Anneli Jäätteenmäen esitys taustoitti asioiden ymmärtämistä

Keskiviikko 26.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäellä oli keskeinen rooli taustavaikuttajana, kun saimme tammikuun lopulla vierailla Brysselissä ja tutustua Euroopan parlamentin, Euroopan komission, Suomen pysyvän edustuston, Naton sekä Brysselissä toimivien suomalaisten edunvalvontaorganisaatioiden toimintaan.

 

Saimme olla Annelin vieraina Euroopan parlamentissa, jossa hän selvitteli meille Suomen vaikutusmahdollisuuksia Euroopan Unionissa.

Vierailu Euroopan parlamentissa alkoi ryhmäkuvalla jäsenmaiden lippurivistön edessä.

 

 

 

 

**********

 

 

Tuli mieleeni eräs poliitikkoystäväni, joka sai Kiviniemen hallituksen aikana olla mukana Angolaan suuntautuneessa Suomen kauppavaltuuskunnassa.  Kaverini ei ole keskustalainen, mutta hän kiitteli silloista ministeri Paavo Väyrystä, joka poliitikkoystäväni mielestä toimi esimerkillisesti kauppavaltuuskunnan johtajana.

 

”En ehkä koskaan tule äänestämään Paavo Väyrystä, mutta arvostan hänen toimintaansa kauppavaltuuskunnan puheenjohtajana” …

 

…oli kaverini toteamus!

 

Kauppavaltuuskunnan vierailun aikana oli tullut selväksi se myötämielisyys, jota Afrikassa tunnetaan Kiinaa kohtaan. Kiina kun panostaa Afrikkaan!

 

 

***********

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

”Kriisi jatkuu”, totesi Anneli Jäätteenmäki.

 

"Pankkien asiat on nyt hoidettu, kun saksalaiset ja ranskalaiset pankit on pelastettu", jatkoi europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki.

 

 

 

 

 

Anneli muistutti, että Keskustaliberaalien ALDE-ryhmä – jonka varapuheenjohtajana Anneli Jäätteenmäki toimii – edusti taannoisissa EU-väännöissä enemmän Suomen etuja painottavaa linjaa kuin Kataisen hallitus.

 

Anneli Jäätteenmäki oli keskeisessä roolissa, kun parlamentti hylkäsi komission turvemaiden kyntökieltoon tähdänneen linjauksen ja puolusti menestyksekkäästi tuotantoon sidottujen tukien säilyttämistä sekä piti järjen mukana viherryttämissäännöksissä.

 

Ruuan alkuperämerkinnöissä oli suorastaan säälittävää, että kokoomuksen Alexander Stubb ei pitänyt ruuan alkuperämerkintöjä lainkaan tarpeellisina!

 

 

 

 

 

Aiemmin tässä jutussa tuli jo ilmi, että Suomen saamat aluetukirahat alenivat 1,7 miljardista 1,3 miljardiin.

 

On hämmästyttävää, että eteläisen Euroopan valtioille maksetaan aluetukeen verrattavaa tukea viininviljelystä, oliivinviljelystä ja vaikkapa Parmankinkun tuottamisesta!

 

 

 

 

 

Oli hieno havaita, että Suomen kokenein naispoliitikko Anneli Jäätteenmäki nauttii työstään Suomen parhaaksi Brysselissä ja on valmis myös kolmannelle edustajakaudelleen Euroopan parlamentissa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomesta valitaan jatkossakin 13 edustajaa europarlamenttiin

Maanantai 24.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Euroopan parlamentissa eri maista valitut parlamentin jäsenet muodostavat tällä hetkellä kahdeksan poliittista ryhmää.

 

 

 

 

 

Saimme taannoisella Brysselin matkallamme EU-rautaisannoksen parlamentin tiedottajalta Mari Tuomiselta, joka piti meille esityksen EU-parlamentin poliittista ryhmistä sekä parlamentin jäsenten määrästä eri valtioiden kesken.

 

 

Parlamentissa on nyt 766 jäsentä ja he jakaantuvat maittain seuraavasti:

 

• Saksa                      99
• Ranska                    74
• Iso-Britannia          73
• Italia                       73
• Espanja                   54
• Puola                       51
• Romania                  33
• Alankomaat             26
• Belgia                      22
• Tsekki                      22
• Kreikka                    22
• Unkari                     22
• Portugali                 22
• Ruotsi                     20
• Itävalta                   19
• Bulgaria                  18
• Tanska                    13
• Suomi                     13
• Slovakia                  13
• Kroatia                   12
• Irlanti                     12
• Liettua                    12
• Latvia                       9
• Slovenia                   8
• Viro                         6
• Kypros                     6
• Luxemburg              6
• Malta                        6

 

 

Toukokuun 25. päivänä järjestettävissä EU-vaaleissa jäsenmaista valitaan vain 751 europarlamentaarikkoa, mutta Suomesta tullaan edelleen valitsemaan 13 jäsentä europarlamenttiin!

 

 

 

************

 

 

Parlamentin poliittisista ryhmistä kolme suurinta ovat:

 

 

EPP – Euroopan kansanpuolue, 275 edustajaa

 

S&D –Euroopan sosialistit ja demokraatit, 194 edustajaa

 

ALDE – Euroopan liberaalidemokraatit, 85 edustajaa

 

 

EPP:n ryhmään Suomesta kuuluvat Kokoomuksen europarlamentaarikot sekä kristillisdemokraattien edustaja – kukaan heistä ei kuulu ryhmänsä puheenjohtajistoon.

 

S&D:n ryhmään kuuluvat molemmat SDP:n europarlamentaarikot, mutta myöskään heistä ei kumpikaan kuulu ryhmänsä puheenjohtajistoon.

 

Suomen Keskustan europarlamentaarikot Anneli Jäätteenmäki, Riikka Pakarinen sekä Hannu Takkula kuuluvat ALDE-ryhmään ja heistä Anneli Jäätteenmäki toimii ALDE:n varapuheenjohtajana.

 

 

 

Pienemmät ryhmät ovat:

 

Greens/EFA –Vihreät/Euroopan vapaa allianssi

 

ECR – Euroopan konservatiivit ja reformistit

 

GUE/NGL – Euroopan yhtynyt vasemmisto/Pohjoismaiden vihreä vasemmisto

 

EFD – Vapaa ja demokraattinen Eurooppa

 

N-A – Sitoutumattomat

 

 

*********

 

Toukokuun 25. päivänä järjestetään EU-parlamenttivaalit, joissa valitaan europarlamentaarikot seuraavalle 5-vuotiskaudelle.

 

Kiinnostus EU-vaaleja kohtaan on kohoamassa ja syytä onkin, sillä edellisissä EU-vaaleissa äänestysprosentti oli todella alhainen eli 40,3 %.

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen Lakalaivaan/Härmälään pitää pääradalle saada asema, joka palvelisi Pirkka-hallissa järjestettäviä messuja ja muita yleisötapahtumia

Sunnuntai 23.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Tampereelle on suunniteltu ja osin päätettykin useita jättihankkeita, joita voidaan perustellusti kritisoida.

 

Rantaväylän tunneli ja Sulkavuoreen sijoitettava jätevesien keskuspuhdistamo ovat päätetyistä investoinneista sellaisia, joille ei järkiperusteisia perusteita löydy.

