soittoon, lähteen hoitaja hänen luokseen.

 

 

Tablettitietokoneen hyödyntämiseen perustuvia kuvapuhelun käyttäjäasiakkaita Tampereella on nyt 30 ja koekäyttövaiheessa heidän lisäkseen on 12 henkilöä.  Tavoite on, että käyttäjämäärät kasvaisivat nopeasti.

 

 

Kuvapuhelupalveluun voidaan lisätä max. 5 omaisyhteyttä, jos asiakkaan kanssa näin sovitaan.

 

 

Omaisyhteyden antavat asiakkaalle moninaiset mahdollisuudet osallistua vaikkapa suvun kesänviettoon, merkkipäiväjuhliin tai muihin mielenkiintoisiin tapahtumiin, sillä omaisyhteyden kautta asiakkaan katsottavaksi voidaan ladata lyhyitä videoita tai sukulaistervehdyksiä – mahdollisuuden ovat rajattomat!

 

 

Kannatan kuvapuhelupalvelun kehittämistä ja laajentamista, sillä se on elementti, joka tuo ikäihmisen eloon vaihtelua ja mielenvirkeyttä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Raporttini makettimatkasta

Tiistai 17.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Vanhusneuvosto kokousti eilen ja esitin kokouksessa pääkohdat siitä raportistani, jonka laadin makettimatkalle osallistumisestani.

Julkaisen raporttini myös tässä:

**************************

Esko Erkkilä                                                                                      RAPORTTI

Vanhusneuvosto                                                                                 16.04.2018

 

 

MAKETTIMATKA OULUUN

 

 

Taustaa       

 

Tampereen Raitiotie Oy järjesti kevään aikana kuusi käyttäjätutkimusmatkaa Ouluun, jossa matkalaiset tutustuivat makettiin eli Tampereen ratikan puiseen malliin sekä antoivat palautetta ratikan suunnittelijoille.

 

Tampereen Vanhusneuvostolta pyydettiin ”keppeätä ikäihmistä” viidennelle makettimatkalle 10.4.2018.

 

Ilmoittauduin halukkaaksi ja osallistuin mainittuna päivänä edestakaiselle kokopäivämatkalle Ouluun.

 

Makettiin tutustuminen tapahtui Transtech Oy:n Oulun toimipisteellä, jonka teollisuushallissa makettia rakennetaan.

 

Matka tehtiin junalla siten, että lähdimme klo 8.00 kohti Oulua ja palasimme Tampereelle klo 21.58.  Tampereen kaupunki tarjosi menomatkalla ”junalounaan” ja ennen paluumatkaa Toripolliisissa päivällisen.

 

 

Osanottajat 

 

Matkalla oli kymmenhenkinen seurue; kolme virkahenkilöä, kolme jo edellisellä matkalla mukanaollutta ja neljä meitä ensikertalaisia.

 

Seuraavana päivänä eli 11.4.2018 Raitiotieallianssi toteutti kuudennen makettimatkan ja sen osanottajina olivat 15 arvottua osanottajaa – heidän kanssaan yhtä aikaa makettiin oli tutustumassa media ja saimmekin heti seuraavana päivänä kuulla mm. radiosta sekä lehdistä lukea kuudennen makettimatkan osanottajien kokemuksia.

 

Me emme valitettavasti saaneet valokuvata makettia, sillä järjestäjät halusivat suoda medialle ”ensipäivän oikeuden” valokuviin.

 

 

Maketti ja siihen tutustuminen

 

Maketti on ”kakkosnelosesta” ja vanerista rakennettu luonnollisen kokoinen ratikkavaunu, jossa istuminen, seisominen ja liikkuminen vastaa todellista tilannetta. Maketti ei liiku, joten liikkeen aiheuttamaa vaikutusta ei pystynyt arvioimaan.

 

Tutustumisemme pääisäntänä toimi Tampereen Raitiotie Oy:n kalustopäällikkö Ali Huttunen, joka on aloittanut kalustopäällikkönä 1.11.2017.

 

 

Huttusen lisäksi isäntinä oli neljä muuta henkilöä, jotka osallistuvat ratikkavaunujen suunnitteluun.

 

 

Kokemuksia, näkemyksiä ja parannusehdotuksia

 

Vaikka ryhmämme oli jo viides makettiin tutustunut tamperelaisryhmä, niin paljon ilmeni vielä parannettavaa.

 

Varsinkin me ensikertalaiset esitimme runsaasti parannusehdotuksia ja toivon, että ratikan suunnittelijat ”ottivat onkeensa”!

 

Järjestäjät olivat hankkineet käyttöömme pyörätuoleja, lastenvaunuja, rollaattoreita, erikokoisia matkalaukkuja, reppuja, täynnä tavaraa olevia muovikasseja sekä yhden polkupyörän, joka oli valmiina sillä paikalla, jolla kenties polkupyöriä tullaan kuljettamaan.

 

Ongelmia ja ratkaisuehdotuksia:

 

• matkalippujen leimauslaitteet olivat minun ja koko ryhmämme mielestä hankalasti ja kauas sijoitettuja ja esitimme niiden määrällistä lisäämistä sekä uusia sijoituspaikkoja; niiden nyt suunniteltu sijoittelu tietää melkoista heikennystä Tampereen bussikaluston nykytilanteeseen verrattuna

 

• ratikan pyörien kohdalle on raakasuunnitelmassa melkoinen kohouma ratikan lattiassa ja myös sen kohdan esitimme saatavan tasaiseksi

 

• seuraavasta pysäkistä kertova valotaulu oli aivan liian pienellä fontilla ja halusimme, että tekstin fonttikokoa suurennetaan

 

• seuraavan pysäkin kertominen kuulutuksella ja valotaululla on ulkomailla ainakin metroissa tavanomaista ja sitä toivoimme myös Tampereen ratikalle; asia on tärkeä ikääntyneille ja vammaisille, jotta he voisivat valmistautua ajoissa ratikasta poistumiseen – myös ulko- ja kotimaisille matkaajille se olisi välttämätön

 

• kaiteiden puuttuminen ja niiden epäsopiva sijoittelu olivat ryhmämme keskeinen huolenaihe. Heräsi kysymys, että eivätkö suunnitteluinsinöörit ole matkustaneet VR:n kaksikerroksissa rautatievaunuissa ja ovatko he lainkaan tutustuneet ulkomaisiin metrojuniin ja raitiotievaunuihin!  Kaiteiden puuttuminen on erityisesti senioriväestön osalta vakava kysymys ja myös erilaiset sairaudet, vammat sekä muut liikuntaesteet merkitsevät kunnollisten kaiteiden tarvetta ratikassa.

