Viljakkalassa jatkaa kaksi koulua!

Tiistai 10.5.2022 - -Esko Erkkilä-

Muistan hyvin, kun Viljakkalassa toimi kuusi kansakoulua eli Kirkonkylä, Hanhijärvi, Nisu, Karhe, Heinälammi ja Hepo-oja.

 

Vuosien saatossa kouluista on lopetettu Hanhijärvi, Nisu, Heinälammi sekä Hepo-oja ja nyt Viljakkalassa on ainoastaan Kirkonkylän sekä Karhen koulut.

 

Nyt Karhen koulun jatkuminen on ollut veitsen terällä koulun sisäilmaongelmien vuoksi.

 

Vahva asukasmielipide on ollut, että Karhelle pitää rakentaa uusi koulu, sillä kylän vetovoima on Tampereen läheisyyden ansiosta suuri ja Karhe tulee jatkossakin olemaan vireä sekä elinvoimainen kylä.

 

Karhen koulun asemaa käsiteltiin Ylöjärven kaupunginvaltuustossa eilen ja kaupunginhallituksen pohjaesitys oli, että koulu rakennetaan ”uusix”!

 

Jostain käsittämättömästä syystä Ylöjärven Kokoomuksen valtuustoryhmä esitti, että Karhen koulun hanke toteutettaisiin siirtokelpoisena rakennuksena 10 vuoden leasing- ja lunastusoptiolla!

 

Kokoomuksen viljakkalalaisia ja karhelaisia halveksuva esitys kaatui eilisessä kaupunginvaltuuston kokouksessa muutamien äänestysten jälkeen ja Karhelle ollaan rakentamassa uusi koulurakennus.

 

*********************

Haluan erityisesti kiittää…

 

 

 

…Riitta Koskista sekä…

 

 

 

…Teuvo Hakasta siitä työstä, jota olette tehneet Karhen koulun kehittämiseksi!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tamperelaiset ja Viljakkalan Nisunperältä olevat esiintyjät muodostivat eilen keskeisen rungon Eläkeliiton Pirkanmaan piirin Nuuttijuhlalle!

Tiistai 14.1.2020 - -Esko Erkkilä-

Eläkeliiton Pirkanmaan piiri järjesti perinteisen Nuuttijuhlansa eilen…

 

 

 

 

…Ikaalisten kylpylässä.

 

 

 

Nuuttijuhlamme eräs kohokohta oli, kun tamperelainen lauluyhtye AmA esiintyi.

 

 

 

************************

 

 

Viljakkalan Nisunperältä kotoisin olevat taiteilijat osoittivat todellisen taitonsa, sillä…

 

 

 

…naapurikylältäni oleva Markku Ylijoki osoitti taas kerran esiintymistaitonsa ja kun samalla kylällä asuva Viljakkalan seurakuntapiirin kanttori Heidi Olkinuora häntä säesti, olivat kaikki ainekset kohdallaan todelliseen taide-elämykseen. 

 

 

 

Viljakkalan nisunperäläisten kokonaispanosta täydensivät Eläkeliiton Ylöjärven yhdistyksen tanssiryhmässä Arja ja Eero Mattila, jotka esiintyivät Nuuttijuhlan ohjelma-osuudessa!

 

 

 

Viljakkalalaisten vahvaa panosta Eläkeliiton Pirkanmaan piirin Nuuttijuhlassa lisäsi se, että piirimme toiminnanjohtaja Elina Paukkunen, joka ansiokkaasti juonsi juhlamme, isä on syntyisin Viljakkalasta ja se, että hän on arvostamani ja nyt jo poisnukkuneen ostoasiamies Mauno Joensivun kummityttö! Monet puukaupat isäni teki aikoinaan Mauno Joensivun kanssa!

 

Kerrassaan hieno tilaisuus ja sen pitopaikka Ikaalisten kylpylä toi mieleeni monia mieluisia muistoja työelämäni ajalta – niistä kuitenkin ehkä eri yhteydessä ja myöhemmin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Karhen Markkinat ovat Viljakkalassa kesän eräs kohokohta!

Maanantai 4.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Lapsuuteni aikana Viljakkalassa toimi kuusi koulua; Kirkonkylä, Hanhijärvi, Nisu, Karhe, Heinälammi ja Hepo-oja.

 

 

Viljakkalan siirtyi kuntien taivaaseen 1.1.2007 ja nyt meillä on vain kaksi koulua; Kirkonkylän koulu ja Karhen koulu.

 

 

Sanoin äsken ”meillä”, sillä joskus viljakkalalainen on aina viljakkalalainen!

 

 

Viime lauantaina eli 2.7.2016 Karhen koulun Vanhemmat ry järjestivät Karhen koulun kentällä Karhen Markkinat ja se oli jälleen kerran oikea voimannäyte pienen kylän elinvoimasta!

 

Tässä kuvakimara Karhen Markkinoista 2016:

 

 

 

 

Näytteilleasettajia markkinoilla oli lähemmäs sata ja hyvän sään ansiosta tunnelma markkinoilla oli korkealla.

 

 

 

 

 

Osallistuin markkinoille Ylöjärven kaupungin luottamushenkilönä eli Viljakkala-neuvoston jäsenenä, mutta toinen roolini oli…

 

 

 

 

 

 

Rouva myi tiffany- ja sulatuslasitöitään, mansikoita, sipuleita sekä kuunlilja-taimiaan.