 

Pelkään, että toukokuussa Tampereen kaupunginvaltuusto tekee oikein emämunauksen, jos se silloin päättää kaupunkiraitiotien rakentamisesta Tampereelle.

 

Kuulin tällä viikolla, että ratikkapäätös ilmeisesti kuitenkin siirretään seuraavaan kaupunginvaltuuston kokoukseen – toivottavasti ratikkapäätöstä ei tehdä silloinkaan.

 

Kannatan Tampereen suurista päätöksistä Keskusareenan rakentamista, sillä se merkitsisi Tampereen nousemista todellisten kulttuuri- ja tapahtumakaupunkien joukkoon.

 

Keskusareena on pääosin yksityisin varoin nouseva hanke, joka olisi vahva vastaisku Helsingin sekä myös Turun heiveröisille hankkeille omia suurtapahtumat Helsinkiin ja Turkuun.

 

Keskusareena-hanke on kuitenkin ”pitkissä kantumissa” ja ehdotankin, että Lakalaivaan/Härmälään rakennettaisiin pääradalle asema, josta olisi vaivaton kävely-yhteys Tampereen Messu- ja Urheilukeskukseen eli tuttavallisemmin Pirkka-halliin!

 

Härmälän asema toimisi samoin kuin Pasila ennen Helsinkiä eli pysäkkinä Pirkka-halliin meneviä messuasiakkaita varten.

 

Pasila on Suomen toiseksi vilkkain rautatieasema Helsingin päärautatieaseman jälkeen ja uskon, että Härmälän asemalla olisi mahdollisuuksia kohota Suomen rautatieasemien joukossa merkittävään asemaan, jos se perustettaisiin!

 

Annan ideani vapaasti käytettäväksi!

 

Suomalainen mediakenttä on vahvasti edustettuna Brysselissä ja niin pitääkin olla!

Lauantai 22.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Saimme tammikuun lopulla toteutuneella Brysselin matkallamme tutustua suomalaisen mediakentän läsnäoloon Brysselissä.

 

Mediakenttään perehtyminen tapahtui Suomen pysyvässä edustustossa tiedottaja Heli Pietilän johdolla.

 

********

 

Suomen pysyvän edustuston viestinnästä vastaavat lehdistöneuvos Leena Brandt, tiedottaja Heli Pietilä sekä viestintäassistentti Maria Nurmi.

 

Heidän tehtävänään on palvella suomalaista ja kansainvälistä mediaa.

 

Tärkeä alue on neuvoston kokouksista tiedottaminen.

 

EU-edustuston kotisivuihin www.finland.eu kannattaa tutustua!

 

 

********

 

 

Brysselissä on suomalainen mediakenttä edustettuna nyt seuraavasti:

 

 

Helsingin Sanomat

• Virve Kähkönen

 

MTV3

• Helena Petäistö

 

STT-FNB

• Susanna Jääskeläinen

 

YLE

• Elina Ravantti
• Dan Ekholm

 

Maaseudun Tulevaisuus

• Niklas Holmberg

 

Kauppalehti

• Jarmo Hartikainen

 

Vakituisten kirjeenvaihtajien lisäksi paikalla on vaihtelevasti freelancer-toimittajia.

 

 

********

 

 

Euroopan Unioniin on akreditoituna yli 1.000 toimittajaa ja heistä 36 % on naisia.

 

• eniten medioita on Saksasta eli 46 eri mediaa
• vahvasti ovat edustettuina myös Iso-Britannia, Espanja, Ranska, Italia sekä luonnollisesti Belgia

 

Kun tietää mediakentän myllerryksen, ei ollut yllätys, että printtimedian osuus on laskussa ja nyt sen osuus on jo alle puolet eli 46 %!

 

Saattaa olla yllätys, että suurin tietotoimisto toimittajien lukumäärällä tarkastellen Brysselissä on kiinalainen Xinhua – 24 toimittajaa!

 

Kiinalaisten vahva kiinnostus Euroopan Unionin asioihin kannattaa panna merkille.

 

Reuters´lla on 20 toimittajaa, AFP, Agence Europe 14 toimittajaa, Bloomberg, DPA, EFE 11 toimittajaa.

 

*********

Pidän hyvänä, että suomalaisella medialla on vahva edustus Brysselissä. Sen kautta ja sen avulla saamme monipuolisen kuvan EU:n toiminnoista!

 

Tiedostan mediakentän haasteet, mutta toivon, että saisimme Brysseliin entistä enemmän suomalaisia toimittajia seuraamaan EU:n kehittymistä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Euroopan parlamentti ja Euroopan komissio työskentelevät Brysselissä eri paikoissa

Torstai 20.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Tunnustan virhekuvitelmani, kun olen aiemmin luullut, että Euroon komissio ja Euroopan parlamentti työskentelisivät Brysselissä samassa paikassa…

 

 

 

 

 

…eli tässä rakennuksessa, jonka edessä poseeraan ja joka on TV:n uutislähetyksistä tullut tutuksi kaikille.

 

 

*********

 

 

Sain taannoisella Brysselin matkallamme omin silmin – ja omin jaloin – todeta, että näin ei ole asianlaita!

 

 

 

 

Euroopan komissio ja Euroopan parlamentti sijaitsevat Brysselissä vajaan kilometrin etäisyydellä toisistaan.

 

On hyvä ja oikein, että parlamentti ja komissio sijaitsevat erillään toisistaan, sillä vahvasti oikoen komission voidaan todeta vastaavan suomalaisessa hallinnossa hallitusta ja parlamentin eduskuntaa!

 

 

 

 

 

 

 

 

Parlamenttitalon ympärillä on opastuskylttejä, joilla vieraat ohjataan oikean sisäänkäynnin kautta parlamenttirakennukseen.

 

 

 

 

Parlamenttiin saapuvat vieraat joutuvat läpäisemään samanlaisen turvatarkastuksen kuin lentokentilläkin.

 

Turvatarkastusmenettelyä ei saa valokuvata.

 

 

**********

 

 

Parlamenttitalon vieressä on Luxemburg-aukio ja siitä tässä muutama kuva:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Nyt tiedän, että Euroopan parlamentti työskentelee Brysselin viikoillaan eri paikassa, kuin Euroopan komissio!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomen pysyvä edustusto Euroopan Unionissa (EUE) Brysselissä työskentelee Suomesta saamiensa ohjeiden mukaan

Maanantai 17.2.2014 - -Esko Erkkilä-

 

 

 

 

Tutustuin tammikuun lopulla Suomen pysyvään edustustoon Euroopan Unionissa (EUE), kun sain kuulua vierasryhmään, joka perehtyi Brysselissä tapahtuvaan päätöksentekoon.

 

 

 

 

 

Oppaanamme toimi tiedottaja Heli Pietilä.

 

 

 

 

 

Suomella on Brysselissä kolme edustustoa;

 

• Suomen Belgian suurlähetystö

• Suomen edustusto Natossa

• Suomen pysyvä edustusto Euroopan Unionissa (EUE)

 

Tutustuimme matkallamme kahteen viimemainittuun. 

Tämä juttu käsittelee Suomen pysyvän edustuston toimintaa.

 

 

***********

 

Totesimme, että Suomen pysyvä edustusto Euroopan Unionissa on valtionhallintomme pienoiskoossa.