Iso käyttäjäpoliittinen kysymys on, että voivatko matkustajat kuljettaa polkupyöriä ratikassa. Ulkomailla se on sallittua ainakin leveissä metrovaunuissa, mutta voidaanko se sallia Tampereella kapeissa ratikoissa.

 

Makettiauditoinnin aikana tuli selväksi, että jo kahden tai kolmen polkupyörän sijoittaminen ratikkavaunuun hankaloittavat vaunukansan, rollaattorikansan sekä pyörätuoliväen matkustamista ja sen vuoksi polkupyörien kuljettamiseen ratikassa pitää suhtautua kriittisesti.

 

Tampereella rakennettu kattava polkupyöräverkosto toimii hyvin ja jos sen lisäksi ratikassa olisi mahdollista kuljettaa polkupyöriä, se merkitsisi tuplatukea pyöräilijöille.

 

Lemmikkieläinten kuljettaminen ratikassa, kuten kaikissakin joukkoliikennevälineissä, on ongelmallista. Mielestäni lemmikkieläimiä saa kuljettaa vain tietyissä osin ratikkaa, sillä koirat ja kissat ovat monelle henkilölle kauhistus niiden allergisoivan vaikutuksen vuoksi.

 

Ongelmakohtien merkitseminen

 

Parituntisen auditointihetkemme lopuksi suunnittelijat jakoivat meille tarralappuja ja pyysivät kirjoittamaan niihin havaitsemiamme puutteita ja kiinnittämään tarralaput niihin paikkoihin maketin sisällä, joita parannusehdotuksemme koski.

 

 

Vierailumme päättyessä maketti oli ”koristeltu” lukemattomin tarralapuin ja se kai oli suunnittelijoiden suunnitelmakin, jotta he käyntimme jälkeen saattoivat paneutua havaitsemiemme epäkohtien korjaamiseen.

 

Media käsitteli oman makettimatkansa jälkeen ratikkaa silkkihansikkain

 

Makettiryhmämme käynnin jälkeen seuraavana päivänä media tutustui makettiin.

 

Huolestuttavaa oli se myönteisyys, joka median kautta välittyi kansalaisille.

 

Kun ratikka tulee tuplaamaan Tampereella joukkoliikenteen vuositappion, on ratikan kehittämiseen paneuduttava täysillä.

 

Havaitsemamme puutteet ja ongelmat ovat niin merkittäviä, että ne pitää poistaa.

 

Maketti marraskuussa Tampereelle

 

Meille luvattiin, että luonnollisen kokoinen ratikka - joko puinen maketti tai metallirunkoinen versio – saapuu Tampereelle marraskuun aikana ja silloin kaikilla tamperelaisilla on mahdollisuus siihen tutustua.

 

Toivottavasti ratikan lopullisessa suunnittelussa huomioimaan ne ongelmat, joita tamperelaiset silloin havaitsevat.

 

Kiitokset

 

Kiitokset Vanhusneuvostolle, Tampereen kaupungille, Tampereen Raitiotie Oy:lle sekä Raitiotieallianssille, että sain ratikkakriittisyydestäni huolimatta osallistua makettimatkalle Ouluun!

 

Ratikasta pitäisi pystyä luomaan liikenneväline kaikille tamperelaisille ja eräinä erityisryhminä pitää pystyä huolehtimaan vammaisten, liikuntaesteisten sekä ikääntyneen väestön liikkumistarpeista.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

***********************

-Esko Erkkilä-

Maakuntavaaliehdokkailta vaaditaan kokemusta ja näkemystä koko maakunnasta ja sen kehittämisestä

Maanantai 16.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Lokakuussa järjestettävät maakuntavaalit lähestyvät ja kaikille puolueilla on menossa ehdokkaiden hankinta maakuntavaaleihin.

 

 

Pirkanmaalla yksi puolue saa asettaa 118 maakuntavaaliehdokasta ja uskon, että ainakin viisi tai jopa kuusi suurinta puoluetta pystyvät lähtemään vaaleihin täydellä ehdokaslistalla.

 

 

Maakuntavaalit merkitsevät, että ehdokkaiden pitää nauttia laajaa tunnettuisuutta ja luottamusta koko Pirkanmaan alueella, sillä vastaavathan maakuntavaltuutetut koko maakunnan kehittämisestä.

 

 

Ehdokkaiden monipuolinen elämänkokemus ja koko maakunnan tunteminen luovat parhaat edellytykset hyvälle vaalitulokselle.  Puolueiden pitäisi mielestäni asettaa maakuntavaaliehdokkaille minimivaatimuksena sen, että ehdokas on viimeistään vaalikampanjan aikana käynyt jokaisessa maakunnan kunnassa!

 

 

Puoluetoimistot patistavat piirijärjestöjään siihen, että naisten ja nuorten osuudesta ehdokasjoukossa pitää huolehtia. Näen jo sieluni silmin miten eri puolueet kertovat julkisuuteen, että kuinka suuri osuus niiden maakuntavaaliehdokkaista on naisia ja alle 30-vuotiaita nuoria.

 

 

Hyvä niinkin, mutta informaatiohurmassa unohdetaan, että riittävästä maakunnallisesta kokemuksesta huolehtivat kokeneet ehdokkaat.

 

 

Pitää muistaa, että esimerkiksi Pirkanmaan väestöstä nyt jo yli neljäsosa on + 60 –vuotiaita ja osuus on kohoamassa kolmannekseen.

 

 

Odotan, että puoluetoimistot patistavat piirijärjestöjään hankkimaan ehdokkaiksi kokeneita ehdokkaita ja myös kertomaan julkisuuteen senioriehdokkaiden osuuden ehdokasjoukostaan.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen ratikasta ei saa muodostua polkupyörien kuljetusväline!

Lauantai 14.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin tiistaina 10.4.2018 viidenteen maketti-matkaan Tampereelta Ouluun ja takaisin.

 

 

Makettimatkoja järjestettiin kaikkiaan kuusi ja niiden lisäksi ja kaiken kruunuksi yksi median edustajille.