 

 

Kauppa kävi kuulemma mukavasti!

******************

 

 

Kysyimme Viljakkala-neuvoston osastolla kyläläisiltä palautetta – risuja ja ruusuja – siitä, että miten Ylöjärven kaupungin päättäjät ovat huomioineen viljakkalalaisten asiat. 

 

 

Tulemme Viljakkala-neuvostossa analysoimaan saamamme palautteen ja toimittamaan sen omilla kommenteillamme varustettuina asioista vastaaville virkamiehille sekä luottamushenkilöpäättäjille.

 

 

 

****************

 

 

 

Oli ilahduttavaa, että keskeiset puolueet olivat mukana markkinoilla.

 

 

 

Markkinaetikettiin kuuluu, että kaikki näytteilleasettajat osallistuvat ja tukevat muiden näytteilleasettajien osastojen pystyttämistä, vaikka keskenään kilpailtaisiinkin.

 

 

 

 

 

Tämän vuoksi avustinkin Vihreiden (kaupunginvaltuutetut Jussi Kytömäki ja Minna Sorsa kuvassa) ja …

 

 

 

 

 

…Keskustan (vasemmalta Pekka Hietaniemi, Arvo Uusitalo ja Minna Sarvijärvi) telttakatoksien pystyttämistä.

 

 

 

Myös Kokoomus, Perussuomalaiset sekä SDP olivat markkinoilla omilla osastoillaan!

 

 

Politiikassa pätee sama sääntö kuin bisnesmaailmassa eli henkilösuhteita ei saa koskaan tärvellä vaikka asiat riitelisivätkin.

 

 

Pidä mielessä tämä:

 

 

”Tämän päivän kilpailijasi voi huomenna olla suurin asiakkaasi tai esimiehesi!”

 

 

Kiitokset Karhen koulun Vanhemmat ry:lle hienon markkinatilaisuuden järjestämisestä – ensi vuonna uudestaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kansalaisten vapaus terveydenhuollon palvelujen valinnassa laajenee vuodenvaihteessa

Keskiviikko 11.12.2013 - -Esko Erkkilä-

Toukokuun 1. päivänä 2011 tuli voimaan säännös, joka merkitsi, että kuntalainen saattoi valita, mistä kuntansa terveyskeskuksen terveysasemalta hän saa terveydenhuoltolaissa tarkoitetut terveydenhuollon palvelut.

 

Sitä aiemmin kunta saattoi antaa laillisesti mahtikäskyn, että mitä kunnan alueella toimivaa terveysasemaa kullakin alueella asuvan kuntalaisen piti käyttää.

 

Tätä mahtikäskymahdollisuutta käytti mm. Ylöjärven kaupunki Viljakkalassa sen jälkeen, kun Viljakkalan kuntaliitos Ylöjärveen oli tehty 1.1.2007.

 

Ylöjärven antama mahtikäsky Viljakkalan karhelaisten ja nisulaisten terveyspalvelujen siirtämisestä Ylöjärven keskustassa sijaitsevalle terveysasemalle oli siis laillinen.

 

Ylöjärven antama käsky koski 800 viljakkalalaista.

 

Nyt on helppo nähdä, että mahtikäskyn antaminen oli Ylöjärven kaupungin virkamiesjohdon kauaskatseinen manööveri Viljakkalan ja viljakkalalaisten nujertamiseksi.

 

Tilanne muuttui siis 1.5.2011, sillä silloin ja sen jälkeen kuntalainen on voinut vapaasti valita oman kuntansa sisältä sen terveysaseman, jolla hän haluaa asioida.

 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos toteaa tänäänkin nettisivuillaan näin:

 

”Kuntien on annettava tietoa asukkaille valinnan mahdollisuuksista kunnassa.”

 

Kunnat ovat perin miedosti hoitaneet tiedottamisen, sillä sehän olisi merkinnyt monessa kunnassa, että kuntalaiset olisivat alkaneet käyttämään sellaisen terveysaseman palveluksia, joka olisi ollut asukasta lähinnä! Sehän ei byrokraattien leikkeihin sovellu lainkaan!

 

”Miedon” tiedottamisen vuoksi ainoastaan 21 viljakkalalaista on kuluneen kahden ja puolen vuoden aikana ilmoittanut vaihtavansa terveyskeskuksen toiseksi, kuin Ylöjärvi aikoinaan mahtikäskyllä määräsi!

 

 

*************

 

 

Mikään ei ole kuitenkaan ikuista ja niin tapahtuu asukkaiden terveyskeskuksen valinnanvapaudenkin kohdalla 1.1.2014!

 

Vuodenvaihteen jälkeen asukkaat voivat valita minkä tahansa Suomessa sijaitsevan terveyskeskuksen, jonka asiakkaiksi he haluavat siirtyä!

 

Valittua terveyskeskusta on käyttävä vuosi ja vasta sen jälkeen voi tehdä uuden valinnan.

 

Ylöjärvi pystyy ottamaan terveyskeskuksiinsa jopa 5.000 uutta asiakasta ja Ylöjärvellä tähyilläänkin Tampereen suuntaan.