 

Se on avainasemassa Suomen EU-politiikan toteuttamisessa.

 

Edustusto ajaa Suomen etuja EU:n päätöksenteossa hallituksen ohjeiden pohjalta ja raportoi sekä välittää tietoja Suomeen.

 

Vuoden 2015 eduskuntavaalit ovat siis keskeisellä sijalla siinä, että millaista EU-politiikkaa Suomi harjoittaa seuraavalla vaalikaudella.

 

Edustuston henkilökunta työskentelee edustustossa yleensä 2 – 5 vuotta ja useimmat heistä ovat eri ministeriöiden asiantuntijoita. Silmäilin asiantuntijoiden luetteloa ja totesin, että useita työelämäni aikana tuntemaan oppineitani henkilöitä oli mukana.

 

Edustusto on hallinnollisesti osa ulkoasiainministeriötä.

 

 

*************

 

 

 

Oli mielenkiintoista havaita, että Suomen pysyvässä edustustossa Euroopan Unionissa on johdossa kolme naispuolista suurlähettilästä!

 

 

 

 

 

Suomen pysyvän edustuston rooli selviää tästä kuvasta:

 

Suomen kanta valmistellaan eri ministeriöissä, Valtioneuvoston kanslian EU-sihteeristössä, EU-ministerivaliokunnassa ja/tai Eduskunnassa (suuressa valiokunnassa) ja näin syntyy kansallinen toimintaohje.

 

Kansallinen toimintaohje on perusta, kun Suomen pysyvä edustusto esittää Suomen kannan eri työryhmissä, komiteoissa ja/tai Euroopan neuvostossa.

 

Viittaan jälleen kerran eduskuntavaalien tärkeyteen, sillä niiden tuloksen perusteella syntyy Suomen kansalliset ohjeet Brysselissä Suomen etuja ajaville toimijoille.

 

 

-Esko Erkkilä-

Osaava, aikaansaapa, innostunut ja uudelle kaudelle vahvasti menevä Anneli Jäätteenmäki on tyytyväinen eurovaalien saamasta kiinnostuksesta

Sunnuntai 16.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Sain seurata läheltä, kun europarlamenttiin ensimmäisen kerran jo vuonna 2004 valittu Anneli Jäätteenmäki tapasi pirkanmaalaisia Tampereen Kauppahallissa torstaina helmikuun 13. päivä.

 

 

 

Annelin kampanjatiimin jäsen Iiro Kangas otti jossain vaiheessa Annelista ja minusta tämän kuvan.

 

 

 

 

Tässä on puolestaan Iiro Kangas, syntyään lapualaisia kuten Annelikin!

 

 

************

 

Anneli Jäätteenmäki on jo nyt tehnyt politiikassa hienon työsaran.

 

Kansanedustajaksi Jäätteenmäki valittiin ensimmäisen kerran vuonna 1987.

 

Oikeusministerinä hän toimi 1994 – 1995 ja Eduskunnan puhemiehenä vuonna 2003.

 

Anneli Jäätteenmäki toimi Keskustan puheenjohtajana vuodesta 2000 alkaen ja siinä roolissa hän saavutti suuren poliittisen voiton, kun Keskusta katkaisi Jäätteenmäen johdolla pitkään jatkuneen Paavo Lipposen valtakauden.

 

Lipposen kukistumista seurasi Anneli Jäätteenmäen pääministeriys, mutta se oli demareille niin kova paikka, että Anneli joutui eroamaan pääministerin paikalta, jolloin Matti Vanhasesta tuli pääministeri.

 

Anneli Jäätteenmäki on siis Suomen ensimmäinen naispuolinen pääministeri – myös Suomen toinen naispääministeri on keskustalainen eli Mari Kiviniemi!

 

 

************

 

 

 

 

 Ihailen Anneli Jäätteenmäen tapaa keskustella ihmisten kanssa - tässä hänen juttukaverinaan on Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön kunniapuheenjohtaja Matti Kaperi.

 

 

 

 

Herastuomari Matti Kivimäki ja Irja Kivimäki Viljakkalasta viihtyivät oikein hyvin Annelin seurassa.

 

 

*************

 

 

 

Aamulehti noteerasi Suomen ensimmäisen naispääministerin ja vahvaa työtä Europarlamentissa tehneen Anneli Jäätteenmäen käynnin ja teki jutun Annelin vierailusta Tampereella.

 

Toimittaja Kari Asikaisen tekemässä jutussa todetaan, että Jäätteenmäki ei pelästy, vaikka eurovaaleihin ovat jo nyt ilmoittautuneet monet ministeritkin.

 

”Tämähän vain kertoo europarlamentin suuresta arvovallasta ja kiinnostavuudesta”, jutussa todetaan Annelin sanoneen.

 

Anneli Jäätteenmäki on hallitusta kohtaan kohtelias, kun hän toteaa jutun mukaan näin:

 

”En halua ottaa kantaa siihen, pakenevatko ehdokkaat kotimaan politiikkaa vai ilmoittautuvatko pelkästä euroinnostuksesta.”

 

***********

 

 

 

 

Osoittautui, että Anneli Jäätteenmäkeä arvostetaan myös Suomen parlamentissa, sillä kansanedustaja Mikko Alatalo oli saapunut Annelia tapaamaan.

 

 

Vielä yksi kuva:

 

 

 

Pirkko on eilen Suomelle Sotsin olympialaissa viestihopeaa tuoneen joukkueen ankkurin Krista Lähteenmäen mummo!

Muistan Pirkon hiihtotaidot hyvin ja ne tuntien on helppo todeta, että Kristan hiihtotaidoista osa on saatu geeneissä!

 

 

-Esko Erkkilä- 

 

Manneken Pis on edelleen suosittu turistikohde Brysselissä

Lauantai 15.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Euroopan komission ja Europarlamentin kasvanut asema Brysselissä ovat heikentäneet perinteisten turistikohteiden merkitystä siellä.

 

Manneken Pis on kuitenkin säilyttänyt asemansa kohteena, jonka luona jokaisen Brysselin kävijän pitää poiketa – myös me teimme niin, kun kävimme Brysselissä tammikuun 27. – 29. päivinä.

 

 

 

 

Itse patsas on korkeudeltaan vain 60 senttiä, mutta sen ”taustaholvi” on korkeudeltaan useita metrejä.

 

 

 

 

Manneken Pis pissailee kolmisen metriä korkealla olevalta paikaltaan.

 

 

 

Manneken Pis on kuvanveistäjä Jérôme Duquesnoy´lta vuonna 1619 tilatun työn tulos eli alkuperäisellä patsaalla olisi ikää jo melkein nelisensataa vuotta.

 

Nykyinen patsas ei ole alkuperäinen, sillä patsas on varastettu ainakin seitsemän kertaa – nykyisen patsaan ikä on vain viitisenkymmentä vuotta. Patsaan pieni koko merkitsee, että se on ollut helppo varastaa.

 

Meidän vierailumme aikana Manneken pissaili nakuna, mutta kerrotaan, että usein se on puettu mitä erikoisimpiin vaatteisiin.

 

 

 

 

 

Kerrotaan, että pieni poika – nimeltään Julianske - olisi pissaamalla sammuttanut sytytyslangan pommista, jolla vihollisen oli tarkoitus sytyttää Bryssel tuleen.