 

 

Ratikan puusta ja vanerista valmistettua luonnollisen kokoista näköismallia kutsutaan maketiksi ja sellaiseen siis sain Oulussa tutustua.

 

 

Tampereen Raitiotie Oy vai lieneekö ollut Tampereen kaupunki tai peräti Raitiotieallianssi joka maksoi matkamme; menomatkalla rautatievaunussa lihapulla-aterian ja Oulussa ennen paluumatkaamme…

 

 

 

 

 

…Toripolliisi-ravintolassa kunnollisen aterian – minut tunteville ei ole yllätys, että valitsin ruuakseni lammaspaistin.

 

 

Lammaspaisti oli kypsää, maukasta ja riittävän suuri, mutta minttuhyytelöä jäin kaipaamaan. Tämä pienenä miinuksena Toripolliisille!

 

 ****************

 

 

Varsinainen auditointi Transtech:n Oulun toimipisteellä oli mielenkiintoinen, sillä saimme tutustua tulevaan Tampereen ratikan makettiin eli puuta, vanerista ja ”kakkosnelosesta” valmistettuun luonnosversioon.

 

 

Tutustumisen aikana minulle ja koko kymmenhenkiselle ryhmällemme selvisi, että Tampereen ratikassa aiotaan kuljettaa myös matkustajien polkupyöriä!

 

 

Toki tiedän, että ulkomailla näin tapahtuu, mutta sitä en käsitä, että miksi Tampereellakin!

 

 

 

Polkupyöräkansan kuljettaminen polkupyörineen ratikassa aiheuttaa suuria ongelmia lastenvaunujen ja rollaattoreiden kanssa kulkeville, sillä polkupyörät tukkivat ratikan käytävät ja vaikuttavat muiden liikkumista sekä matkustamista.

 

 

Ratikan pitää olla täysin esteetön kulkuväline, mutta se ei ole esimerkiksi pyörätuolilla matkustaville mahdollista, jos terveiden polkupyöräilijöiden polkupyörät tukkivat kulkuväylät ja vaikeuttavat pyörätuoliasiakkaiden matkustamista.

 

 

Esitän, että Tampereen ratikassa ei ole mahdollista kuljettaa polkupyöriä, sillä niiden kuljettaminen ratikassa on jopa vaarallista muille ratikankäyttäjille ja asettaa yhden kulkumuodon  erityisasemaan.

 

 

Jos ratikassa sallitaan polkupyörien kuljettaminen, on se huomioitava tuplahintana matkalipun hinnassa ja on määrättävä, että samassa ratikassa saa kuljettaa korkeintaan kahta polkupyörää.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Maketti-matkaajien mielipide ei kuvasta kokonaisuutta

Perjantai 13.4.2018 - -

Ennakoin eilen, että tiedotusvälineet vaahtoavat Tampereen ratikan erinomaisuudesta, kun media kävi tutustumassa puiseen ratikkamalliin eli makettiin Oulussa 11.4.2018.

Ennakointini toteutui, kun eilen saimme nähdä ratikan erinomaisuudesta kertovia juttuja niistä medioista, jotka oli kutsuttu tutustumaan Ouluun makettiin!

 

 

Median kanssa samaan aikaan makettiin oli tutustumassa 15 henkilöä, jotka ainakin Tampereen Raitiotie Oy:n informaation perusteella arvottiin matkalle.

 

 

On selvää, että ”arvotut” henkilöt eivät ole edustava koostumus tamperelaisista arvioimaan ratikkaa, sillä halukkaiksi Ouluun ilmoittautuivat ne, jotka kannattavat ratikkaa ja ”arvonnan” todellisuudestakin voidaan aina perustellusti keskustella.

 

 

******************

 

 

Onneksi olin edellispäivänä siinä ryhmässä, joka silloin tutustui samaan makettiin eli vanerista ja puusta valmistettuun ratikanmalliin.

 

 

Kummeksuin, että meillä oli kuvauskielto, mutta toisaalta ymmärrän sen, sillä kuvauskiellolla varmistettiin, että emme voineet kuvallisin keinoin esittää niitä epäkohtia, joita puisessa malliratikassa on.

Kuvauskieltoa en luonnollisesti hyväksynyt, mutta jouduin sitä noudattamaan!

 

 

 

*******************

 

 

Kerroin jo eilen niistä puutteista ja ongelmista, jotka näin ja koin ratikan puumallissa.

 

 

On selvää, että Tampereen Raitiotie Oy olisi saanut paljon enemmän kehitysehdotuksia kuin nyt, jos se olisi suonut ja suorastaan valinnut Ouluun tehtäville ”auditointimatkoille” ratikkaan kriittisesti suhtautuvia.

 

 ***************

 

Meille luvattiin, että puinen tai ehkä peräti metallinen ratikkamalli toimitetaan Tampereelle kaiken yleisön arvioitavaksi viimeistään tämän vuoden marraskuussa.

 

 

Toivon, että silloin ratikkaan kriittisesti suhtautuvat eli Tampereen valtaväestö menee suurin joukoin tutustumaan ratikan makettiin, jotta lopullisesta versiosta saadaan edes jotain vastinetta niille viidelletoista (15) lisämiljoonalle, joilla ratikka tulee kasvattamaan Tampereen joukkoliikenteen vuositappiota!

 

 

-Esko Erkkilä-

Maketti-matkalla Oulussa

Torstai 12.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Hankkeen kalleuden vuoksi en kannata Tampereen ratikkaa, sillä se tulee lähivuosina tuplaamaan sen tappion, jonka joukkoliikenne nyt aiheuttaa Tampereella.

 

 

Päättäjät ovat kuitenkin toimineet vastoin kaupunkilaisten tahtoa ja ratikka on tulossa Tampereelle.

 

 

Ratikkaa suunnitellaan Transtechin toimipisteellä Oulussa ja Tampereen Raitiotie Oy on siellä eilen esitellyt ratikan puista mallia lehdistölle sekä kuudennelle yleisöryhmälle, joita Tampereelta on sinne kutsuttu tutustumaan ratikkaan.

 

 

Puista mallia kutsutaan maketiksi ja olin mukana viidennessä ryhmässä viime tiistaina, kun teimme päiväseltään matkan Ouluun ja takaisin.

 

 

 

**************************

 

 

 

Tutustumishallissa ei saanut kuvata, sillä järjestäjät halusivat antaa seuraavana päivänä eli eilen tehtaalle saapuvalle medialle ”ensipäivän oikeuden” välittää kuvia puisesta ratikanmallista eli maketista.