 

Viljakkala-neuvosto piti mahdollisena, että jopa puolet viljakkalalaisista saattaisi siirtyä naapurikuntien terveyskeskusten asiakkaiksi, jos Viljakkalan terveyspalvelut ajetaan alas.

 

On todettava, että esim. viidensadan viljakkalalaisen siirtyminen Hämeenkyrön ja Tampereen terveyskeskusten asiakkaiksi ei kovin paljon hetkauttaisi Ylöjärveä, jos Ylöjärvi on saamassa tuhansittain uusia asiakkaita Tampereelta.

 

 

*******

 

 

Tampereen kaupunkiseudun kuntajohtajat kokoontuvat 20.12.2013 ja sopivat silloin niistä veloitus-/maksuperusteista, joita noudatetaan niiden asukkaiden kohdalla, jotka siirtyvät ylikunnallisesti käyttämään naapurikunnan terveyskeskuspalveluja.

 

Hämeenkyröä ei tähän kokoontumiseen kelpuuteta, sillä sitähän ei ole hyväksytty Tampereen kaupunkiseutuun!

 

 

**********

 

 

On selvää, että vuodenvaihteessa voimaantuleva asukkaiden valintamahdollisuus terveyskeskuksen valinnassa on suuri riski kunnille.

 

”Luovuttava” kunta maksaa ”saavalle” kunnalle maksun jokaisesta asukkaasta, joka siirtyy ylikunnallisesti esim. naapurikunnan terveyskeskuksen asiakkaaksi.

 

 

Mielenkiintoista, sanon minä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Metsänhoitoyhdistykset huolehtivat jatkossakin metsäomistajien edunvalvonnasta kannolta Brysseliin!

Lauantai 7.9.2013 - -Esko Erkkilä-

 

Keskustan Pirkanmaan piiri järjesti perinteellisen metsäpäivän jo 36. kerran ja tällä kerralla eilen Viljakkalassa Nisun metsästysmajalla ja sen lähimaastossa.

 

Kisapaikka sijaitsi alle kymmenen kilometrin etäisyydellä mökistäni ja kun olen Keskustan Pirkanmaan piirin toiminnantarkastaja, oli luonnollista, että olin kisassa mukana.

 

Ehkä palaan varsinaiseen metsätaitokilpailuun myöhemmin, mutta nyt muutama asia tilaisuuden yhteydessä järjestetyn tilaisuuden asia-annista.

 

 

 

 

 

Ennen kilpailua ajankohtaisista asioista alusti Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan toiminnanjohtaja Tapio Viinikka ja…

 

 

 

 

…kisan jälkeen Keskustan Pirkanmaan piirin puheenjohtaja sekä MTK:n johtokunnan jäsen Pertti Hakanen.

 

 

Molemmat alustajat käsittelivät alustuksissaan lähiaikoina eduskunnan käsittelyyn tulevaa uutta metsähoitoyhdistyslakia.

 

Molemmat alustajat totesivat, että uusi laki tuo metsäomistajille uusia vapauksia ja myös uusia vastuita.

Vapauksia mm. siinä mielessä, että uusi laki sallii eräänä metsänhoitomuotona jatkuvan kasvatuksen periaatteen.

 

Keskustan Pirkanmaan piirin puheenjohtajana Pertti Hakanen vakuutti, että Keskusta ei hyväksy uusia lisäsääntelyohjeita, jotka vaikeuttaisivat metsänomistajan asemaa.

Pakollinen metsänhoitomaksu poistuu ja jatkossa metsänhoitoyhdistyksille suoritettava jäsenmaksu muuttuu vapaaehtoiseksi.

Viimeinen pakollinen metsänhoitomaksu maksetaan vuodelta 2013 - maksu peritään vuonna 2014.

Viinikka toivoi, että metsänomistajat jatkaisivat uudessakin tilanteessa yhtenäisenä, vaikka metsäfirmat pyrkivätkin hajoittamaan joukkoa.

 

Metsänhoitoyhdistyslain eräs keskeinen tavoite on, että metsänhoitoyhdistysten liiketoiminta ja edunvalvonta pitää eriyttää.

 

Asiaa on MTK:ssa puitu perusteellisesti ja päädytty siihen, että metsänhoitoyhdistykset voivat liittyä suoraan MTK:n organisaatioon. Näin taataan, että metsänhoitoyhdistysten jäsenkunnalle taataan suora yhteys MTK:n edunvalvontaorganisaatioon.

 

Maataloustuotantoa harjoittavien edunvalvonta kulkee edelleen paikallisten MTK-yhdistysten ja maakunnallisten MTK- liittojen kautta MTK:n ”valtakunnallisen lipun alle”.

 

Metsänomistajien edunvalvonnan osalta Mhy-liitot sulautuvat MTK:n metsälinjaan, joten sillä puolella organisaatio tulee virtaviivaistumaan.

 

Metsänhoitoyhdistyslain muutoksista ja merkityksestä on toki kerrottu esim. Maaseudun Tulevaisuus-lehdessä, mutta tunnustan, että vasta nyt sain kokonaiskuvan lakiuudistuksesta – kiitokset siitä Keskustan Pirkanmaan piirin Metsäpäivän esiintyjille!

 

 

-Esko Erkkilä-

Maaseudulla pitää saada asua, yrittää ja elää!