 

Toinen tarina kertoo, että rikkaan brysseliläisen poika oli ollut kateissa ja kun isä löysi poikansa, oli poika juuri pissaamassa. Pojan löytymisen kunniaksi isä tilasi veistoksen, jossa pikkupoika pissaa!

 

Myös muita tarinoita patsaan alkuperästä on olemassa.

************

 

 

Manneken Pis –patsas sijaitsee Brysselin vanhassa kaupungissa  lähellä Grand Placea, Rue de l'Étuve / Stoofstraat ja Rue du Chêne / Eikstraat –katujen risteyksessä.

 

************

 

Manneken Pis on vahva tekijä bysseliläisessä matkamuistokaupassa.

 

Tässä muutamia näkymiä matkamuistokauppojen valikoimista ja niiden näyteikkunoista!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Arvostan tapaa, jossa poisnukkunut pääsee vielä viimeisellä matkallaan poikkeamaan kotiinsa

Perjantai 14.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Ihmiset kuolevat nykyään pääasiassa laitoksissa tai sairaaloissa.

 

Ennen maallinen vaellus päättyi usein kotona – näin erityisesti maalla.

 

Olen elämäni aikana joutunut toistakymmentä kertaa tilanteeseen, jossa olen saanut olla osallisena, kun poisnukkunut sukulainen on pitänyt kyyditä kotiseurakuntansa kylmäkellariin odottamaan siunaustilaisuutta.

 

On eräs periaate, jota olen poisnukkuneen sukulaisena pyrkinyt noudattamaan.

 

Periaate on, että vainajan viimeisellä matkalla poiketaan hänen rakkailla kotipoluillaan.

 

Koen omaisena tärkeäksi, että keskuudestamme poistunut pääsee vielä viimeisellä matkallaan poikkeamaan kotipihassaan.

 

On luonnollista, että olen saanut läheisesti tuntea henkilöt, joiden viimeistä matkaa olen ollut järjestelemässä. Tiedän, että kaikille lähipiirini poisnukkuneille on ollut tärkeää koti ja kotitanhuat, joten viimeisen matkan ulottaminen kotipihaan on ollut minulle itsestäänselvyys.

 

Vainajan viimeiseen matkaan kuuluva kotipihassa käyminen on myös omaisille tärkeää, sillä sen kautta me jälkeenjääneet saamme tuntea, että läheisemme on päässyt kotiin.

 

 

-Esko Erkkilä-

Everard 't Serclaes´n monumentin koskettelu tuo onnea

Torstai 13.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Brysselin eräs tunnetuimmista turistikohteista on Everard 't Serclaes´n muistomerkki.

 

Muistomerkki sijaitsee erään rakennuksen seinällä Carles Buls´n varrella aivan Grand Placen laidalla.

 

 

 

Muistomerkki – oikeastaan patsas – esittää Everard 't Serclaes´a, joka 1400-luvulla vapautti Brysselin.

 

Patsaan on veistänyt Julien Dillens, joka eli 1849 – 1904.

 

 

Everard 't Serclaes´n patsaan tekee kuuluisaksi ja suosituksi se, että sen koskettelun sanotaan tuovan onnea ja menestystä. Erityisen tärkeää on koskettaa patsashahmon käsivartta. Myös Serlaes´n jalkopäässä makoilevan koiran koskettelu tuo onnea.

 

 

 

 

Brysselin matkallamme oli paljon innokkaita Everard 't Serclaes´n patsaan koskettelijoita!

 

 

Kannattaa Brysselissä poiketessanne käydä koskettelemassa Everard 't Serclaes´n patsasta – se tietää onnea!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kokoomus heitti pyyhkeen kehään maa- ja kotieläintalouden, metsätalouden sekä ruokaturvallisuuden vaalimisessa

Keskiviikko 12.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Saimme viime viikon torstaina kuulla kummia, kun Kokoomuksen maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen ilmoitti heittävänsä pyyhkeen kehään suomalaisen elintarvikeketjun ja ruokaturvallisuuden ylimpänä vastuuhenkilönä. Koskinen ilmoitti, että ei pyri kansanedustajaksi vuoden 2015 eduskuntavaaleissa.

 

On ollut yleisesti tiedossa, että Jari Koskinen on parasta, jota Kokoomus on pystynyt tarjoamaan suomalaiselle maataloudelle, suomalaiselle kotieläintaloudelle, suomalaiselle metsätaloudelle ja suomalaiselle ruokaturvallisuudelle.

 

Samaan hengenvetoon on perustellusti todettu, että Kokoomuksen tarjoama on ollut liian vähän.

 

On toisaalta luonnollista, kun myös Kokoomus on nyt todennut, että he eivät pysty tuon kummempaa tarjoamaan!

 

Kansalaiset eivät voi hyväksyä, että Suomen maatalous, metsätalous, kotieläintalous ja ruokaturvallisuus ovat rempallaan yli vuoden.

 

Kokoomuksen pitää välittömästi vaihtaa maa- ja metsätalousministeriksi henkilö, joka selkeästi ilmoittaa pyrkivänsä kansanedustajaksi vuoden 2015 eduskuntavaaleissa – meillä ei ole varaa noin tärkeässä tehtävässä jäähdyttelijöihin!

 

 

***************

 

 

Arvostan Kokoomuksen maa- ja metsätalousministereistä harjavaltalaista Toivo T. Pohjalaa, joka toimi sinänsä suuria ongelmia aiheuttaneessa Harri Holkerin hallituksessa maa- ja metsätalousministerinä 1987 – 1991.

 

Toivo T. sai ministerin arvonimen vuonna 2001 ja sen hän ansaitsi.

 

Henkilökohtainen kosketukseni ministeri Toivo T. Pohjalaan on rajoittunut siihen, kun järjestimme Merikievarissa Merikarvialla suuren kotieläintuottajatilaisuuden, jossa Toivo T. oli juhlapuhujana ja minä tilaisuuden juontajana. Aika oli joskus Toivo T.:n maa- ja metsätalousministeriaikana – väkeä oli paikalla lähes 2.000 henkeä.

 

Toivo T. Pohjalalla on vahva maataloustausta, sillä hän toimi MTK:n vt. puheenjohtajana sen jälkeen, kun Heikki Haavisto siirtyi Esko Ahon hallitukseen ulkoministeriksi 1993.

 

Arvostan kokoomuslaista Toivo T. Pohjalaa myös sen ansiosta, että hän toimi nelikymmenvuotisen työnantajani Raision Tehtaiden hallintoneuvoston jäsenenä vuodesta 1987 alkaen ja sen puheenjohtajana vuodesta 1997 alkaen. Toivo T. Pohjalan vuodet olivat Raisiolle vahvaa menoa eteenpäin!

 

 

Suomen maa- ja metsätalousministerillä pitää olla laajaa kontaktipintaa suomalaiseen kasvinviljelyyn, kotieläintalouteen ja metsätalouteen – kokoomuslaisista maa- ja metsätalousministereistä sitä on ollut ainoastaan ministeri Toivo T. Pohjalalla.

 

Toivo T. Pohjalan laaja yritysmaailmaan ulottuva kokemus toi hänelle pätevyyttä hoitamaan menestyksellisesti maa- ja metsätalousministerin vaativaa postia.

 

 

**********

 

 

Oleellinen osa Suomen maa- ja metsätalousministerin vastuualueesta on maamme ruoka- ja elintarviketurvallisuus.