 

 

 

 

 

 

Kuvauskiellon vuoksi tämän jutun ainoat kuvat ovat Transtech:n meille jakamista mainoskynistä!

 

 

 

Kuten jo totesinkin, niin kymmenhenkinen seurueemme oli viides makettiin tutustunut ryhmä.

 

 

Ryhmästämme kolme henkilöä oli ratikkaprojektiin osallistuvia virkamiehiä, joten vain me seitsemän annoimme palautetta ja kehittämisideoita.

 

 

Omalta osaltani esitin seuraavia ongelmia ja kehittämisideoita:

 

 

• matkalippujen leimauslaitteet olivat minun ja koko ryhmämme mielestä hankalasti ja kauas sijoitettuja ja esitimme niille uutta sijoituspaikkaa

• ratikan pyörien kohdalle on raakasuunnitelmassa melkoinen kohouma ratikan lattiassa ja myös sen kohdan esitimme saatavan tasaiseksi

• seuraavasta pysäkistä kertova valotaulu oli aivan liian pienellä fontilla ja halusimme, että tekstin fonttikoko suurennetaan

• olin huolestunut siitä, että ratikasta muodostuu polkupyörien kuljetusväline. Jotta näin ei tapahtuisi, pitää mielestäni päättää, että sallitaanko polkupyörien kuljetusta lainkaan ja jos se sallitaan, niin polkupyöriä voidaan kuljettaa vain yhdessä osassa ratikkaa.  Polkupyörät hankaloittavat vaunukansan, rollaattorikansan sekä pyörätuoliväen matkustamista ja sen vuoksi polkupyörien kuljettamiseen ratikassa pitää suhtautua kriittisesti.

• lemmikkieläinten kuljettaminen ratikassa, kuten kaikissakin joukkoliikennevälineissä, on ongelmallista. Mielestäni lemmikkieläimiä saa kuljettaa vain tietyissä osin ratikkaa, sillä koirat ja kissat ovat monelle henkilölle kauhistus niiden allergisoivan vaikutuksen vuoksi

• kaiteiden puuttuminen ja niiden epäsopiva sijoittelu olivat ryhmämme keskeinen huolenaihe. Heräsi kysymys, että eivätkö suunnitteluinsinöörit ole matkustaneet VR:n kaksikerroksissa rautatievaunuissa ja ovatko he lainkaan tutustuneet ulkomaisiin metrojuniin ja raitiotievaunuihin!  Kaiteiden puuttuminen on erityisesti senioriväestön osalta vakava kysymys ja myös erilaiset sairaudet, vammat sekä muut liikuntaesteet merkitsevät kunnollisten kaiteiden tarvetta ratikassa.

 

 

 

 

 

Parituntisen auditointihetkemme lopuksi suunnittelijat jakoivat meille tarralappuja ja pyysivät kirjoittamaan niihin havaitsemiamme puutteita ja kiinnittämään tarralaput niihin paikkoihin maketin sisällä, joita parannusehdotuksemme koski.

 

 

Vierailumme päättyessä maketti oli ”koristeltu” lukemattomin tarralapuin ja se kai oli suunnittelijoiden suunnitelmakin, jotta he käyntimme jälkeen saattoivat alkaa paneutumaan havaitsemiemme epäkohtien korjaamiseen.

Oli toki havaittavissa, että suunnittelijat puolustivat joskus jopa jääräpäisesti omia suunnitelmiaan vaikka jotkut esittämämme parannukset olisivat olleetkin todellisia parannuksia!

 

 *************

 

Huomasin jo eilen eri medioista, että siellä oli kuvallisia raportteja toimittajien tutustumisesta makettiin - tutustukaan!

 

 

Se kiinnitti huomiota, että lehdistö suhtautui paljon myötäsukaisemmin makettiin kuin päivää aikaisemmin Oulussa vieraillut ryhmämme!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Runneltu Tampereen keskusta - Maanantaimarkkinatkin kokevat rajua myyjä- ja asiakaskatoa

Keskiviikko 11.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Torikauppiasyhdistys ry järjestää Tampereen Keskustorilla jokaisen kuukauden ensimmäisenä arkimaanantaina Maanantaimarkkinat.

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajana olen osallistunut viime vuosien aikana jokseenkin kaikille Maanantaimarkkinoille kunnallisjärjestömme telttakatoksella. Tapaamme markkinoilla satoja kaupunkilaisia, joilta saamme suoraa kansalaispalautetta Keskustan valtakunnallisesta, alueellisesta ja paikallisesta toiminnasta - saatu kansalaispalaute on arvokasta pääomaa, kun omalta pieneltä osaltani saan olla vaikuttamassa Keskustan toimintaan.

 

 

Tavallisesti koko Keskustorin alue on täynnä myyntikatoksia, sillä torimyyjät arvostavat Tampereen Maanantaimarkkinoita.

 

 

Maanantaimarkkinat ovat myös lähes kaikkien muidenkin puolueiden mielestä tilaisuus, jossa kannattaa olla esillä ja tavoitella tamperelaisäänestäjiä.

 

 

 

 

 

Ratikkatöiden vuoksi Tampereen keskusta-alue on nykyään täydellisessä alennustilassa ja se kokee suurta asiakaskatoa.

 

 

Ratikkatyömaa on runnellut ja raiskannut Tampereen sydänalueen ja karkottanut ihmiset pois keskustasta.

 

 

En ole koskaan kokenut sellaista myyjäkatoa, kuin oli viime maanantaina eli 9.4.2018 Maanantaimarkkinoilla. Kovimmillakin pakkasilla Keskustori on ollut täynnä myyntikatoksia, mutta nyt myyntipaikoista oli varattuna vain kolmannes!

Otin tämän kuvan Tampereen Teatterin portailta ja hävettää minuakin tuo autius, joka oli Maanantaimarkkinoilla!

 *****************

 

Puolueille on annettava tunnustusta, sillä Keskustan lisäksi paikalla olivat jälkeemme saapumisjärjestyksessä tulleet Vasemmistoliitto, Kokoomus, Perussuomalaiset ja viimeisenä saapunut ja ensimmäisenä poislähtenyt SDP. Vihreät eivät ole koskaan olleet paikalla Maanantaimarkkinoilla.