Perjantai 6.9.2013 - -Esko Erkkilä-

Viljakkalassa Nisun metsästysmajalla oli keskiviikkona 4.9.2013 tilaisuus, jossa käsiteltiin Ylöjärven kaupungin alueella sijaitsevien kylien elinvoiman kehittämistä.

 

Olin paikalla Viljakkala-neuvoston varapuheenjohtajan roolissa.

 

 

 

 

 

Paikalla oli kolmisenkymmentä kyläaktiivia sekä Kuru-neuvoston ja Viljakkala-neuvoston jäsentä.

 

 

 

 

Nisun kyläyhdistyksen puheenjohtaja Markku Ylijoki esitteli kokoontumispaikkamme sekä Nisun kyläyhdistyksen toimintaa.

 

 

 

 

KyläNyt-hankkeen kyläkoordinaattori Anna Kulmakorpi toimi tilaisuuden johdattelijana.

 

 

 

 

Tampereen Seudun Työväenopiston  Riitta Ilvonen kertoi, että he vastaavat kansalaisopistotoiminnasta myös Ylöjärven alueella.

 

Heillä on halu lisätä kansalaisopiston kurssitarjontaa maaseudulla. Maaseudulla sallitaan pienemmät opintoryhmät kuin kaupungissa.

 

Myös yhden illan koulutukset ja teematilaisuuksien järjestäminen ovat kansalaisopiston mahdollisuuksien rajoissa.

 

Tampereen Seudun Työväenopisto haluaa kuunnella kuntalaisia!

 

Milloinkahan saamme kuopata nimen ”työväenopisto”?

 

Uskon vakaasti, että nimi on kansalaisopistotoiminnan laajentumisen eräs este.

 

 

 

 

 

Pirkan Kylät ry:n kyläasiamies Marja Vehnämaa kertoi, että Pirkanmaalla on 300 kylää, joissa on kyläyhdistyksen merkeissä toimintaa.

 

Pirkan Kylät ry:n toiminta rahoitetaan 90 prosenttisesti EU:lta saatavilla varoilla ja loppu 10 % hoidetaan omarahoituksena.

 

Vuosibudjetti on tasoa 60.000 €.

 

Parhaillaan on laadintavaiheessa Pirkanmaan uusi kyläohjelma ja sen ainespuiksi kyläasiamies Vehnämaa kaipaili konkreettisia toimenpide-ehdotuksia.

 

*******

 

Eräänä hienona esimerkkinä tuli esille se, että Pälkäneeseen kuntaliitoksella liittyneen Luopioisten Yrittäjät ovat ottaneet tavakseen kutsua Luopioisten alueella toimivat kyläyhdistykset yhteiseen tilaisuuteen vuosittain.

 

*******

 

Viljakkala-neuvoston toivottiin toimivan samoin Viljakkalassa kuin Luopioisten Yrittäjät toimivat Luopioisissa! Lupasimme käsitellä asiaa seuraavassa kokouksessamme!

 

 

-Esko Erkkilä-

Karhen ja Nisun kyläkirpparisuunnistuksella ostoksia monin verroin tärkeämpää oli moni muu seikka!

Maanantai 5.8.2013 - -Esko Erkkilä-

Viljakkalan Karhella ja Nisulla järjestettiin eilen kyläkirpparisuunnistus, jonka rasteina oli kaikkiaan 12 eri kohdetta.

 

Useat kirpputorimyynnistä kiinnostuneet kohteet halusivat osallistua ”siivellä” tapahtumaan, sillä kirpputoritapahtumista kertovia kylttejä oli myös useilla sellaisilla kohteilla, jotka eivät olleet virallisia kirpputorisuunnistuksen kohteita.

 

Osallistuin kirpputorisuunnistukseen valituille kohteille ja valitsin ne yleensä sillä perusteella, jotka eivät olleet kohteina edellisvuotena.

 

Ostokseni olivat hyvin rajalliset, mutta pyrin noudattamaan kirpputorisuunnistuksen etikettiä, että kaikilta kohteilta on kohteliasta ostaa jotain.

 

Tein parituntisen matkani aikana toki hankintojakin, mutta enemmän keskityin keskusteluihin kirpputorikohteiden henkilöiden kanssa ja havainnoimaan kirpputorikohteiden maisemaa sekä yleistä ilmettä.

 

 

 

 

Ensimmäisessä kohteessani annoin arvostusta sille kultapallopenkille, joka kasvoi kirpputorikohteena olleen vanhan navetan seinustalla.

Tässä on tavoitetta kelle tahansa viherpeukalolle!

 

 

 

 

 

Toisessa käyntikohteessani valtaväylistä syrjässä oleva omakotitalo oli rakennettu Kyntöjärven äärelle, mutta pudotusta järven pintaa on parisenkymmentä metriä!

Kukapa ei haluaisi asua tällä paikalla!

 

 

 

Olen jo useana vuonna ihastellut Anneli ja Yrjö Kivimäen kaunista pihaa, jossa humalisto on saanut arvoisensa paikan.

Mökilläni on valmis paikka humalistolle, joka voisi joskus vetää vertoja Anneli ja Yrjö Kivimäen humalistolle!