 

Tiedän henkilökohtaisesti, että kuinka ”sydänverellään” Sirkka-Liisa Anttila hoiti tämän saran maa- ja metsätalousministerinä toimiessaan.

 

Olen sanonut Sirkka-Liisalle useasti, että kun Sinä olit maa- ja metsätalousministerinä, niin suomalaisilla oli turvallinen olo ruokaturvallisuuden näkökulmasta.

 

 

***********

 

 

Kun Jari Koskinen nyt on kolmantena kokoomusministerinä heittänyt pyyhkeen kehään antautumisen merkiksi, on välttämätöntä, että Kokoomus nimittää mahdollisimman nopeasti maa- ja metsätalousministeriksi henkilön, joka on valmis kantamaan poliittisen vastuun onnistumisestaan tai epäonnistumisestaan.

 

 

-Esko Erkkilä-

Vajaa parituntinen EU:n ulkoministeri Catherine Ashton´n paikalla!

Sunnuntai 9.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Sain tammikuun lopulla tilaisuuden vierailla Euroopan komission kokoushuoneessa Berlaymont-talossa Brysselissä.

 

 

 

 

 

Tämän oven kautta kulkevat ne vieraat, jotka pääsevät tutustumaan Euroopan komission työtiloihin Berlamount-talossa.

 

 

 

 

 

Tässä kuvassa näkyvät vieraiden vastaanottotiski sekä kuvan vasemmassa reunassa myös turvatarkastusportit.

 

 

Vieraat joutuvat komission tiloihin päästäkseen läpikäymään samanlaiset turvatarkastustoimenpiteet kuin lentokentillä on tapana.

 

 

 

 

Ennen turvatarkastusta tarkistetaan vieraiden henkilöllisyys passeista ja vieraille annetaan lupatarra kiinnitettäväksi rintapieleen. On luonnollista, että vieraiden henkilötiedot on hyvissä ajoin ennen vierailua pitänyt toimittaa tarkistettaviksi.

 

 

 

 

 

 

 

 

Istuinpaikkani vakituinen haltija Mme Ashton on varapuheenjohtajuutensa ohella Unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja eli tuttavallisemmin ”EU:n ulkoministeri”.

 

 

EU-komissiolla on Ashton´n lisäksi useita muitakin varapuheenjohtajia ja eräs heistä on talous- ja raha-asioista sekä eurosta vastaava komissaari Olli Rehn.

 

 

 

 

Sain vieruskaverikseni sanomalehti Ilkan ex-päätoimittaja, professori Kari Hokkasen, joka asettui komissiossa kilpailuasioista vastaavan espanjalaisen komissaarin ja komission erään varapuheenjohtaja Joaquin Almunian paikalle.

 

 

 

Komissaari Rehn´n kabinettiin neuvonantajana kuuluva vaasalaissyntyinen Heidi Järn esitteli meille komission sekä talouskomissaarin kabinetin toimintaa.

 

Komissio on verrattavissa Suomen hallitukseen, sillä se tekee aloitteita ja valvoo päätösten toimeenpanoa.

 

Komissio toimii kollegiaalisesti eli kaikkien 28 komissaarin pitää päästä yksimielisyyteen päätettävistä asioista.

 

Komissaarit eivät edusta päätöksenteossa kotimaitaan. He eivät saisi vetää kotiinpäin.

 

On muistettava, että komissaarit eivät edusta kotimaidensa hallituksia.

 

Komissaarien kabinetit ovat kooltaan n. 20 henkilöä ja henkilöitä pitää olla vähintään kolmesta maasta. Kabinetissa pitää olla kolme komission pysyvää virkamiestä.

 

 

**********

 

 

Professori Hokkanen totesi, että Eurooppa-neuvostossa on 2 – 3 jäsenmaata, joiden mielipiteellä on muita suurempi painoarvo. Hokkanen kysyi, että onko komissiossa sama tilanne?

 

Hokkanen vastasi itse ja totesi, että ne kysymykset joita Saksan komissaari ei saa läpi, ne joutuu hoitamaan liittokansleri Angela Merkel!

 

 

*********

 

 

Heidi Järn loi esittelynsä lopuksi vielä lyhyen katsauksen EU:n ajankohtaiseen taloustilanteeseen:

 

• Unionin alueella talouskasvu on hieman nousussa

• tiukka taloustilanne hidastaa komission mahdollisuuksia puuttua maiden taloustilanteeseen ennakoivasti

• Kreikan tilanne oli omanlaatuisensa
• EU:lla ei ollut valtuuksia tarkastaa Kreikan asioita – nyt valtuudet on

• Suomen kilpailukyky ja tuottavuus ovat heikentyneet
• Nokian , metsäteollisuuden ja metalliteollisuuden heikko tilanne

• EU ei halua rangaista sitä, jolla on ongelmia

 

 

”Istuntomme” jälkeen tuli tietoon, että Venäjän presidentti Vladimir Putin oli samaan aikaan EU:n vieraana Brysselissä.  Ilmeisesti istuinpaikkani vakituinen haltija, paronitar Ashton oli ”istuntomme” ajan tapaamassa Venäjän presidenttiä!

 

 

-Esko Erkkilä-

EU:n päätöksistä 2/3 kytkeytyy kunta-asioihin

Lauantai 1.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Suomen Kuntaliitto ry on Suomen kuntien ja kaupunkien muodostama yhdistys. Kuntaliiton toiminnassa ovat mukana myös maakuntien liitot, sairaanhoitopiirit, erityishuoltopiirit sekä koulutuksen ja muiden alojen kuntataustaiset organisaatiot. 

Kuntaliitolla on kolmen hengen toimisto Brysselissä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Toimisto sijaitsee ”Euroopan Kuntatalossa” – House of Cities, Municipalities & Regions - ja kävelymatkan päässä keskeisimmistä EU-instituutioista.

 

Kuntaliiton kanssa talon neljännessä kerroksessa hoidetaan mm. seuraavien maiden kuntaedunvalvontaa:

 

• Ruotsi
• Norja
• Tanska
• Islanti
• Viro
• Liettua
• Latvia
• Skotlanti

 

Saman talon ensimmäisessä kerroksessa sijaitsee mm. ”Tampere Region EU Office” , joka vuodesta 2010 alkaen on vastannut koko Pirkanmaan EU-edunvalvonnasta. ”Officen” palveluksessa on kaksi henkilöä.

 

Tampere Region EU Officen kanssa samassa kerroksessa toimivat mm. seuraavien eri alueiden edunvalvontayksiköt:

 

• Amsterdam
• Haag
• Rotterdam
• Utrecht
• Lyon
• Makedonia
• Skopje

 

”Euroopan Kuntatalon” yksiköiden luetteleminen antaa kuvan siitä edunvalvontatoiminnasta, jota eri maiden kuntaliitot ja eri alueet Brysselissä harjoittavat.

 

Käyntimme Kuntaliiton toimistolla oli Brysselin-matkamme ensimmäinen tutustumiskohde ja jo sen aikana meille selvisi sen työn tärkeys, jota mm. Kuntaliitto Brysselissä harjoittaa.

 

 

 

 

Johtaja Rainio esitteli niitä onnistumisista, joihin Kuntaliitto ja sen Brysselin toimisto ovat viime aikoina pystyneet vaikuttamaan.