 

 

Keskustan osalta voimme olla viime maanantain Maanantaimarkkinoiden yleisömenestykseen tyytyväisiä, sillä keitimme kaksi perkolaattorillista kahvia ja kahvin lisäksi tarjoilimme teetä sekä mehua lukemattomia annoksia.

 

 

Keskustorilla kesällä järjestettävien suurtapahtuminen osalta olen huolestunut, sillä Keskustorin ympäristön runteleminen ja raiskaaminen saattaa vähentää merkittävästikin eri tapahtumien yleisömääriä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Kaupunkilaiset hyötyvät sote- ja maakuntauudistuksesta"

Tiistai 10.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Aamulehti julkaisi eilen eli maanantaina 9.4.2018 Mielipide-palstallaan otsikkoaiheisen mielipidekirjoitukseni.

 

 

Kirjoitukseni tekstiosuus kuului näin:

 

 

Sote-uudistuksen ydintä ovat tasa-arvoinen ja nopea pääsy perusterveydenhuoltoon, hoidon jatkuvuus ja sosiaali- ja terveystoimen yhdistäminen. Haluamme päästä eroon monien kaupunkiterveysasemien pitkistä jonotusajoista – siitä sote-uudistuksessa yksinkertaisimmillaan on kyse. Suurten kaupunkien sisällä jonotusajoissa on nyt huomattavia eroja.

 

Toisena uudistuksen erittäin tärkeänä tarkoituksena on vahvistaa sosiaalihuollon ja terveydenhuollon palveluita tarvitsevan asiakkaan ääntä, asiakaslähtöisyyttä sekä ehkäistä pallottelua luukulta luukulle.

Palvelut järjestävä maakunta pystyy yksittäistä kaupunkia tehokkaammin hallitsemaan henkilöstö- ja muita resursseja, tuomaan erikoistason palveluita lähemmäs ihmisiä, ja tasoittamaan alueellisia eroja.

 

Valinnanvapaus tukee ihmisen oikeutta oikeaan tukeen oikea-aikaisesti. Se tuo tarjolle lisää palveluntuottajia ja lyhentää jonoja. Mahdollisuus valita hoitava lääkäri paranee viimeinkin samanlaiseksi kuin muualla Euroopassa.

 

Uudistus vahvistaa perusterveydenhuoltoa ja vähentää erikoissairaanhoidon tarvetta ja pienentää yhteisin verovaroin maksettavien palvelujen kustannuksia. Erikoissairaanhoidon ennakoimattomat lisälaskut eivät jatkossa rasita enää kaupunkien taloutta. Kaupungin mahdollisuudet kaupungin kehittämiseen koulutuksen, liikunnan, kulttuurin, kaupunkisuunnittelun ja elinvoiman palveluissa pysyvät entisellään.

 

Palveluiden tuottamisen roolit sen sijaan selkeytyvät, kun kaupunki voi keskittyä hyvinvoinnin edistämiseen ja maakunta sosiaali- ja terveyspalveluiden toteuttamiseen valtion rahoittamana. Uudistus selkeyttää ja keventää hallintoa. Yli neljänsadan organisaation tehtävät siirretään 18 maakunnalle. Se, että maakuntien toiminta rakentuu pitkälti nykyisen sairaanhoitopiirijaon pohjalle, tekee uudistuksen toteuttamisesta helpompaa. Kaupunkilaisten asema parantuu vahvistuvan demokratian myötä. Nykyisten TE-toimiston, pelastuslaitoksen, ely-keskusten, sairaanhoitopiirien ja maakuntaliittojen toimialaan kuuluvista asioista päättävät henkilöt valitaan jatkossa maakuntavaaleilla. Äänestäjä voi olla purkamassa hallintohimmeleitä.

 

 

Esko Erkkilä

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtaja

 

 

*****************

 

 

-Esko Erkkilä-

Nuorten puolesta työnantajille soittelevat vanhemmat tekevät karhunpalveluksen lapsilleen

Maanantai 9.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Tämän vuoden osalta nuorten kesätyöpaikat lienevät jo jaettu, mutta asian tiimoilta kannattaa vielä nytkin käydä keskustelua.

 

 

Sain työurani aikana palkata lukemattomia työnhakijoita; kyseessä olivat pääasiassa vakituiset tai ainakin määräaikaiset työt, mutta joukossa oli jokunen kesätyöpaikkakin.

 

 

Joskus sain soittoja vanhemmilta, jotka kyselivät työpaikkaa lapsilleen.

 

 

On selvää että tapaukset, joissa lapsen vanhemmat kyselivät työpaikkaa lapselleen, siirtyivät välittömästi mappi Ö:n kyltymättömään kitaan.

 

 

Vanhempien pitää kannustaa lastaan tai paremminkin nuorta etsimään töitä, mutta missään nimessä vanhemman ei itse pidä ryhtyä soittelemaan lapsen puolesta työnantajille.

 

 

Vanhemman soitto lapsensa puolesta kertoo työnantajalle, että kyseessä on saamaton lapsi ja sellaista kukaan työnantaja ei halua palkata riesakseen.

 

 

Tämä on sanomani tänään!

 

 

-Esko Erkkilä-

Yhteisvastuukeräys lähes unohtaa kotimaiset avuntarvitsijat

Sunnuntai 8.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Yhteisvastuukeräys on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon vuosittain järjestämä hyväntekeväisyyskeräys.

 

 

Ensimmäinen Yhteisvastuukeräys järjestettiin vuonna 1950.

 

 

Vuoteen 1963 saakka Yhteisvastuukeräyksellä kerätyt varat ohjattiin kotimaan vähävaraisten olojen parantamiseen, mutta sen jälkeen merkittävä osa keräystuotoista on ohjattu eri puolilla maailmaa olevien ihmisten elinolosuhteiden parantamiseen.

 

 

Nykyään peräti 60 % Yhteisvastuukeräyksen tuotoista ohjataan ulkomaisten kohteiden avustamiseen ja vain 20 % käytetään kotimaassa vaihtuvien kohteiden rahoittamiseen ja loput 20 % käytetään kirkon ja seurakuntien harjoittaman avustustyön tukemiseen.

 

 

Yhteisvastuukeräyksen suorittamisesta vastaa Kirkkopalvelut ry, jonka taustalla ovat mm. yli 350 evankelisluterilaista seurakuntaa. Kirkkopalvelut ry määrittelee tehtävänsä näin:

 

 "Teemme yhdessä töitä sen eteen, että seurakunnat ja kansankirkko voivat kukoistaa nyt ja tulevaisuudessa".