 

 

 

 

Anneli ja Yrjö Kivimäen pasuunakukat ovat jotain ainutkertaista nähtävää, vaikka ne ovatkin nyt lakastumisvaiheessa.

Sain Anneli Kivimäeltä ohjeita, että miten pasuunakukan talvehtiminen onnistuu!

 

 

 

 

 

Karhen koulun kunnostaminen etenee ja se on myönteistä, sillä kunnostamisen eteneminen merkitsee, että koulun tulevaisuus on lähivuosina turvattu – toivottavasti!

 

 

 

 

 

Eräällä kirpparisuunnistuksen ulkopuolisella kohteella havainnoin yhtä pahat herukkapistiäisen aiheuttamat vauriot punaherukkapensaisiin kuin meillä ja Konevitsan luostarissa Venäjällä olen nähnyt.

 

Kyseessä tässä tapauksessa oli ilmeisesti herukkapistiäisen toisen sukupolven tänä kesänä aiheuttamat vahingot, sillä punaherukan marjat olivat ehtineet ennen vaurioita kehittyä lähes normaaleiksi.

 

 

****** 

 

 

Vielä kyläkirpparisuunnistuksesta se, että matkalla minut tunnistettiin pariinkin kertaan, mutta minä en tunnistanut tunnistajaani!

 

Asiasta voi vetää sen johtopäätöksen, että apinan (=minut) tuntee kaikki, mutta apina ei ketään.

 

Toinen johtopäätös kirpparisuunnistuksella oli taas kerran se, että "kaikki" viljakkalalaiset (ja hämeenkyröläiset) huomaavat olevansa sukua keskenään, kun hetken keskustelevat – näin ainakin vaimoni tapaa todeta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Rehevä kesäkasvusto ja sateinen kesä ovat vähentäneet Toivonen Yhtiöt Oy:n jätteenkäsittelylaitoksen haittoja Tampereen Ruskossa - Houkanojan saastuttaminen kuitenkin jatkuu

Perjantai 24.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Olen useaan otteeseen Aamulehden mielipidepalstoilla ja tietysti myös tällä saitilla tuonut esille niitä ongelmia, joita Toivonen Yhtiöt Oy:n jätteenkäsittelylaitos Tampereen Ruskon teollisuusalueella aiheuttaa.

 

Suoritin alueelle omakohtaisen ”auditoinnin” keskiviikkona 22.8.2012 ja totesin, että lupauksista huolimatta lähes entinen meno jatkuu.

 

Kesän kosteat olosuhteet ovat aiheuttaneet, että rehevä kasvusto sekä jätekasojen läpikastuminen ovat merkinneet, että jätteenkäsittelylaitoksen välittömään luontoympäristöön on lentänyt poikkeuksellisen vähän erilaista rojua Toivonen Yhtiöt Oy:n jätteenkäsittelylaitokselta.

 

Haju alueella ei ole kuitenkaan vähentynyt, joten vaatteet oli auditoinnin jälkeen laitettava pesukoneeseen.

 

 

 

Tauskontien jatkeen kohdalla olevan aidan takana sijaitsevat jätekasat ovat edelleen samankokoisia kuin vuosi sitten.

Jos kesä olisi ollut tavanomaisen kuiva, niin jätteenkäsittelylaitoksen ympäristö olisi kaikenmoisen ”lentokykyisen” rojun peitossa.

Käsitin, että Toivonen Yhtiöt Oy lupasi jossain vaiheessa julkisesti jätteenkäsittelyn siirtämistä hallitiloihin, mutta näin ei ole näköjään tapahtunut.

 

 

 

 

Jätteenkäsittelylaitoksen tontinviertä kulkeva Louheoja on jätteenkäsittelylaitoksen se osa, joka saattaa Houkanojan ja sitä kautta Vihinojan surkeaan kuntoon.

Tässä Louheojan viime metrit ennen sen yhtymistä Houkanojaan.

 

 

 

 

Louheoja kulkee jätteenkäsittelylaitoksen tontin reunalla ja yhä edelleen jätemateriaali on välittömässä kontaktissa Louheojassa kulkevan veden kanssa. Tilanne on ehkä hieman kohentunut kuluneen vuoden aikana, mutta muutosta tarvittaisiin edelleen kipeästi.

 

 

 

 

Toivonen Yhtiöt Oy:n jätekentän vieritse kulkeva Louheoja yhtyy Houkanojaan ja sen jälkeen kävelytien siltarummun yläpuolella on verkko, jonka tarkoituksena on pysäyttää jäniksenraadon kokoiset ja sitä suuremmat roskat verkkoon.

Näin on tapahtunutkin, mutta haju on verkon tienoilla melkoinen.

Lukijani saavat olla tyytyväisiä, että kuvani eivät ole "hajukuvia"!!

Kysymykseni Tampereen päättäjille ja ympäristöasioiden piirissä puuhasteleville virkahenkilöilla:

Kuka on määrännyt, että Houkanojaan pitää asentaa verkko Toivonen Yhtiöt Oy:n Tauskontien toimipisteen alapuolelle?

Milloin verkon asentamisesta on päätetty ja kuka tai mikä Tampereen kaupungin toimielin on tehnyt päätöksen verkon asentamisesta?

Miksi se on määrätty?

Kuka tai mikä taho huolehtii verkon yläpuolelle jääneen roinan poistamisesta?