 

Dian teksti näkyy kuvassa heikosti ja sen vuoksi lyhyesti neljä onnistumista:

 

 

• Pankkisääntelyvelvoitteen osalta saatiin kuntia rahoittaville erityisluottolaitoksille oma menettely ja sen saaminen merkitsi suurta helpotusta kuntien rahoituskustannuksille. Tässä työssä oli tärkeässä roolissa mm. Olli Rehn´n kabinetti.

 

• Energiatehokkuusdirektiivi saatiin muuttumaan siten, että energiatehokkuutta on toki parannettava, mutta sitovaa lukuarvoa ei ole olemassa. Tämän osalta mm. alueiden komitea teki hyvää työtä. Vaarana oli se, että kuntataloudelle olisi muodostunut 600 – 700 miljoonan euron suuruinen kiinteä lisävelvoite.

 

• MEP Riikka Pakarisen työ oli keskeisellä sijalla, kun Itä- ja Pohjois-Suomen osuus EU-rahoituksen erityistuesta 2014 – 2020 oli vaarassa tippua tasolle 1,1 miljardia euroa. Nyt se saatiin neuvoteltua tasolle 1,32 mrd. €!

 

• Hankintadirektiivin käsittelyssä Kuntaliitto sai mm. MEP Anneli Jäätteenmäen kanssa toimimalla parannuksia alkuperäisiin esityksiin. Nyt kunnilla ja julkishallinnolla on mahdollisuus pilkkoa hankintoja ja se antaa paremmat mahdollisuudet esim. alueellisille pienyrityksille pärjätä julkisen puolen hankinnoissa.

 

******************

 

 

Täytyy muistaa, että EU:lla ei ole toimivaltaa alue- ja paikallishallinnon järjestämisessä, sillä se on jäsenmaiden sisäinen asia.

 

EU vaikuttaa kuitenkin kuntasektoriin yhä enemmän eri ohjausmekanismien ja strategioiden kautta.  Ruotsin kuntaliiton tekemän tutkimuksen mukaan EU vaikuttaa 50 – 60 prosenttiin niistä päätöksistä, jotka tehdään alue- ja paikallistasolla.

 

Kaikki Brysselissä tapaamamme tahot pitivät toukokuussa järjestettäviä Euroopan parlamentin vaaleja tärkeinä ja niin myös Kuntaliitto. Loppuvuodesta Kuntaliitonkin päähuomio keskittyy uuden komission prioriteetteihin sekä uusiin parlamentin jäseniin.

 

 

Kuntaliiton osalta EU-edunvalvonnan keskeisiä kysymyksiä ovat tänä vuonna mm.:

 

• julkisen talouden EU-sääntely
• tietosuoja-asetus
• hankintojen uudistaminen ja sähköinen laskutus
• jätelainsäädännön uudistaminen
• vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri

 

***********

 

 

 

Kuntaliiton Brysselin toimiston johtaja Henrik Rainio kertoi, että samassa talossa sijaitsee kuntaliittojen kattojärjestön CEMR:n eli Council of European Municipalities and Regions´n toimisto.

 

Suomen Kuntaliiton tavoitteena on olla aktiivinen CEMR:n suuntaan, sillä niin menetellen saa Euroopan unionissa läpi suomalaisia näkemyksiä.

 

 

************

 

Totesin jo edellä, että Kuntaliiton Brysselin toimistolla on tärkeä rooli kuntien edunvalvonnassa. Kuntien edunvalvonta on suoraan kuntalaisten edunvalvontaa ja sen vuoksi Kuntaliiton Brysselin toimiston työlle pitää antaa arvoa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Bryssel - Euroopan vaiko vain Euroopan unionin pääkaupunki?

Perjantai 31.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Palasin eilisen varhaistunteina kotiin kolmen päivän mielenkiintoiselta matkalta Brysselistä.

 

Pääsin tutustumaan paikan päällä Euroopan komissioon, Euroopan parlamenttiin, Suomen EU-edustustoon, Naton päämajaan sekä useiden suomalaisten edunvalvontajärjestöjen toimintaan Brysselissä.

 

Tarkoitukseni on lähipäivinä käsitellä tällä saitilla edellä luettelemieni toimielinten ja järjestöjen toimintaa tarkemmin, mutta tässä jutussa kerron Brysselistä kaupunkina sillä kokemuksella, jonka siitä kolmen ohjelmaa täynnä olleen päivän aikana sain.

 

 

 

 

Vaikka kyseessä oli tammikuu, orastavaa kevättä oli jo ilmassa. Mitään kukkaloistoa ei keskikaupungilla varmaan ole kesälläkään, mutta ensimmäiset istutukset puskivat maasta näkösälle.

 

 

 

 

 

Nurmikot taitavat Brysselissä olla ikivihreitä, sillä alueen ilmasto on tyypiltään leuto ja sateinen meri-ilmasto.

 

 ***********

On selkeästi todettava, että Brysselin yleisilme ei ole siisti ja puhdas. Uskallan näin todeta, sillä mielipide ei ole yksinomaan omani.

 

Keskikaupungilla monet jalkakäytävät ovat laattakäytäviä ja kun useissa paikoissa laatat ovat irronneet, ne aiheuttavat suoranaisia vaaratilanteita.

 

Euroopan unionin hallintoon liittyvät monet toiminnot tuovat Brysseliin roppakaupalla rahaa ja on pienoinen ihme, että kaupungin infraa ei pystytä pitämään kunnossa.

 

Keskustelimme rempallaan olevista kaduista sekä jalkakäytävistä ja totesimme, että Bryssel ei ole lomanviettokaupunki.

 

 

 

 

Toki kaupungissa katujen puhtaanapidosta huolehditaan, sillä näimme mm. tämän ”katukärsäkkään” puhdistamassa katuja.

 

 

 

 

Jätehuollon järjestämisessä suomalaiset pystyisivät antamaan hyviä neuvoja ja käytänteitä brysseliläisille.

 

 

 

 

 

Roskat tuodaan suoraan kadulle ja siitä roska-autot keräävät ne aamun tunteina – jos keräävät.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Sähköpyörä on keskikaupungilla liikuttaessa varmasti kätevä kulkuneuvo. Kaupungilla näkyi muutamia sähköpyörien latausasemia, joissa pyörien vihreä valo kertoi, että ne olisivat olleet valmiita käyttöön.

 

 

 

 

 

Ainakin eräs sähköpyörien latausasema oli ”merkitty” tällä humoristisella pyöräilijällä.

 

 

 

 

 

Leuto sää keskitalvellakin houkuttelee ravintolat tuomaan pöytiä myös kaduille. Ulkopöydissä oli nyt vielä perin vähän asiakkaita, mutta kevään edetessä ulkopöydät tulevat täyttymään.

Vanhassa kaupungissa ravintoloiden sisäänheittäjät osasivat heti muutaman saman suomea, kun ensiksi olivat varmistaneet kulkijan kansallisuuden. Näin toki myös muualla maailmalla!

 

 

 

 

 

 *************

Grand-Place on kaupungin keskusaukio.

 

Brysselin Grand-Place on kirjattu vuonna 1998 Unecon maailmanperintöluetteloon.

 

Toria pidetään yhtenä maailman kauneimmista aukioista.