 

Tehtävänkuvauksessa annetaan kuva, että työ kohdistuu kotimaisten seurakuntien ja suomalaisen kansankirkon puolesta tehtävään työhön.

 

Aiempina vuosina olen osallistunut Yhteisvastuu-keräykseen lahjoittamalla keräykseen muutaman lantin, mutta sen jälkeen, kun minulle valkeni keräystuottojen valuminen pääasiassa ulkomaille, olen suhtautunut keräykseen kriittisesti.

 

 

Toivon, että Yhteisvastuukeräys palaa juurilleen ja jakaa suurimman osan keräystuotoistaan kotimaisille avuntarvitsijoille. Olen varma, että avuntarvitsijoita kotimaassakin riittää!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kesko kusettaa

Lauantai 7.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Elintarvikkeiden kotimaisuus on niin kova myyntivaltti, että se panee päivittäistavarakaupat kusettamaan asiakkaitaan puolitotuuksilla ja suoranaisilla valheilla.

 

 

Törmäsin Keskon puolitotuuteen, kun jouduin Rouvan laatiman ostoslistan perusteella ostamaan Ylöjärven Elon Citymarketista ”Herkkutilan parhaat” –yrityksen Suomessa pakkaamaa ”Perhe-kermajuustoa”!

 

 

 

 

 

Ylöjärven Uutisissa julkaistu mainos täyttänee juridisesti mainonnan perussäännöt, mutta aivan ilmeisesti kyseessä on tietoinen yritys harhaanjohtaa kuluttajaa.

 

 

 

 

 

Mainoksessa annetaan ymmärtää, että kyseessä on ”Herkkutilan” valmistama ”Perhe-juusto”.

 

 

Maininta ”Herkkutilan parhaat” antaa kuluttajalle luulon, että kyseessä on suomalainen juustoja valmistava yritys, mutta näin ei ole, sillä kyseessä on lainsäädännön rajoja kolkutteleva Helsingissä osoitteessa Latokartanontie 7 A:ssa sijainnikseen ilmoittava ”Herkkutilan Oy”!

 

 

Toivon, että Elintarviketurvallisuusvirasto Evira suorittaa auditoinnin kyseisen firman tiloihin.

 

 

 

 

 

Soitin pakkauksessa mainittuun puhelinnumeroon ja kysyin juuston valmistusmaata, sillä minulle ei riitä, että alkuperämaaksi ilmoitetaan EU.

 

 

Puheluuni vastannut naisääni kertoi, että valmistusmaa on Saksa. Kun ihmettelin, että miksi sitä ei uskalleta ilmoittaa pakkauksessa, sain vastauksen, että samalla tehtaalla on tuotantoa myös Hollannissa, ja sen vuoksi he eivät ilmoita valmistusmaata.

 

 ***************

 

Suurin syyllinen tähän sotkuun on ehdottomasti Kesko, joka sallii myymälöissään myytävän epämääräisiä tuotteita.

 

 

Kesko myöntää kyseiselle tuotteelle 2,00 euroa per kilo pirunkyytirahaa, kunhan asiakkaalla on esittää K-kortti eli Kesko tässä mähläilee!

 

**************

 

Luin facebookista, että eräät Keskon liikkeet myyvät samaa tuotetta ”Hyvää Suomesta”- logon alla – törkeää ja kuluttajia väheksyvää sekä tuomittavaa menettelyä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Toimenpiteet ovat oikeansuuntaisia, mutta riittämättömiä

Perjantai 6.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupungin talouden tasapainottamisohjelman pääkohdat julkistettiin eilen.

 

 

Tasapainottamistavoite olisi ollut n. 70 – 75 miljoonaa euroa, mutta eilen julkistettu raamiohjelma päätyy vain 43,5 miljoonaan euroon.

 

 

Summasta pitäisi koota kulumassa olevana vuotena 8 miljoonaa euroa ja kahtena seuraavan vuonna loput – uskokoon, ken tahtoo.

 

 

Tasapainottamisohjelmaa on kasattu kokoon kuin aikoinaan rakennettiin Iisakin kirkkoa eli aikaa ja ”tupakkia” on kulunut valtavasti.

 

 

Talouden tasapainottamisohjelma on pääomapainotteinen ja se sisältää varsin vähän operatiiviseen toimintaan liittyviä asioita.

 

 

Ohjelmassa on merkittäviä kohteita, joiden tulosvaikutus on vahvasti ”ohhoon päällä” eli toivotaan ja toivotaan, mutta mitään varmuutta talouden kohentumisesta ei ole.

 

 

Kukapa liikkeenjohtaja voisi siviilielämässä perustella tuloksen kohenemissuunnitelmia vaikkapa näin:

 

 

• Osinkotulojen kasvu, edellyttää erinomaista onnistumista yhtiöiltä (9 miljoonaa)
• Takausprovision ottaminen käyttöön (1 miljoona)
• Kiinteistöveron veropohjan läpikäynti ja tarkistaminen (1,3 miljoonaa euroa)

 

Vastaan, että ei kukaan, mutta tamperelaisille uskotellaan näin – miten esimerkiksi osinkotulot pomppaisivat kertaheitolla + 9 miljoonaa?

 

 

****************

 

Eräs seikka minua kummastuttaa:

 

Miten tasapainottamisohjelmassa on huomioitu ratikasta aiheutuvat lisäkustannukset, ainakaan minä en löydä tiedotuspaketista sellaista kohtaa.

 

 

Tampereen joukkoliikenteen tappio tulee tänä vuonna olemaan tasoa 14,5 miljoonaa euroa ja veikkaan, että se tulee tuplaantumaan ainakin heti tasapainottamisvuosien jälkeen.

 

 

Miksi joukkoliikenteen tappiomäärän kohoamisesta ei mainita sanallakaan tasapainottamisohjelmassa?

 

 

Taitaa olla, että saan vastauksen kysymykseeni vasta myöhemmin!

 

 

Se on kuitenkin varmaa, että vastauksen tulen saamaan, sillä talouden lait koskevat myös Tampereen ratikkahanketta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Veet Tammerkoskessa kiitävät ain, sillalla kuohuja kuunnella sain"

Torstai 5.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Tammerkoski-humpan on säveltänyt viulisti ja orkesterinjohtaja Lauri Lindgren 1920-luvun alkupuolella.