Minne poistettu roina viedään?

Kuka on maksanut verkon asentamisen ja kuka maksaa sen yläpuolelle kerääntyvän roinan poistamisen ja kuljettamisen edellisen kysymyksen vastauksen kertomaan paikkaa?

 

 

 

Jätteenkäsittelylaitoksen jälkeen Houkanoja jatkaa kulkuaan ja päätyy Vihinojaksi muuttuneena kohti Pyhäjärveä ja Kokemäenjoen kautta merelle.

 

 

"Auditointimatkani" oli hieman pelottavakin kokemus, vaikka pysyttelin koko ajan katualueella ja poissa Toivonen Yhtiöt Oy tontilta.

 

Tontilla kävellyt neljän miehen ryhmä seurasi verkkoaidan takana tapahtunutta etenemistäni tarkasti ja sitten lopuksi kaksi neonvärisiin haalareihin pukeutunutta työmiestä alkoi huudella minulle.

 

En kuullut huutamisen aihetta, mutta pelottavaa se oli.

 

Naapuritontilla kulkeville huutaminen kuvastaa, että yrityksellä eivät ole asiat kunnossa.

 

Jätteenkäsittelyalalla toimivan yrityksen, jos minkä, pitäisi aina huolehtia siitä, että yrityksen toiminta kestää päivänvalon.

 

Se merkitsee mielestäni sitä, että naapuritontin puolella tai kadulla kulkeville ei huudella.

Asiaton huutelu oman toiminta-alueen ulkopuolelle kuvastaa toiminnan olevan sellaista, että se ei kestä kriittistä tarkastelua.

 

Omaan keskustalaisen näkemyksen.

Siihen ei kuulu toimintojen sosialisointi, mutta ei myöskään kiiluvasilmäinen porvarillinen ajattelu.

 

Jätteenkäsittelyn osalta kannatan, että se on yhteiskunnalliset velvoitteet täyttävien (kunnallisten) yritysten hoidossa.

 

Nyt Tampereella ei kaikilta osin näin ole ja siihen toivon muutosta.

 

Meillä on hyvin johdettu ja hyvin hoidettu Pirkanmaan Jätehuolto Oy.

 

Miksi me sallimme ympäristöä pilaavan yksityisen bisnesyrityksen jatkaa toimintaansa?

Vielä pieni muistelus:

On suuri onni, että Viljakkalan VIPU sai hoidettu asiat aikanaan siten, että Toivonen Yhtiöt ei saanut otetta Viljakkalan käytöstä poistettuun kaatopaikkaan.

Olen Vipun jäsen ja olen päivä päivältä ylpeämpi saavutuksestamme - "auditointimatkani" todisti sen taas kerran!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuparinen kahvipannu, silitysrauta, sokerijuurikkaan harvennuskuokka, maitopurkin tuohinen kaadinteline, matkalaukku ja kissaveistos olivat ostokseni Viljakkalan kirpputorisuunnistukselta

Sunnuntai 22.7.2012 - -Esko Erkkilä-

Viljakkalan alueella toimiva ”Samassa veneessä yhdessä eteenpäin” –hanke järjesti Viljakkalan kirkonkylässä ja Mannin sekä Korpelankylän alueella kyläkirpparisuunnistuksen 20…22.7.2012.

 

Hankkeen rahoituksesta vastaa ”Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin” –yksikkö.

 

Kyläkirpparisuunnistuksen toteuttamisesta on kiittäminen Ylöjärven kaupungilla niitä henkilöitä, jotka ovat asian hyväksi tehneet työtä.  

 

Viljakkalassa vastaava kyläkirpparisuunnistus toteutettiin Karhen, Nisun ja Väinänperän alueilla jo 7.7.2012.

 

Kiitän jo tässä vaiheessa kaikkia niitä tahoja, jotka ovat edesauttaneet puuhahenkilöinä molempien kyläkirpparisuunnistusten toteuttamista.

 

Baltian matkani vuoksi en päässyt osallistumaan Karhen, Nisun ja Väinänperän tapahtumaan tänä vuonna, mutta viimevuotisen kokemukseni perusteella tiedän sen onnistuneen hyvin.

 

Viljakkalan kirkonkylän, Mannin ja Korpelankylän kirpputorisuunnistukseen osallistuin, mutta en toki käynyt kaikissa 24:ssa kohteessa.

 

Myyjätkin totesivat, että kaupankäynti ei tapahtumassa ole tärkeintä vaan ihmisiin tutustuminen ja tuttujen tapaaminen sekä uusien tuttavuuksien luominen. Olen vahvasti samaa mieltä!

 

 

 

Hankin kyläkirpparisuunnistukselta jutun otsikossa mainitut ja tässä kuvassa näkyvät tavarat.

 

Kuparinen kahvipannu oli kallein hankintani ja se maksoi 10,00 euroa.

 

Kyseessä on osa tamperelaista teollisuushistoriaa, sillä pannu on Tampereen Epilässä sijainneen EXO Oy:n valmistama.

 

Silitysrauta on aito hellalla kuumennettava pienikokoinen rauta, joka pääsee osaksi silitysrautakokoelmaamme. Se maksoi 5,00 euroa.