 

 

 

 

 

 

 

 

Grand-Placen laidalla sijaitseva Kaupungintalo on niin suuri, että en päässyt siitä riittävän kauas, jotta olisin saanut sen kokonaan mahtumaan kuvaan!

 

 

************

 

 

 

 

 

***********

Tämän jutun otsikosta vielä sen verran, että koskaan ei ole päätetty Euroopan pääkaupungista – ei edes Euroopan unionin pääkaupungista - yhtään mitään, mutta todellisuudessa Bryssel on sellaiseksi muodostunut.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuu haluaa tuoda lisäarvoa Tampereen keskeisille nähtävyyksille

Keskiviikko 29.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Minulla on tapana pitää kamera mukanani, kun liikun kaupungilla tai muualla.

 

Olen tähän juttuun koonnut muutamia ottamiani kuvia, joissa kuu-ukko haluaa tuoda lisäarvoa Tampereen nähtävyyksille:

 

 

 

 

 

 

 

 

Seuraavat kuvat ovatkin kuvattu peräkkäisinä iltoina Tampereen Keskustorilla.

 

Kyseessä on ”palaveririkas” ajanjakso, sillä osallistuin sillä viikolla kaikkiaan ainakin yhdeksään eri palaveriin ja kaikki palaverit olivat keskikaupungilla.

Ennen palavereita, niiden välillä ja osin palavereiden jälkeen oli mukava huomata kuu-ukon huomioineen Tampereen!

 

 

 

 

 

Tässä maanantaina 13.1.2014 klo 16.41 kuvatussa kuvassa kuu haluaa olla Vanhan kirkon kellotapulin huipulla.

 

 

 

 

 

Seuraavana päivänä eli tiistaina 14.1.2014 klo 16.55 kuu-ukko kipusi Tampereen Teatterin lipputangon nupiksi!

 

 

 

 

Keskiviikkona eli 15.1.2014 klo 20.47 kuu-ukolla oli vuorossa halu asettautua Tampereen Keskustorilla seisovan komean joulukuusen latvatähdeksi.

 

 

 

 

Torstaina 16.1.2014 klo 21.59 kuu halusi ensin poseerata Tampereen Keskustorilla sijaitsevan tehtailija Wilhelm von Nottbeckin lahjoittaman suihkukaivon päällä…

 

 

 

 

 

 

 

…ja muutamaa minuuttia myöhemmin se möllötti Metsä Board Tako eli Takon kartonkitehtaan savupiipun päällä!

 

 

Pilvettömät täysikuun ajat ovat valokuvaajalle hienoja hetkiä saada talteen niitä retkiä, joilla kuu-ukko kulloinkin haluaa kuljeskella!

 

 

-Esko Erkkilä-

 

 

PS. Muistutan, että kuviani saa käyttää vapaasti – olen tietysti iloinen, jos niiden käytöstä kerrotaan minulle vaikkapa sähköpostilla tai puhelimella pirauttaen!

Pakkanen paukkuu nurkissa, sähkönkulutus on huippulukemissa, mutta tuulimyllyt eivät pyöri!

Tiistai 28.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Elämme aikoja, jolloin tuulivoimaintoilijat haluaisivat kadota maan rakoon, sillä sähkönkulutus on huippulukemissa, mutta tuulimyllyt eivät pyöri.

 

On hupaisaa seurata, kun ”Suomen Tuulivoimayhdistys” –niminen puulaaki väittää, että jotkut tuulivoimalat muka pyörisivät!

 

Olen käsittänyt, että tuulivoimaloille maksetaan todella ruhtinaallinen korvaus niistä megawateista, jotka tuottavat, mutta eipä näytä veronmaksajien kukkarosta maksettava ylisuuri korvauskaan saada tuulimyllyjen siipiä pyörimään!

 

En kulje samassa poliittisessa parvessa kuin perussuomalaiset, mutta arvostan heidän työmiehensä Matti Putkosen toteamusta, että tuulivoimalat ovat parhaimmillaan, kun niiden pylväässä alhaalla jyskyttää dieselmoottori ja sen tuottama energia siirretään hihnavedolla pyörittämään tuulimyllyn siipiä!

 

Talouselämä –lehti kertoi 21.1.2014, että Suomen sähkönkulutus oli viikko sitten tiistaina iltapäiväviiden aikana runsaat 13.600 megawattia.

 

Kokonaiskulutukseen verrattuna Suomen tuulivoimareservi on kuin hyttysen p…ka Itämeressä, sillä tuulivoimaa meillä on vain 448 megawattia – nyt sekin vähä kuitenkin on tositilanteessa pyöreä nolla!

 

Päättäjiltä on ollut pallo kateissa, kun Suomeen on luotu tuulimyllyverkosto, jolla ei sitten tositilanteessa ole kuitenkaan mitään mahdollisuuksia tuottaa sähköä!

 

-Esko Erkkilä-

Ovatko kaikki kokoomuslaiset "henna virkkusia" - näyttävätpä olevan!

Perjantai 24.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Seurasin eilen illalla pätkän TV1:n A-studiota, jossa aiheena oli

 

"Kunnat pakkoraossa"

 

 

 

 

 

Ohjelman juontajana toimi Susanna Päivärinta ja keskustelijoina olivat…

 

 

 

 

…kokoomuksen Lasse Männistö,…

 

 

 

 

…SDP:n Antti Lindtman,…

 

 

 

 

 

…Pirkkalan pormestari Helena Rissanen (SDP)…

 

 

 

 

 

…ja Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä.

 

 

Olen aiemmin luullut, että kokoomuksen kunta- ja hallintoministeri Henna Virkkunen on tyystin oma ihmislajinsa, jolle järkipuhe on täysin vierasta, mutta erehdyin, sillä kansanedustaja Lasse Männistö osoittautui samanlaiseksi tunteettomaksi ja ympäristöstään piittaamattomaksi henkilöksi kuin Virkkunen.

 

On tietysti luonnollista, että kun Männistö on Virkkusen klooni, se tietää Keskustalle yksinomaan positiivista 19.4.2015 järjestettävissä eduskuntavaaleissa, mutta kalliin hinnan suomalaiset joutuvat maksamaan männistöjen ja virkkusten linjasta sitä ennen.

 

Lopuillaan oleva kokoomusvalta on varmaan tiedossa niin Männistöllä kuin Virkkusellakin, mutta siitä huolimatta he haluavat ”hevostella” kuntauudistushuumassaan kuin heidän valtansa jatkuisi vielä 19.4.2015 jälkeenkin.

 

Voin sanoa, että kokoomusvalta ei tule runsaan vuoden kuluttua jatkumaan, vaan sen jälkeen maahan saadaan uusi komento.

 

Eilen nähty A-studio vahvisti kokoomusvallan päättymisen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen kehyskuntien pakkoliitoksia innokkaimmin vaatineet kokoomuslaiset itkevät, kun Tampereella toteutettiin seurakuntauudistus

Tiistai 21.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Tampereella on käyty ja käydään vieläkin värikästä keskustelua, kun Kirkkohallituksen päättämä Tampereen seurakuntajako astui voimaan 7.1.2014.

 

Päätös merkitsee, että Tampereelle muodostetaan neljän suuren seurakunnan ja Ruotsalaisen seurakunnan muodostama seurakuntayhtymä.