 

Humppa on Lindegrenin tunnetuin sävellys ja sen levytti ensimmäisenä Kaarlo Kytö jo vuonna 1931.

 

 

Tammerkoski-humpan ovat myöhemmin levyttäneet mm. Eino Grön, Teijo Joutsela, Rauli Badding Somerjoki ja Pate Mustajärvi.

 

 

 

******************

 

 

 

Tänään ja jo viime tiistaista lähtien ”veet eivät kiidä” Tammerkoskessa, sillä ratikkatöiden vuoksi Hämeensilta rakennetaan käytännössä uudestaan ja näiden töiden vuoksi Tammerkoski joutuu olemaan tyhjänä kolme päivää.

 

 

Ratikkatöiden vuoksi Tampereen keskusta on kuin hävityksen jäljiltä, mutta eilen rohkaisin mieleni ja kävin Tampereen raiskatussa keskustassa ja erään palaverin vuoksi jouduin ylittämään myös Hämeensillan.

 

 

Tässä muutamia valokuvia matkani varrelta:

 

 

 

 

 

Hämeensillan eteläpuolelle rakennetaan tilapäinen puurakenteinen silta jalankulkijoille sekä kevyelle liikenteelle ja sen peruspilarit olivat jo eilen paikoillaan.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Näkymä Hämeensillalta pohjoiseen eli Hotelli Tammerin ja Sähkölaitoksen suuntaan.

 

 

 

 

 

Ilman vettä oleva kansallismaiseman Tammerkoski Satakunnansillalta pohjoisen suuntaan on lohduton näky.

 

 

 

 

 

Konsulinsaaressa sijaitseva Kultakutri-veistos pääsi tälle paikalleen Satakunnansillan kupeeseen 29.9.2016.  Onneksi jo huomenna Kultakutri saa vettä ympärilleen!

 

 

 

 

 

Sähkölaitos Satakunnansillalta katseltuna.

 

 

Vasemmalla näkyvistä Sähkölaitoksen välpistä löydettiin naishenkilön ruumis, kun Tammerkoski kuivatettiin.

 

 

Vainajan henkilöllisyys on selvinnyt ja tapaukseen ei uskota liittyvän rikosta.

 

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Karhulan Lasitehtaan johtaja Hans Ahlström lahjoitti lasimaljan kenraalimajuri Pajarille Suursaaren valtaamisen johdosta

Keskiviikko 4.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Kenraalimajuri A. O. Pajari johti voitokkaasti Suursaaren valtauksen 27.- 28.3.1944.

 

 

Suusaaren valtaus oli ainoa suomalaisten toteuttama hyökkäyssotatoimi asemasodan aikana.

 

 

Kenraalimajuri Pajari oli Suursaaren valtauksen aikana ”yksinkertainen” Mannerheim-ristin ritari, sillä se oli hänelle myönnetty syyskuussa 1941.  Toisen kerran Pajarille myönnettiin Mannerheim-risti lokakuussa 1944 eli puolisen vuotta Suursaaren valtauksen jälkeen.

 

 

 

 

Kenraalimajuri Aaro Olavi Pajari on haudattuna Kalevankankaan sankarihautausmaalle Tampereella.

 

 

 

***************

 

 

 

A. Ahlström Osakeyhtiön omistaman Karhulan Lasi Oy:n johtaja Hans Ahlström lahjoitti kenraalimajuri Pajarille lasimaljan Suursaaren valtaamisen johdosta.

 

 

Lasimaljan suunnitteli Karhulan Lasitehtaan taiteilija Göran Hongell, joka oli tullut Karhulan Lasitehtaan palvelukseen jo 1932.

 

 

Hans Ahlströmistä tuli A. Ahlström Osakeyhtiön pääjohtaja vuonna 1954 sen jälkeen, kun pääjohtaja Harry Gullichsen kuoli.

 

 

 

 

 

 

 

Karhulan Lasitehtaan lahjoittamasta lasimaljasta on piirustukset yleisön nähtävillä A. Ahlströmin Voyage-näyttelyssä Noormarkussa.

 

 

Piirustuksen mukaan lasimaljan kyljessä on kuvattuna Suursaaren silhuetti ja teksti

 

 

Suursaari 27.3.42

 

 

 

******************

 

 

Suursaaren valtaaminen on jäänyt historiaan merkittävänä suomalaisten toteuttamana sotatoimena. Sen rinnalla lasimaljan luovuttaminen sotatointa johtaneelle kenraalille tuntuu pieneltä asialta, mutta meille sota- ja teollisuushistoriasta kiinnostuneille myös se on merkittävä asia!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Villa Mairea kuuluu 1900-luvun arkkitehtoonisiin huipputeoksiin

Tiistai 3.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Työurani aikana kuljin lukemattomia kertoja Valtatie 23:sta Porista Parkanoon tai toisinpäin ja huomasin Noormarkussa opastuksen Villa Maireaan.

 

 

Aina oli kuitenkin niin kiire, että koskaan en ehtinyt poikkeamaan Villa Maireassa.

 

 ******************

 

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen puheenjohtajana ja matkavastaavana sain olla viime maaliskuussa toteuttamassa jäsentemme retkipäivää, jonka yhtenä pääkohteenamme oli tutustuminen Villa Maireaan.

 

 

 

 

 

Antti Ahlströmin pojan Walter Ahlströmin tytär Maire rakensi yhdessä miehensä Harry Gullichsenin kanssa perheelleen omakotitalon Noormarkun Alströmin ruukin alueelle vuonna 1939.

 

 

Ennakkoluuloton pariskunta tunsi samanmielisyyttä Alvar ja Aino Aallon kanssa ja tämän yhteistyön tuloksena syntyi Villa Mairea.

 

 

Sain vierailla Villa Maireassa 22.3.2018, mutta koska Villa Maireassa eivät tavalliset vierailijat saa valokuvata, on tässä oleva valokuva ainoa, joka minulla on Villa Maireasta.

 

 

***********************

 

 

Villa Maireassa vierailijat saavat tutustua alakerran huoneisiin, mutta yläkerran huoneet ovat suvun yksityiskäytössä ja sinne ei ole vierailijoilla asiaa.