 

Sokerijuurikkaan harvennuskuokka palauttaa mieleeni maatalousopiskeluni varhaisvuodet, jolloin sain Hämeenkyrön Laitilassa opetella sokerijuurikkaan viljelyä. Kirpputorikohteen myyjät ihailivat ranneliikettäni kuokan käyttämisessä – ranneliike ei ole vuosien saatossa unohtunut! Harvennuskuokalla oli hintaa tasan euro! Ehkäpä harvennuskuokalle löytyy ensi vuonna käyttöä ryytimaallamme!

 

 

Matkalaukkuja meillä on enemmän kuin tarpeeksi, mutta tähän hyväkuntoiseen ”koppakuoriaiseen” liittyvä taustatarina sai aikaan ostopäätökseni. Myyjä on saanut matkalaukun palkinnoksi vuonna 1981 järjestetystä Osuuspankkien kansainvälisestä kuvaamataitokilpailusta. Hän halusi nyt kuitenkin luopua matkalaukusta nimellisestä puolentoista euron hinnasta ja minä ostin laukun. Ehkä sille jotain käyttöä löytyy!

 

Kissoja esittävä euron maksanut porsliinipatsas saa paikan mökkimme puuvessassa olevan kaapin hyllyltä muiden vastaavien pienoispatsaiden seurassa.

 

 

 

Maitopurkin tuohinen kaatoteline on naapurini Pentti Saarisen valmistama tuohityö. Tässä kuvassa Hämeenkyrön Sanomien toimittaja haastattelee kyläkirpputorisuunnistuksen merkeissä Pentti Saarista (oikealla).

Keskustelimme Pentin kanssa tuohitöistä ja on helppo todeta, että hänen valmistamansa tuohityöt ovat korkeatasoisia ja laadukkaita.

Mielelläni suosittelen Pentti Saarista esim. lahjaksi tarkoitettujen tuohitöiden valmistajaksi.

 

 

Kirpputorisuunnistukseni ensimmäinen kohde oli Kauniston talo Pikkupispalassa. Kauniston talon seinällä on kuva Voisaaresta joskus vuosikymmeniä sitten.

 

 

Tässä on nykypäivän näkymä Voisaaresta Kurjen sillalta eli kuvattuna samalta suunnalta kuin edelliskuvan näkymä. Rehevä kasvusto peittää entisen näkymän, mutta jotain tuttua on edelleen havaittavissa.

 

 

Viljakkalan entinen hammaslääkärintalo ei ollut kirpputorikohteena, mutta naapuritontilta katsellen se näyttää tältä nykyasussaan.

Tässä talossa olen istunut hammaslääkärin tuolilla ja käynyt myös lääkärin vastaanotolla sekä opiskellut talon autotallissa metallitöitä, kun Viljakkalan kansalaiskoulun metallitöiden käytännön harjoittelu suoritettiin täällä.

Onkohan talon nykyomistajalla tietoa, että kuinka monipuolisesti talon historia liittyy viljakkalalaisten elämään?

 

 

Hyvä vinkki henkilöauton kuomullisen peräkärryn hyödyntämiseen oli, kun tapasin makuulaverin sijoittamisen kuomulliseen peräkärryyn – on varmasti unohtumaton kokemus, kun sade ropisee makuupaikan yllä olevaan kuomuun!

Tämän idean minä vielä joskus sadesäällä toteutan!

 

 

Olen yhtä tyytyväinen Viljakkalan kirpputorisuunnistuksen antiin kuin tämä kissa, joka tyytyväisenä seurasi kirpputoriväen vaeltamista kirpputorisuunnistuksen rastilla.

 

Toivon, että ensi vuonna Viljakkalan kirpputorisuunnistuksen entiset rastit jatkavat ja erityisesti toivon uusien rastinpitäjien mukaantuloa tempaukseen!

 

-Esko Erkkilä-

Nisun Metsästysmajan kirpputoripiste oli pohjanoteeraus koko kyläkirpputorisuunnistuksella

Maanantai 8.8.2011 - -Esko Erkkilä-

Kerroin eilen mainesanojen kera Viljakkalassa lauantaina elokuun 6. päivänä järjestetystä Karhen, Nisun ja Väinänperän kyläkirpputorisuunnistuksesta.

 

En halunnut siinä kirjoituksessani "tikullakaan koskea" erääseen ongelmakohtaan, joka kaivelee minua ja perhekuntaani edelleenkin - oletan, että samoin se kaivelee monia muita kyläkirpputorisuunnistukseen osallistuneita.

 

Yksi onnettomasti toteutettu kohde oli vähällä pilata koko kirpputorisuunnistuksen.

 

Onnettomasti toteutettu rasti oli pystytetty Nisun Metsästysmajalle.

 

Metsästysmajalla itse tavarantarjonta oli tyypillistä kirpputoriroinaa. Moitteeni ei kuitenkaan kohdistu siihen, vaan…

 

…kohteen teki ala-arvoiseksi ja todella vastenmieliseksi se, että Nisun Metsästysmajan rappusille oli pystytetty grillimakkaroiden myyntipiste, jonka myyjinä torkkui kaksi naishenkilöä, joilla oli tupakat suussa!

 

Kuvitelkaa, elintarvikemyynnissä henkilöitä kaksin kappalein, jotka polttivat tupakkaa!