 

Ratkaisu varmistui, kun Korkein hallinto-oikeus ei muuttanut Kirkkohallituksen 24.1.2012 Tampereen tuomiokapitulin aloitteesta tekemää päätöstä.

 

Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän muodostavat nyt:

• Harjun seurakunta; säilyy entisellään
• Messukylän seurakunta; entiset Aitolahden, Messukylän ja Teiskon seurakunnat
• Eteläinen seurakunta; entiset Hervannan, Härmälän ja Viinikan seurakunnat
• Tampereen tuomiokirkkoseurakunta; entiset Kalevan, Pyynikin ja Tuomiokirkkoseurakunnat
• Tampereen ruotsalainen seurakunta; säilyy entisellään

 

 

KHO:n päätös merkitsi, että 7.1.2014 vanhat seurakunnat lakkasivat olemasta.

 

 

*********

 

Seurakuntamuutos ei varmaankaan aiheutua muutosta tamperelaisten seurakuntaelämään, mutta paljon porua se on aiheuttanut.

 

Tuntuu hupaisalta, että kiihkeimmin seurakuntamuutosta ovat vastustaneet ne kokoomuslaiset, jotka ovat tiukimmin olleet Tampereen kehyskuntien pakkoliittämisen kannalla!

Luottamushenkilöpaikkojen menettäminen taitaa olla tärkein syy, jonka vuoksi kokoomuslaiset vastustavat tehtyä päätöstä!

 

 

 

**********

 

 

 

 

 

 

Pisimmälle julkisessa kritisoinnissa (ainakin tähän mennessä) meni lopetetun Pyynikin seurakunnan seurakuntaneuvoston jäsen Antti Punkari, kun hän Aamulehdessä eilen julkaistussa avoimessa kirjeessään moitti arkkipiispa Kari Mäkistä.

Avoin kirje oli otsikoitu: 

"Kirkon väärä päätös"

 

 

Luin Punkarin kirjoituksen ja huomasin, että muuttamalla muutamien sanojen kohdalle sanat ”seutukunta”, ”kehyskunnat” tai ”kuntayhteys”, saadaan oikein pätevä kirjoitus, joka rajuin sanakääntein käsittelisi kokoomuslaisten Jyrki Kataisen ja Henna Virkkusen kuntien pakkoliitossuunnitelmia!

 

 

**********

 

 

Olin ennen Tampereen seurakuntauudistusta Härmälän seurakunnan jäsen ja nyt kuulun Tampereen eteläiseen seurakuntaan.

 

Tampereen seurakuntamuutos sopii minulle oikein hyvin, sillä todellinen kotiseurakuntani on edelleen Viljakkalan seurakunta, vaikka sitä virallisesti nykyään kutsutaankin Viljakkalan seurakuntapiiriksi.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kävellen näkee enemmän!

Maanantai 20.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Kehittelin itselleni uuden tavan lenkkeillä, kun käytän hyväkseni Tampereen joukkoliikenteen bussivuoroja!

 

Nousen bussiin lähipysäkilläni, ajan bussilla ”jonnekin” kaupungin alueella ja kävelen kotiin tai vaikkapa Keskustorille, josta taas matkustan takaisin.

 

Tein 10.1.2014 bussimatkan länsi-Tampereelle Myllypuroon ja kävelin linjan 36 päätepysäkiltä kotiin – kävelymatkaa kertyi 21 kilometriä.

 

Mukanani oli kamera ja seuraavassa joitain näkymiä kävelymatkan varrelta:

 

 

 

 

Kyseessä oli Tampereen joukkoliikenteen bussilinja numero 36; tällä linjalla palveluntuottajana on Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos eli TKL.

 

Muut palveluntuottajat Tampereen joukkoliikenteessä ovat

 

• Länsilinjat Oy
• Väinö Paunu Oy
• Onnibus Oy
• Tilausliikenne Lauri Möttö Ky

 

 

N. kahdenkymmenen kilometrin pituinen bussimatkani kesti 43 minuuttia.

 

 

*********

 

 

 

Myllypuron teollisuusalueen jälkeen kävelymatkallani ensimmäinen lähiö oli Tesoma ja tässä kuva paikallisesta ostoskeskuksesta.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tohloppi on kooltaan 67 hehtaarin suuruinen kirkasvetinen järvi ja se loiski tammikuun 10. päivänä täysin avoimena.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

…mainokset!

 

 

 

 

 

Epilän jälkeen kohti keskikaupunkia kuljettaessa saavutaan Pispalaan.

 

 

 

 

 

Pispalan kirkko muistuttaa kadulta katseltuna tavallista kerrostaloa, mutta risti sisäänkäynnin yläpuolella kertoo, että kyseessä on kirkko.

 

 

 

 

 

Pispalan ”tavaramerkki” on Haulitorni, joka olisi monenkin jutun aihe.

 

 

 

 

Näsinneula näkyy Pispalasta sumuisenakin päivänä vallan mainiosti.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kilometritalolta olikin matkaa kotiovelle enää yhdeksisen kilometriä ja kun tie oli tuttu, niin matka sujui joutuisasti!

 

  

Kävelymatkallani näin paljon sellaista, johon en ole aiemmin tutustunut.

  

Bussilla kauas ja kävellen takaisin - suosittelen liikuntamuodoksi!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Keramiikkataiteilija, professori Birger Kaipiainen "Orvokkimeri" on aivan liian harvojen ihailtavissa

Sunnuntai 19.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Koen tamperelaisena kunnallispolitiikan, eläkeläistoiminnan ja kansalaisvaikuttamisen harrastajana olevani etuoikeutetussa asemassa, kun varsin usein saan olla mukana erilaisissa kokouksissa ja neuvonpidoissa, jotka järjestetään Tampereen Valtuustosalissa.

 

Etuoikeutettuna monessakin mielessä, mutta yhtenä seikkana se, että Valtuustosalin seinällä on kaikkien ihailtavana keramiikkataiteilija, professori Birger Kaipiaisen vuonna 1967 Montrealin maailmannäyttelyyn rakentama kolmiulotteinen Orvokkimeri –teos.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Orvokkimeri sijaitsee Valtuustosalissa sillä seinällä, joka on kaupunginvaltuuston puheenjohtajan tuolilta katsellen oikealla.

 

 

*********

 

 

Professori Birger Kaipiainen syntyi vuonna 1915 ja hän kuoli 1988.

 

Kaipiainen oli yksi maamme valovoimaisimmista keramiikkataiteilijoista.

 

Hän työskenteli Arabian tehtaan taideosastolla ja myöhemmin Ruotsissa Rörstrandilla.

 

Birger Kaipiainen oli avioliitossa diplomiekonomi Margit Halosen kanssa, johon hän tutustui ystävänsä Armi Ratian kautta. Kaipiaisen avioliitto päättyi puolison kuolemaan vuonna 1966.

 

 

**********

 

 

Voidaan aiheellisesti kysyä, että miten useammat kansalaiset pääsisivät tutustumaan Birger Kaipiaisen Orvokkomeri –teokseen, kuin nyt on mahdollista?

 

Esitän, että syksyin järjestettävän Tampere-päivän ohjelmaan lisättäisiin mahdollisuus poiketa Tampereen Valtuustosalissa ja saada tutustua mm. professori Kaipiaisen laatimaan Orvokkimereen.

 

 

-Esko Erkkilä-