 

 

Alakerrassa on mm. Picasson maalauksia ja tanskalaisen Poul Henningsenin flyygeli, jonka päälle ei voi laittaa grogilasia, sillä flyygelin kansi on siten suunniteltu, että sillä ei pysy mikään esine!  Flyygeli on yhä edelleen soittovalmiudessa.

 

 

Eräs mielenkiintoinen esine on Fazer Oy:ltä lahjaksi saatu halkaisijaltaan lähes metrin kokoinen kuparinen ”kulho”, jossa aikoinaan saatu päällystettyä Fazerin ranskalaisten pinta.

 

 

Oppaamme kertoivat, että monesti ”kulhossa” on pikkulasten sormenjälkiä, kun lapset ovat sukutapahtumissa kieriskelleet ”kulhossa”!

 

 

***************

 

 

Aino Aalto oli päävastuussa Villa Mairean suunnittelusta ja siellä on paljon käytetty sisustuselementtinä kanadalaista douglas-kuusta, sillä se soveltuu arkkitehdin mielestä hyvin mäntymetsän keskellä sijaitsevan Villa Mairean sisustamiseen.

 

 

 

 

Suosittelen erilaisille ryhmille lämpimästi tutustumista Villa Maireaan ja Ahlström Voyage-näyttelyyn sekä buffet-luonasta Noormarkun Klubilla, sillä saimme kaiken tuon eläkeläishintaan 38,00 euroa per henkilö!

 

 

-Esko Erkkilä-

A. Ahlström Osakeyhtiö oli vahva toimija suomalaisessa lasiteollisuudessa

Maanantai 2.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Karhulan Lasi, Iittala ja Riihimäen Lasi ovat kaikille tuttuja nimiä suomalaisten lasituotteiden valmistajina.

 

 

Yhteistä näille kaikille on se, että A. Ahlström Osakeyhtiö on ollut kaikkien niiden omistajana.

 

 

Vuonna 1917 Iittala siirtyi A. Ahlströmin omistukseen ja silloin A. Ahlströmin omistuksessa jo oli Karhulan Lasitehdas.

 

Karhula ja Iittala muodostivat yhdessä Karhula-Iittala –lasitehtaan aina 1950-luvulle saakka.

 

Vuonna 1985 A. Ahlström osti Riihimäen Lasi Oy:n ja silloin samalla omistajalla oli kolme lasinvalmistajaa eli Karhula, Iittala ja Riihimäki.

 

 

Pian sen jälkeen kuitenkin A. Ahlström Osakeyhtiö teki suunnanmuutoksen lasiteollisuuden omistamisen suhteen ja myi Iittalan Hackmanille vuonna 1990, Riihimäen Lasin toiminta lopetettiin samana vuonna ja Karhulan Lasi Oy myytiin amerikkalaiselle toimijalle vuonna 1995.

 

 

 

****************

 

 

 

Ahlströmin ruukin alueella Noormarkussa sijaitsevalla Ahlström Voyage-näyttelyssä on erillinen osasto konsernin omistuksessa olleiden lasitehtaiden tuotteille ja niiden historialle.

 

 

Merkittävin tuote suomalaisessa lasiteollisuudessa lienee Aalto-maljakko, jonka tuotanto jatkuu edelleenkin.

 

 

Harvassa ovat varmaan ne suomalaiskodit, joissa ei ole Aalto-maljakkoa!

 

 

 

 

 

Voyage-näyttelyssä on esillä useitakin Aalto-maljakoita.

 

 

 

 

Tässä on Aalto-maljakon puinen muotti.

 

 

 

 

 

Metallimuotissa valmistettu Aalto-maljakko on ”kylmä” ja suoraviivainen, mutta puumuotissa valmistettu maljakko on lämminhenkinen ja yksilöllinen.

 

 

 

Aalto-maljakkoa kutsutaan myös Savoy-maljakoksi siitä syystä, että helsinkiläinen Savoy-ravintola osti aikoinaan oikeudet Aalto-maljakkoon.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ahlströmin ruukki Noormarkussa...

Sunnuntai 1.4.2018 - -Esko Erkkilä-

…oli Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen jäsenmatkan seuraava kohde Mouhijärven Herkkujuustolan jälkeen torstaina 22.3.2018.

 

 

Vierailumme Ahlströmin Noormarkun ruukkialueella alkoi lounaalla Noormarkun Klubilla.

 

 

Voin suositella Noormarkun Klubin lounastarjontaa!

 

 

Lounaan jälkeen vajaan neljäkymmenen hengen suuruinen ryhmämme jaettiin kahteen osaan  ja se osa johon kuuluin, aloitti ruukkialueeseen tutustumisen Ahlström Voyage-näyttelystä.

 

 

 

 

 

Ahlström Voyage-näyttely sijaitsee entisessä pajarakennuksessa, joka näkyy tässä Taina Pailoksen laatimassa ruukkialueen pienoismallissa.

 

 

 

 

 

Näyttelyssä kerrotaan Antti Ahlströmin luomasta yrityskonsernista, joka on suomalaista teollisuushistoriaa kuluneilta 160 vuodelta.

 

****************

Antti Ahlström syntyi Merikarvialla 1827 ja kuoli Helsingissä 1896.

 

 

Ahlström oli tehtailija, joka lopulta omisti mm. viisitoista sahaa ja neljä ruukkia sekä toimi myös laivanvarustajana.  Hän osasi hyödyntää mahdollisuudet, jolloin puunjalostuksesta tuli Suomen talouden selkäranka.

 

 

Antti Ahlström oli myös valtiopäivämies, sillä hän istui valtiopäivillä Porin seudun edustajana kahteenkin otteeseen.

 

 

Antti Ahlströmille ehdotettiin vuorineuvoksen arvoa, mutta hän kieltäytyi sitä vastaanottamasta ja tyytyi kauppaneuvoksen titteliin.

 

 

Antti Ahlströmin kuoleman jälkeen liiketoiminta siirrettiin A. Ahlström Osakeyhtiölle, josta kehittyi Suomen suurimpiin kuulunut yritys, joka harjoitti metsäteollisuuden lisäksi mm. metalli- ja lasiteollisuutta.

 

 

Ahlström Voyage-näyttelyssä on nurkkaus, joka käsittelee Ahlströmin roolia suomalaisessa lasiteollisuudessa ja pyrin siitä kertomaan muutamilla sanoilla ja kuvilla lähipäivinä.

 

 

 

-Esko Erkkilä-