 

Mielestäni elintarvikkeiden myyjällä ei myyntitilanteessa saa roikkua tupakka suunpielessä.

 

Valitettavasti jätin kameran autooni, joten minulla ei ole valokuvaa tapahtuneesta.

 

Peräänkuulutan myyntipisteen vastuuhenkilön vastuuta:

 

Miksi myyntipaikan vastuullinen antoi naisten torkkua grillimakkaroiden myyntipisteen takana tupakat suussa?

 

Grillimakkaroiden myyntipiste oli osa Karhen, Nisun ja Väinänperän kyläkirppurotisuunnistusta ja se loi vastanmielisen varjon koko tapahtuman ylle.

 

Yksi mätäpiste pilasi muuten erittäin hyvin onnistuneen tapahtuman.

Onneksi poikkesimme Nisulla vasta kierroksemme lopulla, joten tupakkaa polttavat ja torkkuvat naiset eivät pilanneet hyvää tunnelmaamme kuin kierroksemme lopulla.

 

En peräänkuuluta kyläkirpputorisuunnistuksen järjestäjien vastuuta, sillä eihän kukaan voi kuvitella, että joku myyjä voisi näin menetellä.

 

Ehdotan kuitenkin, että ensi vuonna Nisun Metsästysmajaa ei hyväksytä kyläkirpputorisuunnistuksen rastipisteeksi – ei ainakaan niiden henkilöiden hoidettavaksi, jotka nyt olivat pisteen järjestäjinä.

 

-Esko Erkkilä-

Karhen, Nisun ja Väinänperän kyläkirpparisuunnistuksella Viljakkalassa tapasi hienoja pihoja, silmää hiveleviä maisemia ja mukavia kyläläisiä

Sunnuntai 7.8.2011 - -Esko Erkkilä-

Viljakkalan kyläkirpparisuunnistuksen toinen vaihe eli Karhen, Nisun ja Väinänperän alueen tapahtuma toteutettiin lauantaina elokuun 6. päivänä.

 

Kohteita oli yhteensä 15 ja ehdimme käydä neljällätoista ”rastilla”.

 

Kokemus oli hieno, sillä sen aikana tapasi paljon vanhoja tuttuja ja ”löysi” sukulaisia, näki hyvinhoidettuja pihoja ja sai avarrettua mielikuvaansa synnyinseudustaan. Myös pientä kaupantynkää tuli tehtyä.

 

Itsellä on nurkat väärällään tarpeetonta ja hieman tarpeellistakin tavaraa, joten kaupankäynti jäi väkisinkin sivuosaan. Jokunen lelu ja palapeli sentään siirtyi auton takakonttiin.

 

Mielenkiintoisten keskustelujen lisäksi kierroksen parasta antia olivat erilaiset vinkit pihan uusista kasveista ja tuttujen kasvien uusista kasvatustavoista.

 

Jokunen kuva kertoo ehkä parhaiten kierroksen etenemisestä:

 

 

 

Anneli ja Yrjö Kivimäen pihassa on panostettu humalakasvustoon ja sen esilletuontiin.

 

Humalat kasvavat parin neliön alalla keskellä nurmikkoa, jotta ne pääsevät oikeuksiinsa. Kasvuston tukena on viisi todella pitkää seivästä. Hieno idea ja toteutuu meillä ehkä jo ensi kesänä. Kiitokset ideasta!

 

 

 

Kyrönlahdentien varrella lähellä Karhen koulua sijaitsevalta terassilta avautuu mahtava näköala Karhejärvelle. On etuoikeus saada asua näiden maisemien keskellä.

 

 

 

Teiskonlahden karjatila oli eräs kirpparikohde. Tilan lehmien rantalaidun on ainakin ihmissilmin katseltuna todellinen maalaisidylli.

 

 

 

Mukana olleet 5- ja 4-vuotiaat pojantyttäret ihmettelivät erään lehmän vaivalloista kulkemista juomapaikalle. Kyseessä saattoi olla ns. satatonnari, sillä utareet ainakin antoivat siitä viitteitä. On selvää, että noin mahtavat utareet tekevät kulkemisesta "vaivalloisen" näköistä!

 

 

 

Päivi Weckström´n emännöimän maatilan koristuksena olivat vanhojen kovapyörärattaiden pyörät ja niiden väliin akselin varaan rakennettu kukka-asetelma. Hieno idea ”pihasisustukseen” sekin!

 

 

 

Pyöröpaalit on yleensä kerätty pellon laidalle, mutta kumpuilevassa peltomaisemassa ne ovat ”syntypaikoilleen” jätettyinä eräänlainen tilataideteos!

 

 

 

Marina Mironoff´n yksityinen tsasouna tarjosi hengellisen levähdyspaikan kiireiselle kirppariväelle. Harras ja hiljentävä kokemus.

 

 

 

Jukka Niittyojan rastilta kahdella eurolla tytöille hankittu ilmapatja joutui heti ”setämiehen” kokeilemaksi – hyvin pelitti!

 

Kiitokset kyläkirpparisuunnistuksen järjestäjille ja ”rastipaikkojen” isännille sekä emännille! Kokemus oli hieno – on harkittava, että josko ensi vuonna liittyisi rastiporukkaan!

 

-Esko Erkkilä-